Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15
Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden roolin merialueen suojelualueverkostossa Selvitys tehtiin syksyn 2014 aikana
Historiaa Porkkalaan perustettiin kansallispuisto v. 1938 Se käsitti Träskön saaren ja tätä ympäröivän vesialueen Lakkautettiin vuokra-ajan päätyttyä v. 1957, koska katsottiin Neuvostoliiton tekemien linnoitustöiden liikaa muuttaneen luontoa Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustamista on harkittu useita kertoja vuosikymmenien kuluessa
Uusi tilanne Valtio on viime vuosikymmeninä ostanut suojelutarkoituksiin Porkkalasta ja lähiympäristöstä 1190 ha maa-alueita Uudenmaan virkistysalueyhdistyksellä ja kunnilla on paljon virkistysalueita täällä synergiaa alueiden hoidossa Puolustusvoimat on luopumassa monista rannikkolinnakkeista ja saaristaan Suomenlahdella. Alueet ovat Metsähallituksen ja vuokrattuina merivoimille Metsähallitus on tehnyt laajoja merenpohjan inventointeja, joissa on paikallistettu tuottavimpia ja monimuotoisimpia merenpohjia tieto lisääntynyt
Selvitystyön rajaus Porkkalanniemi (laajasti ymmärrettynä), sen edustan vesialueet ja Porkkalanselkä olivat mukana tarkastelussa Upinniemen edustan saariryhmä (Ramsö ym) jätettiin selvityksen ulkopuolelle, harjoituskäytössä Vesialueet Upinniemen edustalla ovat merivoimien harjoitusaluetta Kallbådanin hylkeidensuojelualue jätettiin ulkopuolelle, sillä se on jo rauhoitettu Puolustusvoimien käytössä olevat saaret Järvö, Rönnskär, Stora Fagerö ja Låga Bågaskär ovat mukana tarkastelussa sillä varauksella, että suojeluratkaisut eivät saa heikentää puolustusvoimien toimintaedellytyksiä
Neljä vaihtoehtoa suojelun toteuttamiseksi
Vedenalaisten luontoarvojen arviointi perustuu erityisesti sinisimpukan ja punalevien esiintymiseen
Luonnonsuojelualueilla on vain rajoitettu metsästys mahdollista Lähtökohtaisesti kaikilla luonnonsuojelualueilla on mahdollista saada lupa vieraslajien (esim. valkohäntäpeura, minkki, supikoira) metsästykseen sekä hirven ajoon metsästyksen yhteydessä Myös liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavien tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavien yksilöiden vähentäminen on mahdollista (Ls-laki 15 ) Tavallisella, alle 100 ha luonnonsuojelualueella samat säädökset Yli 100 ha luonnonsuojelualueen perustamisasetukseen on mahdollista kirjata edellistä laajempi metsästys Kansallispuistolakiin on myös mahdollista kirjata tätä laajempi metsästys
Suojelualueen perustamisen vaikutus kalastukseen Kalastus on sallittua kaikilla suojelualueilla: onkiminen ja pilkkiminen sekä viehekalastus yhdellä vavalla. Muu kalastus on luvanvaraista Metsähallitus myy ja vuokraa kalastusoikeuksia sadoille tuhansille hehtaareille, myös suojelualueilla Jos yleistä vesialuetta liitetään suojelualueen osaksi, tarvitaan kalastukseen siellä vesialueen haltijan (Metsähallitus) lupa Metsähallituksella on mahdollisuus säädellä kalastusta suojelualueella esim. ylikalastuksen estämiseksi
Suojelualueiden toteutus ei ole ilmaista Kustannuksia ei ole mahdollista laskea tarkkaan, sillä vielä ei ole saatavilla tietoa suojelun toteutustavasta (kansallispuisto vai ei), alueen laajuudesta (paljonko saaria mukana) ja nykyisten rakenteiden (esim. talot, laiturit) kunnosta Karkea arvio: Kansallispuiston perustamisen investoinnit noin 1 milj. ja käyttökustannukset 80 000 /v Tavallisen luonnonsuojelualueen perustamisinvestoinnit ovat ehkä noin kolmasosa tästä, käyttökustannukset noin puolet Metsähallituksella ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia irrottaa em. varoja Porkkalan alueen investointeihin
Yhteenveto 1/2 Luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta ei neljän vaihtoehdon välillä ole merkittävää eroa Toistaiseksi alueelta puuttuu sellainen yhtenäinen ydinalue, joka olisi kansallispuistolle tärkeä Porkkalan edustan saarien saaminen mukaan on edellytys kansallispuistolle. Saarista tärkein on Rönnskär. Mäkiluoto on Senaatti-Kiinteistöjen hallinnassa (vuokrattuna puolustusvoimille), myös se on arvokas saari Kansallispuiston perustaminen voisi avata Porkkalan aluetta matkailulle paljon potentiaalia ja kehittämismahdollisuuksia Kansallispuisto voisi tuoda myönteistä lisää kunnan imagolle
Yhteenveto 2/2 Kansallispuistoa ei voida eikä haluta toteuttaa vastoin puolustusvoimien näkemystä Porkkalan niemellä on ahdasta. Kansallispuiston perustaminen toisi lisää liikennettä, liikenneongelmia ja häiriötä Kansallispuiston mahdollisesti toteutuessa Metsähallitus joutuisi investoimaan huomattavasti kävijäpalveluihin ja ylläpitoon Kaikissa vaihtoehdoissa mutta ennen muuta kansallispuiston perustamisen yhteydessä yhteistyötä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ja kuntien kanssa tulee tiivistää alueiden hoidossa tavoitteena Porkkalan alueen hyvä hoito, toimivat palvelut ja arvokkaan luonnon säilyminen
Palveluvarustus Osa palveluvarustuksesta on jo olemassa mm: Saltfjärden: lintutorni, pysäköinti, opastus Morsfjärden: Polku, lintulava, opastus, pysäköinti Yhteistyö virkistysalueyhdistyksen kanssa Porkkala Kopparnäs ( Tulipaikat, pysäköinti, opastus) Rönnskär laiturit, Träskö laituri, Kansallispuistovaihtoehdoissa kävijämäärät kasvavat ja tarvitaan enemmän käyntikohteiden polkuverkostoa, pysäköintiä, viitoitusta ja opastusta Kalleimmat uudisinvestoinnit olisi saarissa (laiturit, huoltokohteet) ja todennäköisesti Porkkalan kärjessä (pysäköinti) Kiinteistöjen muodostus ja alueiden merkitseminen tehtävä joka tapauksessa.
Suojelualueiden toteutus ei ole ilmaista Kustannuksia ei ole mahdollista laskea tarkkaan, sillä ei ole saatavilla tietoa suojelun toteutustavasta (kansallispuisto vai ei), alueen laajuudesta (paljonko saaria mukana) ja nykyisten rakenteiden (esim. talot, laiturit) kunnosta Karkea arvio: Kansallispuiston perustamisen investoinnit noin 1 milj. ja käyttökustannukset 80 000 /v Tavallisen luonnonsuojelualueen perustamisinvestoinnit ovat 30-50% kansallispuistoon verrattuna mutta silloin palvelutarjontakin on vähäisempi, käyttökustannukset riippuvat palvelujen laajuudesta ja kävijämääristä ja saaristokohteilla kustannustaso on korkeampi Nykyinen viherkehän henkilöstö pystyy vastaamaan osaan hallinto- ja suunnittelutehtävistä. Huolto ym toimet olisi pääosin yrityksiltä ostopalvelua.
Rahoitusmahdollisuuksia Kansallispuistostatus edistää hankerahoituksen saantia Hankerahoituskanavia: a) budjettirahoitus b) eu - hankkeet (mm. EAKR; Central Baltic, Life) c) vankirahoitus (Rise) lähinnä etänä kevyitä palvelurakenteita d) muu Yhdellä nimikkeellä toimiva hajanainen alue on helpompi markkinoida kuin sirpalekohteet Kp status on positiivinen brändin ja imagon kannalta Investoinnit luovat aluetaloudellisia vaikutuksia 1 =10 Matkailutoiminta luo työpaikkoja Kp on luontomatkailun vetovoimatekijä ja hyvä tuote