David Rogers Henry Condorff Tapani Kalliomäki Doyle Lonnegan Aki Raiskio Johnny Hooker Tomi Enbuska katsomisavaimia Katsomisavainten avulla voit taustoittaa ja syventää katsomiskokemustasi Chicago, 1930-luvun puoliväli ja suuri lamakausi. Johnny Hooker, Joe Erie ja Luther Coleman tienaavat lantin sieltä, toisen täältä pikku huijauksillaan, kunnes onni yhtäkkiä vaikuttaa kääntyvän ja he pokaavat kertaheitolla kymmeniä tuhansia dollareita. Pahaksi onneksi saalis on mafiarahaa, eikä edes sen täysimääräisenä palauttaminen pelastaisi filureiden henkiparkoja. On kehitettävä jotain, ja pian, sillä mafian lisäksi miesten kintereillä on myös voidellut poliisit. Onneksi Lutherilta löytyy pelurin nimi, jolla on taidot suuremman luokan silmänkääntötemppuihin: Henry Gondorff. Alkaa peli, josta vain kylmähermoisin selviää voittajana... Traileri: https://www.facebook.com/lahden.kaupunginteatteri/videos/2511129715571480/
Historiallinen viitekehys Tarina sijoittuu 1930-luvun Amerikkaan, Chicagoon ja Jolietiin, Chicagon esikaupunkiin. 1930-luvun lama tai Suuri lama (engl. Great Depression) oli Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon, ulkomaankaupan ja hintatason romahdukseen samalla kun työttömyys kasvoi. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään mustaa torstaita 24. lokakuuta 1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Dollarin arvon muutos on vuodesta 1930 tähän päivään ollut huomattava. Ostokseen, johon vuonna 1930 tarvittiin 10 dollaria, saa tänään latoa tiskiin 143,33 dollaria. ( https://www.dollartimes.com/) Mikä tuolle aikakaudelle oli tyypillistä? Tutki aikakautta esim. kuvataiteen, arkkitehtuurin, musiikin tai muodin näkökulmasta.
Käsikirjoituksen synty Amerikkalainen lingvisti, Louisvillen yliopistossa toiminut professori David W. Maurer teki useita tutkimuksia Amerikan alamaailman kielestä. Tutkimusten pohjalta ilmestyi vuonna 1940 kirja The Big Con, The Story of the Confidence Man. Kirjassa kerrottiin oikeasti toteutettuja huijauksia, jotka päätyivät myös David S. Wardin elokuvakäsikirjoitukseen The Sting. Puhallus-elokuva (The Sting) valmistui vuonna 1973. Elokuva sai seitsemän Oscar-palkintoa, mm. parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen palkinnot. Parhaan elokuvamusiikin palkinnolla palkittiin Scott Joplinin säveltämä ragtime-musiikki. Tunnuskappaleesta, The Entertainer, elokuva teki aikansa listahitin. (The Entertainer: https://www.youtube.com/watch?v=434faxi3yco) Lahden kaupunginteatterin Puhallus perustuu tähän David Rogersin elokuvakäsikirjoitukseen. Sen on suomentanut ja ohjannut Tommi Kainulainen. Puhallus näyttämön takaa Teatterissa tarinaa kuljetetaan monia taidemuotoja ja monia aistikanavia hyödyntäen. Tarinaa kerrotaan puheen lisäksi mm. visuaalisesti ja äänen, valon, liikkeen ja näyttelijäntyön keinoin. Tutustu TET-harjoittelija Julia Karppisen videoon esityksen valmistumisprosessista. Pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltola, näyttelijät Henri Tuominen ja Anna-Sofia Tuominen ja ohjaaja Tommi Kainulainen kertovat. https://www.youtube.com/watch?v=ocvucyb
Puvustus Näytelmän pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltola luonnehtii videolla 1930-luvun muotia. Mitkä olivat miesten muodin tunnusomaiset piirteet 1930-luvulla? Mitkä olivat naisten muodin tunnusomaiset piirteet 1930-luvulla? Mistä pukusuunnittelija saa ideoita ja inspiraatioita? Esitystä seuratessasi voit kiinnittää huomiota myös: Mitä aikakaudelle tyypillisiä piirteitä puvustuksessa näkyy? Mitä hahmojen ominaisuuksia puvustuksella korostettiin?
Näyttelijäntyö Henri Tuominen ja Anna-Sofia Tuominen kertovat videolla omista roolitöistään näytelmässä. Millaista roolia on mielenkiintoisinta rakentaa? Mikä Puhallus-näytelmän tekemisessä kiehtoo näyttelijöitä? Ohjaaja Näytelmän ohjaajan Tommi Kainulaisen haastattelu. Mikä Puhallus-näytelmän tekemisessä kiehtoo ohjaajaa? Miten ohjaaja kuvailee elokuva- ja teatterikerronnan eroja?
Muut teatterin keinot tarinan kerronnassa Esityksen nähtyäsi voit tutkia erilaisten teatterin keinojen merkitystä tässä esityksessä. Jäsentelysi apuna ovat seuraavat kysymykset. Lisää omia huomioitasi. Näyttämökuva Tarinassa on monia tapahtumapaikkoja ja miljöitä. Miten näyttämötilaa käytettiin esityksessä? Millaisia tiloja ja miljöitä lavastuksella luotiin näyttämölle? Miten tapahtumapaikat vaihtuivat lavastuksen avulla? Miten valaistuksella vaikutettiin näihin tiloihin? Millaisia teatteriteknisiä keinoja esityksessä käytettiin? (esim.ampumiskohtaukset) Mikä niiden tehtävänä on? Miten katsojan fokusta ohjattiin näyttämökuvassa? Äänimaailma Näytelmän äänimaailman on suunnitellut Tatu Virtamo. Ohjaaja Tommi Kainulaisen mukaan esityksen äänimaisema toimii yhtenä näyttelijänä, tarinan kertojana. Millaisia tehtäviä äänillä ja musiikilla on esityksessä? Miten ne tukevat tarinan kerrontaa? Katsomisavainten valmistamiseen ovat osallistuneet Lahden perusopetuksen draamakasvattaja Anna-Riitta Partanen sekä graafikko Pauliina Suonio Lahden kaupunginteatterista.