Kouvolan kaupunki Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2 MYLLYKOSKEN KIRKKO JA YMPÄRISTÖ Pvm. 11.12.2017 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 31 Myllykoski, kortteleita 1103, 1110, 1111, 1112, 1113, 1117, 1118, korttelien 1109 ja 1116 osia sekä tori-, puisto- ja katualueita. Asemakaava nro 31/004 Diaari / TELA 1441/10.02.01/2017 Täyd. 15.2.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa alueen asukkaita, järjestöjä, kunnan ja valtion viranomaisia sekä muita osallisia varten. Siinä esitetään kaavahankkeen perustietojen lisäksi suunnitelma osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan kohteen omalla internet-sivulla osoitteessa www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko ja sitä täydennetään tarvittaessa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Myllykosken taajamassa kirkon ympäristössä ja lähialueella. Alue on keskeisellä paikalla taajaman rakenteessa, Kouvolan keskustaan on matkaa n. 14 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 8 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Myllykosken taajamarakenteessa ja alustava kaava-alueen sijainti. Aloite Tavoite Asemakaavan valmistelu on aloitettu Kouvolan seurakuntayhtymänaloitteesta vuonna 2015. Myllykosken kirkon laajennuksesta ja kirkon ympäristöstä järjestettiin yleinen suppea suunnittelukilpailu vuoden 2016 alussa. Kaavahanke sisältyy vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa esitettyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Kaavahankkeessa tarkennetaan Myllykosken kirkon lähialueen rajauksia ja kaavamääräyksiä siten, että kirkkoa on mahdollista laajentaa ja kehittää suunnittelukilpailun tulokseen pohjautuen. Tarkoituksena on edistää myös lähialueen muiden vanhojen rakennusten ja alueen kehittämistä. Kaavassa huomioidaan alueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot. Samalla tutkitaan alueen asemakaa- 1
van ajanmukaistamista. Suunnittelukilpailu Kouvolan seurakuntayhtymä järjesti vuonna 2016 yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa yleisen suppean ideakilpailun Myllykosken kirkon laajennuksen, olemassa olevien kirkon tilojen sekä kirkon lähiympäristön suunnittelusta. Kilpailu järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena kilpailuna. Kilpailutehtävänä oli suunnitella Myllykosken kirkon laajennus sekä kirkon nykyisten tilojen uudelleenjärjestely. Tavoitteena oli suunnitella nykyisen kirkon ja lisärakennuksen muodostama rakennuskokonaisuus, ns. monitoimikirkko, huomioiden alueen kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo. Kilpailun tulos toimii lähtökohtana kirkon tarkemmalle suunnittelulle. Kilpailutehtävänä oli myös ideoida kirkon lähiympäristöä, sen edessä olevaa toria ja Myllykoskentien vartta sekä näiden muodostamaa kokonaisuutta nykyistä merkittävämpänä osana Myllykosken keskustan toimintoja. Kuva 2. Suunnittelukilpailun voittajatyö: Triadi, havainnekuva torin suuntaan Kilpailu tuotti valtavan määrän, 125 kpl, tutkittuja ehdotuksia, jotka valottivat esitettyä problematiikkaa monipuolisesti. Lähtökohtaisesti tiedettiin tehtävän olevan vaikea. Kilpailu osoitti, että lähestymistapoja laajennukselle oli useita. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti valita kilpailuehdotuksen Triadi kilpailun voittajaksi. Työn on laatinut Paul Thynell (ark. yo SAFA) Helsingistä. Palkintolautakunnan mielestä ehdotuksen kolmeen harjakattoiseen kappaleeseen jakautuva ratkaisu on arkkitehtonisesti vahvaotteinen. Rakennusten harkitusti alisteinen mittakaava on sopusuhtainen suhteessa olevaan kirkkorakennukseen ja kokonaisuudesta tulee vahva ja yhtenäinen. Ylävalolliset salitilat muodostavat yhdessä komean tilasarjan, joka täydentää ryhdikkäästi nykyistä kirkkosalia. Ehdotuksen jakautuminen kolmeen yksinkertaiseen massaan mahdollistaa kehityskelpoisen lähtökohdan suunnittelulle. Myös toteutuksen suhteen ehdotus on uskottavan yksinkertainen ja muokattavissa tarpeen mukaan pienemmäksi tai vaiheittain toteutettavaksi ilman että arkkitehtoninen kokonaisuus siitä kärsisi. Ehdotus osoittaa, että vanhaa kirkkorakennusta on mahdollista täydentää taitavasti uudisrakentamisella, joka muodostaa yhdessä vanhan kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. 2
Kirkon suunnittelu Kirkon arkkitehtisuunnittelu on käynnissä suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. Suunnittelutoimikunta on valinnut myös rakennuttajakonsultin ja tarvittavat muut suunnittelijat ja suunnittelutyö on käynnissä. Nykytilanne Kymijoen länsirannalle Myllykosken vanhalle myllypaikalle perustettiin 1750- luvulla saha. Ummeljoen sahan sijainti oli edullinen, sillä sinne pystyi uittamaan puutavaraa Päijänteeltä asti. Kymijoen kosket olivat hankalakulkuisia, ja Kymijoen teollistuminen ja suuret puutavaran yhteisuitot alkoivat vasta 1800-luvun lopulla. Varsinainen Kymijoen teollistuminen laajeni Inkeroisilta virran yläjuoksulle Myllykoskelle 1880-luvulla joen molemmin puolin perustettujen pienten puuhiomoien myötä. Myllykosken saha ja puuhiomo siirtyivät 1887 Träsliperi-yhtiölle. Myllykoski Oy aloitti paperin valmistuksen 1905. Ummeljoen hiomo lakkautettiin. Myllykoski Oy:n edeltäjänä pidetään Björnberg-suvun 1892 muodostamaa yhtiötä. Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken tehtaat yhdistettiin 1920 Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöksi, johon myöhemmin liitettiin vielä Valkeakoski- Osakeyhtiö. Suuryhtiön keskuspaikka oli Myllykoskella. Myllykosken tehdas erosi Yhdistyneistä Paperitehtaista 1952 omaksi yhtiökseen. Myllykosken teollisuuslaitos ja sen ympärille rakentunut yhdyskunta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY, Myllykosken teollisuusympäristö). Kymijoen itärannalla muodostuneeseen teollisuusympäristöön kuuluu teollisuuslaitoksen lisäksi kokonainen yhdyskunta kirkkoineen, kouluineen, kerhoineen ja asuntoalueineen. Myllykosken teollisuusalueen rakentamista leimaa yhtenäinen, ennen kaikkea W.G. Palmqvistin 1920- ja 1930- luvulla luoma arkkitehtuuri. Palmqvist suunnitteli alueen asemakaavan sekä siellä sijaitsevan kirkon lisäksi tehtaan vesi- ja höyryvoimalaitoksen, puuhiomon, paperitehtaan, korjauspajan, pääkonttorin, virkailijaklubin, seuratalon ja lukuisia asuinrakennuksia. Hiomo ja vesivoimalaitos ovat valmistuneet 1929 ja paperitehdas 1933. Punatiilisiä tuotantorakennuksia on myöhemmin laajennettu. Myös tehtaan asuntoalueet on rakennettu 1920-1930-luvulla. Myllykoskentien varrella on kaksikerroksisia asuintaloja sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä torialue, jonka reunamilla ovat kirkon lisäksi seuratalo ja joukko liikerakennuksia. Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kantakartalle. Myllykoskentie on alun perin ollut sijaintinsa vuoksi Myllykosken keskuspaikka, 3
joka on yhdistänyt Myllykosken paperitehtaan rakennukset ja entisen rautatieaseman. Alueen palvelut sijoittuivat Myllykoskentien läheisyyteen. Saavuttaessa Myllykosken rautatieasemalle avautui Myllykosken tieltä näyttävä näkymä Myllykoskentielle kirkon ja tehtaan suuntaan. Tämä kaupunkikuvallinen sommitelma on edelleen nähtävillä. Rudolf Walden näki kirkon erääksi kaikkein keskeisimmistä yhteiskunnan kulmakivistä. Myllykoskentien liiketilat olivat vilkkaassa käytössä, ja ihmisten oli luontevaa liikkua kävellen liiketilojen välillä, koska yksityisautoilun määrä oli huomattavasti vähäisempää. Rautatieaseman siirryttyä pois Myllykoskentien päästä hävisi samalla Myllykoskentien keskeisin solmukohta. Ihmisten ei enää ollut välttämätöntä kulkea Myllykoskentien läpi saapuessaan tai lähtiessään Myllykoskelta. Liiketilojen keskittyessä vilkkaammin liikennöidyn Kenraalintien varteen alkoi liiketoiminta Myllykoskentiellä hiipua. Yksityisautoilun lisääntyminen ja suurehkojen automarkettiensaapuminen Myllykoskelle autioitti entisestään Myllykoskentien liiketoimintaa. Liiketoiminnan hiipuessa myös rakennusten kunto alkoi heiketä. Alueen kokonaismiljöö on kuitenkin historiallisesti hyvin säilynyt. Ajalleen tyypillisenä rakennushistoriallisena kokonaisuutena alue on ainoa laatuaan Myllykoskella. Myllykoski on nykyään noin 5000 asukkaan taajama, jonka väkiluku on viime vuosina hiljalleen vähentynyt. Myllykosken paperitehdas suljettiin vuonna 2011. Paperinteossa oli tehtaalla loppuvaiheessa töissä 375 ihmistä, 1980 luvulla luku oli liki 1500. Myllykosken tehtaan sulkeminen ja kaikkiaan 497 ihmisen irtisanominen (myynti ja markkinointi mukaan lukien) on osa suomalaisen paperiteollisuuden suurta muutosta, ja vaikuttaa merkittävästi taajamaan ja sen kehitykseen. Entisen paperitehtaan tiloihin on etsitty uutta käyttöä siitä lähtien, kun tehdas lopetettiin. Kuva 4. Viistoilmakuva torin alueelta. Myllykosken kirkko Myllykosken kirkko on vuonna 1936 rakennettu päätytornillinen, tiilinen pitkäkirkko. Myllykosken kirkon ensimmäiset piirustukset ovat peräisin vuodelta 1934. Valtakunnallisesti merkittävä kirkko on rakennettu tiilistä ja alaosa on rapattu valkoiseksi. Kirkko muistuttaa sisätiloiltaan Jämsänkosken kirkkoa, joka on myös Palmqvistin aiemmin suunnittelema. Kirkkoon liittyy myös matalampi seurakuntasali. Rudolf Waldenin toivomuksesta kirkon 45 metriä korkeaan torniin asennettiin neonristi, jollainen oli myös Jämsänkosken ja Simpeleen kirkoissa. Kirkkoa ympäröivä puistoalue on John Hausenin suunnittelema. Myllykosken tori sijaitsee Kenraalintien ja Myllykoskentien risteyksessä, aivan Myllykosken kirkon edessä. Torilla puoliksi kirkon tontilla sijaitsee pyöreä, istutuksin rajattu vesiaihe. Torin vieressä eteläpuolella on rakennettu puistoalue. Puiston reunassa Pappilantien varressa on entinen kioskirakennus, joka on nykyisin taksiautoilijoiden käytössä. 4
Myllykoskella oli kirkon läheisyydessä seurakuntatalo, josta luovuttiin vakavan sisäilma- ja kosteusongelman takia. Toiminta on siirretty toistaiseksi vuokratiloihin. Tulevaisuudessa on Myllykosken alueen seurakunnallinen toiminta tarkoitus keskittää yhteen kiinteistöön, kirkkorakennukseen. Myllykosken kirkon tiloille on tavoitteena löytää monipuolisempi käyttö ja tarvittava lisärakennus kirkon yhteyteen. Maanomistus Kouvolan seurakuntayhtymä omistaa Myllykosken kirkon sekä sen korttelialueen. Kaupunki omistaa mm. katualueet sekä kirkon länsipuolella olevan torialueen. Myllykoskentien pohjoispuolella kiinteistöt ja korttelialue ulottuvat lähelle kadun reunaa, kadun eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä. Kuva 5. Maanomistus alueella. Kouvolan kaupungin maa-alueet on merkitty sinisellä ja vihreällä. Kaavatilanne Suunnittelualueeseen vaikuttaa kolme kaavatasoa, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava, joista yleispiirteisempi kaava ohjaa aina yksityiskohtaisempaa kaavaa. Kymenlaakson maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 25.8.2008 ja 18.1.2010 vahvistama maakuntakaava taajamat ja niiden ympäristöt, jossa alue on osoitettu A/smerkinnällä taajamatoimintojen alueena, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s). Kuva 6. Suunnittelualue Kymenlaakson maakuntakaavassa. 5
Taajamayleiskaava Myllykosken alueella on 20.1.2004 lainvoiman saanut Anjalankosken taajamayleiskaava. Myllykoskentien pohjoispuoli on merkitty kaavassa P-alueeksi eli palvelujen ja hallinnon alueeksi. Merkinnällä osoitetaan lähinnä keskustarakenteesta irrallaan olevat yksityisille palveluille ja hallinnolle tarkoitetut alueet. Myllykoskentien eteläpuoli on merkitty CY- eli keskustatoimintojen alue, jolla on julkisen hallinnon palveluja. Alue rajautuu itäpuolella rautatieliikenteen alueeseen (LR) ja lännessä teollisuusalueeseen (T). Kuva 7. Anjalankosken taajayleiskaava, osayleiskaava alueelle Asemakaava Kirkon lähialueen asemakaavojen muutokset on tehty vuosina 1987 ja 2001. Voimassa olevassa asemakaavassa Myllykoskentien talot on merkitty AL- eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaikki Myllykoskentien AL - merkinnällä varustetut tontit on merkitty kaksikerroksisiksi. Kirkon tontti on merkitty YK:ksi eli kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Torialueen eteläpuoli, pieni viheralue kirkon takana on merkitty VP- eli puistoksi. VP -merkinnällä osoitetaan sellaiset virkistysalueet, jotka on rakennettu tai on tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Myllykosken kirkko on merkitty asemakaavassa sr -merkinnällä eli suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. 6
Kuva 8. Kirkon lähialueen voimassa oleva asemakaava. Vaikutusten arviointi Kuva 9. RKY-alue, Myllykosken teollisuusympäristön rajaus. RKY -alueilla tavoitteena on ympäristön ja rakennusten säilyminen sekä muutosten ja täydennysrakentamisen sopeuttaminen alueen erityispiirteisiin. Kaavasuunnitelman vaikutuksia selvitetään aluetta koskevien perusselvitysten, laadittavien selvitysten ja maastokäyntien, sekä osallisilta ja viranomaisilta saatavan palautteen avulla. Kaavan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suhteessa: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusalue on lähiympäristö, joka tarkentuu suunnittelun kuluessa. 7
Selvitysten pohjalta tehtävä vaikutusten arviointi sisältyy kaavaselostukseen. Olemassa olevat selvitykset: Arkkitehtisuunnittelu Arcade Oy laati rakennushistoriallisen selvityksen Myllykosken tehtaan omistamista aitojen ulkopuolisista rakennuksista vuonna 2013 Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan ohjauksessa WSP Finland Oy vuonna 2016. Laadittavat selvitykset - Yleissuunnitelmat ja vastaavat: Myllykosken kirkon laajennus ja ympäristö, yleinen suppea ideakilpailu, arviointipöytäkirja 2016, Kouvolan seurakuntayhtymä, Kouvolan kaupunki ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Myllykoskentien asemakaavan uudelleenarviointi, 2011, Antti Autio, Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, opinnäytetyö Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestely Kaavoitusprosessi järjestetään siten, että osallisilla eli alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niillä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja kertoa mielipiteensä asiasta. Osalliset Tässä kaavamuutoksessa osallisia ovat: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto Kirkkohallitus Museovirasto, Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Liikennevirasto, rautatieosasto Kymen Vesi Oy KSS Energia Oy, KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj ja Kymen Puhelin Oy Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden maanomistajat, kiinteistöjen omistajat ja haltijat, yrittäjät, asukkaat ja muut osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan tiedoksi Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestettiin 24.1.2017. Kaavasta järjestetään tarvittaessa toinen neuvottelu julkisen nähtävillä olon jälkeen. 8
Kaavoituksen eteneminen Kaavan laadinta on monivaiheinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi, jolle maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) antaa yleiset puitteet. Kaavaprosessiin kuuluu aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet. Alla oleva kuvaus on yleispiirteinen ja eri vaiheiden painotus voi vaihdella tapauskohtaisesti. Esimerkiksi vaikutukseltaan vähäisen asemakaavamuutoksen aloitusja valmisteluvaihe voidaan yhdistää. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavaan liittyvät aineistot ovat jatkossa ladattavissa Kouvolan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko. Tavoiteaikataulu, mikäli kaavamuutoksesta ei jätetä muistutuksia tai siitä ei valiteta Suunnitteluvaihe Toimenpide ja viittaus Maankäyttö- ja rakennuslakiin Aikataulu ALOITUS- ja VALMIS- TELUVAIHE Viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ja 31 ) 24.1.2017 Asemakaava kuulutetaan vireille (MRL 63, MRA 30 ) 13.12. 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely (MRL 62 ) 13.12.2017-29.1.2018 EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos (MRA 30 ) 13.12.2017-29.1.2018 Yleisötilaisuus Myllykoskella 10.1.2018 Kaavaehdotus valmis, arvioitu teknisen lautakunnan helmikuu 2018 käsittely Julkinen nähtävillä olo 30 vrk alkaa helmikuumaaliskuu 2018 (MRL 65, MRA 27, MRA 28 ) Suunnitteilla olevan kaavamuutoksen hyväksyy: kaupunginvaltuusto Arvioitu hyväksymiskäsittely ja kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) toukokuu 2018 (kh ja kv) Kaavan voimaantulo (MRA 93 ) kesä 2018 Asemakaavan laatija Heikki Kauppi Kaavoitusinsinööri, Kouvolan kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut PL 32, 45701 Kuusankoski Puhelin: 020 615 6066 email: etunimi.sukunimi@kouvola.fi Paula Niemelä Suunnitteluavustaja, Kouvolan kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut PL 32, 45701 Kuusankoski Puhelin: 020 615 5275 email: etunimi.sukunimi@kouvola.fi 9
Kaavoituksen kulku sekä viestintä- ja osallistumissuunnitelma ALOITUS- ja Tiedottaminen VALMISTELUVAIHE Kaavoitus alkaa eli tulee vireille ja siihen laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavan sisältöä tarkennetaan laatimalla luonnoksia, selvityksiä ja arvioimalla luonnosten vaikutuksia. Lopputuloksena syntyy kaavaluonnos Kaavan vireille tulosta ja valmisteluvaiheen alkamisesta tiedotetaan (OAS, kaavaluonnos, sekä mahdollinen muu aineisto asetetaan nähtäville): Kouvolan Sanomissa, Keskilaaksossa Tekniikka- ja ympäristötalon 2. kerroksen yhdyskäytävällä maankäytön suunnittelun ilmoitustaululla www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä viranomaisille ja alueen yhdyskuntatekniikkaan liittyville toimijoille toimitetaan valmisteluvaiheen asiakirjat. Kaavasta järjestetään yleisötilaisuus Myllykoskella. Miten voin vaikuttaa? OAS:sta voi esittää määräaikaan mennessä suullisen tai kirjallisen mielipiteen suoraan kaavoittajalle (ks. yhteystiedot alla) Kaavaluonnoksesta voi esittää määräaikaan mennessä suullisen tai kirjallisen mielipiteen suoraan kaavoittajalle (ks. yhteystiedot alla) tai kirjaamoon osoitteella: Kouvolan kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, PL 32 45701 KUUSANKOSKI tai tekninenjaymparisto(at)kouvola.fi Kaavasta jätetyt mielipiteet kirjataan osaksi kaavan valmisteluasiakirjoja. Lausunnot pyydetään tarvittaessa viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. EHDOTUSVAIHE Tiedottaminen Miten voin vaikuttaa? Kaavaluonnosten pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan osallisten esittämät mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle lautakunnalle (tela), jonka päätöksellä ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 14-30 päiväksi. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan Kouvolan Sanomissa, Keskilaaksossa kaupungin virallisella ilmoitustaululla kirjeitse muussa kunnassa asuvalle maaomistajalle. Kaavaehdotus, -selostus ja muu aineisto asetetaan nähtäville: Tekniikka- ja ympäristötalon 2. kerroksen yhdyskäytävän ilmoitustaululle www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko Kaavaehdotuksesta voi esittää sen nähtävänäoloaikana tekniselle lautakunnalle osoitetun kirjallisen muistutuksen osoitteella: Kouvolan kaupunki / Tekninen lautakunta, Tekniikka- ja ympäristötalo PL 32, 45701 KUUSANKOSKI tai tekninenjaymparisto(at)kouvola.fi Kaavoittaja antaa jokaiseen muistutukseen vastineen. Vastine toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja osoitteensa ilmoittaneet. Lausunnot pyydetään tarvittaessa viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. HYVÄKSYMISVAIHE Tiedottaminen Miten voin vaikuttaa? Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Kaava saa lainvoiman noin 1,5 kuukautta kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli siitä ei valiteta. Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan: www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko ilmoittamalla muistutuksen tekijöille ja kuntalaisille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet kaavan nähtävillä oloaikana. Kaavan voimaantulosta ilmoitetaan: virallisilla ilmoitustauluilla www.kouvola.fi/myllykoskenkirkko Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valitusaikana (30 vrk päätöksestä) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). 10