Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1



Samankaltaiset tiedostot
Jättiputken torjuntaohje

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Kurtturuusun torjuntaohje

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

VIERASLAJISTRATEGIA KOUVOLASSA Pilottihankkeena jättiputki

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija

JÄTTIPUTKEN TORJUNTA

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Viljely ilman glyfosaattia

KÄSITTELYOHJE /AV/01. FYO2PMU-kaapelit

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta

OHJEITA METSANVIUELUALLE

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

JÄTTIPUTKIEN LEVINNEISYYS JA TORJUNTA SUOMESSA

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Muovijätteen puhtaus, lajittelu ja säilytys tiloilla

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Taimikonhoito kitkemällä

Satoa ruukusta ja laatikosta

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

MAALISKUU. Maatilalla tapahtuu maaliskuussa

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Tuule200 tuulivoimalan 18 m maston maaperustuksen asennus

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

MYLLYSAAREN KETO OSALLISTAVA LUONNONHOITO

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Avomaan vihannesviljely

PYSTYTYSOHJEET Turvaohjeet

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Luonnonhoidon hankehaku

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

Kaivantoturvallisuus. Jutunaihetta turvavarttiin

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Transkriptio:

Jättiputken torjuntaohjeita

Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN & KUKINTOJEN POISTO (A) tai PEITTÄMINEN muovilla tms. katteella (B) Jos esiintymä suuri eikä sijaitse vesistön ym. lähistöllä: KEMIALLINEN TORJUNTA (C) PEITTÄMINEN (B), jos esiintymä selvärajainen

Eri menetelmien etuja ja haittoja Niittäminen, kukintojen keräys ja kitkeminen ovat ympäristöystävällisiä torjuntatapoja, jotka ajan mittaan pienentävät myös siemenpankkia. Niittäminen ja muut edellä mainitut vaativat aikaa ja tekijöitä. Peittäminen on tehokasta ja tuhoaa myös siemenpankin. Peittäminen hävittää myös muun kasvillisuuden. Peitto voi irrota tai repeytyä vahingossa tai ilkivallan seurauksena. Kemiallinen torjunta on oikein suoritettuna tehokasta, vaikka vaatiikin useita torjuntakertoja. Kemiallinen torjunta ei hävitä siemenpankkia. Kemiallisesta torjunnasta voi aiheutua ympäristöhaittoja. Kemiallinen torjunta on sääriippuvaista ja vaatii osaamista.

A) Niittäminen, kitkeminen & kukintojen leikkaus Niittäminen ei yksin hävitä jättiputkea, mutta vähentää kasvin kasvuvoimaa ja kukinnon kokoa. Niitto tulee tehdä vähintään kaksi kertaa kesän aikana. Ensimmäinen käsittely tehdään heti keväällä, koska niittäminen ja muu mekaaninen torjunta on helpointa kasvien ollessa vielä pieniä. Vanhat juurakot versovat heti lumen sulettua ja pian nousevat myös pyöreälehtiset siementaimet.

Niittäminen Kasvit voi niittää viikatteella, täysikasvuiset jättiputket raivalla. Siimaleikkuri ei sovi jättiputkelle, sillä se lennättää vaarallista kasvinestettä. Kuvan kasvusto on jo korkea. Niitto kannattaa tehdä silloin, kun kasvit ovat n. puolen metrin korkuisia. Muista suojavarusteet! kuva: J. Pääkkönen

Juurten katkaisu Tätä menetelmää kannattaa suosia silloin, kun esiintymä on kohtalaisen pieni (muutamia yksilöitä) tai halutaan hävittää yksittäisiä karkulaisia, samoin kuin marjapensaiden ja vesistöjen lähistöllä olevia kasveja. Toimenpide on tehokas, sillä yleensä putki ei toivu kasvamaan, ellei maahan jää suuria juuren sivuhaaroja. Kuva: N. Räikkönen

kuva M. Kekki Vanhojen juurten katkaisu ja kaivaminen Pääjuuri katkaistaan pistolapiolla 10 20 cm syvyydestä. Vältä maanmuokkausta, ettei maanpinnalla oleva siemenvarasto sotkeudu syvempiin maakerroksiin. Juuret kuivatetaan tai poltetaan.

Siementaimien kitkentä kuva: O. Isokääntä Taimet voi kitkeä juurineen kukkalapiolla. Juuret hävitetään esim. polttamalla, ettei kasvi leviä niistä uuteen paikkaan. Vältä myös siementen siirtämistä syvemmälle maakerroksiin.

Siemenpankki Kuva: O. Isokääntä Yksi täysikasvuinen jättiputki voi tuottaa kymmeniä tuhansia siemeniä. Maanpintaan syntynyttä siemenpankkia tulisi varoa sekoittamasta syvemmälle maakerroksiin ja siementen leviämistä esim. ajoneuvojen renkaissa ja kengänpohjissa on seurattava. Siemenet säilyttävät itämiskykynsäosa 5-8 1 vuotta.

Kukintojen poisto Kuva: J. Pääkkönen Jättiputken kukintoja keräämällä estetään siementen kehittyminen. Jos kukinto poistetaan liian aikaisin, jättiputki kasvattaa uuden kukinnon. Jos kukinto on muuttunut kuivanruskeaksi, voi siemeniä jo olla varissut maahan. Oikea ajankohta löytyy seuraamalla kukintojen väriä elo-syyskuun aikana.

Kukintojen poisto kuva: Marjo Kekki Kukintojen poistamisen jälkeen esiintymää tulee seurata uusien kukintojen varalta. Varsinkin matalaksi katkaistuun putkeen voi kasvaa uusi kukinto, jota voi olla vaikea huomata.

Kukintojen poisto Kukinnot kerätään huolellisesti e h j i i n j ä te s ä k ke i h i n ja poltetaan. Siemenet voivat jatkaa kypsymistään vielä katkaistussakin kukinnossa, joten niitä ei saa jättää maahan. Kasvijätteen voi viedä suoraan esim. jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi. Kuva: M. Kekki