Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Puu pintamateriaalina_halli

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

LUP:n yhteistyöseminaari

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Uloskäytävät ja lukitukset

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Savunpoiston mitoitus

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Pienten kohteiden savunpoisto

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan )

Kari Ruokangas PALOTURVALLISUUS RAKENTAMISESSA 2018

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS

LAUSUNNON AIHE Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta; ; YM1/6211/2016.

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus

Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Eläinrakennuksen palo osastointi

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

Merkittävimpien muuttuneiden palomääräysten, Toptenkorttien ja ohjeiden esittely Tapani Hoppu

E7- ohjeistuksen uusiminen

Ympäristöministeriön asetus

E7- ohjeistuksen uusiminen

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta)

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

E7 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus Ohjeet 2004

PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Ympäristöministeriön asetus ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuudesta

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

RAKENNUSVALVONTA OULU

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

HASO. Turvallisuusilta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

Ympäristöministeriön asetus

RT RakMK KH RakMK LVI RakMK SIT RakMK Infra RakMK

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2.

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

MMM asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista 474/2014

3. TUOTTEIDEN VAATIMUKSENMUKAISUUS - RAKENNUSTUOTEASETUS (RTA) - CE MERKINTÄ JA SUORITUSTASOILMOITUS (NAS-STANDARDIT) - SP-JÄRJESTELMÄN TARKASTUS

Tulosyksikköohje

Juhani Hyvärinen, Talotekniikkateollisuus ry LVI-koulutus 2018 tilaisuus,

Kuulemistilaisuus Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus oppaan luonnoksesta,

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu

TURVALLISUUSKARTOITUS

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

Transkriptio:

Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta Juha-Pekka Laaksonen L2 Paloturvallisuus Oy 14.2.2018

Suomen Rakentamismääräyskokoelma E -sarja - E1 Rakennusten paloturvallisuus (2011) - E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus (2005) - E3 Pienet savuhormit (2007) - E4 Autosuojien paloturvallisuus (2005) - E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus (2004) - E8 Muuratut tulisijat (1985) - E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus (2005) - Ympäristöopas 39, Rakenteellinen paloturvallisuus ja paloturvallisuus korjausrakentamisessa (2003) 3.11.2017 2

- E8 Muuratut tulisijat (1985) 3.11.2017 3

Asetus rakennusten paloturvallisuudesta - Allekirjoitettu 28.11.2017, voimaan 1.1.2018 - Rakennusluvan vireillepano ratkaisee - Perustelumuistio - Asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta 10.11.2017 (korvaa E3:n), voimaan 1.1.2018 - E8 jää voimaan - Ohje rakennusten paloturvallisuudesta (YM) - Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta - Opas jostain muusta?? 3.11.2017 4

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Opas koostuu opastavista teksteistä, jotka on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ympäristöministeriön rakennusten paloturvallisuudesta - asetuksen soveltamisen tueksi. Asetuksessa on varsin vähän rakennuksen ilmanvaihdon paloturvallisuutta suoranaisesti koskevia pykäliä, joten ryhmittely perustuu myös Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas 2012 -sisällysluetteloon. Savunpoisto rajattu ulkopuolelle (-> YMa 848/2017) 3.11.2017 5

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Kirjoittajat Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki Jorma Railio Sparraajat käsikirjoittajakokouksissa Raimo Perttunen, Fläkt Group Oy Katariina Kevarinmäki, Paroc Mikko Ropponen, Saint Gobain Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy Petri Perkiömäki, Helsingin kaupunki 3.11.2017 6

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas Alustava aikataulu: - juuri tullut sisäisestä kommentoinnista - helmikuu käytetään muokkaukseen - maaliskuussa laajemmalle kommenttikierrokselle - huhtikuussa huomioidaan kommentit - julkaisu toukokuussa 3.11.2017 7

Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas 1 Asetustekstit 2 Johdanto 3 Soveltamisala, yleiset ohjeet 4 Määritelmät 5 Ilmanvaihdon paloturvallisuusratkaisun yleiset perusteet 6 Tuotteiden ja ratkaisujen vaatimuksenmukaisuus 7 Paloturvallisuusratkaisun perusteet eri rakennuksissa ja tiloissa 8 Palon ja savun leviämisen estäminen palo-osastossa 9 Palon ja savun leviämisen estäminen palo-osastosta toiseen 10 Palon leviämisen estäminen vesikattoon tai ulkokautta toiseen paloosastoon 11 Erityisiä ilmanvaihdon paloturvallisuuskohteita 12 Käytävien ja porrashuoneiden poistumisturvallisuus 3.11.2017 8

Mikä ei muutu?

Olennaiset tekniset vaatimukset (MRL 117b) - Rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää asetetun vähimmäisajan - Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua - Palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa - Rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muilla tavoin - Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon 3.11.2017 10

Mikä muuttuu?

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. 3.11.2017 12

Rakenne 1 luku: Yleistä 2 luku: Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen 3 luku: Palon rajoittaminen palo-osastoon 4 luku: Palon kehittymisen rajoittaminen 5 luku: Palon leviämisen estäminen naapurirakennukseen 6 luku: Poistuminen palon sattuessa 7 luku: Palotekniset laitteistot 8 luku: Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely 3.11.2017 13

Yleistä - Uusi paloluokka P0 (oletettuun palonkehitykseen perustuva mitoitus) - Kerrosluvuista pääosin luovutaan - Tilalle korkeusmääritteitä - Rakennuksen korkeus 9/14/28/56 m - Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta 24/38/52 m (uloskäytävät) - Kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta -14 /+24/+38 m (sammutusvesiputkisto/ palomieshissi) - P3 päällekkäiset asunnot ei enää sallittu 3.11.2017 14

Puurakentamisen uudet mahdollisuudet - Puusta saa rakentaa P2 -luokkaan melkein mitä vaan, paitsi: - vankiloita - yli 28 m korkeita rakennuksia - ja niitäkin saa rakentaa P0 -luokkaan toiminnallisella mitoituksella - Mutta kannattaako? 3.11.2017 15

Kantavat ja osastoivat rakenteet

Kantavat ja osastoivat rakenteet - Uusi luokka R 45 - Sprinkleri pakollinen yli 56 m korkeissa rakennuksissa - Sprinklerihelpotukset muuttuvat, esim: - 28-56 metriä korkea P1 -rakennus sprinklattuna irtaimistovarasto -> R90, EI 90 (aiemmin R120, EI 90) - alle 28 metriä korkea P1 -rakennus sprinklattuna kellarikerros palokuorma yli 1200 MJ/m2 -> R120, EI 90 (aiemmin R60, EI 60) 3.11.2017 17

Osastointitavat - Kerrososastointi - 28 m alapuolella saa yhdistää - 28-56 m saa yhdistää max. 2 kerrosta, max 2400 m 2-56 m yläpuolella max 1 kerros, asunnot 2 kerrosta - Pinta-alaosastointi - sprinklerillä enemmän, paloilmoittimella vähemmän - mataliin enemmän, yli 2 -kerroksisiin vähemmän -> palosimuloinnit lisääntyy - osiin jako 400 m 2 myös alapohjiin - Käyttötapaosastointi - Sallitaan vapaampi yhdistäminen kuin aiemmin, kun molempien käyttötapojen vaatimukset täytetään. 3.11.2017 18

Palo-ovet, -luukut ja -pellit - kerrostaso-ovi + sisäovi -helpotus poistuu - palo-ovet asunnoissa vähintään EI 30, myös postiluukku - kerrostaso-oven tulee avautua poistumissuuntaan - yli 56 m rakennuksissa myös asuntojen palo-ovet varustettava sulkijoilla - Ovien ja muiden pienehköjen aukkojen puolitussääntöä rajoitettu: - välipohjissa - kun kellarikerroksen lattiataso yli 14 m rakennuksen sisäänkäyntitasosta 3.11.2017 19

Palosulku - Palosululle samat pintakerros- ja materiaalivaatimukset kuin uloskäytävälle - kerrostasoaula voi toimia palosulkuna molemmille uloskäytäville 3.11.2017 20

Putkimaisten eristeiden pintakerrosvaatimukset - Taulukon 7 vaatimuksia sovelletaan myös putkien, ilmakanavien tai niiden eristeiden pintoihin, jollei näiden määrä ole vähäinen. - Putkimaisten eristeiden osalta taulukon arvoja sovelletaan siten, että seiniä ja kattoja koskien paloon osallistumista kuvaavan luokan merkintään lisätään alaindeksi L. Savun tuottoa sekä palavaa pisarointia koskevat lisämääreet pysyvät samoina. 3.11.2017 21

Putkimaisten eristeiden pintakerrosvaatimukset - Putkimaisen eristeen pinnan katsotaan käytävämäisessä tilassa olevan vähäisen, kun palolle altistuvien vaipan pintojen ala on alle 20% katon pinnan alasta. - Kuitenkin uloskäytävässä ja palosulussa saa suojaamattomana käyttää vain vähintään A2-s1, d0 -luokan eristeitä ja eristeen pinnan tulee täyttää uloskäytävän pinnalle asetettu vaatimus. 3.11.2017 22

Poistuminen - Henkilömäärämitoitus muuttuu lievästi. Esim. myymälä 0,33 -> 0,4 hlöä/m 2 - Helpotuksia poistumisetäisyyteen sprinklerillä, paloilmoittimella tai molemmilla, esim: - myymälät 30 m -> 40-50 m -> 45-60 m - toimistot 45 m -> 50-60 m - > 60-70 m - Uloskäytävän tyyppi määräytyy ylimmän kerroksen lattiatason korkeudesta sisäänkäyntitasosta - jos ASUINrakennus ( tai max 300 m 2 toimisto) on sprinklattu - 38 metriin asti riittää yksi palolta suojattu uloskäytävä - 56 metriin asti riittää yksi palolta ja savulta suojattu uloskäytävä 3.11.2017 23

Ilmanvaihto

19 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä ei saa myötävaikuttaa palon tai savukaasujen leviämiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla. Useaa palo-osastoa tai osaa palvelevien ilmakanavien seinämät on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. 3.11.2017 25

PM 19 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmakanavan ja kanavaosien seinämien materiaalit ja paksuudet valitaan siten, että kanava ja kanavaosat kestävät niihin kohdistuvat lämpörasitukset. Useaa palo-osastoa tai osaa palvelevissa ilmakanavissa ja ilmanvaihtolaitteissa sekä niiden liitoksissa ja varusteissa voidaan käyttää vähäisessä määrin muita kuin A2-s1, d0-luokan tarvikkeita, jollei tästä aiheudu vaaraa palotilanteessa. 3.11.2017 26

PM 19 Ilmanvaihtojärjestelmä Palon leviäminen palo-osastosta toiseen voidaan estää ilmakanavien yhdistämisrajoituksilla, palonrajoittimilla ja palonkestävillä kanavilla. Palo-osaston osiin jakamisesta ei aiheudu vaatimuksia ilmakanaville ja ilmanvaihtolaitteille. Kuitenkin savukaasujen leviämistä rajoitetaan majoitustilojen ja hoitolaitosten majoitushuoneiden välillä. Lisäksi savun leviämisen rajoittaminen on perusteltua myös muihin tiloihin, jotka on tarkoitettu henkilöille, joiden poistumismahdollisuudet alentuneen toimintakyvyn seurauksena ovat tavanomaista huonommat. 3.11.2017 27

Osastointi vs. jako osiin Palo-osastot on jaettava tarvittaessa osiin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi. 3.11.2017 28

Osastointi vs. jako osiin Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan 400 m 2 osiin. Alapohjan ontelot jaetaan 400 m 2 osiin, jos tilan pinnat eivät vähäisiä osia lukuun ottamatta täytä D-s2, d2 -luokan vaatimuksia. 3.11.2017 29

Osastointi vs. jako osiin Osiin jakaminen edellyttää yleensä vain rakenteellista jakoa osiin EI 15 -luokan rakenteilla. Muut palo-osastoinnin vaatimukset, kuten ilmanvaihdon palonrajoittimet, palo-ovien ovien sulkimet ja julkisivun aukkojen etäisyysvaatimukset eivät yleensä koske osiin jakavia rakennusosia. Kuitenkin majoitusliikkeiden osastoa osiin jakaviin oviin sulkimet edellytetään. 3.11.2017 30

Osastointi vs. jako osiin Savukaasujen leviämistä rajoitetaan majoitustilojen ja hoitolaitosten majoitushuoneiden välillä. Lisäksi savun leviämisen rajoittaminen on perusteltua myös muihin tiloihin, jotka on tarkoitettu henkilöille, joiden poistumismahdollisuudet alentuneen toimintakyvyn seurauksena ovat tavanomaista huonommat. 3.11.2017 31

Savunpoisto

Savunpoisto - Sammutus- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi rakennukseen on suunniteltava ja rakennettava sen eri tiloihin soveltuva mahdollisuus savunpoistoon. - Osastoidusta uloskäytävästä ja osastoidusta hissikuilusta on järjestettävä mahdollisuus savunpoistoon sekä korvaavan ilman virtaamiseen. - Kellarikerroksen tiloista on oltava savunpoistomahdollisuus niin, ettei osastoituja uloskäytäviä eikä osastoituja sammutusreittejä tarvitse käyttää savunpoistoon. - Jos perustellut syyt sitä vaativat, savunpoisto on järjestettävä erityistoimenpitein kuten savunpoistoluukkujen, savunpoistoikkunoiden, savunpoistopuhaltimien tai huonetilojen yläosassa sijaitsevien helposti avattavien ikkunoiden avulla. 3.11.2017 33

Savunpoisto - Savunpoiston lisäksi voi tapauskohtaisesti käyttää myös muita savunhallinnan menetelmiä lähinnä henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Tämä voi koskea tulipalossa syntyvän savun ja lämmön vaikutusten rajoittamista sekä rakenteellisten järjestelyiden (esimerkiksi luokittelemattomien ovien ja savusulkujen) että laitteiden (esimerkiksi savunhallintalaitteiden ja sammutuslaitteiden) avulla. - Automaattisen savunhallinnan (esimerkiksi automaattisen savunpoiston, automaattisen savuverhon, suuntapainepuhalluksen tai paineistuksen) käyttö henkilöturvallisuuden parantamisessa edellyttää oletettuun palonkehitykseen perustuvaa suunnittelua. - Savunpoisto- ja -hallintajärjestelyistä kuullaan paikallista pelastusviranomaista. 3.11.2017 34

Savunpoisto 3.11.2017 35

Savunpoisto aa min puolet geometrisesta 3.11.2017 36

Savunpoisto - Korvausilman saanti voi yleensä perustua palokunnan toimenpiteisiin lukuun ottamatta automaattista savunpoistolaitteistoa - Uloskäytävän savunpoistossa ikkunan tai luukun alareunan tason tulee olla vähintään 1 metri ylimmän kerrostason lattiapintaa ylempänä. - Painovoimaisessa savunpoistossa tulisi korvausilmareitin aukkojen geometrisen pinta-alan olla yhtä suuri kuin savunpoistoaukkojen geometrinen pinta-ala. Mikäli sama korvausilmareitti on usean savulohkon käytössä, otetaan huomioon suurimman savulohkon korvausilmatarve. - Koneellisessa savunpoistossa korvausilma-aukkojen geometrisen pintaalan vähimmäismäärä voidaan arvioida siten, että korvausilma-aukoissa oleva ilmavirtaus saa olla enintään 5 m/s koneellisen savunpoiston toimiessa. 3.11.2017 37

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 3.11.2017 38

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt - Palomieshissi 1) sisäänkäyntitason yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 38 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta; 2) sisäänkäyntitason alapuolisissa tiloissa, kun kellarikerroksen lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta ja kyseisen kellarikerroksen poistumisalueen pinta-ala on yli 800 m 2 Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen soveltuva - Kiinteä sammutusvesiputkisto 1) sisäänkäyntitason yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 24 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta; 2) sisäänkäyntitason alapuolisissa tiloissa, kun kellarikerroksen lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta. - Varatie - voidaan hyväksyä erilaisia ratkaisuja 3.11.2017 39

Lisätietoa Juha-Pekka Laaksonen +358 400 729 329 juha-pekka.laaksonen@l2.fi 2017 L2 Paloturvallisuus Oy