r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Samankaltaiset tiedostot
sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

Ratkaisu: (i) Joukko A X on avoin jos kaikilla x A on olemassa r > 0 siten että B(x, r) A. Joukko B X on suljettu jos komplementti B c on avoin.

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotukset. I.1. Todista Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

3.3 Funktion raja-arvo

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Täydellisyysaksiooman kertaus

Taustatietoja ja perusteita

Matematiikan tukikurssi

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

5 Differentiaalilaskentaa

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Matematiikan tukikurssi

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Gaussin lause eli divergenssilause 1

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

2 Funktion derivaatta

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Matematiikan tukikurssi

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

3 Lukujonon raja-arvo

2 Raja-arvo ja jatkuvuus

Transkriptio:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 018 Harjoitus Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Osoita, että avoin kuula on avoin joukko ja suljettu kuula on suljettu joukko. Ratkaisu. Olkoon B(x, r) R n avoin kuula ja y B(x, r). Osoitetaan, että on olemassa ρ > 0 siten, että B(y, ρ) B(x, r). Kuulan Määritelmän nojalla pätee: ρ := r y x > 0 r > y x Olkoon nyt z B(y, ρ) ja osoitetaan, että z B(x, r): z x = z y + y x z y + y x < ρ + y x = r y x + y x = r Piste z B(y, ρ) oli mielivaltainen, joten B(y, ρ) B(x, r). Nyt ollaan siis löydetty kuulan B(x, r) mielivaltaiselle pisteelle y ympäristö B(y, ρ), joten kuula B(x, r) on avoin. Olkoon sitten B(x, r) R n suljettu kuula. Osoitetaan, että R n \ B(x, r) on avoin. Olkoon y R n \ B(x, r). Kuulan määritelmän nojalla saadaan: y x > r ρ := y x r > 0 Osoitetaan sitten, että B(y, ρ) R n \ B(x, r). Olkoon z B(y, ρ) z x y x z y > y x ρ = y x y x + r = r eli z R n \ B(x, r), joten B(x, r) on suljettu. 1

Tehtävä. Määritellään f : R R { 0, kun (x, y) = 0 f(x, y) = xy(x y ), kun (x, y) 0 x +y Tutki ovatko funktiot f, x f ja y f jatkuvia. Kuva 1: funktion f graafi ja tasa-arvokäyriä Ratkaisu. Alueessa R \{0} f on rationaalifunktio, joten se on jatkuva, ja sen osittaisderivaatat ovat olemassa. Osoittajan termien aste on korkeampi kuin nimittäjän, mikä viittaisi siihen, että sekä funktio itse että sen osittaisderivaatat lähestyvät nollaa origossa. Vahvistetaan nämä havainnot vielä eksplisiittisesti. Osoitetaan, että f on jatkuva origossa. Olkoon ε > 0

f(x, y) f(0) = xy(x y ) x + y = xy x y x + y xy x + y x + y = x y (x, y) < ε, kun 0 < (x, y) < ε. Huomataan, että f on vakioarvoinen x-akselilla: f(h, 0) f(0) h = h 0(h 0 ) h(h + 0 ) = 0, joten x f(0) = 0. Alueessa R \{0} x-suuntaiselle arvolle saadaan seuraava lauseke: x f(x, y) = y(x y ) + x y x y(x y ) x + y (x + y ) = y(3x y ) x + y x y(x y ) (x + y ), Osoitetaan sitten, että x f on jatkuva origossa. Olkoon ε > 0 x f(x, y) x f(0) = y(3x y ) x y(x y ) x + y (x + y ) y ( 3x + y ) + x y ( x + y ) x + y (x + y ) (x, y) (3 (x, y) + (x, y) ) (x, y) + (x, y) (x, y) ( (x, y) + (x, y) ) (x, y) 4 = 8 (x, y) < ε, 3

kun 0 < (x, y) < ε 8. Huomataan, että f(x, y) = f(y, x) (x, y) R. Tästä saadaan relaatio x- ja y-osittaisderivaattojen välille: ( y f)(x, y) = y (f(x, y)) = y (f(y, x)) = ( x f)(y, x), joten x-derivaatan jatkuvuudesta seuraa myös y-derivaatan jatkuvuus. Tehtävä 3. Osoita, että kuvaus f : R 3 R on jatkuva. f(x, y, z) = xy + z Ratkaisu. Polynomifunktiona voidaan funktion f todeta olevan jatkuva. Todistetaan tämä kuitenkin vielä yksityiskohtaisemmin käyttäen ε, δ-menetelmää. Olkoon (x 0, y 0, z 0 ) R 3 ja ε > 0. Merkitään r = (x, y, z) ja r 0 = (x 0, y 0, z 0 ) f(x, y, z) f(x 0, y 0, z 0 ) = xy + z x 0 y 0 z 0 x(y y 0 ) + y 0 (x x 0 ) + (z + z 0 )(z z 0 ) x y y 0 + y 0 x x 0 + z + z 0 z z 0 ( x x 0 + x 0 ) y y 0 + y 0 x x 0 + ( z z 0 + z 0 ) z z 0 ( r r 0 + r 0 ) r r 0 + r 0 r r 0 + ( r r 0 + r 0 ) r r 0 = ( r r 0 + 4 r 0 ) r r 0 ( + 4 r 0 ) r r 0 < ε, { ε kun r r 0 < min +4 r 0 }., 1 Yllä on ensin hyödynnetty kolmioepäyhtälöä, sitten arvioitu vektorien komponenttien pituutta normilla ja lopuksi rajoituttu tarkastelemaan pisteitä r B(r 0, 1). Tehtävä 4. Osoita, että kuvaus f : R n R on jatkuva. f(x) = x 4

Ratkaisu. Tarkastellaan jatkuvuutta pisteessä x 0 R n. Seuraava arvio saadaan kolmioepäyhtälön avulla. f(x) f(x 0 ) = x x 0 x x 0 0, kun x x 0 0. Kuvaus f on siis jatkuva pisteessä x 0 kaikilla x 0 R n. Tehtävä 5. Oletetaan, että funktio f : R R toteuttaa ehdon f(x, y) x + y kaikilla (x, y) R. Osoita, että funktiolla f on pisteessä 0 R osittaisderivaatat sekä x- että y-koordinaattien suhteen. Ratkaisu. Huomataan ensin, että funktion f täytyy saavuttaa arvo 0 origossa: f(0) 0 + 0 = 0 Tarkastellaan x-osittaisderivaatan määrittävän erotusosamäärän itseiarvoa: f(h, 0) f(0) f(h, 0) h = h = h 0, h h kun h 0. Osittaisderivaatta x f on siis olemassa origossa ja on arvoltaan 0. Osittaisderivaatta y-suuntaan saadaan aivan vastaavasti. Tehtävä 6. Määritellään f : R R kaavalla { ( ) x + y y sin, kun x 0 x f(x, y) = 0, kun x = 0 Osoita, että f on jatkuva origossa ja sillä on osittaisderivaatat joukossa R \({0} R) {(0, 0)} 5

Kuva : funktion f graafi ja tasa-arvokäyriä Ratkaisu. Tarkastellaan ensin jatkuvuutta origossa: ( ) f(x, y) f(0) y x + y sin x ( ) = (x, y) y sin x (x, y) 0, kun (x, y) 0. Alueeseen R \({0} R) rajoitettuna f on alkeisfunktio, joten osittaisderivaattojen olemassaolo voidaan palauttaa jo tunnettuihin differentioituvuustuloksiin. Oletetaan tunnetuksi seuraavien kuvauksien differentioituvuus: (x, y) y (x, y) R \({0} R) x t sin(t) t R (x, y) (x, y) (x, y) R \{(0, 0)} (x, y) xy (x, y) R Alueessa R \({0} R) f voidaan esittää yllä olevien kuvausten yhdisteenä, joten sen osittaisderivaatat ovat olemassa. 6

Huomataan, että f on vakio molemmilla koordinaattiakseleilla, sillä f(x, 0) = ( ) 0 x + 0 sin = 0 x R \{0} x ja f 0 y-akselilla. Molemmat osittaisderivaatat ovat siis olemassa ja arvoltaan 0 origossa. Osoitetaan vielä, että kaikkia alunperäisessä tehtävänannossa pyydettyjä osittaisderivaattoja ei ole olemassa. Tarkastellaan x-suuntaista erotusosamäärää pisteessä (0, y) 0 R : f(h, y) f(0, y) h = h 1 ( ) y h + y sin h ( ) = 1 + y y h sin h Kyseisen osittaisderivaatan olemassaolo tarkoittaisi sitä, että yllä olevalla lausekkeella olisi raja-arvo, kun h 0. Tarkastellaan kyseista raja-arvoa seuraavaa jonoa pitkin: h n = y πn+π/. ( ) 1 + y y sin = 1 + (πn y + π ) ( y sin (πn + π ) ) h n h n y 4 y ( ) πn + π ( sin πn + π ) y = 1 + = 1 + ( ) πn + π y ( πn + π y ), kun n. Raja-arvoa, ja myöskään haluttua osittaisderivaattaa, ei siis ole olemassa. 7