UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY ESITYSLISTA 1/15 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja.

Transkriptio

1 1 UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY ESITYSLISTA 1/15 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF Hallitus Aika: Tiistai klo Paikka: Uudenmaan liitto, maakuntasali Esterinportti 2 B, 4-kerros Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja Hannu Kärkkäinen 1. varapuheenjohtaja Tapio Bergholm 2. varapuheenjohtaja Teresa Grönholm Sven Holmberg Kaarina Hämäläinen Jyrki Ikonen Johanna Kalve Timo Korpela Juhani Kytö Mika Lindblad Kristiina Ovaskainen Michael Perukangas Petra Pusa Minnamari Siitonen Outi Ugas Valtuuskunnan puheenjohtajisto: Leena Niinimaa Jussi Vuori Henrik Lundsten Tukiten edustajat: Mirja Rosenberg Ursula Immonen Toimiston edustajat Henrik Sandström Rea Nyström Mikael Avellan Suomen Purjehdus ja Veneily SLL Uudenmaan piiri Toiminnanjohtaja Suunnittelupäällikkö Maastomestari 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan kokous oikein koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2 2 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Kärkkäinen ja Sven Holmberg. 3 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS Toimintavuoden tulos on negatiivinen: ,27, joka on selvästi huonompi kuin budjetoitu Taseessa on aikaisemmilta vuosilta ,80 :n positiivinen toimintapääoma, joka nyt muuttuu ,47 :n alijäämäksi. Vuosi 2014 oli budjetoitu alijäämäiseksi poikkeuksellisen isojen palkkakulujen takia. Tälle vuodelle on budjetoitu n :n ylijäämä. Tuottojen puolella palvelumaksut ovat toteutuneet tarkasti budjetin mukaan. Vuokratuotot ja luonnonhoidon tuotot alittivat budjetin - yhteensä n Kopparnäsin kestikievarin vuokralaisen vaihdosta ja siihen liittyvästä asuntoremontista johtuen muutaman kuukauden vuokrat jäivät saamatta. Huonon talven takia luonnonhoidon tuotot jäivät selvästi budjetoitua pienemmiksi. Yhteensä tulojen alitus oli noin (1,6 %). Tulojen alitus kompensoitui melontakarttaprojektin avustuksilla ( ) ja budjetoitua isoimmilla rahoitustuotoilla ( ). Menojen puolella toimiston kulut nousivat n :oon. Budjetin ylitys oli (4,7 %). Suurin osa ylityksestä johtui melontakartan kuluista. Toimiston kulut laskevat selvästi kuluvana vuonna. Hallinnon alitus oli eli 22,9 %. Alueiden ylläpitokulut ylittivät talousarvion :lla (8,0 %). Menojen kokonaissumma oli , joka oli n vähemmän kuin vuonna Ylitys johtui pääasiassa isoista myrskytuhojen raivauksista usealla virkistysalueella, mutta pieniä ylityksiä tapahtui melkein joka tilillä. Alueilla oleviin rakennuksiin ja rakennelmiin sekä kalustoon investoitiin vuoden aikana Käyttötalouden alijäämästä huolimatta yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Sijoitus- ja pankkisaamisia oli vuoden vaihteessa yhteensä , joka on n enemmän kuin vuosi sitten. Ero johtuu siitä, ettei vuoden aikana käytetty rahaa uusien virkistysalueiden hankintaan. Vuoden 2014 tasekirja on liitteenä 1/ 3. Tilitoteutuma vertailulla edelliseen vuoteen sekä budjettivertailulla on liitteenä 2/ 3.

3 3 Hallitus hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen ja esittää valtuuskunnalle, että vuoden 2014 alijäämä ,27 siirretään toimintapääomatilille. Valmistelija: Henrik Sandström, puh VUODEN 2014 TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2014 oli yhdistyksen 26. toimintavuosi. Yhdistyksen strategia päivitettiin kevätkokouksessa. Yhdistyksen pitkäaikainen asiamies/huoltopäällikkö jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin keväällä yhdistykselle uusi maastomestari. Edellisenä vuonna käynnistetty melonta- ja soutukartastohankkeen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen kun toukokuussa julkaistiin Läntisen Uudenmaan melonta- ja soutukartasto paperi-, netti- ja mobiiliversiona. Syksyllä tehtiin maanvaihto Suomen valtion kanssa, jossa yhdistys sai viisi saarta Inkoon saaristossa Gölisnäsin virkistysalueen lähellä sekä rantatilan Mäntsälässä sijaitsevan Keranvanjärven pohjoisrannalta. Vuoden suurin investointi oli Kopparnäsin Kestikievarin suurehkon asunnon peruskorjaus. Gölisnäsin poijujen uusiminen oli myös merkittävä investointi. Vuoden 2014 toimintakertomus on liitteenä 3/ 4. Hallitus päättää hyväksyä vuoden 2014 toimintakertomuksen valtuuskunnalle esitettäväksi. Valmistelija: Henrik Sandström, puh OHJEELLINEN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SEKÄ TALOUDELLISET SUUNTAVIIVAT VUODEN 2016 TALOUSARVION POHJAKSI Yhdistyksen perussäännön mukaan valtuuskunnan kevätkokouksessa käsitellään seuraavan vuoden talousarvion suuntaviivoja sekä ohjeellinen seuraavaa viisivuotiskautta koskeva suunnitelma ja syyskokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokonaismaksutaso (0,54 /asukas/vuosi) oli sama vuosina , mikä

4 4 inflaatiokehityksen ja kustannustason nousun huomioon ottaen, merkitsi tulojen pienentymistä n. 14 %:lla samalla kun huollettavien alueiden määrä kaksinkertaistui. Vuonna 2010 palvelumaksua korotettiin 0,04 /asukas/vuosi. Vuosina 2011 ja 2012 investointimaksua korotettiin asteittain yhteensä 0,06 /asukas. Näiden korotusten jälkeen kuntien maksuosuus on pysynyt samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten vallinnut rahoitustaso. Tämän jälkeen on kuitenkin hankittu Kopparnäs, Störsvik ja viimeksi Myllyjärven alue. Maakunnan väestönkasvu on varsin voimakas ja maakuntakaavoissa on paljon toteutumattomia virkistysaluevarauksia, joiden toteuttaminen on kuntien ja yhdistyksen tehtävänä. Yhdistyksen pitkäjänteinen toiminta maanhankinnassa on erittäin tärkeää tulevaisuudessakin. Maakunnan taajamaväestö kasvaa ja virkistysalueita tarvitaan entistä enemmän, joten riittävän investointimaksun kerääminen on edelleen hyvin tärkeää. Myös alueiden varustaminen ja kehittäminen edellyttää, että saadaan varoja investointirahastoon. On kuitenkin lähdetty siitä, että strategiassa esitettyjä aluehankintoja voidaan toteuttaa ilman investointimaksun korotusta. Samaan johtopäätökseen on myös päädytty syksyllä 2011 hyväksytyssä aluehankintastrategiassa. Henkilöstökulujen osalta on lähdetty siitä, että yhdistyksellä on toiminnanjohtajan, suunnittelupäällikön ja maastomestarin lisäksi jatkossakin palkattuina yksi ympärivuotinen huoltomies sekä 1-3 kuukauden kesäapulainen. Sen lisäksi yhdistys palkkaa 2-3 osapäiväistä aluevalvojahuoltajaa keskimäärin 5-6 kk/vuodesta sekä tarvittaessa muita projektihenkilöitä. Taloussuunnitelmakaudella ei esitetä korotuksia nykyisiin maksuihin, eli palvelumaksu on 0,44 /asukas ja investointimaksu 0,20 /asukas vuosina Koska vuoden 2014 jälkeen toimintapääoma on alijäämäinen esitetään vuosille pieni vuosittainen ylijäämä, yhteensä Myös kuluvalle vuodelle on esitetty pieni ylijäämä. Taloussuunnitelma vuosille on liitteenä 4/ 5. Hallitus hyväksyy liitteen mukaisen ohjeellisen taloussuunnitelman vuosille valtuuskunnalle hyväksyttäväksi. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi hyväksytään vuoden 2016 talousarvion pohjaksi. Valmistelija: Henrik Sandström, puh

5 5 6 VIRKISTYSALUEEN HANKINTA POHJOISLOHJAN ALUEELLA Hallitus Toukokuussa 2010 käytiin keskustelua Nummi-Pusulan liittymisestä yhdistyksen eksi. Ajatuksena oli silloin, että kunta olisi luovuttanut virkistysalueyhdistykselle n. 10 hehtaarin virkistysalueen liittymismaksuna. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yllättäen, ettei Nummi-Pusula liity yhdistyksen eksi ja asia raukesi. Nummi-Pusula on vuoden 2013 alusta liittynyt osaksi Lohjaa ja näin ollen myös entisen kunnan alue ja asukkaat ovat nyt virkistysalueyhdistyksen inä. Nummi-Pusulan entinen kunnanjohtaja, joka on nykyisin Lohjan kaupungin kehittämisjohtajana ja myös virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan, on ehdottanut, että yhdistys ostaisi mainitun, 10,2 hehtaarin virkistysalueen. Nummi-Pusulan kunta on vuonna 2010 ostanut alueen Finsilva Oyj:ltä :n kauppahinnalla, osana kaavoitussopimusta yhtiön kanssa. Yhdistys ei yleensä ole ostanut kuntien virkistysalueita. Uusien kuntien liittymisen yhteydessä on liittymismaksun sijasta yleensä luovutettu virkistysalueita yhdistykselle. Kuntien kanssa on kyllä tehty joitakin vaihtokauppoja sekä ainakin yksi maahankinta, jossa Karjaan kaupungilta ostettiin Korpuddenin virkistysalue. Tässä tapauksessa yhdistys voisi kyllä hankkia kyseisen virkistysalueen. Alue sijaitsee Antiainen-järven ja Tämäkohtu-järven välisellä kannaksella ja sen läpi kulkee kohtalaisen hyvässä kunnossa oleva tie. Alue sijaitsee suositulla melonta-alueella ja sopisi erinomaisesti melontaretken lähtöalueeksi. Sen ympäristössä on Finsilva OYJ:n omistamia isoja metsäalueita erämaajärvineen. Yhdistyksen strategiassa on maininta sisämaassa sijaitsevien alueiden hankintatavoitteesta ja myös Lohjan alue on painopistealueena. Lohjan kaupunki on pitänyt tärkeänä, että yhdistyksellä olisi ainakin yksi virkistysalue tässä Uudenmaan toiseksi isoimmassa kunnassa. Sen takia alueen hankkiminen olisi hyvin perusteltua. Asiasta on käyty keskusteluja Lohjan kaupungin kanssa, ja silloin lähtökohtana on ollut se, että yhdistys korvaisi alueen puuston ja maapohjan arvon, mutta ei maksaisi mitään alueen rakennusoikeudesta (200 k-m2:n huoltorakennus) eikä sen virkistysarvosta. Alueen puuston ja maapohjan arvo on metsänhoitoyhdistyksen huhtikuussa tekemän arvion mukaan , liite 1/ 25. Tällä hinnalla (4750 /ha) Lohjan kaupungin virkamiehet ovat valmiita esittämään kaupungin luottamuselimille alueen myymistä virkistysalueyhdistykselle. Alueen läpi kulkee yksityistie, jonka osakkaana alue on. Ilmeisesti tiekunta ei ole järjestäytynyt. Se ei ainakaan ole hakenut kunnallista yksityistieavustusta.

6 6 Alueella on oikeus Pohjois-Pusulan yhteisten vesialueiden osakaskunnan n hehtaariin vesialueisiin. Osakaskunnan vesialueet ilmenevät liitteestä 2/ 25. Nyt ostettavan tilan osuus on 0,0013 %. Osakkaina on yhteensä 830 tilaa. Hankittava virkistysalue, sen sijainti ja voimassa oleva osayleiskaava ilmenevät liitteestä 3/ 25. Hankinta on ollut esillä työvaliokunnassa Hallitus päättää, että yhdistys hankkii n. 10,2 ha virkistysalueen Lohjan kaupungilta ( , Lohjan kunnan Ahonpään kylän tila Retkeilyalue) :n kauppahinnalla. Kauppaan sisältyy tilan osuus Pohjois-Pusulan yhteisten vesialueiden osakaskunnan vesialueisiin. Muuten kauppa tehdään tavanomaisin kauppaehdoin. Ehdotus hyväksyttiin. Hallitus Asian käsittelyn yhteydessä Lohjan kaupunginhallitus halusi uuden hintaarvion alueesta. Catella Property Oy:n arvion perusteella tilan oletettu myyntihinta on ja tarkkuus 10 % Työvaliokunta katsoi kokouksessaan , että yhdistys voi hyväksyä :n kauppahinnan. Lohjan kaupunginvaltuusto on sen jälkeen hyväksynyt alueen myynnin mainittuun hintaan. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus päättää kiinteän omaisuuden ostosta. Sen takia asia vaatii uuden hallituskäsittelyn. Hallitus täydentää tekemänsä päätöksen päättämällä, että kauppahinta on Valmistelija: Henrik Sandström, puh ITÄISEN UUDENMAAN MELONTA- JA SOUTUKARTASTO Länsi-Uudenmaan melonta- ja soutukartasto valmistui toukokuussa Kartasta otettiin 3500 kappaleen paperipainos ja lisäksi kartta on ollut saatavissa osoitteesta sekä kolmen alustan ilmaisena mobiilisovelluksena. Paperikartta on ollut myynnissä hankkeessa mukana olevissa kunnissa sekä muiden yhteistyötahojen toimesta. Myös virkistysalueyhdistys on myynyt karttoja. Kartta on ollut tosi suosittu ja paljon on kysytty onko vastaavaa karttaa tulossa

7 7 myös Itäiselle Uudellemaalle. Kun yhdistyksen hallitus keväällä 2013 päätti Läntisen Uudenmaan kartastohankkeen käynnistämisestä, oli esillä tarve myös Itäisen Uudenmaan vastaavasta kartasta. Periaatteessa hallitus silloin katsoi, että vastaava hanke on syytä käynnistää Itäisellä Uudellamaalla sen jälkeen kun ensimmäinen kartta valmistuu. Vuosien aikana toteutettavan hankkeen päämääränä on tuottaa vastaavanlainen kaksikielinen (osittain nelikielinen) painettu kartta Itäisen Uudenmaan vesiretkeilyreiteistä sekä niiden läheisyydessä sijaitsevista palveluista. Melonta- ja soutukartaston tarkoitus on reittien lisäksi osoittaa mm. sopivat vesillelasku- ja rantautumispaikat, satamat, uimarannat, telttailualueet ym. reittien varrella sijaitsevat palvelut (majoitus, ruokailu, ohjelmapalvelut) ja nähtävyydet. Painetun kartan lisäksi toteutetaan verkko- ja mobiiliversiot. Karttahankkeella pyritään vastaamaan alati kasvavan harrastajamäärän tarpeisiin sopivien melontareittien ja niiden läheisyydessä sijaitsevien palveluiden löytämiseksi sekä edistämään Uudenmaan tunnettavuutta melontamatkailukohteena ja kasvattaa aktiviteettimatkailun ja luontomatkailun kiinnostavuutta. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti melojat ja soutuharrastajat. Lisäksi kattavasta vesiretkeilykartasta hyötyvät myös muut veneilijät, ulkoilijat sekä satunnaiset kävijät (koti- ja ulkomaan matkailijat). Kartan lisäksi on suunnitteilla virkistysrakenteita (nuotiopaikkoja ja opastetauluja sekä mahdollisesti myös käymälöitä) maastoon reittien läheisyyteen, jotka palvelisivat kaikkia alueella liikkuvia. Muut hyötyvät tahot ovat vesistöjen läheisyydessä toimivat matkailupalveluyrittäjät ja muut paikalliset yritykset ja yhteisöt, joilla on mahdollisuus saada lisää näkyvyyttä hankkeen myötä. Hankkeen kohdealueena ovat Itäisen Uudenmaan rannikko sekä alueen tärkeimmät jokireitit. Hankkeen aikataulu: Kevät 2015 Kesä 2015 Talvi Kevät 2016 Rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden hakeminen (eri toimijoiden intressit, mitä kukin taho pystyy tekemään) Rantautumispaikkojen inventointi. Päätös alueen laajuudesta. Kartan graafinen totutus. Kartan painatus (kilpailutus). Kartan julkaiseminen ja jakelu Hankkeen talous: Kustannusarvio hankkeelle: Hankkeen kustannukset jakautuvat seuraavalla tavalla: Henkilöstökulut Matkakulut 1000

8 8 Asiantuntijapalvelut 5000 Painatus-, ilmoitus- ja tiedotuskulut Toimistokulut 1000 Hankkeelle haetaan maaseuturahoitusta (Leader) Hakijan oma rahoitus Muu yksityinen tai kuntarahoitus: n Ensimmäisen kartan päärahoitus tuli Uudenmaan liitolta (Makera). Tätä rahaa ei voida enää käyttää tämän tyyppisiin hankkeisiin. Sen takia ajatuksena on ollut hakea hankkeelle Itäisen Uudenmaan maaseuturahaa (Leader). Alustavasti on keskusteltu mahdollisuudesta, että kartta ulottuisi myös Kymin virkistysalueyhdistyksen alueetta itärajalle saakka. Siinä tapauksessa Kyvi ostaisi oman osuutensa kartasta Uudenmaan virkistysalueyhdistykseltä. Siinä tapauksessa hankkeen kokonaisbudjetti olisi n Hankkeen käynnistämisestä tiedotetaan paikallismedialle. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti paikallismedialle, yhteistyökumppaneille ja rahoittajille. Mahdollisista arviointituloksista tiedotetaan hankkeen päättymisen jälkeen. Kartan jakelusta tiedotetaan Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen, kuntien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kotisivuilla (myös sosiaalinen media, esim. Facebook). Kartan julkistamisen yhteydessä pidetään tiedotustilaisuus medialle, sidosryhmille sekä muille hankkeen kannalta oleellisille tahoille. Hallitus päättää Itäisen Uudenmaan melonta- ja soutukartastohankkeen käynnistämisestä ja hakee hankkeelle Leader rahoitusta Yhdistys toimii hankeen isäntäjärjestönä ja varaa hankkeeseen omaa rahoitusta vuonna 2015 ja vuonna Valmistelija: Henrik Sandström, puh LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYKSESTÄ SUOMENLAHDEN KANSALLISPUISTOJEN TÄYDENTÄMISTARPEISTA JA - MAHDOLLISUUKSISTA Metsähallituksessa on ympäristöministeriön pyynnöstä laadittu selvitys Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston sekä Saaristomeren kansallispuistojen laajentamismahdollisuuksista. Lisäksi on selvitetty Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden rooli merialueen suojeluverkostossa ja edellytykset uuden kansallispuiston perustamiseksi. Porkkalanniemen vuonna 1938 perustettu kansallispuisto lakkautettiin

9 9 Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeen vuonna Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976 Porkkalan kansallispuiston uudelleen perustamista, mutta koska suurin osa valtion omistamista alueista oli tuolloin puolustusvoimien hallinnassa ja käytössä, ei asia edennyt ehdotuksen mukaisesti lukujen aikana valtio oli hankkinut Porkkalasta ja sen ympäristöstä lisää luonnon kannalta arvokkaita alueita, jolloin Suomen Luonnonsuojeluliitto esitti vuonna 2001 ympäristöministeriölle kansallispuiston perustamista. Vuonna 2003 Metsähallituksessa perustamisvaihtoehdoista tehtiin selvitys. Tämän jälkeen puolustusvoimat on edelleen jatkanut vetäytymistä Porkkalan alueen saaristosta ja luonnonsuojeluliitto teki vuonna 2012 uudemman esityksen puiston perustamiseksi. WWF julkaisi 2014 raportin Saaristomme on suojeltava, jossa ehdotetaan mm. Porkkalan kansallispuiston perustamista. Porkkalan selvitysalue koostuu Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa olevista meri-, saaristo- ja rannikkoalueista Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kunnissa. Selvityksessä on tarkasteltu Porkkalan alueen edellytyksiä kansallispuistoksi, alueen luontoarvoja, kiinnostavimpia käyntikohteita, saavutettavuutta, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen alueita ja puolustusvoimien toimintamahdollisuuksien turvaamista. Lisäksi on arvioitu kansallispuiston perustamisesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset ja vaikutukset toimintaympäristöön. Selvitystyön yhteydessä Metsähallitus on kuullut alueen kuntia ja muita toimijoita kuten esim. virkistysalueyhdistystä. Metsähallitus on päätynyt esittämään neljää eri vaihtoehtoa. Kaikki vaihtoehdot käsittävät kolmen uuden merensuojelualueen perustamisen yleisen vesialueen matalikoille Porkkalan eteläpuolella. Aiemmin perustettujen suojelualueiden säädökset ajanmukaistettaisiin tarpeen mukaan. Pintaalaluvut käsittävät myös puolustusvoimille vuokrattuja alueita Järvössä, Rönnskärissä, Låga Bågaskärissä, Stora Fagerössä sekä Porkkalan luotsiaseman tonttin. Vaihtoehto 0. Niistä Metsähallituksen alueista, jotka eivät vielä ole suojelualueita, tehdään asetuksella ns. tavallisia suojelualueita. Pinta-ala olisi ha maata ja ha vettä. Vaihtoehto 1. Perustetaan Porkkalan saariston kansallispuisto säätämällä laki. Kansallispuisto käsittäisi Metsähallituksen alueista vain saaret Porkkalanniemen ja Porkkalanselän alueella sekä Porkkalan eteläpuolen arvokkaimpia matalikkoja. Pinta-ala olisi 255 ha saaria ja ha vettä. Vaihtoehto 2. Perustetaan Porkkalan saariston kansallispuisto, johon kuuluisivat myös Metsähallituksen mantereella sijaitsevat alueet. Maapinta-alaa olisi ha ja vettä ha. Valton omistama Finnträskin metsä ja Saltfjärden suojellaan tavallisina luonnonsuojelualueina.

10 10 Vaihtoehto 3. Perustetaan Länsi-Uudenmaan rannikon kansallispuisto. Kaikkien edellisten alueiden lisäksi myös kauempana rannikosta sijaitsevat Finnträskin metsä ja Saltfjärdenin kosteikko liitetään kansallispuistoon. Pinta-ala olisi ha maata ja vettä. Porkkalan alue saaristoineen ja merialueineen täyttää selvästi luonnonsuojelulain kansallispuistolle asettamat vaatimukset laajuutensa osalta. Se voidaan nähdä osana pääkaupunkiseudun viherkehää, johon lasketaan kuuluvaksi Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot sekä muut seudun suojelu- ja virkistysalueet. Kansallispuiston vetovoimaisimmiksi käyntikohteiksi arvioidaan saaret. Selvityksessä arvioidaan, että mantereella kiinnostavimpiin käyntikohteisiin kuuluisi Störsvik, joka sijaitsee Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen maiden vieressä, ja alueen käyttö edellyttäisi yhteistyösopimusta yhdistyksen kanssa. Porkkalanniemen kärjen suosio on jo nyt suuri, eikä kävijämäärien siellä arvella merkittävästi nousevan. Selvitysalueelle on keskittynyt paljon julkisyhteisöjen omistuksessa olevia virkistysalueita ja vastaavia, jotka on tarkoitettu omien kuntalaisten tai taustayhteisöjen käyttöön. Kansallispuiston ensisijainen tehtävä on luonnonsuojelu ja toisena tehtävänä luonnon virkistys- ja matkailukäytön mahdollistaminen. Etenkin Kopparnäsissä ja Porkkalanniemellä ovat Metsähallituksen alueet ja kuntien virkistysalueet sekä fyysisesti että toiminnallisesti lähellä toisiaan. Selvityksessä todetaan, että mikäli kansallispuisto perustetaan, nousee yhteistyö tärkeäksi niiden julkisyhteisöjen kanssa, jotka olisivat halukkaita avaamaan ja laajentamaan toimintaansa. On tarvetta neuvotella kävijöille suunnatun informaation yhdenmukaistamisesta, yhteistyöstä kävijäpalveluiden suunnittelussa ja rakentamisessa, hoidon ja ylläpidon järjestämisestä, saavutettavuuden parantamisesta venesatamien kautta ja lisäksi yhteisen imagon tai brändin luomisesta koskien Porkkalan alueen hienoa luontoa ja historiaa. Julkisyhteisöjen virkistysalueet nähdään tässä kansallispuistoa tukevana tekijänä. Yhteistyö voi olla monenlaista löyhästä koordinaatiosta yhteistyösopimuksiin. Luonnonsuojelulain nojalla on jopa mahdollista sopimuksella liittää julkisyhteisöjen maa-alueita kansallispuistoon. Jokin yksittäinen alue saatettaisiin myös hankkia ostamalla, jos sen luontoarvot ovat merkittävät ja omistaja haluaa sen myydä. Vaikutusten arviointiosiossa todetaan, että kävijämäärät alueella tulisivat kasvamaan merkittävästi, koska alueelle houkuteltaisiin sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Kävijämäärä nousisi useisiin kymmeniin tuhansiin vuodessa ja noin 5-10 vuoden kuluessa saavutettaisiin tasaannus. Metsähallitus varautuu palvelujen rakentamiseen. Ruuhkaisuutta teillä ja venesatamissa voi tulla, kuten myös häiriötä paikallis- ja kesäasukkaille. Metsästys ei normaalisti ole luvallista kansallispuistoissa, mutta sallitaan tarpeen mukaan haittaeläinten poistamiseksi tai muissa poikkeustilanteissa. Kalastukseen ei tulisi rajoituksia. Selvityksessä todetaan, että alueen kunnat saisivat kansallispuistosta

11 11 mainetta miellyttävinä ja luonnonläheisinä kuntina. Lähiseudun saaristomatkailuyrittäjät saisivat kävijöitä palvellessaan tuloja ja kaiken kaikkiaan kansallispuistoilla olisi merkittävä paikallistaloudellinen vaikutus. Mm. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen alueille tulee kohdistumaan voimakkaampi kävijäpaine ja tähän haasteeseen vastaamisessa tarvitaan yhteistyötä Metsähallituksen ja virkistysalueyhdistyksen kesken. Liitteenä 5/ 8 on kartta, josta kansallispuistoselvityksen neljä vaihtoehtoa ilmenevät. Koko selvitys löytyy Metsähallituksen kotisivuilta linkistä Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Olemassa olevien kansallispuistojen laajentamiset näemme tarpeellisina, etenkin Tammisaaren kokonaisuuden täydentämisen esitetyn suunnitelman mukaisesti. Porkkalan kansallispuiston perustamiseen suhtaudumme myönteisesti. Kuten suunnitelmassa on todettu, on yhteistyötarve virkistysalueyhdistyksen ja Metsähallituksen kesken tarpeen, sillä yhdistys omistaa sekä meri- että manneralueilla maata ja etenkin manneralueella olemme myös rajanaapureita. Kansallispuisto toisi alueelle lisää kävijöitä ja nykyisen retkeilykäytön lisäksi alueelle suuntautuisi vastedes entistä enemmän järjestettyä luontomatkailua. Tästä syystä Porkkalan saariston kansallispuistoon olisi muiden kävijäpalvelujen lisäksi hyvä saada luonto-opastuskeskus, jonka voisi sijoittaa johonkin valtion omistamista suuremmista saarista. Katsomme, että yhdistyksen omistaman Störsvikin alueen käyttö kansallispuiston naapurissa ja käytännössä osana puistoa edellyttäisi yhteistyösopimusta virkistysalueyhdistyksen kanssa. On selvää, että kävijäpaine tulee kohdistumaan yhdistyksen puolelle, koska valtion maa ei ulotu virkistyskäytön kannalta vetovoimaisimpiin rantoihin. Samaan sopimukseen on tarvis liittää ainakin yhdistyksen omistama viereinen Kopparnäsin alue, jonka länsipuolella on valtion Långvassofjärdenin linnustonsuojelualue lintutorneineen. Inkoo ulkosaaristossa sijaitseva Sommarnin luonnonsuojelualue kuuluu pääosin virkistysalueyhdistykselle ja sen vaihtamisesta tai myymisestä valtiolle voitaisiin neuvotella. Mahdollisimman kattava ja yhtenäinen kokonaisuus olisi selkeä ja tavoiteltava tulos. Kansallispuiston nimenä tulee mielestämme olla Porkkalan kansallispuisto, jopa huolimatta siitä, että alueeseen kuuluisi kaksi suojelukohdetta kauempaa sisämaan puolelta. Porkkala-nimellä on monella tapaa historiallista merkitystä ja jo pitkään se on ollut monille tuttu myös virkistysalueistaan ja

12 12 luonnostaan. Valmistelija: Rea Nyström, p KEVÄTKAUDEN KOKOUKSET Yhdistyksen hallituksen seuraavat hallituksen kokoukset voisivat olla - tiistaina 14.4 klo tiistaina 9.6 klo ja kesäretki tiistaina 25.8 koko päivä. Valtuuskunnan kevätkokous on keskiviikko klo 9 Eteran auditoriossa. Hallitus hyväksyy esityksen mukaiset kokouspäivät. Valmistelija: Henrik Sandström, puh ILMOITUSASIAT Yhdistys on ollut esillä sekä matka- että venemessuilla. 11 MUUT ASIAT 12 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Mauri Johansson Puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus: / 2015 / 2015