Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto Kelan tutkimuksen kommentit Leena Saastamoinen Erikoistutkija, dosentti Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018
Kelan tutkimus ja rationaalinen lääkehoito Lääkekorvausjärjestelmä ohjaa lääkemääräyskäytäntöjä. Ohjataan lääkekorvausmenoja Vaikeisiin ja pitkäaikaisiin sairauksiin Lääkehoitoihin, joiden arvioitu olevan teholtaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan hyviä Potilaille, joiden tiedetään erityisesti hyötyvän Edullisimpiin valmisteisiin Lääkekorvausmenot 1 387 miljoonaa euroa v. 2017 72 % lääkekorvauksista potilaskohtaisen päätöksen perusteella v. 2017 Kelan lääketutkimuksen painopistealueet lääkekorvausjärjestelmän tutkimus ja rationaalisen lääkehoidon tutkimus.
Kelan lääketutkimus N. 6 htv, farmasia, terveystaloustiede Tutkimusta, asiantuntijatehtäviä Erilaisten lääkepoliittisten toimien vaikutusten tutkiminen Viitehintajärjestelmä, Toimeentulotuki ja lääkkeet, Syöpälääkkeiden kustannukset, Potilaat, joilla on korkeat lääkekustannukset, Diabeteslääkkeiden kustannuskasvu, Lääkekorvausjärjestelmän muutosten ennakko- ja jälkikäteisarviointi (mikrosimulointi, ekonometriset menetelmät) Kelan reseptitiedoston ja muiden rekisterien käyttö, myös muita aineistoja
Kelan rahoittama ulkopuolinen lääketutkimus Lain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 12 ) mukainen rahoitus. Kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Haku kerran vuodessa helmikuussa. Yleinen haku, kohdennettu haku Esimerkkejä rahoitetuista rationaalisen lääkehoidon tutkimusaiheista https://www.kela.fi/tutkimusraportit
Tutkimusverkoston arvo Kelan tutkimuksen näkökulmasta Tarvittaisiin lisää Rekisteriaineistojen tuntemusta. Tilasto-ohjelmien osaamista. Lääkekorvausjärjestelmän tuntemusta. Menetelmäosaamista. Tutkimuksen suuntaamista ongelmien tunnistamisesta niiden ratkaisemiseen. Monitieteisyyttä
Mitä verkosto voisi tuoda? YHTEISTYÖTÄ JA KONTAKTEJA Yhdistää eri alojen tutkijoita. Kevyesti liikkuvaa ei-byrokraattista yhteistyötä. Suurempia tutkimusryhmiä. Uusia tiedottamisen väyliä tutkijoiden kesken ja ulospäin. OSAAMISTA Yhteistä oppimista. Verkoston kursseja ja koulutuspäiviä.
Mitä verkosto voisi tuoda? LAATUA Parantaa tutkimuksen laatua. Monipuolistaa tutkimusmenetelmiä. Luoda entistä korkeampia standardeja tutkimukselle. Benchmarkingia. RAHAA Entistä turvatumpaa tutkimusrahoitusta. Osallistumista hakuihin isommilla konsortioilla.
Mitä verkosto voisi tuoda? TUNNETTUUTTA JA VAIKUTTAVUUTTA Rationaalisen lääkehoidon ja sen tutkimuksen tunnetuksi tekemistä päättäjille, rahoittajille ja kansalaisille. Tutkimustietoa hyötykäyttöön.
Konkreettisia tarpeita Menetelmäosaamista: esimerkiksi keskeytetyt aikasarjat, monimuuttujaanalyysit, difference-in-difference analyysit, terveystaloustieteen monipuoliset menetelmät. Tilasto-ohjelmaosaamista: SAS, R ja Stata. Monialaisuutta: lääketiede, hoitotiede, sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloustiede, viestintä jne. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta: Yhteistyötä päättäjien kanssa, strategista ajattelua tutkimustarpeiden määrittämiseen. Syvemmälle menevää tutkimusta: Päätetapahtumien/vaikuttavuuden tutkimusta kuvailevan tutkimuksen lisäksi.
Mitä näemme viiden vuoden kuluttua? Ensimmäiset rationaalisen lääkehoidon laajapohjaiset tutkimusprojektit on 1) Suunniteltu Yhteistyössä päättäjien ja lääkealan osaajien kanssa. 2) Rahoitettu Saatu useamman vuoden rahoitus 5-10 hengen monialaiselle tutkimusryhmälle, jossa oleellisena osana tutkimustulosten viestintä ulospäin. 2) Toteutettu Tutkittu pintaa syvemmälle ja saatu tutkittua tietoa siitä, miten lääkehoitoa voidaan parantaa Suomessa. Pidemmällä aikavälillä 3) Tulokset on jalkautettu Media, terveydenhuolto, päättäjät ja kansalaiset tietävät, mitä on rationaalinen lääkehoito ja miten siihen pyritään. 4) Mutta ei jääty lepäämään laakereilla Uusia tutkimuksia tehdään jo ja viestiä viedään eteenpäin.
Kiitos! Leena Saastamoinen Erikoistutkija Kela, Tieto- ja viestintäyksikkö, Tutkimusryhmä @LKSaastamoinen