KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN

Samankaltaiset tiedostot
NUORTEN maakunta A L L I A NSSIN M A A KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2018

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Katsaus maakuntien erityisryhmien vaikuttamistoimielinten oppaan suunnitteluun

Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Nuoret maakuntia tekemässä - osallisuutta ja ideoita. Demokratiapäivä

Etelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Äänestä ehdokasta, joka

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

Järjestöjen maakuntafoorumi

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Maakuntakiertue, muutosjohtaja Seppo Huldén

NUORTEN OSALLISUUS KERSOJEN KAHVITTAMISTA VAI AITOA VUOROVAIKUTUSTA? Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Riina Lumme, osallisuusasiantuntija

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Omaa maakuntaa rakentamassa Maakuntajohtaja/muutosjohtaja Pentti Mäkinen

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma Maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden lähtötilanteen kartoitus ja yleisten tavoitteiden seurantakysely

Hoidon JÄRJESTÄMINEN uudessa SOTE:ssa. Mauno Vanhala, prof

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Kunta 2.0 -kunnan rooli vaatii päivityksen Kunnat edistävät työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä Koulutus ja vapaa-aika -alusta ihmisen kasvulle

Kunta järjestö -suhde

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Kirkkonummen kunta Kokouskutsu 1 (14) Nuorisovaltuusto Kirkkonummen kunnantalo (Ervastintie 2), Kirkkonummisali

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Lapin sote johdon seminaari

Järjestöt hyvinvointia luomassa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Kainuun maakuntauudistuksen henkilöstöinfo

Järjestöbarometri 2018

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

Maakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Demokratiapäivä

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Ristijärven kuntastrategia

Kuntamarkkinat

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Julkinen vastuu ja yhteistyöpinnat sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

Turun nuorisovaltuuston säännöt (Nuorisovaltuusto )

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Sote- ja maakuntauudistus

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palvelutori Päijät-Hämeessä

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

NUORTEN KUNTA A L L I A NSSIN KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2017

Odotukset maakuntauudistukselta

Hyvän elämän edistäminen

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Transkriptio:

KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN 18 teesiä, 18 maakuntaa

Unelmien maakunta 1 KANSANVALTAISET MAAKUNNAT Maakuntauudistuksen ydin on siinä, että valta tulee lähemmäksi ihmistä. Maakunnan asukkaat ovat oman elämänsä ja elinympäristönsä parhaita asiantuntijoita, ja siksi maakunta saa jatkossa entistä enemmän päättää omista asioistaan. 2 MAAKUNNALLINEN YHTEISÖLLISYYS Haluamme vahvistaa maakunnan yhteishenkeä. Olimme sitten savolaisia, pohjalaisia tai uusmaalaisia, maakunta on meidän yhteinen projektimme. 3 15-VUOTIAAT PÄÄTTÄMÄÄN MAAKUNNASSA 15-vuotiaalla on Suomessa rikosoikeudellinen vastuu ja verovelvollisuus. Jos joudut noudattamaan sääntöjä ja maksamaan järjestelmästä, on myös perusteltua että saat vaikuttaa siihen. Tulevaisuudessa myös maakunnissa on 15-vuotiaan saatava äänestää ja asettua ehdolle.

4 NUORISOVALTUUSTOILLE VAHVA ASEMA Nuorisovaltuuston asemaa maakunnan päätöksenteossa on vahvistettava. Nuorisovaltuuston edustajalle on annettava puhe- ja läsnäolo-oikeus jokaiseen maakunnalliseen toimielimeen sekä oma budjetti, jolla toteuttaa nuorille tärkeitä hankkeita ja vahvistaa nuorten osallisuutta maakunnassa. 5 LAUTAKUNTIA, EI VALIOKUNTIA Maakuntauudistuksen valmistelussa on ollut esillä kaksi erilaista hallintomallia: valtuutetuista koostuvat valiokunnat ja laajemmalla pohjalla olevat lautakunnat. Keskustanuoret kannattaa lautakuntiin perustuvaa hallintoa, jotta maakunnan päätöksenteko ei jää vain harvojen käsiin. Sote ja pelastuspalvelut 6 HOITOON PÄÄSEE Sote-uudistuksen keskiössä on oltava ihminen. Jokaisen asukkaan on saatava tarvitsemiaan palveluita vaivattomasti, nopeasti ja läheltä.

7 REILU SOTE Valinnanvapautta on johdettava maakunnassa siten, että palveluita pääsevät tuottamaan myös pienet yritykset, osuuskunnat ja järjestöt, eivätkä vain monikansalliset veroparatiisijätit. 8 JULKISTAKIN PALVELUNTUOTANTOA KEHITETTÄVÄ Valinnanvapaus ei saa tarkoittaa sitä, että palveluita kehitetään vain yksityiseen palveluntuotantoon nojaten. Julkista palvelua on myös kehitettävä voimakkaasti, sillä viime kädessä yhdenvertaiset palvelut ovat riippuvaisia julkisesta toiminnasta. 9 MIELENTERVEYSPALVELUT KUNTOON Sote-palveluissa erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Palveluita on oltava tarjolla riittävästi, ja kynnystä hakea hoitoa pitää aktiivisesti madaltaa. Mielenterveyspalveluita pitää olla tarjolla yhdenvertaisesti kaikille, ei vain opiskeleville nuorille.

10 MAKSUTON EHKÄISY ALLE 25-VUOTIAILLE Maakunnat tarjoavat maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Maksuttomalla ehkäisyllä voidaan vähentää ei-toivottuja raskauksia, abortteja sekä sukupuolitautitartuntoja. Abortit ja sukupuolitautien hoitaminen maksavat rahaa, joten maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen voi jopa säästää maakunnan varoja. 11 YHDENVERTAISET VASTEAJAT Kun ambulanssia tarvitaan, voi ihmisen henki olla minuuteista kiinni. Maakunnan on puututtava vasteaikojen eriarvoisuuteen koko alueellaan. 12 VAPAAEHTOISTOIMINNAN JA JÄRJESTÖJEN ROOLI Vapaaehtoistoiminta ja järjestöjen tuottamat palvelut täydentävät maakunnan omaa palvelutarjontaa merkittävästi. Esimerkiksi vapaaehtoisen palokuntien, SPR:n, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja Meripelastusseuran tuottamat palvelut on huomioitava maakunnan palvelurakenteessa ja niille on annettava niiden ansaitsema arvostus.

Maakunta on muutakin kuin sotea 13 NUORILLE TÖITÄ! Maakunnan on panostettava erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn tarjoamalla tehokasta ja helppoa apua työllistymiseen yhden luukun periaatteella. Maakunnan on myös näytettävä esimerkkiä tarjoamalla mahdollisimman monelle nuorelle kesätöitä. 14 TRAINEE-OHJELMAT MAAKUNNILLE Maakuntien tulee luoda omat trainee-ohjelmat, joilla tarjotaan harjoittelupaikkoja maakunnan opiskelijoille esimerkiksi hallintoon, viestintään ja palveluiden tuottamiseen. Maakuntastrategiassa tulee huomioida nuorten osaamisen hyödyntäminen. 15 PIENYRITTÄJYYDEN KEHTO Maakunnan tehtäväksi tulee myös paikallisen elinkeinoelämän ja työllisyyden edistäminen. Maakuntien tulee tukea paikallista pienyrittäjyyttä esimerkiksi erilaisten projektien kautta. Myös nuoria on tuettava kevytyrittäjyyteen esimerkiksi kesäkuukausien ajaksi.

16 KATTAVA JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikennettä on kehitettävä maakunnassa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti, myös syrjäseudulla asuvat nuoret huomioon ottaen. 17 MAAKUNNALLINEN PYÖRÄTIEVERKKO Maakuntakaavojen valmistelussa on huomioitava ratkaisujen vaikutukset kannustimiin käyttää erilaisia liikennemuotoja. Kansanterveyden ja ilmaston kannalta on ensiarvoisen tärkeää kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn osuutta ihmisten tekemistä matkoista. Maakunnan on voimakkaasti edistettävä maakunnallisen pyörätieverkon rakentamista. 18 HIILINEUTRAALIT MAAKUNNAT NYT Maakuntien on toimintansa alusta alkaen asetettava tavoitteeksi aidosti hiilineutraali toiminta, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia, joten lähtökohta on hiilineutraalius heti.