Toimivampi kaupunki Helsingin kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu Destia Oy 2018
Tavoite Viihtyisä, elinvoimainen ja houkutteleva ydinkeskusta kaikille. Kaikilla kulkutavoilla saavutettava kävelykaupunki. Toimivat ja tehokkaat yhteydet satamiin ja pysäköintilaitoksiin. Ruuhkien rauhoittaminen kantakaupungin katuverkolla. Huolto- ja jakeluliikenteen tehokkaat järjestelyt. Toimivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Ympärivuotinen elinvoimaisuus!
Ideakartoitus Ideakartoitus toteutettiin Destian suunnittelun, rakentamisen ja hankekehityksen ammattilaisten yhteistyönä. Sisäisten työpajojen tuloksista laadittiin yhtenäinen kokonaisuus. Työn lähtökohtana toimivat RAKLI:n järjestämien työpajojen anti sekä kaupungin toimittamat lähtötiedot. Destian työryhmä: Mika Tuominen Janika Poltinoja Arto Ruotsalainen Laura Soosalu Hanna Puolimatka Paavo Jääskeläinen Antti Kosonen Keijo Hietanen Jouni Karjalainen Anniina Peisa liikennejärjestelmä ja tavoitetila ympäristö, aineistot yhdyskuntarakenne kaupunkikuva ja ympäristö jalankulku, pyöräily kalliotilat katutilat sähköinen liikenne, robottiautot robottiparkit, hankekehitys erikoisrakentaminen
Uudet kävelykadut Laajennettu kävelykeskusta Liikenteelliset kokonaisratkaisut Kokoojakatu ja tonttikadut Satamaliikenteen yhteydet Liittymät Asumiseen painottuva pysäköinti Uusi asukaspysäköinti Keskusta-alueen muiden hankkeiden liikenteelliset ratkaisut tulee yhteensovittaa maanalaisen kokoojakadun ratkaisuihin (esim. tunneli Tallinnaan, Pisararata ja Sörnäisten tunneli) Työ- ja asiointipysäköinti Uusi työ- ja asiointipysäköinti Pysäköintilaitosten pystykuilujen sijoittelu ja palvelutaso tulee tarkastella osana kantakaupungin liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Pysäköintilaitosten suunnittelussa varaudutaan liikkumisen automatisoitumiseen ja käyttövoiman muutosten aikaansaamiin vaatimuksiin. Kaikilla pysäköintialueilla mahdollisuus vuorottaispysäköintiin!
Uusi kävelykatu Olemassa oleva kävelykatu Kävelyn priorisointi Kävelykeskusta Suunnitelma perustuu kaupungin aikaisempiin suunnitelmiin kävelykeskustan laajentamisesta sekä työryhmän ajatukseen ulottaa käveltävää keskustaa Mannerheimintien länsipuolelle. Ajoneuvoliikenteen vähentyminen maanalaisten liikenneratkaisujen myötä mahdollistaa myös Mannerheimintien ajoneuvoliikenteen kapasiteetin pudottamisen ja jalankulun korkeamman priorisoinnin. Suunnitelmassa Pohjoisesplanadi on muutettu kävelykaduksi. Ajoneuvoliikenne kulkee Eteläesplanadin kautta (1+1 kaistaa). Koska Pohjoisesplanadin ajoneuvokysyntä on poistunut Lönnrotinkadulta, on suunnitelmassa kävelykatu ulotettu jatkumaan Annankadun liittymään asti. Tavoitteena on luoda jatkuvalta tuntuva yhteys Kauppatorilta Vanhaan Kirkkopuistoon. Mannerheimintien läpi kulkee valoohjauksessa priorisoitu leveä kävely- ja pyöräily-yhteys, joka luo Mannerheimintielle siltamaisen suojatun ylityksen. Mannerheimintien länsipuolelle kävelykeskustan aluetta jatketaan Yrjönkatua Lönnrotinkadun liittymästä pohjoiseen. Käveltävään kokonaisuuteen kuuluu myös Kalevankadun länsipää ja Tornin edusta. Näkymä Lönnrotinkadulta Mannerheimintien yli uudella siltamaisella ylityspaikalla
Esplanadin vihreys jatkuu Lönnrotinkadun läpi Vanhaan kirkkopuistoon Kuvan näkymä Lönnrotinkadulta Mannerheimintielle Kävelykadun varteen hakeutuvat kahvilat ja lifestylemyymälät Kulkumuodot ovat mahdollista myös erotella kävelykadulla. Pyöräily-yhteys Punavuoresta Mannerheimintien varteen.
Kävelykeskustan kehittäminen Kävelykeskustaa kehitetään viihtyisämmäksi lisäämällä katuvihreää, katettua jalankulkua ja oleskelualueita sekä parantamalla yhteyksiä kantakaupungin keskeisimpiin virkistysalueisiin. Kävely- ja ydinkeskusta Kävelykeskustaan kytkeytyvät puisto- ja viheraluekokonaisuudet Kehitettävät kävelyja viherkäytävät
Kävelykaupunki
Maanalainen kokoojakatu ja liittymät Suunnitelman lähtökohtana on, että maanalainen kokoojakatu palvelee tehokkaasti kantakaupunkiin suuntautuvaa asukas-, työmatka- ja asiointiliikennettä. Ideaehdotuksessa on kuitenkin samalla huomioitu maanalaisten liikennejärjestelyiden toimivuus ja turvallisuus. Kokoojakatu ja tonttikadut Satamaliikenteen tunneliyhteydet Kantakaupungin asukas- ja asiointipysäköinti pyritään viemään vaiheistettuna maan alle. Nykytilanteessa kaupallinen pysäköinti on pääosin maan alla, mutta ideasuunnitelman mukaan myös kantakaupungin asukaspysäköinti toteutetaan merkittäviltä osin maan alle. Lähtökohtana on, että jos liikennettä pyritään ohjaamaan maanalaiselle kokoojakadulle, myös pysäköinti järjestetään sen kautta. Kokoojakadusta erkaantuu tonttikatuja, jotka vievät asuinalueiden pysäköintilaitoksiin. Maanalainen liityntäyhteys ja pysäköinti vapauttavat katutilaa maanpinnalla. Liittymät Asumiseen painottuva pysäköinti Uusi asukaspysäköinti Työ- ja asiointipysäköinti Uuden pysäköintiverkoston rakentaminen ja liittäminen maanalaiseen kokoojakatuun mahdollistaa toimenpiteet kaupungin viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseen Töölössä, Kampissa, Punavuoressa, Kruunuhaassa sekä Katajanokalla. Uusi työ- ja asiointipysäköinti Maanalaisen kokoojakadun länsipää toteutetaan Länsiväylän päähän. Kokoojakadun itäpään ulostulo toteutetaan Sörnäisten rantatielle Hanasaaren kohdalle. Lahdenväylän ja Porvoonväylän kautta kulkeva liikenne voi tulevaisuudessa liittyä Sörnäisten tunneliin Sörnäisten rantatieltä ja ohittaa Kalasataman ja Hermannin rantatien liittymät. Ideansuunnitelmassa on esitetty neljä liittymää maanalaiselle kokoojakadulle. Lännestä katsottuna ensimmäinen kokoojakadun liittymä on pintaliittymä Mechelininkadulle. Liittymä palvelee ydinkeskustaan suuntautuvaa kantakaupungin pohjoispuolelta saapuvaa liikennettä. Induktiivinen sähköautojen lataus maanalaisen kokoojakadun hitaan liikenteen paikoissa/kaistoilla Seuraava liittymä lännensuunnasta saavuttaessa on pysäköintikatujen liittymä. Liittymän kautta voidaan kulkea Etelä-Helsingin ja Töölön pysäköintilaitoksiin. Liittymän kautta liitytään myös keskustan kaupallisiin pysäköintilaitoksiin, jotka ovat olemassa jo nykytilanteessa. Kolmas liittymä lännen suunnasta saavuttaessa on pintaliittymä EteläHelsinkiin. Ramppien nousukohta on Kasarminkadulla Kasarmintorin läheisyydessä. Liittymän haaraan on liitetty myös Kasarmintorin alainen pysäköintilaitos. Kokoojakadun itäisimmän liittymän kautta idästä saapuva liikenne liittyy keskustan kaupallisiin pysäköintilaitoksiin. Liittymähaaraan on myös kytketty Kruunuhaan asukkaita palveleva pysäköintilaitos.
Satamaliikenne ja pysäköinti Ideasuunnitelmassa on esitetty Länsiterminaaliin ja Katajanokan Eteläsatamaan toteutettavat tunneliyhteydet erillisinä tunneleina. Erilliset tunneliyhteydet voidaan toteuttaa vaiheittain yhteyden todelliset tarpeet huomioiden. Satamatunneleihin voidaan liittää myös asukas- ja asiointipysäköintilaitoksia. Satamatunneleiden ja maanalaisen kokoojakadun toteuttamisen yhteydessä voidaan varautua maanalaisiin liittymiin ja tunneleiden yhdistämiseen, mutta ideasuunnitelmassa se ei ole lähtökohta. Tunneliyhteyksiä, niiden tavoitteita sekä niiden kustannuksia ja hyötyjä tarkastellaan erillään mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi. Liikenteellisen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta satamaliikenteen ja erityisesti samatien purkuvirtojen erottaminen maanalaisen kokoojakadun liikenteestä parantaa koko maanalaisen liikenneverkon toimintavarmuutta. Laivojen tuottamat ajoneuvojen purkuvirrat ohjataan suoraan Länsiterminaalista Länsiväylälle ja Eteläsatamasta Pohjoisrantaan. Osa laivojen tuottamasta ajoneuvoliikenteestä jää katuverkolle, mutta tunneliratkaisujen toteuttamisen jälkeen ajoneuvovirrat eivät tuota nykyisiä välityskykyongelmia. Ideakartoituksessa pohdittiin myös Olympiaterminaalin ja Eteläsataman terminaalin yhdistämistä Katajanokalle. Tilan käytön tehostumisen seurauksena (maanalainen pysäköinti, tunneli, tehostettu laivauskenttien käyttö) tilaa voisi jäädä myös yhdistämiselle. Suunnitelman tarkoituksena ei ole lisätä Helsingin kantakaupungin läpikulkevaa liikennettä, vaan parantaa keskustan saavutettavuutta sekä rauhoittaa katuverkon ajoneuvoliikennettä. Suunnitelman tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että myös pysäköinti tapahtuu maanalla maanalaisten yhteyksien kautta. Varsinkin asukaspysäköinti tarvitsee uudenlaisia tehokkaita ratkaisuja. Erityisesti tilatarpeet aiheuttavat ongelmia tiiviisti rakennetussa kaupunkirakenteessa. Pysäköinnissä on hyvä hyödyntää pysäköintirobotteja, jotka tilantarpeen kannalta tehokkaita ja ympäristöön helposti upotettavia. Pysäköinnin toteuttaminen maanalle edellyttää kaupungilta kaavamuutoksia sekä pysäköintiä ohjaavia toimenpiteitä. Helsingin maanalainen liikenne lisääntyy kokoojakadun ja pysäköintijärjestelyiden myötä. Tämä luo edellytykset myös maanalaisen palveluverkoston kehittämiselle. Kaupat ja palvelut voivat saavuttaa asiakkaat jo pysäköintilaitoksien sisällä, yhdystunneleissa ja hisseissä. Uudet yhteydet luovat uusia helposti saavutettavia kauppa paikkoja kauppapaikkoja. Pysäköintijärjestelmä, tunneliyhteydet ja pinnalle nousut on suunniteltava yhtenäisenä järjestelmänä, jossa kulkemista ohjaa selkeä omaleimainen viitoitus sekä reaaliaikainen liikennetieto. Satamien terminaalitoimintoja tehostetaan satamaliikenteen tunneleiden toteuttamisen yhteydessä. Lähtöselvityksiin ja laivaukseen käytettävien kenttien alueita voidaan tehostaa. Tunnistautuminen voidaan kytkeä satamatunneliin liittymisen yhteyteen.
Yhteystiedot: Mika Tuominen Yksikön päällikkö +358 443 222207 mika.tuominen@destia.fi