Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Pujon koillispuolella, Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia, Uusikaupunki

Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2018/2 Dnro ESAVI/1292/2017 Annettu julkipanon jälkeen 8.1.2018 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Pujon koillispuolella, Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia, Uusikaupunki HAKIJA Mannerlohi Oy LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohta. Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 12.12.2016 nro 16/0636/3. HAKEMUKSEN AIEMPI KÄSITTELY Hakemus Tiedottaminen Mannerlohi Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.10.2013 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa kaloja kasvattamiseen Pitkäluodon edustalla Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisellä vesialueella 895-481-876-1 Pujon koillispuolella. Laitoksella on kaksi verkkoallasta ja kalojen lisäkasvu on noin 72 000 kg vuodessa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 24.11.2014. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -ryhmältä, Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikenneviraston meriväyläyksiköltä ja Uudenkaupungin kaupungilta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (34) Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Arvio hankkeen vesistövaikutuksista Uudenkaupungin saariston pohjoisosassa Pyhämaan Pitkäluodon edustan merialueella toimii kolme ja Mannerveden puolella kaksi kalankasvatuslaitosta. Lupaa hakevista kolmesta laitoksesta Pujon laitos sijaitsee noin 800 metrin päässä Pitkäluodon kärjestä ja Mannerveden puolella toimivat Mannerlohi Oy:n Huhtakarin ja Esan Kala Oy:n Iso Pääskyluodon laitokset saarten suojaamina aivan Pitkäluodon rannikon tuntumassa. Kaksi muuta, ulompana olevaa laitosta sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä Pitkäluodon kärjestä paremman veden vaihtuvuuden piirissä. Kaikki laitokset sijaitsevat alueella, jossa veden syvyys on alle 10 metriä ja aluetta luonnehtivat matalikot, karikot sekä kynnykset. Alueella on ainoastaan kaksi syvempää vesialuetta. Pitkäluodon merialuetta kuormittavien viiden laitoksen yhteenlaskettu kuormitus on ollut keskimäärin 1 500 kg/a fosforia (1 200 1 750 kg) ja 12 250 kg/a typpeä (10 500 13 500 kg) vuosina 2009 2013. Mannerveteen laskevan Ihodenjoen laskennallinen kuormitus on VEMALA -kuormitusmallin mukaan 4 500 kg/a fosforia ja 130 000 kg/a typpeä. Kuormitusta tulee lisäksi jonkin verran talvivarastointilaitoksesta, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajan ja haja-asutuksesta. Kahden perkaamon vedet johdetaan viemäriverkkoon. Pyhämaan merialue kuuluu vesienhoidossa Selkämeren sisemmät rannikkovedet -rannikkovesityyppiin. Pyhämaan merialueen veden laadussa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudessa sekä veden kirkkaudessa. Viimeisen 30 vuoden aikana sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet ja näkösyvyys on heikentynyt. 2000-luvulla pitoisuuksien kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Pitkäluodon edustan merialue kuuluu hyvään luokkaan kuten lähes koko Selkämeri ja Mannervesi tyydyttävään luokkaan. Mannerveden tila heikkeni hyvästä tyydyttäväksi vesienhoidon toisella suunnittelukaudella. Tämä ei johtunut varsinaisesta tilan heikkenemisestä, vaan käytettävissä olleesta laajemmasta luokitteluaineistosta. Vesienhoidon tavoitteena on turvata Pitkäluodon edustan merialueen hyvä ekologinen tila ja saavuttaa Mannerveden alueella hyvä veden ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

3 (34) Kalankasvatuksen vaikutuksia Pyhämaan edustan merialueen tilaan seurataan vuosittain tehtävillä veden laadun ja määrävuosin tehtävillä päällyslevien ja pohjaeläinten tarkkailututkimuksilla. Veden laatua laitosten lähellä on tutkittu vuosittain. Pintaveden kesäaikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Pitkäluodon edustalla 16 19 µg/l vuosina 2006 2013. Klorofylli-pitoisuus oli vastaavasti 1,3 3,8 µg/l ja näkösyvyys 3,0 5,5 m. Pitoisuudet olivat Pujon laitoksen lähellä yleensä vähän korkeammat kuin vertailualueilla ja näkösyvyys sama tai vähän huonompi kuin vertailualueilla. Mannerveden puolella laitosten lähellä kokonaisfosforipitoisuus oli 14 25 µg/l, klorofyllipitoisuus 2,0 6,5 µg/l ja näkösyvyys 1,5 3,2 m. Vertailualueella kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuus olivat vähän pienempiä ja näkösyvyys oli sama. Laitoksia ympäröivän merialueen veden laadussa ei ole tapahtunut olennaista muutosta 2000-luvulla. Vesienhoidon ekologisen luokittelun mukaan hyvässä luokassa olevan sisemmän Selkämeren rannikkoalueen kokonaisfosforipitoisuus tulisi olla enintään 20 µg/l ja klorofyllipitoisuus 2,7 µg/l sekä näkösyvyys vähintään 3,3 m. Laitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 2002, 2007 ja 2010. Klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti eri tutkimuskertojen välillä, mutta suurimmat pitoisuudet on usein mitattu Pyhämaan kärjessä Pitkäluodon edustalla. Vuonna 2010 suurimmat erot kalankasvatuslaitosten lähialueiden ja vertailualueiden välillä olivat Pitkäluodon ja Pyhämaan eteläpuolella Kammelan alueilla toisella jaksolla. Pohjaeläintutkimuksia on tehty Pyhämaan edustan merialueella vuosina 1996, 2001 ja 2006. Viimeisessä tutkimuksessa vuonna 2012 Pitkäluodon edustan pohjat luokiteltiin puolilikaantuneiksi tai likaantuneiksi. Ulompana olevat pohjat olivat puoliterveitä/ puolilikaantuneita. Mannerveden pohjaeläinasemien pohjista Huhtakarin laitoksen läheisyydessä olevien pohjien tila oli heikentynyt puoliterveestä puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi. Pohjien tilan heikkeneminen johtui pääasiassa hapettomuutta sietävien Chironomus plumosus -surviaissääsken toukkien lisääntymisestä. Pohjien hapettomuus ilmeni myös Pujon laitoksen lähellä itämerensimpukan (Macoma balthica) epäyhtenäisenä kokojakaumana. Pohjien huono tila selittyy osittain kasvatuspaikalla vallitsevalla veden huonolla vaihtuvuudella. YVA Oy:n laatiman veden laatu- ja virtausmallin mukaan esimerkiksi 5 m/s puhaltavalla etelätuulella virtaukset Pyhämaan Pitkäluodon edustalla rannikon tuntumassa ovat lähes olemattomia ja selvästi vähäisempiä kuin Kajakulman länsi- ja itäpuolella (Virtausmalli Pyhämaan edustalle kalankasvatuksen paikanvalintaan, 18.12.2006). Mallia tukee myös vuonna 2014 tehty pohjan laadun tutkimus, jossa kolmesta

4 (34) uloimmasta pohjan laadun asemasta ei saatu kovien pohjien takia lainkaan näytteitä, vaikka nämä asemat olivat tutkimusalueen syvimmät. Tutkimus osoittaa eroosiopohjien alkavan noin 3,0 km:n päässä Pitkäluodosta ja tätä lähempänä olevat pohjat ovat sijainnista riippuen joko eroosio- tai sedimentaatiopohjia. Pitkäluodon edustan matalilla vesialueilla on ratkaiseva merkitys virtausten voimakkuuteen ja suuntautumiseen. Hidastuvat ja hitaat virtaukset heikentävät veden vaihtumista ja saavat aikaan kalankasvatuksesta tulevan orgaanisen aineksen laskeutumisen pohjalle. Aines peittää alleen monivuotista kasvillisuutta ja sinisimpukoita ja sen hajottaminen kuluttaa sedimentin ja pohjanläheisen veden happivaroja. Rehevöityvistä pohjista hyötyvät yksivuotiset rihmalevät, jotka tukahduttavat monivuotista kasvillisuutta kasvustojensa alle. Yhteenvetona kalankasvatuksen vesistövaikutuksista Pyhämaan merialueella voidaan todeta, että vaikutukset ovat selvimmin nähtävissä pohjien tilassa. Alueella olevat matalan veden kynnykset rajoittavat veden vaihtuvuutta ja pohjat ovat pääsääntöisesti laitosten lähellä huonommassa tilassa kuin vertailualueilla. On myös todennäköistä, että osa Pujon laitoksen kuormituksesta kohdistuu Mannerveteen erityisesti Maa-Ihamon edustalla. Mannerveden puolella veden vaihtuvuus on heikkoa, minkä takia Mannerlohi Oy:n Huhtakarin ja Esan Kala Oy:n Iso Pääskyluodon laitoksista tulevalla kuormituksella on matalalla merialueella suuri paikallinen merkitys. Sedimentaation vaikutukset rakkoleväpohjilla ovat näkyneet sukeltamalla ja vedenalaiskameralla tehdyissä tutkimuksissa. Kalankasvatuksen jatkaminen nykyisillä suojaisilla, veden vaihtuvuudeltaan rajoittuneilla alueilla, on tällä hetkellä ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Erityisalueet Pujon laitos sijaitsee Uudenkaupungin saariston Natura-alueella FI0200072, joka on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin perusteella. Alue sijaitsee linnustollisesti rikkaan Uudenkaupungin saariston pohjoisosassa Pyhämaan Pitkäluodon luoteispuolella. Lähimmät merkittävät lintusaaret sijaitsevat noin 500 m suunnitellusta laitoksesta länteen (Kotokallio Pujonletto). Alueella pesii uhanalaislajistoa. Luontodirektiivin ja alueen suojeluperusteena olevista luontotyypeistä merkittävin on riutat (1170). Nämä rakkolevän ylläpitämät eliöyhteisöt ovat Itämeren monimuotoisimpia. Luontotyyppi esiintyy yleisenä myös Uudenkaupungin saariston Natura-alueella, mikäli pohjan laatu ja vesisyvyys ovat sopivia ja aallokon vaikutus riittävä estämään rihmalevien ja putkilokasvien valtaan pääsyn. Selkämerellä yleisestä rehevöitymisestä aiheutuneet haittavaikutukset ovat toistaiseksi melko vähäisiä Uudenkaupungin saariston Natura-alueella. Luontotyypin riutat edustavuuden muutokset liittyvät laajemmalti vesien yleiseen tilaan. Ravinteiden voimakas lisääntyminen alueellisesti ja sen aiheuttama rehevöityminen voi olla merkittävä uhka tälle luontotyypille.

5 (34) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on teettänyt VELMU-hankkeen yhteydessä vedenalaisia luontotyyppi-inventointeja Pyhämaan Pitkäluodon edustalla vuonna 2012. Pujon kalankasvatuslaitoksen Naturaan kuuluvalta lähialueelta on havaittu pohjan sedimentoitumista ja alueen levälajisto on heikkokuntoista ja laikuttaista. Pitkäaikainen vesistökuormitus on heikentänyt alueen rakkolevä-, punalevä- ja sinisimpukkayhteisöjä. Avomerelle päin siirryttäessä pohjat ovat sedimenteistä vapaita ja lajisto runsasta ja hyvävointista. Alueen virtaukset kulkevat Pitkäluodon ympäri Mannervedelle. Pujon laitoksen vaikutukset ulottuvat lahdelle ja sekoittuvat Iso Pääskyluodon ja Huhtakarin laitosten vaikutuksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää, että lupakäsittelyn yhteydessä Natura-alueella sijaitsevan Pujon laitoksen osalta tulee laatia vähintään Natura-arvioinnin tarveharkinta, huomioiden myös alueen muiden päästölähteiden yhteisvaikutukset. Tarveharkinnasta tulee pyytää lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja tarvittaessa arviointia tulee täydentää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella Natura-arviolla, mikäli on todennäköistä, että hankkeella merkittävästi heikennetään alueen suojeluperusteita ja erityisesti Natura-alueella olevia riuttoja (1170). Vakituinen asutus ja kesäasutus laitoksen läheisyydessä Kahden kilometrin säteellä sijaitsee kaikkiaan 11 vakituista asuinrakennusta ja 36 vapaa-ajanrakennusta. Vastuualueen kannanotto Mikäli lupa myönnetään, kalankasvatustoiminnan vaikutusten seurantaan tulee sisällyttää tarkkailu lähialueiden Natura-luonnonarvoihin. Erityisesti luonnonarvojen tarkkailu pitää kohdentaa luontodirektiivin luontotyypin riutat (1170) tilaan. Lupakäsittelyn yhteydessä Natura-alueella sijaitsevan Pujon laitoksen osalta tulee laatia vähintään Natura-arvioinnin tarveharkinta ottaen huomioon myös alueen muiden päästölähteiden yhteisvaikutukset. Hakemuksen liitteenä olevien karttojen osoittamilla paikoilla kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 500 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävien rehujen fosfori- ja typpisisältöjä tulisi pienentää nykyisestä. Lisäksi vastuualue on tehnyt esityksen lupamääräyksiin sisällytettävistä muista seikoista. Ympäristölupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 10 vuotta sen jälkeen, kun tämä vireillä oleva päätös on saanut lainvoiman.

6 (34) Hankkeessa on otettu huomioon Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet vuoteen 2015. 2) Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Pujon laitos sijaitsee Uudenkaupungin saariston Natura-alueella FI0200072. Laitos sijaitsee myös Metsähallituksen hallinnoiman Selkämeren kansallispuiston (kiinteistötunnus 895-891-1-1) läheisyydessä. Kansallispuistoon kuuluvat lähimmät saaret (Pujonletto, Iso-Haurunen, Vähä- Haurunen) sijaitsevat arviolta 800 1 000 m:n ja lähimmät vesialueet noin 4,5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Selkämeren kansallispuisto on perustettu lailla (326/2011) ja sen perustamistarkoituksiin kuuluvat Selkämeren aavan meren vedenalaisen luonnon, saaristojen ja luotojen, rannikon kosteikkojen sekä näihin liittyvien eliölajien suojeleminen ja niiden elinympäristöjen hoitaminen, luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä yleistä luonnonharrastusta, opetusta ja tutkimusta samoin kuin ympäristömuutosten seurantaa. Selkämeren kansallispuiston perustamisen tavoitteena on turvata lisäksi ammattikalastuksen säilymistä elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantoja. Pujon laitoksen osalta tulee laatia vähintään Natura-arvioinnin tarveharkinta. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön 21.5.2014 vahvistama kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma tulee ottaa huomioon hakemusprosessissa. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta Toiminta ei saa heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tarkoitettu. Kalankasvatusaltaat on varustettava siten, etteivät kalaa saalistavien direktiivilajien yksilöt saalista altailla tai saalistaessaan vahingoitu. Laitoksen jätehuollossa on noudatettava Uudenkaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tiedot kuolleiden kalojen välivarastoinnista ja kompostoinnista on esitetty puutteellisesti. Hakemuksessa ei käy ilmi kompostoinnin asianmukaisuus tai riittävyys. Kalajätteet välivarastointia ennen energiatuotannon polttoaineeksi toimittamista hakemuksessa ei ole esitetty. 4) Liikenneviraston meriväyläyksikkö, Turun toimipiste Verkkoaltaat tulee tarvittaessa merkitä kalanpyydysten merkinnästä kalastuslaissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Altaat on varustettava tarpeen mukaan joko heijastimella tai valolaitteilla kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä annetun asetuksen (16.7.1954/338) mukaisesti pimeässä

7 (34) havaitsemista varten. Verkkoaltaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua merenkulun turvalitteiden valoihin. Luvan haltija vastaa merkkien mahdollisesta rakentamisesta ja ylläpidosta. Altaiden ankkuroinnissa käytettävät köydet ja vaijerit eivät saa estää tai haitata alueen vesiliikennettä. Altaiden poistosta on tehtävä ilmoitus Liikennevirastolle. 5) Uudenkaupungin kaupunki Kalastus, kalankasvatus ja kalanjalostus ovat Uudessakaupungissa merkittävä työllistäjä. Kalatalouden merkitys Uudenkaupungin elinkeinorakenteessa on merkittävä. Alue, jolle lupaa haetaan, on maakuntakaavassa kalatalouden kehittämisaluetta, Selkämeren kalastuspuistoa. Kalankasvatus on merkittävää Uudessakaupungissa. Kalankasvatushanketta tulisi tukea ja ympäristölupa myöntää. Muistutukset ja vaatimukset 6) 6.1 (Intonkari 895-486-3-34) vaatinut, että hakemus on hylättävä, kalankasvatus meressä on lopetettava, jo tuhoutuneet alueet on kartoitettava ja laskettava menetetty arvo, luvan myöntäjän oikeutus myöntää lupia on todistettava, luvan myöntäjä on vastuussa haitoista, kalankasvatuksen haitat on korvattava vesien ja rantojen omistajille ja kalankasvatus on ohjattava luonnolle kestävälle tavalle. Kalankasvatus on Suomen meriluontoa pahiten tuhoava yksittäinen teollisuuden ala ja paikallisesti se on katastrofi. Faktatietoa on paljon ja tuhoutuneita alueita on jo liikaa. Lupa kalankasvatukseen vapaissa luonnonvesissä on käsittämätöntä. Hakemuksen mukaisella kasvatuspaikalla on kysymys luonnonsuojelualueesta, jota pitäisi suojella eikä tuhota. Hakemuksen mukaan veden päävirtaussuunta etelästä pohjoiseen antaa mahdollisuuden kalankasvatukselle Natura-alueella eikä ympäristökuormitus muutu merkittävästi. Kalankasvatuksella aluetta on tuhottu ja saatu aikaan meriluonnon huono tila, luonnon kalat ovat vähentyneet ja lajisto yksipuolistunut. Väite veden hyvistä virtauksista ja laimenemisolosuhteista on väärä. Monien saarien ja luotojen väliset laajat ja matalat alueet ovat tuhoutuneet tai tuhoutumassa kovan ravinnemäärän vuoksi. Vahinkoalue ei jää viiteen kilometriin rannikolla. Syvyys kasvatusalueella on 10 12 m, lännessä 8 m, pohjoisessa alle 10 m ja etelässä alle 6 m. Liete täyttää syvänteen ja aiheuttaa ympäristöpommin. Veden laadun tarkkailun lisäksi tulee kiinnittää huomio vesiluontoon ja sen kuntoon. Muistuttaja on kalastanut ja sukeltanut Pyhämaan merialueella vuodesta 1996 alkaen ja nähnyt alueen tuhoutumisen, joka on kiihtynyt vuoden 2000

8 (34) jälkeen. Kalasto on yksipuolistunut, särkikalaa on hirveästi ja kampela on lähes kokonaan hävinnyt. Siika-, taimen- ja haukikannat ovat heikkoja. Syynä on kova ravinnemäärä, joka rihmalevien muodossa tukahduttaa elintärkeän rakkolevän ja pohjanaatta tappaa pohjaeliöt. Lupaprosessissa on epäkohtia. Aluehallintovirasto eikä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ole oikeutettu myöntämään lupaa meren saastuttamiseen. Jätevesiasetuksella saavutetut tulokset menetetään kalankasvatuksella. 7) 7.1 ja 7.2 (Sikem 895-486-3-49) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Hakemus tulee suhteuttaa kahteen muuhun vireillä olevaan hakemukseen. Korkein hallinto-oikeus ja Vaasan hallinto-oikeus ovat todenneet, että Huhtakarin ja Pääskyluodon alueet eivät enää sovellu kalankasvatukseen ja laitokset tulisi siirtää haitattomampaan paikkaan. Kalankasvatus tuhoaa herkkien ranta-alueiden matalia vesiä ja aiheuttaa vahinkoa maanomistajille. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on sopusoinnussa tieteellisen näytön kanssa. Pujon kasvatusalue sijaitsee Natura 2000-alueella Selkämeren kansallispuiston läheisyydessä. Sijainti tekee siitä vastaavalla tavalla ongelmallisen kuin Huhtakarin ja Pääskyluodon laitokset. Pujon kala-altaat sijaitsevat laajojen matalikkoalueiden ja suojeltavien rakkoleväriuttojen ympäröimällä syvänteellä. Lähistöllä on paljon loma-asutusta. Kalankasvatuksesta koituu niin ympäristölle kuin yksityisille maanomistajille vahinkoa. Hakija veti vuonna 2012 600 tonnin kasvatuslaitosta koskevan hakemuksen pois yksityisten maanomistajien ja luonnonsuojelusta vastaavien viranomaisten vastustuksen takia. Kalankasvatuslaitoksen kohdalla oleva syvänne täyttyy kalanjätöksistä ja ruokkii laajavaikutteisesti ympärillä olevia matalikkoja rehevöittäen niitä fosfori- ja typpipäästöillä. Rihmalevän lisääntyminen on selkeä esimerkki rehevöitymisestä. Kalanviljelyn haitallisista vaikutuksista Itämeren ympäristölle on olemassa huomattava määrä tieteellistä näyttöä. Tutkimuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota kalanviljelylaitoksiin, jotka sijaitsevat matalien rannikkovesien syvänteiden läheisyydessä. Muistuttajien kiinteistön rannassa rihmalevän määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja lahden poukama on rehevöitynyt. Tuuli puhaltaa usein kalankasvatusaltailta päin ja tuo sieltä rehevöittäviä päästöjä. EU on kritisoinut Suomen viranomaisten päätöksentekomallia. Suomessa on laiminlyöty, millä tavalla yksityiset ihmiset voivat saada korvauksia sen johdosta, että viranomaisten päätökset aiheuttavat heille taloudellista vahinkoa. Nykytilanne on kestämätön. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset velvoittavat viranomaisia siihen, että sijainninohjaus toteutuu. Viranomaisten on otettava päätöksenteossaan tarkkaan huomioon yksityisten ihmisten oikeudet ja tieteellinen näyttö. Ainoa oikea ratkaisu on ohjata kalankasvatusaltaat kauemmas Pyhämaan rannikkoalueen matalista vesistä.

9 (34) 8) 8.1 (Mansikka-aho 895-486-3-36) on vastustanut luvan myöntämistä. Pitkäaikaisen kasvatustoiminnan vuoksi kasvatuspaikkojen ympäristö on pilaantunut ja puhtaat pohjat sedimentoituneet jätteistä. Velvoitetarkkailuissa on osoitettu, että pohjien laatu on selvästi heikentynyt viime vuosina. Meriveden tila estää veden käytön ja uimisen. Rannat kasvavat rihmalevää ja niihin ajautuu kuollutta leväkasvustoa. Merkittävää haittaa aiheutuu esim. rakkoleville ja virkistyskäytölle. Pyhämaan niemen edustalla on koko eteläisen Selkämeren laajin luontoja lintudirektiivin (SPA/SCL) mukainen Natura-alue, jossa tulee suojella sekä riuttoja että fladoja. Selkämeren kansallispuisto on perustettu edellisen lupakierroksen jälkeen vuonna 2011. Se merkitsee täysin uutta suojelutilannetta ympäristössä. Kaloja kasvatetaan kansallispuiston läheisyydessä ja se on ristiriidassa kansallispuiston suojelutavoitteiden kanssa. Pyhämaan edustan merialue rantaan saakka kuuluu ainoana alueena eteläisellä Selkämerellä Marine Protected Areas -suojeluverkostoon. MPAalueet ovat maailmanlaajuisesti meri- ja rannikkovyöhykkeitä, joissa luonto (wildlife) on suojattu tuhoilta ja häiriöiltä. Uudenkaupungin yleiskaavassa Pyhämaan rannat on merkitty valtaosaltaan loma-asuntoalueeksi (RA). Lisäksi Pitkäluodon edustan saaret on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL). Lupaharkinnassa nämä tulee ottaa huomioon, koska kalankasvatuksen haitat näkyvät myös ranta-alueilla. Kalankasvatus ei saa liata ympäristöä. Ainoa mahdollisuus kalankasvatukseen on siirtää kasvatus ulkomerelle kansallisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti tai kiertovesipohjaisiin maa-altaisiin. 9) 9.1 (Itälä 895-486-2-34) on vastustanut luvan myöntämistä. 10) 10.1:n kuolinpesä (Tyrnilä 895-486-2-32) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Kalojen on kasvatettu alueella 28 vuotta ja sen ympäristövaikutukset ovat kaikkien nähtävillä. Kaikki pohjassa elävät kalalajit esimerkiksi kampela ja simppu ovat kadonneet sekä ahven, hauki ja siika ovat lähes kadonneet. Ennen niitä oli erittäin runsaasti. Kalasto on vaihtunut särkeen ja säynävään. Rannat ovat vuosi vuodelta pahemmin levien ja liman peitossa myös kylmän veden aikana. Yleisillä uimarannoilla on ollut käyttökieltoja saastuneen veden takia. Matalikkoalue ei sovellu kalankasvatukseen.

10 (34) 11) 11.1 ja 11.2 (Länsirinne 895-487-4-86) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Kalankasvatus on jatkunut Pyhämaan vesialueilla jo yli 35 vuotta. Pitkäaikaisen kasvatustoiminnan vuoksi kasvatuspaikkojen ympäristö on pilaantunut ja puhtaat pohjat sedimentoituneet jätteistä. Kasautuvana ja muun toiminnan vuoksi yhteenlaskettuna merialueelle on kertynyt valtavat määrät luonnolle vierasta kuormitusta. Mannervesi on erityisen matala, pikkulahtien ja saarten kirjoma pitkä lahti, jossa veden vaihtuvuus on vähäinen. Pyhämaan niemen edustalla saaret, karit ja matalikot ulottuvat 6 8 km:n etäisyydelle. Alueella on runsaasti syvyydeltään alle 3 m:n ja alle 6 m:n matalikkoja. Pujon sisäpuolella virtaus on olematon, alle 0,3 cm/s, ja Mannervedellä virtaus on lähellä nollaa. Hallinto-oikeus on katsonut, että Mannervesi ei ole kalankasvatukseen hyvin soveltuva alue. Pyhämaan niemen edustalla on koko eteläisen Selkämeren laajin luontoja lintudirektiivin (SPA/SCL) mukainen Natura-alue, jossa tulee suojella sekä riuttoja että fladoja. Selkämeren kansallispuisto on perustettu edellisen lupakierroksen jälkeen vuonna 2011. Se merkitsee täysin uutta suojelutilannetta ympäristössä. Kaloja kasvatetaan kansallispuiston läheisyydessä ja se on ristiriidassa kansallispuiston suojelutavoitteiden kanssa. Pyhämaan edustan merialue rantaan saakka kuuluu ainoana alueena eteläisellä Selkämerellä Marine Protected Areas -suojeluverkostoon. MPAalueet ovat maailmanlaajuisesti meri- ja rannikkovyöhykkeitä, joissa luonto (wildlife) on suojattu tuhoilta ja häiriöiltä. Uudenkaupungin yleiskaavassa sekä Mannerveden että Pyhämaan niemen rannat on merkitty valtaosaltaan loma-asuntoalueeksi (RA). Lisäksi Pitkäluodon edustan saaret on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL). Sijainninohjauksessa käytetty 500 m:n loma-asunto- ja kaavapuskuri sulkee Mannerveden pois kalankasvatuksesta ja tekee mahdottomaksi käyttää vesialuetta liaten. Kalankasvatuksesta aiheutuu sekä yleiselle että yksityiselle edulle haittaa. Kasvatuksen hyödyt ovat mitättömät, kun verrataan sen aiheuttamia haittoja virkistysluonteiseen asumiseen. Kalankasvatuksen määrä ja kuormitus perustuvat hakijan tietoihin. Todellista määrää ei ole mahdollista tarkistaa. Kuolleiden kalojen määrä on ollut suuri. Tauti- ja luonnonkalojen sairastumisriskit kasvavat. Kuolleiden kalojen poistosta ja jätehuollosta ei ole tietoa.

11 (34) Velvoitetarkkailujen tulokset osoittavat merialueen tilan heikoksi. Vuonna 2012 yksikään 20 pohjan tarkkailupaikasta ei ollut terve. Pyhämaan edustan kaksi tarkkailupaikkaa on todettu likaantuneiksi ja loput paikat merialueella ja Mannervedellä puolilikaantuneiksi tai puoliterveiksi. Pohjien tila oli selvästi heikentynyt vuoteen 2006 verrattuna. Yksityisten 1990-luvulla teettämän tutkimuksen mukaan Huhtakarin verkkoallaslaitoksen ympäristössä oli kuolleita pohjia ja fosforimäärä moninkertainen puhtaisiin alueisiin verrattuna. Yksityisten tekemät sukellukset ja sedimenttikokeet ovat osoittaneet, että tilanne on säilynyt vähintään yhtä pahana. Sedimenttinäytteistä osa oli harmaata ja osa hyvin tummaa. Sedimenttinäytteissä ja Marikarin uimarannalta otetuissa näytteissä oli mutaa ja mustaa mönjää. Rantojen ja pohjien pitäisi olla karuja kivikko- ja kalliopohjia. Mannervedellä on kolmena viime vuotena ollut sinilevää ja siitä on aiheutunutta terveyshaittaa. Alueen uimarannat olivat uintikiellossa vuonna 2012. Meriveden tila on estänyt vedenkäytön ja uimisen. Rannat kasvavat rihmalevää ja niihin ajautuu kuollutta leväkasvustoa. Merkittävää haittaa aiheutuu esim. rakkolevien kasvulle ja virkistyskäytölle. Alueen luonnonkalakannat ovat heikentyneet olemattomiksi. Erityisesti karisiian ja meritaimenen kantojen elvyttäminen olisi paljon merkityksellisempää kuin kalankasvatus haittoineen. Alueen kutupohjat tulisi puhdistaa, luonnonkalakannat palauttaa ja suojattava tyypillinen kasvillisuus, erityisesti rakkoleväkasvustot. Kalankasvatus houkuttelee hylkeitä, jotka taas karkottavat luonnonkaloja. Kalankasvatuksessa käytettävä nopeakulkuinen ja suuri huoltoalus aiheuttaa meluhaittoja ja aallonmuodostusta ja sen käyttö on ristiriidassa lintujen suojelun kanssa. Kaikki Pitkäluodon osakaskunnan osakkaat eivät ole saaneet kirjallista kutsua osakaskunnan kokoukseen eivätkä siten ole päässeet vaikuttamaan kalankasvatuspaikan vuokrasopimuksen käsittelyyn. Suomen merialueiden pintavesien tila tulisi meristrategiadirektiivin mukaan olla hyvässä kunnossa vuonna 2020. Kansallisen vesiviljelyn sijainnonohjaussuunnitelman (2014) tavoitteena on pienentää kuormitusta herkiltä vesialueilta ja vähentää ristiriitoja vesien muiden käyttömuotojen kanssa. Mannerveden ja Pyhämaan niemen ympäristössä ei ole varattu kasvatukseen soveltuvia alueita. Alueellisesti ainoa mahdollisuus kalankasvatukseen on siirtää kasvatus ulkomerelle kansallisen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti tai kiertovesipohjaisiin maa-altaisiin. 12) 12.1 (Canus 895-486-3-48) on vastustanut luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 7.

12 (34) 13) 13.1 (Leppäkarta 895-487-4-92) on vastustanut luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 14) 14.1 (Laato I 895-496-3-45 ja Laato 895-486-3-10) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 7. 15) 15.1 (Canus 895-486-3-48) on vastustanut luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 7. 16) 16.1 (Myrskylä 895-486-2-31) on vastustanut luvan myöntämistä sekä vaatinut voimassa olevien lupien peruuttamista ja altaiden poistamista alueelta. Kalankasvatusaltaat on sijoitettu osakaskunnan yhteiselle vesialueelle. Vesialueen vuokraaminen on tehty hyvien toimintatapojen vastaisesti ja tavalla, joka on ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa. Kaikki osakkaat eivät ole saaneet tietoa osakaskunnan kokouksesta, jossa käsitellään vesialueen vuokrausta kalankasvatukseen. Kalankasvatuksen vaikutuksia veden laatuun ja sedimentteihin on vuosien ajan tarkkailtu pisteistä, jotka eivät ole soveltuneet näytteenottopaikoiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta näytteenotto on muutettu paikkoihin, jotka ovat relevantteja. Muutetun tarkkailun toteuttamisesta ei vielä ole kokemuksia. Laitoksen toiminta, mm. kuolleiden kalojen käsittely, on ollut epäasiallista. Kuolleet kalat on upotettu mereen. Kalankasvatusaltaat on sijoitettu erittäin suojaisiin ja mataliin vesiin. Uiminen lähialueella ei ole ollut muutamaan vuoteen mahdollista ilman rannan säännöllistä ruoppaamista ja levien poistoa. Alueella on ollut myös uintikielto saastuneen veden takia. Rannoille kertyy huomattavia määriä mustaa ja upottavaa sedimenttiä, joten rantavedessä kävely on epämiellyttävää. Hakemuksissa esitetyt tiedot alueen päästöistä ja niiden vaikutuksista eivät perustu tosiasioihin. Hakemuksen liitteet ovat puutteelliset. 17) 17.1, 17.2, 17.3 ja 17.4 ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 18) 18.1 (Suviranta 631-417-6-39) on vastustanut luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 19) Pro Rihtniemi ry on vastustanut luvan myöntämistä.

13 (34) Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 20) Pyhämaan Pyhärannan vesiensuojeluyhdistys ry on vastustanut luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 21) 21.1 (Revonkari 895-486-3-22) on vastustanut luvan myöntämistä. Kalankasvatusallas on siirrettävä ulkomerelle. 22) 22.1, 22.2, 22.3 ja 22.4 (Topinmaa 631-405-1-57) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat useina vuosina kärsineet meriveden huonosta laadusta. Kesäisin vesi on ollut uima- ja käyttökelvotonta yli kuukauden. Kesällä 2014 Mannervedellä oli voimakas leväkukinta. 23) 23.1, 23.2, 23.3 ja 23.4 (Merilehto 631-417-1-56) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. 24) 24.1 ja 24.2 (Pohjola 895-486-2-33) ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja vaatineet laitoksen siirtämistä avomerelle tai maalle kiertovesilaitokseksi. Kalankasvattajan tulee puhdistaa pohja-alue rantojen ja merialueen lisärehevöitymisen estämiseksi. Kiinteistöä on käytetty jo seitsemässä sukupolvessa. Vedet ja rannat ovat muuttuneet kalankasvatuksen aikana. Alueelta ovat hävinneet pohjakalat (kampelat) ja rakkolevä. Tilalle on tullut rehevöitymisestä hyötyvää viherlevää (ahvenruoho) ja sinilevää. 25) 25.1, 25.2, 25.3 ja 25.4 (Päiväkari 631-417-2-35) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Päiväkarin saari on ollut aktiivisessa käytössä jo 48 vuotta. Mannerveden sinilevämäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Kalankasvatuksella on merkittävä vaikutus merialueen tilan heikkenemiseen. Mannervesi ei sovellu kalankasvatukseen mataluuden ja heikkojen virtausolosuhteiden puolesta. Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaan kasvatus tulee ohjata syville ja virtaaville paikoille, joissa on hyvät laimentumisolosuhteet. Laitokset tulisi sijoittaa yli 20 m syville vesialueille. 26) 26.1, 26.2, 26.3, 26.4, 26.5, 26.6, 26.7 ja 26.8 (Karima 895-486-2-30) ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja vaatineet toiminnan siirtämistä maa-altaisiin. Alue on puhdistettava toiminnanharjoittajan kustannuksella.

14 (34) Pujon alueen kalankasvatuksen on todettu 35 vuoden aikana aiheuttaneen mittavia ympäristöongelmia, mm. merenpohjan, veden laadun ja leväkasvuston heikentymistä ja rantojen limoittumista. Ympäristövahingot ovat aiheuttaneet kesäasukkaiden viihtyvyyden ja virkistyskäytön menettämistä. Pyhämaan edustalla on eteläisen Suomen laajin Naturan luonto- ja lintudirektiivin mukainen suojelualue. Selkämeren kansallispuisto merkitsee uutta suojelutilannetta. Pujon kasvatusaltaat sijaitsevat suojellun alueen välittömässä läheisyydessä ja ne ovat ristiriidassa kansallispuiston suojelutavoitteiden kanssa. Pyhämaan edustan merialue kuuluu ainoana eteläisellä Selkämerellä Marine Protected Areas -suojeluverkostoon. MPA-alueet ovat maailmanlaajuisesti meri- ja rannikkovyöhykkeitä, joissa luonto (wildlife) on suojattu tuhoilta ja häiriöiltä. Kuolleiden kalojen määrä on ollut suuri esim. kesällä 2014. Verkkoaltaissa on ollut kerralla kuolleita kaloja jopa 80. Tautiriski ja luonnonkalojen sairastumisen riskit kasvavat. Kuolleiden kalojen poisto ja jätehuolto on selvittämättä. 27) 27.1 ja 27.2 (Myrskylä 895-486-2-31) ovat vastustaneet luvan myöntämistä sekä vaatineet aiheutettujen vahinkojen korvaamista ja jälkien siivoamista. Pari kolme vuotta kalankasvatuksen aloittamisen jälkeen valkohiekkaiselle matalalle lasten uintipoukamalle alkoi kerääntyä limaista ruskeaa levää. Kohta sitä oli kaikkialla ja poukama tuhoutui. Vuosikymmenten jälkeen tuho olkaa olla täydellinen. Meren pohja kiinteistön rannassa on täysin kuollut lukuun ottamatta rihmalevää, joka kasvaa, mätänee suurina lauttoina ja peittää rantavedet. Lapsia ei voi päästää sellaiseen veteen. Kalat näyttävät kadonneen alueelta lukuun ottamatta suuria säynäväparvia. Hauet ovat todennäköisesti kuolleet tauteihin ja hävinneet. Kellään ei ole oikeutta tuhota toisten ihmisten elinpiiriä ja omaisuutta. Kalankasvatus on tuhoisaa matalissa vesissä. Rannoilla on satoja loma- ja muita asuntoja ja tuhansia asukkaita, jotka kärsivät suuria vahinkoja yhteiskunnalle tuottamattomasta ja tuhoisasta toiminnasta. 28) 28.1 ja 28.2 (Myrskylä 895-486-2-31) ovat vastustaneet luvan myöntämistä sekä vaatineet aiheutettujen vahinkojen korvaamista ja kiinteistön edustalla olevan fladan saattamista ennalleen. Muistutus on saman sisältöinen kuin muistutus 11. Selitys Hakija on 1.4.2015 toimittanut aluehallintovirastoon selityksensä hakemuksesta tehdyistä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Muistutuksissa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta hakemuksen hylkäämiseen tai toiminnan rajaamiseen lausunnoissa ja muistu-

15 (34) tuksissa esitetyillä tavoilla. Hakija on uudistanut hakemuksessa esittämänsä ja katsonut, että edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Aluehallintovirasto on 16.9.2015 antamallaan päätöksellä nro 171/2015/2 myöntänyt Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisellä vesialueella 895-481-876-1 Pujon koillispuolella sekä määräaikaisen käyttöoikeuden kalankasvatusta varten tarvittavaan noin 4,0 ha:n suuruiseen vesialueeseen yhteisestä vesialueesta 895-481-876-1. Päätös sisältää lupamääräykset 1 13 ja lupa on määrätty olemaan voimassa 31.12.2030 saakka. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Vaasan hallinto-oikeus on 12.12.2016 tekemällään päätöksellä nro 16/0636/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut 3.2.2017 asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi, että laitos saattaa merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin ei ole selvitetty. Aluehallintovirasto ei myöskään ole päätöksessään lausunut hankkeesta Natura-alueen luonnonarvoille mahdollisesti koituvista vaikutuksista. ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMINEN Sovellettava laki Asiassa sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) siirtymäsäännöksen 229 :n 2 momentin perusteella 1.9.2014 voimaan tullutta ympäristönsuojelulakia 527/2014. Selvitys hankkeen vaikutuksesta Natura-alueen luontoarvoihin Täydennyspyyntö Vaikutusarviointi Aluehallintovirasto on 23.2.2017 toimittanut Mannerlohi Oy:lle täydennyspyynnön, jonka mukaan Pujon kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemusta on täydennettävä laadittavalla selvityksellä hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen FI0200072 suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, mikäli hakija haluaa hakemuksen käsittelyä jatkettavaksi. Mannerlohi Oy on 14.6.2017 toimittanut aluehallintovirastolle Gaia Conslting Oy:n laatiman selvityksen Pujon kalankasvatuslaitoksen vaikutukset Natura-alueen Uudenkaupungin saaristo (FI0200072) suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin.

16 (34) Arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin Pujon laitoksen vaikutuksista, Natura-alueen laji- ja luontotyyppitietoon sekä alueella aiemmin tehtyihin, selvityksen laatimishetkellä saatavilla olleisiin maastotutkimuksiin, lajikartoituksiin sekä julkisiin tutkimuksiin ja mallinnuksiin. Mallinnuksien lähteinä ovat Luonnonvarakeskuksen alueella tekemät mallinnukset. Arvioinnissa ja raportissa on käyty läpi kaikki lajit ja luontotyypit. Arviointi keskittyy kuitenkin erityisesti niihin, joihin saattaisi kohdistua merkittäviä vaikutuksia. Tämä iteratiivinen menettely on tavanomainen Naturaarvioinneissa. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on huomioitu, kuinka todennäköistä on, että hanke aiheuttaa pysyvän laskun jonkin alueen eliölajin populaatiossa tai kuinka suuren osan luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella hanke mahdollisesti tuhoaa tai muuttaa pysyvästi. Erityisiä tai merkittäviä muutoksia on oletettavissa lähinnä vain niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joihin kohdistuu suoria vaikutuksia. Tämä perustuu merkittävyyden kriteereihin: - Merkittävä kielteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. - Kohtalaisen kielteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. - Vähäinen kielteinen vaikutus: Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. - Myönteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta - Ei vaikutuksia: Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. Vaikutukset lintuihin ja nisäkkäisiin Hankkeella ei ole sellaisia suoria vaikutuksia lintuihin tai nisäkkäisiin, jotka voisivat aiheuttaa pysyvän laskun jonkin eliölajin populaatiossa. Pujon laitokseen liittyvä vesiliikenne on vähäistä, sillä verkkoaltailla käydään noin kerran päivässä. Pujon laitoksen verkkoaltaat on hyvin suojattu hylkeiltä ja linnuilta. Laitoksen toiminta ei häiritse lintujen pesimistä. Mahdollisten vaikutusten välittäjänä ovat ravinteet ja niiden aiheuttama rehevöityminen. Tällä voi olla epäsuoraa vaikutusta lintuihin ja nisäkkäisiin ravinnon saannin kautta, mikäli niiden ravinnonsaantialue vaarantuisi. Vaikutusalue on mallinnusten mukaan kuitenkin vähäinen koko Naturaalueeseen nähden ja sijoittuu alueen ulkoreunalle. Alueella havaittujen lintujen ja nisäkkäiden ravinnonsaanti ei ole yksinomaan Natura-alueen eikä kuvatun vaikutusalueen varassa. Näin ollen ei ole perusteltua olettaa, että epäsuorat vaikutukset lintuihin ja nisäkkäisiin olisivat merkittäviä ja voisivat aiheuttaa pysyvän laskun jonkin eliölajin populaatiossa.

17 (34) Vaikutukset kasvilajeihin Kasvilajeja on lueteltu yhdeksän, jotka ovat joko kuivan maan lajeja tai rannoilla, rantatörmillä, merenrantaniityillä, rantapensaikoissa ja vastaavissa elinympäristöissä esiintyviä. Ainoastaan yksi mainittu kasvilaji, isovesirikko (Elatine alsinastrum) esiintyy myös upoksissa. Kasvilajit eivät ole luontodirektiivin lajeja, mutta ne on mainittu Natura-lomakkeen kohdassa 3.3 muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit. Hankkeella ei ole sellaisia suoria vaikutuksia Natura-alueen tietolomakkeessa lueteltuihin kasvilajeihin, jotka voisivat aiheuttaa pysyvän laskun jonkin alueen eliölajin populaatiossa. Hankkeeseen ei liity maanpäällisiä operaatioita Natura-alueella eikä alueelta ole todettu vesirikkoa. Mahdollisten vaikutusten välittäjänä ovat ravinteet ja niiden aiheuttama rehevöityminen. Tällä voi olla epäsuoraa vaikutusta kasvien elinympäristöihin. Vaikutusalue on mallinnusten mukaan kuitenkin vähäinen koko Natura-alueeseen nähden ja sijoittuu alueen ulkoreunalle, eikä toimintoja sijoitu saarille. Vaikutusalueella on niukasti rantaviivaa koko Natura-alueeseen nähden. Näin ollen ei ole perusteltua olettaa, että epäsuorat vaikutukset kasvilajeihin olisivat merkittäviä ja voisivat aiheuttaa pysyvän laskun jonkin eliölajin populaatiossa. Vaikutukset luontotyyppeihin Kalankasvatuksen aiheuttama ravinteiden leviäminen ja vaikutusalue on mallinnettu. Koska mahdollisten vaikutusten välittäjänä ovat meren kautta leviävät ravinteet ja niiden aiheuttama rehevöityminen, ei maalla sijaitseviin luontotyyppeihin voi kalankasvatuksesta kohdistua merkittävää vaikutusta. Tarkemmin on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia riuttoihin, rantavalleihin, leväyhteisöihin ja laguuneihin, joihin hankkeella on mahdollisesti arvioitu olevan merkittävä vaikutus. Huomioiden kuormitusmäärät ja virtauksen yleisimmän suunnan, laitoksen aiheuttama ravinnekuormitus Natura-alueen riuttoihin nähden jää todennäköisesti vähäiseksi. Partikkeleihin sitoutunut fosforikuormitus jää osittain paikalliseksi partikkeleiden laskeutumisen vuoksi. Vaikutusalueelta voidaan tarkastella mallinnuksella tuotettuja potentiaalisia leväyhteisöjä, riuttoja ja sinisimpukkayhteisöjä. Näistä sinisimpukkayhteisöille sopivia alueita ei mallinnuksen mukaan sijaitse vaikutusalueella. Riutoista ja leväyhteisöistä ei ole VELMU-karttapalvelussa kattavaa havaintotietoa, ainoastaan merenpohjatietoihin ja topografiaan perustuva GTK:n tekemä mallinnus. VELMU:ssa esitetyt levähavainnot ovat yksittäisistä pisteistä, joten niistä ei voida päätellä laajemmin Natura-alueen riuttojen tilaa tai leväpeitteisyyttä. Verrattuna vanhempiin kenttätutkimuksiin leväyhteisöt aivan Pujon saaren läheisyydessä eivät ole muuttuneet siten, että muutos indikoisi merkittävää

18 (34) rehevöitymistä ja yhteisöjen heikkenemistä. Vertailu on vain suuntaa antava, sillä tutkimuspisteet eri vuosilta ovat hieman eri paikoista ja tulokset on esitetty eri tavoin. VELMU-aineistossa rakkoleväpeittävyydet ovat alempia kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutta vastaavasti punalevien peittävyydet ovat kasvaneet merkittävästi. Aiempi Natura-arviointi totesi, että riutoissa ei havaittu rehevöitymisen merkkejä tai kalankasvatuksen aiheuttamaa muuta haittaa. Rantavalleista arviointi toteaa, että ne ovat tuolloin olleet luonnontilaisia eivätkä kärsineet heinittymisestä. Ottaen huomioon, että riuttoja on Natura-alueesta viidesosa eikä alueelta ole löydetty tutkimuksissa merkittävää heikentymistä aiemmissa selvityksissä, on perusteltua olettaa, että Pujon laitoksen mahdollinen paikallinen kuormitus ei merkittävästi vaaranna Natura-alueen suojeluperusteena olevien riuttojen tai niihin liittyvien rantavallien tai leväyhteisöjen laajuutta tai määrää alueella. Rannikon laguunit ovat niin ikään vedenalainen luontotyyppi. Niiden osalta meren mahdollinen rehevöittävä vaikutus ei ole merkittävä, sillä muotonsa vuoksi ne keräävät ravinteita valuma-alueilta. Laguunin veden sekoittuminen meriveden kanssa on vähäistä kapean salmen muodostaman hidasteen vuoksi. Näin ollen laguunien osalta monesti relevantimpaa on maalta tuleva ravinnekuormitus ja laguunien umpeen kasvaminen. Pujon saaresta koilliseen, aivan Natura-alueen rajalla, on yksi mahdollinen, kapean salmen erottama pieni laguuni. Koska laguuneja on alueella lähes 260 ha, ei mahdollista vaikutusta voi pitää merkittävänä, niin että hanke mahdollisesti muuttaisi pysyvästi suuren osan luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Noin kolme kilometriä Pitkäluodon kärjestä sijaitsevat Planeetin ja Sasinklopin kalankasvatuslaitokset. Sasinklopin laitoksesta ei tarvinnut tehdä Natura-tarveharkintaa VARELY on katsonut, että nykyisen suuruisella kalankasvatustoiminnalla virtaukset ja veden vaihtuvuus alueella ovat riittävät. Tämä huomioiden Pujon laitoksella ei arvioida olevan Naturaalueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia Planeetin ja Sasinklopin laitosten kanssa. Mannervedellä sijaitsevien kahden laitoksen toiminta on todennäköisesti loppumassa. ESAVI on antanut Pääskyluodon ja Huhtakarin laitoksille siirtymäaikaa vuoden 2018 loppuun saakka toiminnan lopettamiseksi. Kyseiset siirtymäajat pidentyivät VHO:n päätöksillä vuoden 2020 loppuun saakka. Asian ratkaisu on tällä hetkellä kesken KHO:ssa. Tällä perusteella ei ole nähtävissä, että laitosten toiminta kasvaisi tai aiheuttaisi merkittäviä yhteisvaikutuksia Pujon laitoksen kanssa. Näillä perusteella voidaan olettaa, että mahdollinen rehevöitymistä lisäävä kehitys Natura-alueella on seurausta muista päästölähteistä. Pitkäluodon merialueelle maa-alueilta tuleva hajakuormitus on vähäistä, koska alueeseen ei suoraan johda jokia ja ainoastaan yksi oja. Mannerveteen puolestaan laskee Ihodenjoki, jonka mukana alueelle tulee VEMALA -kuormitus-

19 (34) mallin mukaan merkittävä kuormitus, eli 4 500 kg fosforia ja 130 000 kg typpeä vuodessa. Nämä eivät kuitenkaan ole sellaisia hankkeita tai suunnitelmia, joita tulisi huomioida hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioidessa. Arvio vaikutusten merkittävyydestä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Natura-arvioinnin keskeinen tarkoitus on arvioida, onko arvioitavalla toiminnalla tällaista merkittävää heikennystä aiheuttavia vaikutuksia. Merkittävänä heikentymisenä voidaan pitää vaikutusta, joka heikentää luontotyypin levinneisyyttä tai pitkän aikavälin säilymistä sekä vaikutusta, joka heikentää suojeluperusteena olevan lajin kantaa pitkällä aikavälillä tai lajin elinympäristön laajuutta. Aineisto ei osoita, että Pujon olemassa oleva laitos vaikuttaisi Naturaalueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin siten, että niiden luontotyyppien levinneisyys, lajien kannat tai pitkän aikavälin tila merkittävästi heikentyisivät. Rehevöitymistä lisäävä kehitys Natura-alueella on seurausta muista päästölähteistä ja Itämeren yleisestä rehevöitymisestä. Natura-alueen tietojen päivitystä varten tuotettujen dokumenttien perusteella alueella ei ole havaittu merkittävää suojeluperusteina olevien lajien tai luontotyyppien vaarantumista tai vähenemistä. Päivitetyssä Naturatietolomakkeessa merkittävimpinä uhkina ja kuormituksina on mainittu voimakas laidunnus, kaupungistuminen (mm. loma-asunnot), kalastus, metsästys sekä veden patoaminen tai säännöstely. Lausuntopyynnöt Lausunnot Aluehallintovirasto on 14.6.2017 luonnonsuojelulain 65 :n 2 momentin mukaisesti pyytänyt Natura-alueen vaikutusarvioinnista lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Metsähallitukselta. Metsähallitus on ilmoittanut sähköpostitse, ettei se anna lausuntoa Natura-alueen vaikutusarvioinnista. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Natura-arvioinnissa on selvitetty Pujon kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia Uudenkaupungin saariston Natura-alueen (FI0200072) suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Kyseinen alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin perusteella. Arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin Pujon laitoksen vaikutuksista. Arviointia varten ei ole tehty erillisiä maastoselvityksiä, mutta arvioinnissa on hyödynnetty vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n inventointitietoja sekä mallinnuksia. Samoin arvioinnissa on hyödynnetty vuonna 2004 tehtyjä kenttätutkimuksia. Lisäksi Pujon laitoksesta aiheutuvan ravinnekuormituksen leviämistä (laitoksen vaikutusaluetta) arvioitaessa on hyödynnetty aiemmin vuonna 2006 samalle alueelle tehtyä virtaus-ja leviämismallinnusta. Samoin on hyödynnetty alueelta vuonna 2016 tehtyä julkaisematonta

20 (34) virtausmallinnusta. Arvioinnissa todetaan, että Pujon laitoksen kohdalla virtaukset ovat melko heikot. Arvioinnin kannalta olennaiset vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vedenalaisista luontotyypeistä riuttoihin (1170) sekä näiden ylläpitämiin rantavalleihin (1210). Vaikutukset kyseisiin luontotyyppeihin tulevat mahdollisen rehevöitymisien kautta. Myös muihin luontotyyppeihin sekä suojelun perusteena oleviin lajeihin voi olla vaikutuksia, mutta ne ovat vähäisempiä kuin näihin kahteen edellä mainittuun luontotyyppiin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutukset voivat kohdistua myös maalla sijaitseviin luontotyyppeihin meriveden tuomien ravinteiden kautta. Tällaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi kivikkorannat (1220) tai kasvipeitteisen merenrantakalliot (1230). Myös luontotyyppiin rannikon laguunit* (1150) voi olla haitallisia vaikutuksia, mikäli ravinteet kulkeutuvat meriveden mukana luontotyypille. Natura-luontotyyppeihin verrattuna vaikutukset linnustoon ovat vähäisiä. Arviointiin sisältyy paljon epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä on maasto selvitysten puuttuminen sekä se, että arviointi ja siitä tehdyt johtopäätökset perustuvat pitkälti vain tehtyihin mallinnuksiin. Esimerkiksi alueen rakkoleväyhteisöjen tilasta ei voi tehdä suoraan johtopäätöksiä siitä, että suotuisia rakkoleväyhteisöjä Natura-alueella on mallinnuksen tuottaman arvion mukaan kohtuullisesti, mutta erittäin suotuisen tilan yhteisöjä vähän. Myöskään havainnot esimerkiksi rakkolevän peittävyydestä ei välttämättä kerro riuttojen tilasta, koska esimerkiksi rihmalevien lisääntyminen ei välttämättä näy peittävyyden muutoksina, vaan leväyhteisön laadullisena heikkenemisenä. Arviointitekstissä on käytetty paljon vapaata tulkintaa liittyen juuri siihen, että tulkitaan laadittuja mallinnuksia. Arvioinnissa esimerkiksi todetaan, että punaleväyhteisöjen tila on suotuisa ja jopa erittäin suotuisa (arviointi kuva 12). Todellisuudessa kyse on mallinnuksesta, joka antaa esiintymisen todennäköisyyden, ei leväyhteisön todennettua tilaa. Mallinnukset kuvaavat yleensäkin yhteisöille soveltuvia alueita, ei todellista tilaa. VELMUohjelman tiedoista kaikkein tärkein tuote on havaintotiedot, mutta laadittu Natura-arviointi korostaa kuitenkin mallinnusta. Yksittäistä tutkimuspistettä koskevassa havainnoissa korostetaan levälajeja ja leväpeittävyyksiä (kuva 15, taulukko 4). Taulukosta puuttuu kuitenkin simpukkahavainnot kyseiseltä alueelta, joita myös sukelluslinjalta löytyy. Ne olisi tullut ottaa mukaan tarkasteluun, koska ne antavat kuvan eliöyhteisön kokonaisuudesta. Arvioinnissa on vertailtu myös vuoden 2004 tutkimustuloksia VELMUaineistoihin. Sitä, miten peittävyyksiä on vuonna 2004 mitattu, ei kuitenkaan ole enempää avattu, joten tähän vertailuun liittyy myös epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tulkintaan. Tulkinta, että punalevä olisi yleistynyt ja rakkolevä vähentynyt voi viitata mahdollisesti myös siihen, että näkösyvyys on heikentynyt ja että rakkolevän tilanne tämän takia on heikentynyt.

21 (34) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia heikentäviä vaikutuksia on, ne on arvioitava ja lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Heikentämisen käsitettä arvioitaessa huomioon otettavia seikkoja ovat luontotyypin tai lajin suotuisan suojelun tasoon kohdistuvat muutokset sekä kyseisen alueen vaikutus Natura 2000 -verkoston yhtenäisyyteen. Luontotyyppi heikentyy, kun sen pinta-ala supistuu tai sille ominaisten lajien kannalta tarpeellinen ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat. Merkittävyyden arviointiin vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus. Laajuus on kuitenkin suhteutettava kyseisen alueen kokoon, sen luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Ratkaisevaa siis ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan niiden heikentävien vaikutusten merkittävyys. Naturaarvioinnissa tulee löytää se taso, jolloin merkittävän haitan kynnys ylittyy. Arvioinnin selkeä puute on, että yhteisvaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu vesien yleistä rehevöitymiskehitystä, eikä ilmastomuutosta, eikä myöskään viereisen Mannerveden vaikutusta. Ilmastomuutos ja yleinen rehevöityminen tulee katsoa kuormitustekijäksi muiden kuormittajien tapaan. Ilmastomuutoksen laajuuden ja vaikutusten ennustamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, mutta ilmastomuutoksesta johtuva merkittävä lämpeneminen, mahdollinen suolapitoisuuden muutos, talvisen jääpeitteen väheneminen, tuulisuuden muutokset aiheuttavat muutoksia meriekosysteemissä ja edelleen suojelun perusteena olevissa luontotyypeissä. Näitä voi olla vaikea arvioida, mutta yhteisvaikutuksina ne on huomioitava. Arvioinnissa asia ohitetaan toteamalla, että mahdollinen rehevöitymistä lisäävä kehitys Natura-alueella on seurausta muista päästölähteistä, joita ei tarvitse huomioida. Yhteisvaikutusten puutteellisen arvioinnin vuoksi Natura-arviointia ei voida siltä osin pitää luonnonsuojelulain tarkoittamana asianmukaisena selvityksenä. Mikäli merialueen sietokyky ravinteiden suhteen heikentynyt yleisestä rehevöitymiskehityksestä tai jostain muusta päästölähteestä johtuen, tulee nämä taustatekijät huomioida yhteisvaikutuksia arvioitaessa. Mikäli kuormituksen lisäämisellä voi olla suojeluperusteena olevaa luontotyyppiä tai lajia koskeva merkittävä heikentävä vaikutus, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Hanke voidaan hyväksyä vain silloin, kun arvioinnin avulla on varmistettu, ettei siitä aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Naturaalueiden suojelutavoitteille. Arvioinnin tekijä ei ole ymmärtänyt sitä tosiasiaa, että merkittävän haitan kynnys voi ylittyä myös yhteisvaikutusten perusteella. Arvioinnin johtopäätös ja tulkinta, miten yhteisvaikutuksia tulee arvioida, on virheellinen.

22 (34) Selkämerellä yleisestä rehevöitymisestä aiheutuneet haittavaikutukset ovat toistaiseksi melko vähäisiä Uudenkaupungin saariston Natura-alueella. Luontotyypin riutat edustavuuden muutokset liittyvät laajemmalti vesien yleiseen tilaan. Ravinteiden voimakas lisääntyminen alueellisesti ja sen aiheuttama rehevöityminen voi olla merkittävä uhka tälle luontotyypille. Havainnot Pyhämaan edustan vielä kohtuullisen elinvoimaisista leväyhteisöistä kertovat kuitenkin, että alueella esiintyy riutat (1170) -luontotyyppiä, huolimatta jo pitkään kestäneestä kalankasvatuksesta. VELMU-aineiston perusteella voidaan todeta, että Pyhämaan edusta Natura-alueella on hyvin lajirikasta makroleväsukujen määrällä tarkasteltuna, mutta monimuotoisuus tippuu rannikon läheisyydessä (esim. Mannervesi). Asianmukaisen yhteisvaikutusten arvioinnin sekä maastoselvitysten puuttumisesta sekä mallinnukseen perustuvan tulkinnan epävarmuustekijöistä huolimatta, leväyhteisöjen yleinen tila Pyhämaan edustalla, laitoksen sijainti lähellä Natura-alueen pohjoisreunaa sekä vallitsevien virtausten/ravinnekuormituksen suunta pohjoista kohden huomioiden on todennäköistä, että nykyisen kokoinen laitos ei todennäköisesti vielä merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Huomioiden alueen heikot virtausnopeudet Pujon laitos aiheuttaa kuitenkin merkittävän alueellisen ravinnekuormituksen Natura-alueen pohjoisosassa. Yleinen rehevöitymiskehitys ja ilmastomuutos voimistavat Natura-alueelle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Edellä oleva huomioiden tulee laitokselle tulevaisuudessa hakea joku muu ja luontovaikutuksiltaan edullisempi sijainti, ennen kuin Natura-alueen suojeluperusteiden kannalta merkittävän haitan kynnys ylittyy. Selitys Aluehallintovirasto on 6.11.2017 varannut hakijalle mahdollisuuden selityksen antamiseksi annetuista lausunnoista. Hakija on viitannut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon viimeisellä sivulla esitettyyn kannanottoon, jonka mukaan asianmukaisen yhteisvaikutusten arvioinnin sekä maastoselvitysten puuttumisesta sekä mallinnukseen perustuvan tulkinnan epävarmuustekijöistä huolimatta, leväyhteisöjen yleinen tila Pyhämaan edustalla, laitoksen sijainti lähellä Natura-alueen pohjoisreunaa sekä vallitsevien virtausten/ravinnekuormituksen suunta pohjoista kohden huomioiden on todennäköistä, että nykyisen kokoinen laitos ei todennäköisesti vielä merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Kannanottoa on perusteltu laajasti lausunnossa ja se osoittaa, että Naturaarvioinnissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka olisivat esteenä ympäristöluvan myöntämiselle.

23 (34) MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.9.2015 antama päätös nro 171/2015/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 16/0636/3, 12.12.2016. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisellä vesialueella 895-481-876-1 Pujon koillispuolella tämän päätöksen liitteen 2 osoittamalla paikalla. Aluehallintovirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle määräaikaisen käyttöoikeuden kalankasvatusta varten tarvittavaan noin 4,0 ha:n suuruiseen vesialueeseen yhteisestä vesialueesta 895-481-876-1. Käyttöoikeuden myöntämisestä aiheutuvasta edunmenetyksestä määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 13. Käyttöoikeusalue on esitetty tämän päätöksen liitteessä 2. Käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvan saajalla on tämän päätöksen nojalla oikeus kasvattaa kalaa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 1 500 m 2. 2. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikennevirastolle. Toiminta ja päästöt 4. Laitosta on hoidettava siten, että kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 5. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 660 kg fosforia ja enintään 4 900 kg typpeä. Tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 5,0 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

24 (34) Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Jätehuolto 6. Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 7. Laitosta on muutoinkin hoidettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön, käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikoille. 8. Kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 10. Laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 11. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista,

25 (34) - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 12. Kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella on tarkkailtava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. Käyttöoikeus Luvan voimassaolo 13. Myönnetystä käyttöoikeudesta on maksettava vuosittain 480 euroa viimeistään 30.9. Uudenkaupungin Kettelin kylän yhteisen vesialueen 895-481-876-1 osakaskunnalle. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lupa on voimassa 31.12.2030 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2030 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.10.2029. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää yhteenveto käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista.

26 (34) Edunmenetykset Lupamääräyksessä 13. on määrätty myönnetystä vesialueen käyttöoikeudesta korvaus luvan voimassaolon ajalta. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä eikä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesien pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Vaikutukset vesialueeseen ja sen käyttöön Kalankasvatuslaitoksen keskimääräiset päästöt ovat vuosina 2009 2016 olleet 320 kg/a fosforia ja 3 000 kg/a typpeä. Pujon kalankasvatuslaitos sijaitsee Pitkäluodon edustan merialueella sisäja ulkosaariston vaihettumisvyöhykkeellä. Laitoksen kohdalla samoin kun rannikon läheisyydessä on pienimuotoisia syvänteitä. Laitospaikalla vesisyvyys on alle 10 m ja lähialueella myös matalampaa. Veden vaihtuvuus alueella on kohtuullisen hyvä. Saarien suojaisuudesta ja rannikon läheisyydestä johtuen merialueen pohja on paikoin sedimentaatiotyyppistä pehmeää pohjaa. Laitoksen ulkomeren puoleisella alueella pohja muuttuu kovaksi eroosiopohjaksi. Alueella on kasvatettu kalaa noin 30 vuotta. Kalankasvatustoiminta on 2000-luvulla vakiintunut ja päästöt ovat vuosittain vaihdelleet vähän. Laitoksen lähialueella ei ole muuta kuormittavaa toimintaa. Velvoitetarkkailutietojen perusteella laitoksen päästöjen vaikutus näkyy pintaveden ravinnepitoisuuksissa vain vähän. Veden laadussa laitoksen vaikutus näkyy ensisijaisesti levien määrän (klorofyllipitoisuuden) lievänä nousuna. Kasviplanktonin määrä vaihtelee vuosittain levien kasvuolosuhteiden mukaisesti. Pitkäluodon edustan merialue on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltuna ollut lievästi rehevää. 2010-luvulla levämäärät ovat olleet suurempia kuin aikaisemmin pääosin muusta kuin kalankasvatuksesta johtuen. Rannikkoalueen yleinen rehevöityminen on lisääntynyt. Kalankasvatuksen vaikutuksia veden laatuun ei ole voitu velvoitetarkkailutulosten perusteella selkeästi erotella.

Vaikutukset Natura- ja luonnonsuojelualueisiin 27 (34) Pujon laitoksen vaikutus on näkynyt selvimmin lähialueen pohjien muutoksina. Laitoksen päästöt ovat näkyneet ensisijaisesti orgaanisen aineksen lisääntymisenä lähialueen syvänteissä sekä pohjaeläimistön lajimäärän ja biomassan lisääntymisenä. Pehmeitä pohjia suosivat ja orgaanista kuormitusta sietävät surviaissääskien määrät ovat lisääntyneet. Pohjan läheisissä vesikerroksissa happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet hyvinä kaikilla tarkkailupaikoilla. Pohjaeläimistön perusteella laitoksen lähialueen pohjat on arvioitu likaantuneiksi ja puolilikaantuneiksi. Ulkomerelle päin mentäessä pohjat ovat olleet puoliterveitä/puolilikaantuneita. Vastaavia muutoksia on todettu myös muilla rannikon läheisillä syvännealueilla, joihin ei kohdistu suoria päästöjä. Hapettomia syvänteitä, joissa ei ole pohjaeläimiä, alueella ei ole tavattu. Ravinnepitoisuuksien perusteella Pitkäluodon edustan merialueen ekologinen luokka on ollut hyvä. Levämäärien perusteella arvioituna luokitus on ollut ajoittain tyydyttävä. Kalankasvatus ei aiheuta haittaa veneliikenteelle eikä kalastukselle. Kalankasvatuksen päästöt eivät merkittävästi heikennä vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäyttöä. Pitkäluodon edustan merialue on rehevöitynyt pääosin muusta syystä kuin kalankasvatuksesta. Hakija on teettänyt ja toimittanut aluehallintovirastolle arvioinnin Pujon kalankasvatuslaitoksen vaikutuksista Uudenkaupungin saariston Naturaalueen (FI0200072) suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, kun Vaasan hallinto-oikeus oli päätöksellään nro 16/0636/3 kumonnut Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 171/2015/2 ja palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Arvioinnin lopputulos on, ettei Pujon olemassa oleva laitos vaikuta Naturaalueen suojelun perusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin siten, että niiden luontotyyppien levinneisyys, lajien kannat tai pitkän aikavälin tila merkittävästi heikentyisivät. Rehevöitymistä lisäävä kehitys Natura-alueella on seurausta muista päästölähteistä ja Itämeren yleisestä rehevöitymisestä. Natura-alueen tietojen päivitystä varten tuotettujen dokumenttien perusteella alueella ei ole havaittu merkittävää suojeluperusteina olevien lajien tai luontotyyppien vaarantumista tai vähenemistä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että arvioinnissa on eräitä epävarmuustekijöitä, mutta niistä huolimatta, leväyhteisöjen yleinen tila Pyhämaan edustalla, laitoksen sijainti lähellä Natura-alueen pohjoisreunaa sekä vallitsevien virtausten ja ravinnekuormituksen suunta pohjoista kohden huomioiden on todennäköistä, että nykyisen kokoinen laitos ei todennäköisesti vielä merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-verkostoon.

Vesienhoitosuunnitelma ja merenhoitosuunnitelma 28 (34) Aluehallintovirasto toteaa, että kalankasvatus on alkanut Pitkäluodon edustan merialueella ennen Uudenkaupungin saariston Natura-alueen (FI0200072) ja Selkämeren kansallispuiston perustamista. Laitoksen päästöt ovat vähentyneet ja vakiintuneet hakemuksen mukaiselle tasolle 2000- luvulla. Laitoksen vaikutukset ympäröivään merialueeseen ovat kokoisuutena arvioiden olleet tarkkailutulosten perusteella vähäisiä. Kalankasvatus voi vaikuttaa luontodirektiivin luontotyyppien suojeluperusteisiin lähinnä rehevöitymisen ja siitä johtuvan veden näkösyvyyden heikkenemisen kautta. Laitoksen päästöillä voi olla vaikutusta lähinnä luontotyyppiin Riutat (1170) sekä mahdollisesti ja välillisesti luontotyyppeihin rantavallit (1210), kivikkorannat (1220), kasvipeitteisen merenrantakalliot (1230) sekä rannikon laguunit (1150). Uudenkaupungin saariston Naturaalueella yleisestä rehevöitymisestä aiheutuneet haittavaikutukset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Luontotyypin Riutat edustavuuden muutokset liittyvät laajemmalti vesien yleiseen tilaan. Koska laitoksen päästöt eivät lisäänny, laitos ei sanottavasti vaikuta kyseisiin luontotyyppeihin. Pujon kalankasvatuksen päästöt ja niiden vaikutukset eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Naturaverkostoon eivätkä kansallispuiston suojelu- ja käyttötavoitteita. Ekologisen luokituksen mukaan Pitkäluodon edustan merialue kuuluu kokonaisuutena arvioiden hyvään luokkaan kuten lähes koko Selkämeri. Vesienhoidon tavoitteena on turvata merialueen hyvä ekologinen tila ja saavuttaa hyvä tila muilla alueilla viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2016 2021 mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormitusta alentamalla. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa 2016 2012 on kalankasvatuksen osalta todettu, että merenhoidon tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisesti vähemmän kuormittavien laitostyyppien kuten kiertovesilaitosten kehittäminen on tärkeää. Näiden lisäksi tavoitteeksi tulee ottaa siirtyminen Itämeren kalasta ja Itämeren alueella kasvatetusta kasviraaka-aineesta valmistetun rehun käyttöön. Kun otetaan huomioon toimintaa koskevat lupamääräykset, laitoksen päästöjen vaikutus veden ja pohjan laatuun, rehevöitymiseen sekä alueen ekologiseen luokitukseen, Pujon kalankasvatuslaitoksen toiminta ei heikennä merialueen hyvää ekologista tilaa eikä vaikeuta vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

29 (34) Vesiviljelyn sijainninohjaus Vesiviljelyn sijainninohjauksen keskeisenä linjauksena on, että elinkeinotoiminta ei saa heikentää vesien tilaa. Uusi toiminta ohjataan alueille, joilla se ei vaaranna vesien- ja merenhoitosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja toiminta aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesialueen muulle käytölle. Tavoitteena on olemassa olevan toiminnan osalta vähentää kuormitusta ympäristön ja vesien virkistyskäytön kannalta herkillä vesialueilla sekä vähentää ristiriitoja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa. Kaloja on kasvatettu Pujon alueella jo pitkään, toiminta on vakiintunut 2000-luvulla nykyiselle tasolle, päästöjen vaikutukset tunnetaan ja toiminnan ympäristövaikutukset on mitoitettu ympäristön kantokyvyn mukaisesti. Vaikka toiminta ei sijaitse vesiviljelyn sijainninohjauksen mukaisella alueella, täyttää toiminta muutoin vesiviljelyn sijainninohjauksen tavoitteet. Laitoskoko Verkkoaltaissa tapahtuvan kalankasvatuksen päästöjä voidaan rajoittaa vain käytettyjen rehujen ravinnesisältöihin ja kalojen ravinteiden käytön tehokkuuteen vaikuttamalla. Toiminnan luonteesta johtuen on aluehallintovirasto antanut päästöjä koskevan määräyksen ympäristönsuojelulain 52 :n 2 momentin mukaisesti tuotannossa käytettävästä ravinnosta rajoittamalla rehun ravinnesisältöä. Kun otetaan huomioon toiminnan vaikutukset vesialueeseen ja sen käyttöön, Natura- ja luonnonsuojelualueisiin sekä vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttamismahdollisuuksiin sekä kalankasvatustoiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien kehittyminen, aluehallintovirasto on määrännyt raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Vesilain mukaiset lupaedellytykset Kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää enintään 660 kg fosforia ja enintään 4 900 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito (rehukerroin 1,10) sekä vähäravinteisten rehujen (fosforipitoisuus 0,80 % ja typpipitoisuus 6,0 %) käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat kalojen lisäkasvun suuruudeksi noin 75 000 kg vuodessa. Kalaan sitoutuvan fosforin määrä on 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat 360 kg fosforia ja 2 800 kg typpeä vuodessa. Laitoksen vuosien 2009 2016 toteutuneisiin keskimääräisiin päästöihin verrattuna laskennallinen fosforipäästö kasvaa noin 12 % ja typpipäästö vähenee noin 6 %. Käyttöoikeus laitosta varten tarvittavaan noin 4,0 ha:n suuruiseen vesisalueeseen voidaan myöntää, koska hakijan omistaman kiinteistön osuutta vastaava osa yhteisestä vesialueesta on laitosta varten tarvittavaa vesialuetta suurempi ja koska vesilain mukaiset muut luvan myöntämisen

Ympäristönsuojelulain mukaiset lupaedellytykset 30 (34) edellytykset ovat olemassa. Käyttöoikeus on, kuten myös lupa, myönnetty määräaikaisena. Käyttöoikeudesta määrätään suoritettavaksi korvausta lupamääräyksen 13 mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä yksityiselle edulle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Asiassa sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) siirtymäsäännöksen 229 :n 2 momentin perusteella 1.9.2014 voimaan tullutta ympäristönsuojelulakia 527/2014 koska Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain ja -asetuksen vaatimukset. Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1 verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on määrätty hakemuksen mukaisesti. Rakenteita koskevat lupamääräykset 1 3 ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4 7. Ominaispäästöjä koskeva tavoitteellinen raja-arvo on tarpeen sen varmistamiseksi, että luvan saaja hoitaa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti myös silloin, kun laitos toimii vajaalla kapasiteetilla. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 28 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 6 ja 7 koskevat näitä velvollisuuksia. Lupamääräykset 8 ja 9, jotka koskevat häiriö- ja muita poikkeustilanteita, ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10 12 ovat tarpeen päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta lupahakemusta varten tehtävää selvitystä varten.

31 (34) Lupamääräyksen 13 mukainen käyttöoikeuskorvaus on määrätty hakemuksen mukaisesti. Määräyksessä on annettu korvauksen maksamista ja korkoa koskevat tarpeelliset velvoitteet. Luvan voimassaolo Lupa on määräaikainen, jotta voidaan arvioida toiminnan vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitetilan säilyttämiseen sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toteuttamiseen. Tulevaisuudessa voi lisäksi olla tarpeen arvioida laitoksen sijaintia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti. Uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Lainkohdat Vesilaki (587/2011) 2 luku 12 ja 13 :n 1 momentti sekä 3 luvun 4 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 47, 48, 49, 51, 58, 62, 70, 83 ja 87 VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN Kalankasvatuksen päästöjen ja alueen ekologisen tilan seuraamiseksi sekä vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi lupaa ei ole perusteltua antaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Aluehallintovirasto on muilta osin ottanut huomioon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan, liikenneviraston ja Uudenkaupungin kaupungin lausunnot lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Kalankasvatustoiminnan lopettamista ja verkkoaltaiden poistamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa. Voimassa olevien päätösten lupamääräysten noudattamisen valvonta on Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja paikallisesti Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan tehtävänä. Hakemukseen liitetyt selvitykset ja velvoitetarkkailuraportit ovat olleet riittävät asian ratkaisemiseksi. Tarkkailuohjelman muuttamista koskevat näkemykset voidaan tarvittaessa ottaa huomioon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä.

32 (34) Kalankasvatus ei merkittävästi lisää alueen rehevöitymistä, joten laitoksen päästöt eivät aiheuta rantakiinteistöjen arvon alentumista eivätkä virkistyskäytön heikkenemistä. Luvan epäämiseen ei ole perusteita. Toiminnasta ennalta arvioiden ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Muistutukset on muilta osin otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyillä tavoilla. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Natura-alueen vaikutusarvioinnista antaman lausunnon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista sekä luvan voimassaoloajasta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ei maksua. Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston päätöksen 12.12.2016 ja palauttanut 3.2.2017 asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Siten asiaan sovelletaan aluehallintoviraston maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetusta (1353/2016). Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 47 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, jolloin käsittelymaksuna peritään ympäristölupia koskevan maksutaulukon mukainen maksu ja puolet vesitalousluvan maksusta. Maksutaulukon mukaan kalankasvatusta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu silloin, kun kalojen lisäkasvu on 30 000 100 000 kg/a, on 10 850 euroa ja vesilain mukaisen luvan 3 260 euroa (muu vesilain 3 luvun mukainen hanke). Maksun suuruus on siten 12 480 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Maksun suuruus on siten 8 112 euroa. Asetuksen 4 :n 3 momentin mukaan muutoksenhaun johdosta tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian maksusta vähennetään, mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty. Aiemman päätöksen nro 171/2015/2 käsittelymaksu oli 9 140 euroa. Edellä esitetty huomioon ottaen käsittelymaksua ei siten peritä. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mannerlohi Oy Jäljennös päätöksestä sähköisesti Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/

33 (34) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-1292-2017 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

34 (34) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen ja käyttöoikeusalueen sijainti kartalla Juha Helin Ville Salonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin ja Ville Salonen. Asian on esitellyt Ville Salonen

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.2.2018. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Kartta käyttöoikeusalueen ja kalankasvatuslaitoksen sijainnista LIITE 2