Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta Kansallismuseo klo

Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014-2020 Kansallismuseo 21.3.2018 klo 12-15.30

Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus, Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus 12.15 Mihin ja miten Euroopan laajuisella rakennerahastotoiminnalla vaikutetaan? Miltä tulevaisuus näyttää? Petri Haapalainen, neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö 12.30 Videotervehdys Brysselistä: Rakennerahastoilla tuloksia Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen 12.40 Pitäisikö olla huolissaan? - Keskustelu rakennerahastojen tuloksista ja tulevaisuudesta Petri Haapalainen, neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus Juha Eskelinen, johtaja, Uudenmaan liitto Satu Sikanen, aluekehitysjohtaja, Etelä-Karjalan liitto Minna Torppa, ohjelmapäällikkö, 6Aika-strategiatoimisto, Forum Virium Helsinki Fasilitaattorina Krista Taipale, toimiston päällikkö, Helsinki EU Office 13.40 Kahvi 14.00 Onnistumisia ohjelmakaudelta 15.15 Päätössanat, Juha Eskelinen, johtaja, Uudenmaan liitto

Mihin ja miten Euroopan laajuisella rakennerahastotoiminnalla vaikutetaan? Miltä tulevaisuus näyttää? 21.3.2018 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet 2014-2020 Tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua Kohteena ovat kaikki EU:n alueet ja kaupungit Koheesiopolitiikkaa toteutetaan kolmen päärahaston kautta: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Koheesiorahasto (KR) Yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa nämä rahastot muodostavat Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) ERI-rahastoilla on merkittävä vaikutus EU:n tavoitteena olevan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä Vuosina 2014 2020 rahoitusta kohdennetaan strategisille kasvua luoville aloille pääasiassa tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, pk-yritysten tukeen, vähähiiliseen talouteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 4

EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet 2014-2020 1,1 miljoonaa pk-yritystä saa tukea eri rahastoista 90 000 tuettua yritystä tuo markkinoille itselleen tai markkinoille uuden tuotteen 7,4 miljoonaa ihmistä saa apua työllistymiseen 8,9 miljoonaa ihmistä osallistuu koulutukseen 14,5 miljoonaa kotitaloutta laajakaistan piiriin 6,8 miljoonaa lasta hyötyy uusista tai kunnostetuista koulurakennuksista ja päiväkodeista 42 miljoonan ihmisen terveydenhoitopalvelut paranevat 4 600 km uusia tai kunnostettuja rautatieyhteyksiä 2 000 km uusia maanteitä (TEN-T) 750 km uusia tai kunnostettuja metro- ja raitiovaunulinjoja 17 miljoonaa ihmistä jätevedenkäsittelyjärjestelmien piiriin 10 500 hehtaaria kunnostettuja maa-alueita Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 5

EU-rahoitus jäsenvaltioittain 2014-2020 (1) Lähde: :https://cohesiondata.ec.europa.eu/ Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 6

EU-rahoitus jäsenvaltioittain 2014-2020 (2) Lähde: :https://cohesiondata.ec.europa.eu/, Eurostat Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 7

EU-rahoitus rahastoittain 2014-2020 eräissä jäsenvaltioissa (EU+kansallinen, milj. euroa) sekä suhteessa väkilukuun Euroopan sosiaalirahasto Nuorisotyöllisyysaloite Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Yhteensä EU-tuki (euroa)/as. 2014-2020 (EU+kans.) Euroopan aluekehitysrahasto Koheesiorahastrahasto Maaseutu- Väkiluku 1.1.2015 Suomi 1 578,2 5 673,8 1 030,7 140,9 8 423,6 5 471 753 1 539 Ruotsi 1 916,9 4 297,4 1 460,4 132,5 172,9 7 980,0 9 747 355 819 Tanska 399,2 1 187,0 399,2 267,6 2 253,1 5 659 715 398 Viro 2 597,7 1 603,5 981,7 690,6 129,6 6 003,1 1 313 271 4 571 Itävalta 2 065,6 7 699,7 875,7 13,9 10 655,0 8 576 261 1 242 Alankomaat 1 364,2 1 213,8 1 024,8 128,8 3 731,6 16 900 726 221 Lähde: :https://cohesiondata.ec.europa.eu/, Eurostat Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 8

EU-rahoituksen jakauma rahastoittain 2014-2020 eräissä jäsenvaltioissa (EU+kansallinen) Alankomaat 36,6 % 32,5 % 27,5 % 3,5 % Itävalta 19,4 % 72,3 % 8,2 % 0,1 % Viro 43,3 % 26,7 % 16,4 % 11,5 % 2,2 % Tanska 17,7 % 52,7 % 17,7 % 11,9 % Ruotsi 24,0 % 53,9 % 18,3 % 1,7 % 2,2 % Suomi 18,7 % 67,4 % 12,2 % 1,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Euroopan aluekehitysrahasto Koheesiorahasto Maaseuturahasto Euroopan sosiaalirahasto Nuorisotyöllisyysaloite Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lähde: :https://cohesiondata.ec.europa.eu/ Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 9

Ohjelmakauden EAKR-rahoitus, milj. euroa Suomen EAKR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 44 % 16 % 40 % 43 % 18 % 39 % 21 % 38 % 41 % 4 % 57 % 39 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt Innovaatiotoiminta, verkostot, osaaminen Yritystoiminta 0 1995-1999 2000-2006 2007-2013 2014-2020 *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen EAKR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 10

Suomen ESR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* 1 000 Ohjelmakauden ESR-rahoitus, milj. euroa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 31 % 16 % 15 % 26 % 14 % 28 % 15 % 26 % 43 % 20 % 29 % 43 % 27 % 30 % 28 % 9 % 1995-1999 2000-2006 2007-2013 2014-2020 Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen ESR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 11

7. Koheesioraportti*: Alueelliset eroavaisuudet kaventumassa Itäisten jäsenvaltioiden alueet lähentyneet EUkeskiarvoa, mutta Kreikassa ja Italiassa on alueita, joissa kehitys on huonontunut merkittävästi *) My Region, My Europe, Our Future - the 7 th Cohesion Report, Euroopan komissio / DG REGIO 9.10.2017 http://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/c ohesion-report/

Väestönmuutos V. 2015 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän EU-28 -alueella Muuttoliike ja väestön liikkuvuus ovat väestönmuutosten päätekijänä Kaksi kolmesta EU-13 alueen asukkaasta asuu NUTS 3 alueella, jossa väestömäärä vähenee

Työttömyys Työttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen talouskriisiä eivätkä alueelliset erot ole alkaneet vielä kaventua Erityisesti nuorisotyöttömyys on pysynyt korkeana

Miltä tulevaisuus näyttää? Brexitin johdosta koheesiopolitiikan rahoitus todennäköisesti laskee Kohteena ovat kuitenkin edelleen kaikki EU:n alueet ja kaupungit Komissio valmistelee seuraavantyyppisiä koheesiopolitiikkaan liittyviä uudistuksia: 1) Sisällöllisten painotusten muuttaminen 2) Ehdollisuuksien vahvistaminen ja yksinkertaistaminen 3) Joustavuuden lisääminen 4) Toimeenpanon yksinkertaistaminen 5) Varojen jakomekanismin muuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 22.3.2018 15

Paneelikeskustelu PETRI HAAPALAINEN neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö SINIKKA KAURANEN yksikön päällikkö Hämeen ELY-keskus JUHA ESKELINEN Johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto SATU SIKANEN aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto MINNA TORPPA ohjelmapäällikkö 6Aika-strategiatoimisto Forum Virium Helsinki KRISTA TAIPALE toimiston päällikkö Helsinki EU Office Uudenmaan liitto

On esitetty, että rakennerahastojen tavoitteeksi tulisi ottaa isompien kokonaisuuksien rahoittaminen eri rahoitusinstrumentteja hyödyntäen. Olisiko tällainen malli toimiva? Millaisia hyötyjä ja riskejä malliin liittyisi nykyisen ja aiempien ohjelmakausien kokemusten valossa?

Nykyinen ohjelmakausi ja sen tuloksellisuus: ESR- ja EAKR hankkeille on asetettu useita erilaisia mittareita tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Pitäisikö hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta olla huolissaan?

Keväällä 2017 julkaistun Eurobarometrin mukaan vain 24% suomalaisista on kuullut jostain EU:n yhteisrahoittamasta projektista oman asuinalueen parantamiseksi. Ja vain 14% on kokenut hyötyneensä arkielämässä jostain EAKR tai koheesiorahaston rahoittamasta projektista. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Lähde: Citizens awareness and perceptions of EU regional policy, Flash Eurobarometer 452

EU:n koheesiopolitiikka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. 6Aika tuli valituksi Suomen koheesiopolitiikan kärkihankkeeksi. Mitkä ovat menestyksen avaintekijät?

Seuraavalla ohjelmakaudella ei välttämättä ole yhtä paljon rakennerahastorahoitusta jaossa kuin tällä ohjelmakaudella. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014-2020

Onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta 2014 2020: tuloksia yksissä kansissa TIINA HUOTARI ohjelmajohtaja Uudenmaan liitto

Julkaisun teemoja: Oma arki haltuun Osaamista yrityksiin (osaamista, verkostoja, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä) Bisnes kasvuun (digiä bisnekseen, kilpailukykyä pk-yrityksiin, kokeillen kehittämistä) Kestävästi (vihreitä innovaatioita, älykkäästi vihreää) Tulevaisuuden laajoja kasvualustoja

Pirkko Haikkala, toiminnanjohtaja Uudenmaan Martat

Pasi Viitaniemi, ohjaaja Kaupunkikylä

Satu Penttala projektipäällikkö, Hyria

Irmeli Lignell, projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu

Tero Keva, korkeakouluyhteistyön erityisasiantuntija, Turun yliopisto

Kirsi Niskala, projektipäällikkö, Omnia & Kimmo Viitanen, projektipäällikkö, Amiedu

Katriina Mielonen, yliopistoopettaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Viliina Evokari projektikoordinaattori Helsingin kaupunki

Jukka Korhonen koulutuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu

Petra Cranston asiantuntija, Cursor Oy