METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 15. ELOKUUTA 2013 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Vesiensuojelusta kannattaa huolehtia ajoissa. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Kivihiili korvaa puuenergiaa sivu 3 Puukauppa: Syksy on toivoa täynnä sivu 12 Metsänhoito: Juurikääpää torjumaan sivut 14 15 Luonnosta: Toukkien hyökkäys Lapissa sivu 24 Seppo Samuli Katse kohti vesistöjä
2 METSÄLEHTI 15 2013 NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS 15.8.2013 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Talousahdingon keskellä puukauppa käy hyvin Suomen talous on kärsinyt taantumasta jo yli vuoden, eikä nopeaa helpotusta ahdinkoon ole tiedossa. Lähestyvä budjettiriihi ja työmarkkinaneuvottelujen paineet saavat talousuutiset kuulostamaan entistä synkemmiltä. Puumarkkinoilla tunnelmat ovat toiset. Tähän mennessä vuosi on sujunut hyvin. Viimeksi näin paljon puuta on ostettu ja myyty tammi-kesäkuussa ennätysvuonna 2007. Reipasta vauhtia ovat pitäneet yllä kevättalven mainiot korjuukelit ja vähitellen vahvistunut tukin hinta. Viime vuosien tapaan nousu vaihtui kesällä laskuksi, mutta hintakäyrien käänteet ovat olleet loivia. Mäntytukki maksoi heinäkuussa kuutiometriltä euron enemmän kuin vuosi sitten. Nousu on vaatimaton siihen nähden, kuinka paljon puu on viime vuosina halventunut. Suuria muutoksia hintatasoon ei syksyksi ole luvassa. Markkinoiden vahvistuminen kuitenkin ennakoi puukaupalle vireää jatkoa. Heikko euro on auttanut suomalaissahureita kilpailussa ruotsalaisten kanssa, mutta rakentaminen on myös lisääntynyt. Alkuvuonna sahatavaraa on viety Suomesta huomattavasti enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Kauppa on käynyt etenkin Japaniin ja Kiinaan, josta on lyhyessä ajassa tullut yksi isoimmista kuusisahatavaran ostajista. Myös vienti Saksaan on lisääntynyt, mikä herättää toiveen, että Euroopassa Taajamametsiä pitää hoitaa Taajamametsät ovat merkittäviä monella tavalla. Ne luovat erilaisia virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia lähiseudun asukkaille sekä suojaavat melulta, tuulelta ja ilman epäpuhtauksilta. Monille kaupungeissa asuville taajamametsät antavat jokapäiväisen, ainutlaatuisen kosketuksen metsäluontoon betoniviidakon keskellä. Valitettavasti joidenkin mielestä taajamametsät eivät tarvitse hoitoa lainkaan. Metsien pitäisi ilmeisesti antaa rehottaa ja lahota pystyyn. Tuholaiset ainakin juhlisivat. Taajamametsät vaativat hoitoa siinä missä talousmetsätkin. Metsien uudistuminen ja elinvoimaisuus voidaan varmistaa ainoastaan hyvällä hoidolla, ja tuholaisia sekä tauteja vastaan täytyy taistella. Hoidosta hyötyvät asukkaiden lisäksi myös metsät itse. LAURA KAKKONEN aletaan taas rakentaa. Pohjois-Amerikassa käänne on jo tapahtunut. Pettymys on ollut, että Egyptissä levottomuudet jatkuvat yhä. Viime vuonna maa ehti nousta kuutiometreissä mitattuna suomalaissahojen tärkeimmäksi vientikohteeksi. Viime aikoina kauppoja on tehty sinne paljon vähemmän. Kaikkein tärkein sahatavaran kulutusmaa on kuitenkin Suomi, missä kysyntä on pitkään ollut huono. Viennin osuus tuotannosta onkin kasvanut tavallista isommaksi, jo 70 prosenttiin. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet toivottavasti osaavat tehdä viisaita päätöksiä, jotka auttavat Suomea ylös taantumasta. Silloin myös puurakentaminen voi nousta meillä uuteen kukoistukseen. SITAATTI Metsäteollisuusyhtiöiden osavuosikatsaukset osoittivat, että Suomessa voi pärjätä oikealla tuotepaletilla ja toimintatavalla. Käytännössä pelkästään Suomessa toimiva M-Group teki selvästi paremman tuloksen kuin globaalit kilpakumppaninsa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Kymenlaakson mhy:n, MTK-yhdistysten ja Osuuspankkien metsäiltamissa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Fixteri-harvesteriin ladattu paljon toiveita Minna Lappalaisen tie metsäkonealalle kulki mutkien kautta. Sivut 4 5 Ken on maassa kaikkein paksuin? Dendrologian seura on jälleen ennätysjahdissa Sivu 7 Mättäitä hehtaarin tuntivauhdilla Sivu 8 Suomalaisyritys haastajana Ruotsissa Metsäkonepalvelun ensimmäinen vuosi länsinaapurissa on ollut lupaava. Sivu 9 METSÄSTÄ Presidentillisiä joulukuusia Sivut 16 17 Kuusentaimet omatoimisesti Matti Oijala ihmettelee, miksei tiloilla enää kasvateta itse taimia. Sivut 18 19 Ympyrä vai T kääntöpaikaksi? Sivu 19 LUKIJAKUVA Kaarnalaivasto Männyn kaarnasta on hyvä veistellä vaikkapa laivoja. Nämä osallistuivat Vääksyssä pidettyihin kaarnalaivojen SM-kilpailuhin. Veksi Alussa mahdotonta kyynärpäätaktiikkaa Pirjo Saramäki oli ensimmäisiä naismetsänhoitajia kenttätöissä. Sivu 20 Kokeessa mönkijä, vaunu ja kuormain Sivut 22 23 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi PILKKEITÄ Lautalla on kevyt uittaa Sivu 25 Riistakamera paljasti siemenrosvot Sivu 26 27 Sontainen nuoruusaika Nelitäplänapun toukalla on oma tapansa pysyä lämpimänä. Sivu 28
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 15 2013 Tero Sivula / Rodeo Tero Sivula / Rodeo Mikko Riikilä Kun kivihiili ja päästöoikeudet ovat erityisen halpoja, niin turpeen verotuksen korottaminen vei kilpailukyvyn myös hakkeelta. Nyt palaa kivihiili Metsäenergian käyttö saattaa tänä vuonna jopa laskea. Varsinkin rannikon voimaloissa kivihiiltä palaa enemmän ja haketta vähemmän. MIKKO HÄYRYNEN Energian raaka-aineiden hinnanmuodostus on mutkikasta. Nyt mutkikkaat asiat vaikuttavat niin, että kivihiili korvaa metsähaketta. Osaltaan tilanteeseen vaikuttavat maailman yleiset tekijät, joihin kotimaassa ei voi vaikuttaa. Vaisun yleistalouden vuoksi energiaa kysytään vähemmän, kivihiili on erityisen halpaa ja päästöoikeuksien hinnat alhaalla. Oma vaikutuksensa on myös Pohjois-Amerikan liuskekaasulla, joka on vähentänyt kivihiilen kysyntää. Kotimaisen energian turpeen ja hakkeen kilpailukykyä on heikennetty omin toimin. Vuoden alussa kemera-rahoituksen haketustuki päättyi ja lämmitykseen käytettävän turpeen veronkorotus tuli voimaan. Koska turpeen ja hakkeen hintasuhde on EU-tasolla määrätty kiinteäksi, hakkeella tuotetun sähkön tukea eli sähkötariffia oli pienennettävä. Yhteisvaikutus on, että kivihiili on halpaa, turve ja hake puolestaan kallista polttoainetta. Kivihiili syrjäyttää kotimaisia polttoaineita etenkin rannikon voimaloissa. Sisämaan voimaloissa kuljetusmatka syö hintaedun. Kemera-tukea saattaa jäädä käyttämättä Kaiken kaikkiaan metsäenergian tunnelmat ovat nyt vaisummat kuin vuosiin. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson pitää jopa mahdollisena, että uudesta käyttökapasiteetista huolimatta metsäenergian käyttömäärät laskevat tänä vuonna. Metsäenergian kysyntä on heikkenemässä. Kivihiili on halpaa, ja rannikon isot voimalat siirtyvät siihen metsähakkeen asemasta. Fredriksson ennakoi, että syksyn aikana kuullaan vielä uutisia metsäenergian korvaamisesta kivihiilellä. Nyt näyttää, että kemera-rahoituksen korjuutukea voi jäädä käyttämättä. Fredriksson uskoo, että energiapuun saa edelleen myytyä, mutta alhaisemmalla hinnalla. Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa. Haketustuen loppuminen on vähentänyt kiinnostusta kemera-kohteisiin. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee maan eri osissa. Metsähake on nyt kalleinta polttoainetta Pietarsaarelainen sähkön ja lämmön tuottaja Alholmens Kraft on ollut maan isoimpia metsäenergian käyttäjiä, mutta nyt voimala vähentää metsähakkeen käyttöä. Teollisuudelle energiaa tuottavaa voimayhtiötä pidetään hyvin kustannustarkkana ostajana. Metsähakkeen käyttö on vähentynyt sen jälkeen, kun sähkötariffia leikattiin vuoden alussa kolmasosalla, toimitusjohtaja Roger Holm sanoo. Tällä hetkellä metsähake on kalleimpia polttoaineita. Alholmens Kraft teki viime vuosina puunkäyttöennätyksiä ja kivihiiltä käytettiin vähän, mutta tilanne on nyt kääntynyt päälaelleen. Holm ei halua antaa tarkempaa arviota siitä, kuinka Vaikea nähdä, että metsähakkeen hinta olisi ainakaan nousussa. pieneksi metsäenergian osuus supistuu. Metsäenergian käyttö riippuu siitä, paljonko saamme ostettua hinnalla, jonka pystymme maksamaan. Kun tukea leikattiin, niin yhtä paljon hinnan pitää laskea. Jos hakekauppa ei käy, niin sitten palaa kivihiili. Kivihiilen käyttömääriin vaikuttaa myös turpeen saatavuus, sillä kivihiili korvaa sen turpeen jota ei markkinoilta saada. Vaikka tämä kesä on ollut viime vuotta huomattavasti parempi turpeennostokesä, turpeen riittävyydestä koko lämmityskaudelle ei ole varmuutta. Ministeriö: hake pysynyt kasvu-uralla Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä tuntee huolen, joka kivihiilen parantuneesta kilpailukyvystä seuraa. Hän korostaa silti, että ainakin toistaiseksi metsähakkeen käyttö etenee suunnitellusti. Meidän tietojemme mukaan olemme menossa kohti 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttömäärää vuoteen 2020 mennessä. Seuraamme tilannetta, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä, että olisimme tältä tavoitekäyrältä putoamassa. Härmälän mukaan jonkun laitoksen kohdalla tilanne voi mennä toiseen suuntaan, mutta kokonaistilanne ei ole kääntynyt. Muusta ei ole luotettavaa näyttöä. Uutta hakkeenkäyttökapasiteettia avataan pikkuhiljaa koko ajan. Viime talvena turpeen heikko saatavuus lisäsi kivihiilen käyttöä, mutta nyt tilanne näyttää paremmalta.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 15 2013 Erkki Oksanen / Metla Levitä koko kaatopinnalle. Torjunta-ainetta on oltava sydänja pintapuun rajalla, koska siinä juurikääpä kasvaa parhaiten. METSÄNHOITO Juurik lämpim HANNA LEHTO-ISOKOSKI Y Männynjuurikääpä aiheuttaa männyntyvitervastaudin. Sieni lahottaa juuristoa ja tappaa mäntyjä ryhminä. hä useampi metsänomistaja kokee painajaisen nimeltä juurikääpä. Se on sieni, jonka aiheuttama tyvilaho kuusikossa varmistuu usein vasta, kun puut on jo kaadettu. Tukiksi varttuneet rungot kelpaavat vain kuiduksi jos siksikään, ja myyntitulo jää alle puoleen ennakoidusta tyvilaho kun syö juuri puun arvokkaimman osan. Pahimmat roiskot omistaja joutuu polttamaan. Juurikääpää löytyy kahta lajia. Kuusenjuurikääpä lahottaa kuusen lisäksi myös lehtikuusen tyveä. Männynjuurikääpä on suorasukaisempi ja tappaa männyt sekä niiden seassa kasvavat koivut. Kuuselle se aiheuttaa samanlaisen tyvilahon kuin kuusenjuurikääpäkin. Juurikäävän taloudellisista tuhoista peräti 80 90 prosenttia koituu kuitenkin kuuselle. Eteläisimmässä Suomessa jopa 20 30 prosenttia kuusista on sen lahottamia, mutta pohjoisessa sieni on harvinainen. Talvihakkuu torjuu tehokkaasti Juurikääpä kulkeutuu terveeseen metsään itiöinä lähiseudun kuolleista puista ja vanhoista kannoista. Itiöt laskeutuvat kesäaikana tuoreiden
METSÄLEHTI 15 2013 15 Vinkit juurikääpää vastaan Parhaiten torjut juurikäävän metsästäsi talvihakkuilla. Pakkasella itiöt eivät leviä, ja juurikäävälle otollisten juurivaurioiden riski vähenee. Tätä pitää torjua. Juurikäävän aiheuttama laho voi nousta kuusessa jopa yhdeksän metrin korkeuteen. Yleensä kannot käsitellään hakkuukoneella puun kaadon yhteydessä. Mitä nopeammin, sen parempi. Kantojen poistaminen ja jäljelle jäävien välitön käsittely urealla tai Rotstopilla auttaa torjumaan kääpiä terveestä metsästä. ääpä leviää ässä Talvihakkuu on paras tapa torjua juurikääpä. Jos kaataa metsää suvikelillä, jäljelle jäävät kannot on käsiteltävä torjunta-aineella. Jos metsäsi on jo juurikäävän saastuttama, vaihda havupuut lehtipuihin, jos ne suinkin menestyvät. Jos harrastat jatkuvaa kasvatusta, varmista, ettei kasvupaikalla esiinny juurikääpää. Paras korjuuaika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle. kantojen pinnoille, ja niistä kehittyvä sienirihmasto tunkeutuu puuhun. Terveessä metsikössä juurikäävän tehokkain torjuntakeino onkin talvihakkuu. Se torjuu sienen sataprosenttisesti. Oikea aika on suurin piirtein isänpäivästä huhtikuulle, sanoo professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitoksesta. Ilmastonmuutos vauhdittaa juurikäävän lisääntymistä, koska talvet leudontuvat niin, että rihmaston kasvu nopeutuu ja itiöintiaika pitenee. Mutta ei suvisäillä metsää kaatavakaan aivan aseeton ole. Kantojen nosto torjuu juurikääpää, ja jäljelle jäävät kannot käsitellään joko kemiallisella tai biologisella torjunta-aineella myös harvennusmetsissä. Kemiallinen torjunta on yhtä kuin urea. Se nostaa kannon pinnan ph:ta niin, etteivät sieni-itiöt viihdy. Biologinen torjuntamenetelmä tarkoittaa Rotstop-liuosta. Se sisältää harmaaorvakkasientä, joka kilpailee juurikäävän kanssa ja lopulta voittaa sen. Sekä ureaa että Rotstopia on levitettävä 30 minuutin kuluessa puunkaadosta. Kun moto kaataa, se ruiskuttaa kannot samalla. Aineet torjuvat yli 90 prosenttia tartunnoista. Vanhat kuuset vaarassa Vastustaja on silti sitkeä. Juurikääpä leviää helposti myös juuriston kautta etenkin, jos siinä on vaurioita. Maassa itiöt muhivat myös talvella ja kulkeutuvat sairaista puista terveisiin. Sieni elää maassa jopa 40 vuotta. Puulajin vaihto ainakin yhdeksi kiertoajaksi on silloin tehokkain torjuntakeino, Hantula toteaa. Mutta mitä tilalle? Jos paikassa on kuusenjuurikääpää, siinä voi kasvattaa mäntyä. Männynjuurikääpä on hankalampi tapaus, kun se pystyy myös koivuun ja kuuseen. Vaihto koivuun tai haapaan kuitenkin hillitsee sientä, sillä se ei viihdy niissä yhtä hyvin kuin havupuissa mikäli paikassa vain voi kasvattaa lehtipuita. Kun harjoitetaan eri-ikäismetsätaloutta, kuusentaimi jurottaa pitkään alikasvoksena. Puut ovat paljon vanhempia kuin tasaikäisissä kuusikoissa. Alikasvoskuusikot saattavat olla kokonaan infektoituneita. Minusta tämä on jatkuvan kasvatuksen suurin riesa. Omistajan pitää varmistaa, ettei paikassa ole en- nalta juurikääpää ja huolehtia, ettei sitä tule, Hantula tähdentää. Alle kymmenvuotiaissa puissa juurikääpää ei yleensä ole. Kiertoajan lyhentäminen vähentäisikin sienen aiheuttamia tuhoja. Juurikäävän torjuntaan voi saada kemera-tukea. Tarkista, kuuluuko metsäsi korvauksen piiriin. Uusia torjuntamenetelmiä kehitetään Juurikäävästä kertyy yhteiskunnalle noin 50 miljoonan euron lasku joka vuosi, ja riesa yleistyy koko ajan. Sienestä on runsaasti uusia havaintoja varsinkin Länsi-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Metlan tutkijat etsivätkin parhaillaan keinoja juurikäävän torjuntaan. Professori Jarkko Hantulan johtama ryhmä tutkii viruksia, jotka aiheuttavat sienelle vakavia tauteja. Olemme löytäneet yhden, joka ainakin laboratorio-oloissa tyrehdyttää juurikäävän kasvun, Hantula kertoo. Nyt selvitetään kahdella eri kokeella, hillitseekö virus tuhoja myös metsässä. Ensimmäisessä kokeessa männynjuurikäävän pahasti saastuttaman kasvupaikan kantoihin on istutettu virus. Vertailualalla juurikääpä saa muhia ilman virusta. Seuraamme, torjuuko virus sienen ja selviävätkö kantojen ympärille istutetut puut paremmin kuin ne, joiden kasvualalla on pelkkää juurikääpää. Toisessa kokeessa seurataan vastaavasti läpimitaltaan parikymmensenttisiä kuusia. Vuoden päästä tutkijat näkevät, onko terve juurikääpä lahottanut puuta enemmän kuin viruksella tartutettu. Jos virus toimii, siitä voidaan ehkä kehittää uusi lääke juurikääpää vastaan. Ihan heti sitä ei kaupoista kuitenkaan saa. Aikaisintaan torjuntamenetelmät ovat markkinoilla 2020-luvulla, Hantula toteaa.