Alajärven tila ja haasteet

Samankaltaiset tiedostot
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Kankaistenjärven tila ja haasteet

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hämeenlinnan Tuuloksen Kastanajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio Jarmo Siekkinen

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue


UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, PANNUJÄRVI päivitys

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Jätevesienkäsittely kuntoon

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

Lestijärven tila (-arvio)

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, ORMAJÄRVI, SANKOLA päivitys

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

UIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, Jokioinen Puh

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Hakkapeliitantie Tammela

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, ALAJÄRVI, TERVANIEMI päivitys

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tuuloksen Pannujärven tila ja haasteet

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Tausta ja tavoitteet

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Valajärven suojeluyhdistys ry. Valajärven vedenlaatututkimukset vuosina sekä tulevaisuuden suunnitelmat

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Loimijoen alueen veden laatu

AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1

Tommilantie, Pälkäne Tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka p

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Transkriptio:

Alajärven tila ja haasteet Heli Jutila ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous

Alajärvi pähkinänkuoressa 35.892.1.004_001 Alajärvi Pintavesityyppi Keskikokoinen humusjärvi Karttalehti 213106, 213109 Koordinaatit 6764222 / 3356780 Pinta-ala 626 ha Tilavuus 21,8 milj. m 3 Suurin syvyys 18 m, 11 m Viipymä 9 kk Valuma-alue 12 100 ha Peltoisuus % Järvisyys 12,5 % Tila hyvä Näkösyvyys 2,28 m Kokonaisrantaviiva 43,6 km

Alajärvi (626 ha) kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen Vanajaveden reittiin VHA3 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Valuma-alueella maa- ja metsätalousmaata, loma-asutusta rannoilla pääosa vedestä Alajokea myöden kirkasvetisestä, karusta, erinomaisesta Takajärvestä Laskee Iso Munakkaaseen ja edelleen Räikkälänjoen kautta Vanajan reitille yleisluokitus hyvä Tyypiltään keskikokoinen humusjärvi (Kh) karu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittamassa velvoitetarkkailussa vedenoton vuoksi v. 1975

Alajärven ekologinen tila I ja II vesienhoitokausi Biologinen luokittelu: Erinomainen ja Hyvä I: tilaa arvioitu ainoastaan klorofyllin perusteella. II: erinomaiset kasviplanktonin kokonaisbiomassa, pohjaeläinyhteisöjen mallinkaltaisuus, hyvät a- klorofylli, haitallisten sinilevien %-osuus, kasviplanktonin trofiaindeksi, kalojen biomassa, kalojen indikaattorilajien esiintyminen, tyydyttävät syvännepohjaeläinindeksit, välttävä särkikalojen biomassaosuus, huono kalojen yksilömäärä Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen arvioitu luokka: Erinomainen ja Hyvä Kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuus Kokonaisravinteet erinomaisia, mutta alusvedessä aika usein happi lopussa. Happikatoa sekä kevättalvella, että loppukesällä. Kato ulottuu ajoittain väliveteen asti. Fosforia liukenee pohjalta hapen loppuessa. Tällä perusteella luokka pudotettu hyväksi. Hydrologis-morfologinen luokittelu: Tyydyttävä Onko voimakkaasti muutettu tai keinotekoinen? Ei voimakkaasti muutettu Alajärveä säännöstelevä Katiskosken pato on nousueste. Lisätietoa/perustelut Vedenotto tekopohjavedeksi 6 milj. m3/a. Muu asiantuntija-arvio ekologisesta tilasta: Hyvä Vesimuodostuman kemiallinen tila raja-arvotarkastelun ja asiantuntijaarvion pohjalta: Hyvä ja Hyvää huonompi Ei mitattua tietoa käytettävissä. Raja-arvot ylittävät aineet Metallit: elohopea kalassa; humuksiset järvet (väriluku Pt 30-90 mg/l): Ylittyy kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perustella.

Alajärvi - veden laatu Järveä tutkittu vuodesta 1966 lähtien Alajärvi, keskiosa 1: 27.09.1966 2010 105 kertaa (17,5 m) Järviöistenselkä 13.04.1976 (11,7 m) Alajärvi A, B, C kolme näytekertaa v. 1995-99 (4-8,6 m) Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus säilynyt ennallaan Vähähappisuutta lopputalvisin ja keväisin

Näytepaikat Järvellä 7 paikkaa Ojat

Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) Alajärven veden laatu Fosforipitoisuus Alajärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus 30 25 20 15 10 Kesä Talvi Lin. (Kesä) Lin. (Talvi) 5 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aika

Alajärven vedenlaatu: fosfori Lähde: Hertta-tietokanta

Kokonaistyppipitoisuus (ug/l) Alajärven veden laatu Typpipitoisuus Alajärven pintaveden kokonaistyppipitoisuus 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosi Kesä Talvi Lin. (Kesä) Lin. (Talvi)

Näkösyvyys (m) Alajärven näkösyvyys Alajärven näkösyvyys 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosi Kesä Talvi Lin. (Talvi) Lin. (Kesä)

Alajärven vedenlaatu: happi Lähde: Hertta-tietokanta

Alajärven vedenlaatu: mangaani Lähde: Hertta-tietokanta

Alajärven vedenlaatu: sameus Lähde: Hertta-tietokanta

Alajärven ravintoverkkotutkimus Kesinä 2012-2013 tehty kalastotutkimus ja suppea sulkasääskitutkimus uusittiin nyt laajempana Edellisessä tutkimuksessa järven ongelmaksi havaittiin suuri sulkasääskipopulaatio. Sulkasääski on peto, joka syö järven eläinplanktonia. Eläinplanktonin vähyys voi johtaa sinilevien runsastumiseen ja kalojen kasvun hidastumiseen. Kuore on käytännössä ainoa kala, joka syö sulkasääsken toukkia Hapettomat ja valottomat syvänteet ovat sulkasääskien piilopaikkoja

Alajärven kalakanta Kesän 2012 koetroolauksessa kuoreen todettiin hävinneen järvestä Sen jälkeen ASKS on istuttanut kuoretta järveen vuosina 2014-2017 Elokuun 2017 koetroolauksessa saaliiksi saatiin runsaastikin kuoretta Joukossa oli myös 0-vuotiaita yksilöitä eli istutetut kuoreet ovat onnistuneet lisääntymään Alajärvessä! Nyt kuorekanta on niin iso, että sillä voi olla merkitystä sulkasääskipopulaation rajoittajana. Tämä voi kuitenkin viedä useamman vuoden.

Johtopäätökset ja suositukset Alajärvelle Sulkasääskipopulaation kurissa pitämiseksi suositellaan Rajoittamaan Alajärveen tulevaa kiintoaine- ja humuskuormitusta. Tämä kirkastaa vettä ja vähentää siten sulkasääskien piilopaikkoinaan käyttämiä pimeitä vesikerroksia. Rajoittamaan Alajärveen tulevaa ravinnekuormitusta. Tämä parantaa syvänteiden happitilannetta ja vähentää siten sulkasääskien piilopaikkoinaan käyttämiä hapettomia vesikerroksia. Alusveden heikko happitilanne heikentää myös kuoreen selviytymismahdollisuuksia järvessä (kuore ei selviä, jos vähähappinen kerros kasvaa kesällä lämpimän päällysveden tasolle kuore vaatii viileää vettä)

Ojien tuoma fosforikuormitus

Muut tutkimukset Kunnostus 1990-luvulla kasvillisuus- ja linnustoselvitykset Jätevesiselvitys 1993 ja 2007, Kvvyn hankkeet Vesi- ja viemäriverkoston laajentaminen

Näin suojelet Alajärveä ja Takajärveä Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisältävät runsaasti vettä rehevöittäviä aineita. Käytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Käytä kompostia maatuville jätteille. Älä varastoi ongelmajätteitä rantatontillasi! Älä hautaa tai polta jätteitä! Vältä jätteiden muodostumista! Käytä oikeita astioita kertakäyttöisten sijasta. Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja ja muita ilmaversoiskasveja. Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista ilmoittaa koneellisista niitoista ja ruoppauksista ELY-keskukseen. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä rannalle väh. 5 m levyinen kasvistoinen suojakaista! Metsänhoidossa puustovyöhyke saisi olla 15 m eikä maan muokkausta tulisi tehdä 20 m lähempänä rantaa. Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne vuosittain! Poista vieraslajit kuten isosorsimo, jättiputket, jättipalsamit tontiltasi ja ilmoita, jos ne levittäytyvät muiden maalla. Tee havaintoja Alajärven tilasta. Osallistu Alajärven ja Takajärven seuranta-, hoito- ja kunnostustoimiin. Liity Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistykseen!

Alajärven ja ympäristön haasteet Alajärven tilan säilyttäminen erinomaisena Vesistökuormituksen vähentäminen Varsinkin Takajärven tilasta ja kuormituksesta tarvitaan lisätietoa Alueen luontoarvojen säilyttäminen: metsähoito, rantarakentaminen, maatalouskäyttö, talkoot Luonnonarvojen säilyttäminen

Alajärven suojeluyhdistyksen (mahdollisia) toimia Seurantatietoa järven tilasta Tiedon keruu Omatoimisesti mm. näkösyvyysseurannat ja happimittaukset Yhteistyö järven tilaa tutkivien tahojen kanssa mm. Viranomaispalvelut, Vanajavesikeskus, HAMELY, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen, kunnostus, tiedotus Kuormitusselvitys Pohjasedimenttitutkimus järven ympäristöhistoriasta Kasviplanktontutkimus Vesikasvillisuus- ja linnustoselvitysten uusiminen Tiedon levittäminen järvestä ja seudun luonnosta: Julkaisu Alajärven veden laadusta ja kuormituksesta Hoito- ja käyttösuunnitelma Alajärvelle yhteistyössä viranomaistahojen kanssa Ympäristönsuojelumääräystiedon levittäminen Haja-asutuksen jätevesiasetuksen täytäntöönpanon edistäminen Lasketusaltaiden ja kosteikkojen rakentaminen valuma-alueelle

4 Paikalliset olosuhteet Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä Vesiensuojelun kannalta tärkeät ranta-alueet (liitteessä 3 rajatut alueet), rantaviiva määritellään vesistön keskiveden korkeuden mukaisen rantaviivan mukaan: 1) rantaalue 500 metriä: Kanta-Hämeenlinnassa mm. Alajärvi 2 LUKU Jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset 5 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä Pohjavesialueilla, vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla, Natura 2000 - varaukseen kuuluvilla alueilla sekä viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella olevissa asutuskeskittymissä tulee käyttää laadukkaampaa puhdistustasoa kuin jätevesiasetuksen vähimmäispuhdistustaso on Kunkin kiinteistön tarvitsemasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä tekee päätöksen kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyessään kiinteistön jätevesisuunnitelman. Ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että noin kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja muiden laitteiden pesu Pohjavesialueilla, vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella sekä vesiensuojelun kannalta tärkeillä ranta-alueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja muiden laitteiden pesu kielletty hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. 7 Muita määräyksiä pesemisestä Vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella mattojen, tekstiilien ja muiden tavaroiden pesu vesistössä ja puhdistamattomien pesuvesien johtaminen vesistöön ja sadevesiviemäriin on kielletty. Myös muilla rannoilla tulee kyseisten tavaroiden pesu järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä 8 Kotieläinten lannan levitys ja ulkotarhat Vedenhankinnan kannalta tärkeälle ranta-alueelle on jätettävä vähintään 30 metrin levyinen suojavyöhyke (liitteessä 2 sisemmällä viivalla rajattu alue), jolla rajoitetaan kotieläinten lannan levitystä siten, että lantaa saa levittää ainoastaan keväällä ennen kylvöjä ja kasvukauden aikana kasvustoon. Lisäksi kaikilla alueilla on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on säädetty. 12 Määräykset kemiallisten torjunta-aineiden käytön rajoittamisesta Vedenhankinnan kannalta tärkeälle ranta-alueelle tulee jättää suojavyöhyke, jolle ei levitetä torjunta-aineita. Suojavyöhykkeen on oltava keskiveden mukaisesta rantaviivasta mitaten leveydeltään vähintään 30 metriä (liitteessä 2 sisemmällä viivalla rajattu alue).

Kiitos!