EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (04.05) (OR. en) 8558/10 UEM 119 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Tanskan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2009 2013 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Tanskan tarkistetusta lähestymisohjelmasta vuosiksi 2009 2013. Ehdotuksen on laatinut talous- ja rahoituskomitea ja se perustuu komission suositukseen. Talous- ja valtiovarainministerit antoivat 16. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan poliittisen hyväksyntänsä lausuntoehdotukselle. Liite: 8558/10 rir/ahl/jk 1 DG G I FI
LIITE Ehdotus neuvoston lausunnoksi Tanskan tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2009 2015 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: 1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2009 2015. 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/index_en.htm. 8558/10 rir/ahl/jk 2
2) Talouskriisi koetteli Tanskan taloutta voimakkaasti vuonna 2009 ja sysäsi Tanskan syvimpään taantumaansa sitten toisen maailmansodan päättymisen. Kriisin iskiessä Tanskan alkuasema oli suhteellisen hyvä, sillä kasvu oli jatkunut voimakkaana pitkään, vaihtotaseessa ja julkisessa taloudessa oli huomattava ylijäämä ja julkinen velka oli alhainen. Laskusuhdanne alkoi vuonna 2008, kun asuntokupla puhkesi. Tilannetta pahensivat maailmankaupan romahtamisen aikaansaama viennin vähentyminen ja investointien supistuminen loppukysynnän hidastumisen ja rahoitusedellytysten kiristymisen vuoksi. Vaikka käytettävissä olevat tulot kasvoivat edelleen, yksityinen kulutus heikkeni merkittävästi synkkien talousnäkymien, laskevien kiinteistöhintojen ja kasvavan työttömyyden vaikuttaessa kuluttajien luottamukseen. Tanskan viranomaiset hyväksyivät tuotannon jyrkän laskun vuoksi useita laajoja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisia finanssipoliittisia elvytystoimia, joihin kuuluu veroleikkauksia, investointihankkeita ja julkisen kulutuksen lisäämistä. Taloudelliseen toimintaan myönnetyn finanssipoliittisen tuen lisäksi hyväksyttiin kaksi pankkien pelastuspakettia, jotka sisälsivät takauksia ja pääomakorotuksia. Näiden toimenpiteiden ennakoidaan kääntävän vuoden 2008 reilun talouden ylijäämän vuodesta 2009 alkaen alijäämäksi, jonka odotetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana. Vaikka julkisen velan ennakoidaan samanaikaisesti kasvavan, sen odotetaan silti pysyvän alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Valuuttakurssi on pysynyt vuonna 2009 vakaana, ja korkoero EKP:hen nähden on laskenut merkittävästi. Julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa keskeisenä haasteena on varmistaa, että työvoiman tarjonnan lisäämiseksi toteutettavia uudistuksia jatketaan. Toisena Tanskan viranomaisten haasteena on varmistaa, että elvytystoimenpiteistä luovutaan ripeästi, kun elpyminen on kehittynyt itseään ylläpitäväksi. 8558/10 rir/ahl/jk 3
3) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon tasoon on kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Lisäksi talouskriisin vaikutukset pahentavat väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Tanskan olisi erityisesti toteutettava työmarkkinoiden ja varhaiseläke-etuuksien aloilla uudistuksia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. 4) Ohjelman perustana olevan makrotalouden viiteskenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu, joka hidastui -4,3 prosenttia vuonna 2009, palautuu 1,3 prosenttiin vuonna 2010 ja kiihtyy sen jälkeen keskimäärin 2,2 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen 2 perusteella skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin vuoteen 2011 asti ja optimistisiin oletuksiin sen jälkeen. Ohjelman ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen välillä on kasvurakenteeseen liittyviä eroja. Ohjelmassa oletetaan, että elpyminen tapahtuu kotimaankysynnän vauhdittamana erityisesti siten, että yksityinen kulutus kiihtyy vuodesta 2010 alkaen, ja tätä seuraa kiinteän pääoman bruttomuodostus vuodesta 2011 alkaen. Julkisen kulutuksen kasvu tasoittuu vuodesta 2011 alkaen ja ulkoinen kysyntä kääntyy lievästi negatiiviseksi. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa oletetaan elpymisen nojautuvan sekä yksityiseen kulutukseen että nettovientiin. Ohjelman inflaatio- ja työllisyysennusteet vaikuttavat realistisilta. Makrotalouden skenaarion katsotaan olevan linjassa Tanskan kiinteän valuuttakurssin politiikan kanssa. 2 Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden syksyn 2009 ennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja. 8558/10 rir/ahl/jk 4
5) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä arvioidaan 2,9 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Merkittävä muutos vuoden 2008 3,4 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen johtuu suurelta osin kriisin vaikutuksesta julkiseen talouteen mutta myös elvytystoimista, joiden vaikutus on 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka hallitus hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Heikkeneminen johtui pääasiassa automaattisten vakauttajien toiminnan aiheuttamasta menojen kasvusta, vaikka myös hallituksen elvytystoimiin sisältyi merkittäviä veronalennuksia. Ohjelman mukaan finanssipolitiikan on tarkoitus säilyä kannustavana vuonna 2010, minkä jälkeen se muuttuu rajoittavaksi ohjelmakauden loppuvuosina. Ottaen huomion Tanskan julkisen talouden suhteellisen suotuisa lähtötilanne finanssipoliittisten elvytystoimien jatkaminen vuonna 2010 on asianmukaista ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaista. Ohjelmassa ennakoidaan, että julkisen talouden kestävän rahoitusaseman palauttamiseksi toteutettavat julkisen talouden vakauttamistoimet vuoden 2010 verouudistuksen rahoituselementtien vaiheittaisen käyttöönoton ja julkisten investointien normaalille tasolle saattamisen lisäksi aloitetaan vuonna 2011 ja todetaan, että tätä varten tarvittavat toimenpiteet täsmennetään myöhemmin. 6) Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä syvenee vuonna 2010 5,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtuu tulosuhteen alenemisesta ja menosuhteen noususta. Aleneva tulosuhde heijastaa vuoden 2010 verouudistuksen voimaantuloa, kun taas kasvava menojen osuus suhteessa BKT:hen heijastaa automaattisten vakauttajien toimintaa ja hallituksen uusia elvytystoimenpiteitä. Vuonna 2010 elvytystoimenpiteiden ja veronalennusten määrän odotetaan olevan 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, samalla kun ohjelmassa esitettyjen epävakaiden tulo- ja menoerien määrän uskotaan olevan -1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, Pohjanmeren öljyn talteenotosta saadut tulot sekä Grönlannille ja Färsaarille maksettavat tuet mukaan luettuina 3. Rakenteellisen rahoitusaseman eli komission yksiköiden yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen uudelleenlaskeman suhdannetasoitetun rahoitusaseman ennakoidaan heikkenevän 2,5 prosenttiyksikköä, mikä vahvistaa huomattavan elvyttävän finanssipolitiikan virityksen. Erotus elvytystoimenpiteiden kokoon ja veronalennuksiin verrattuna selittyy lähinnä tulojen vähenemisellä. 3 Tarkistetussa ohjelmassa todetaan, että nämä epävakaat tulo- ja menoerät, jotka ovat rakenteellisen tason poikkeamia, ovat väliaikaisia tai kertaluonteisia toimenpiteitä. Eläkerahastojen tuottoveron uudistuksesta johtunutta vuonna 2010 toteutettua, 0,3 % suhteessa BKT:hen ollutta pääomasiirtoa lukuun ottamatta näitä toimenpiteitä ei komission yksiköiden määritelmän mukaan voida luokitella kertaluonteisiksi. Soveltaen komission yksiköiden käyttämää kertaluonteisten toimenpiteiden määritelmää rakenteellinen rahoitusasema olisi -2,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja vastaisi suhdannetasoitettua rahoitusasemaa ohjelmakauden loppuvuosina. 8558/10 rir/ahl/jk 5
7) Ohjelman keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategian tavoitteet ovat talousarvion rakenteellinen tasapaino viimeistään vuonna 2015, pitkän aikavälin kestävyysindikaattori 4, joka on vähintään nolla ja rakenteellisen rahoitusaseman kohentuminen yhteensä 1½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010 2013. Ohjelmassa ennakoidaan julkisen sektorin alijäämän ja perusalijäämän supistuvan asteittain vuodesta 2011 alkaen. Perusjäämän odotetaan muuttuvan positiiviseksi vuodesta 2013 alkaen ja julkisen sektorin rahoitusaseman tasapainottuvan vuonna 2015. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ohjelmassa esitettyjen tietojen perusteella uudelleen lasketun rakenteellisen rahoitusaseman vastaava ura osoittaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2015 jonkin verran elvyttävä, -0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli hieman alle ohjelmassa esitetyn tavoitteen. Julkisten kulutusmenojen vuosiksi 2011 2013 ennakoidun nollareaalikasvun, julkisten investointien normalisoinnin ja verouudistuksen rahoituselementtien toteuttamisen lisäksi suunniteltu vakauttaminen perustuu toistaiseksi täsmentämättömiin toimenpiteisiin, mutta ohjelmassa todetaan, että vakauttamisen on perustuttava menojen hillitsemiseen mutta veronkorotukset eivät tule kysymykseen. Tarkistetussa ohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan talousarvion rakenteellinen tasapaino. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja tämänhetkinen velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. 8) Vaikka ohjelmassa esitetyt julkisen talouden ennusteet vaikuttavat vuoden 2010 osalta uskottavilta, vuoden 2011 ja sitä seuraavien vuosien toteutuma voi olla ennakoitua huonompi. Tuloennusteet säilyvät tarkistetussa ohjelmassa realistisina, mutta niihin kohdistuu heikkenemisriskejä, eikä menopuolelle suunniteltua julkisen talouden vakauttamista tueta toimenpiteillä. Julkisen talouden ennusteiden taustalla olevassa makrotalouden skenaariossa ennakoidaan lisäksi voimakasta yksityisen kulutuksen kasvua ja julkisen kulutuksen vähenemistä. Kun otetaan huomioon menokattojen toistuva ylittyminen aiemmin, ennakoitu julkisten kulutusmenojen nollareaalikasvu vuosina 2011 2013 vaikuttaa optimistiselta. Rahoitussektori vaikuttaa vakaalta, mutta kriisin aikana tällä alalla hyväksytyt rahoitusalan pelastustoimenpiteet ovat lisänneet hallituksen altistumista alaa kuormittaville riskeille. 4 Tanskan pitkän aikavälin kestävyysindikaattori on verrattavissa komission yksiköiden käyttämään S2-indikaattoriin. 8558/10 rir/ahl/jk 6
9) Julkisen bruttovelan, jonka arvioidaan olevan 38,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, ennustetaan kasvavan 48,3 prosenttiin vuonna 2012 ja laskevan sitten 45,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Suurimpina syinä on alijäämän nopea kasvu ja BKT:n aleneminen vuonna 2009. Velkasuhde voi näiden julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien negatiivisten riskien vuoksi kasvaa ohjelmassa ennakoitua suuremmaksi. Julkisen talouden nettorahoitusasema on kuitenkin ohjelmakauden alussa positiivinen mutta kääntyy ohjelmakauden aikana lievästi negatiiviseksi. Bruttovelkasuhteen ennakoidaan pysyvän alle vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. 10) Keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee vasta vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä, verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle ja ikääntymiseen liittyvien menojen ennustetaan kasvavan. Ohjelmassa kaavailtu nimellismääräinen julkisen talouden strategia, mikäli politiikkaa ei muutoin muuteta, vakauttaisikin velan suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2020. 11) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa pienemmät. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema vaikuttaa osaltaan bruttovelan supistumiseen. Suurten perusylijäämien turvaaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa 5 vähäisiksi. 5 Julkisen talouden kestävyyttä koskevissa 10 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista". Kyseinen kertomus on määrä laatia vuonna 2012. 8558/10 rir/ahl/jk 7
12) Kuten viimeaikaiset julkisen talouden tulokset osoittavat, Tanska on hyötynyt suhteellisen vahvasta finanssipoliittisesta kehyksestä, eritoten sikäli, että kehys on kattava ja julkista taloutta koskevat säännöt ovat avoimet ja näkyvät. Julkisyhteisöjen kulutusmenoissa on kuitenkin ollut alttiutta menokattojen ylittymiseen. Viimeaikaiset, taloudellisia seuraamuksia sisältävät aloitteet saattavat tarjota kunnille lisäkannustimia pysyä sovituissa tavoitteissa. Tanskan veropolitiikassa on vuodesta 2002 lähtien keskitytty verojen jäädytykseen, joka merkitsee, että välittömiä tai välillisiä veroja ei ole voinut nostaa. Verojen jäädytys voidaan sinällään katsoa julkisten menojen hallintavälineeksi. Verojen jäädytys ei ole estänyt merkittävän verouudistuksen toteuttamista vuonna 2009 mutta verojen jäädytyksen ehdoton noudattaminen voi vaikeuttaa muita mukautuksia ja tuo verorakenteeseen tiettyä tehottomuutta, erityisesti suhteessa kiinteistöjen verotukseen. 13) Koska yksi suurimmista Tanskan talouden pitkän aikavälin haasteista on työvoiman tarjonnan lisääminen, hallitus on käynnistänyt toimenpiteitä työnteon kannustimien vahvistamiseksi ja työpoissaolojen vähentämiseksi. Vuonna 2009 hyväksyttiin maailmanlaajuisen talouskriisin johdosta ja verojen jäädytyksen puitteissa vuonna 2010 voimaan tullut verouudistus, joka alentaa merkittävästi työhön kohdistuvaa verorasitusta. Verouudistuksen eri osat pannaan asteittain täytäntöön vuosina 2010 2019. Tulonmenetysten arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta rahoituselementtien avulla uudistus saadaan ajan myötä kokonaisuudessaan rahoitetuksi suorina tulovaikutuksina (vaikutus on neutraali vuonna 2013 ja positiivinen vuoteen 2015 mennessä). Lisäksi Tanskan viranomaiset arvioivat, että työvoiman tarjontaa lisäävät paremmat kannustimet lujittavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä (noin 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen). 8558/10 rir/ahl/jk 8
14) Strategiaa, jonka mukaan finanssipolitiikka säilytetään kannustavana myös vuonna 2010, voidaan kaiken kaikkiaan pitää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisena. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan talouskriisistä aiheutuvien kielteisten vaikutusten vuoksi rikkovan 3 prosentin rajan suhteessa BKT:hen vuosina 2010, 2011 ja 2012. Kun kuitenkin otetaan huomioon julkisen talouden ennusteisiin ohjelman loppuvuosina kohdistuvat riskit, saattaa olla, ettei tasapainoista rahoitusasemaa saavuteta kaavaillulla tavalla eikä rakenteellista rahoitusasemaa saada korjattua suunnitellusti 1½ prosentilla viimeistään vuonna 2013. Rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella mitattu finanssipolitiikan ennakoitu viritys viittaa siihen, että julkisen talouden vakauttaminen pääsisi vauhtiin vuodesta 2011 alkaen. Vakauttaminen on kuitenkin hidasta ja lähentelee BKT:hen suhteutetun 0,5 prosentin viitearvoa. 6 Ohjelmassa mainitaan, että vakauttaminen toteutetaan uusilla toimenpiteillä menopuolella, mutta sen tueksi ei esitetä vakauttamistoimenpiteitä lukuun ottamatta oletusta, jonka mukaan talousarviosuunnittelu vuosina 2011 2013 perustuu julkisten kulutusmenojen nollareaalikasvuun. Julkisen talouden strategiaa olisi sen vuoksi vahvistettava vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi on todettava, että vaikka ohjelman tavoitteena on rakenteellisen tasapainon saavuttaminen viimeistään vuonna 2015, komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleen laskeman rakenteellisen rahoitusaseman ennakoidaan olevan vuonna 2015-0,4 prosentin verran lievästi negatiivinen, ja siihen kohdistuvat riskit ovat samoja kuin edellä on mainittu. 15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista 7. 6 7 Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti komission yksiköiden määritelmän mukaisia kertaluonteisia toimenpiteitä käyttäen uudelleenlaskettu rakenteellisen rahoitusaseman muutos osoittaa, että kaavaillut rakenteelliset parannustoimet ovat lähes ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja yhteensä lähes 1 ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2011 2013. Erityisesti virta varanto-korjauserää koskevat yksityiskohtaiset tiedot puuttuvat, mikä on vaikeuttanut ohjelman puolueetonta arviointia. 8558/10 rir/ahl/jk 9
Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että vakava talouskriisi on vaikuttanut merkittävästi julkiseen talouteen. Nykyiseen politiikkaan perustuvat ohjelman ennusteet osoittavat, että julkisen talouden alijäämä ylittää 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuosina 2010 2012. Vaikka vakauttamissuunnitelmassa ennakoidaan, että keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu talousarvion rakenteellinen tasapaino saavutetaan ennen ohjelmakauden päättymistä vuonna 2015, komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleen laskeman rakenteellisen rahoitusaseman ennakoidaan olevan lievästi negatiivinen. Kun lisäksi otetaan huomioon näihin ennusteisiin kohdistuvat heikkenemisriskit, hallituksen olisi suotavaa täsmentää toteutettavat vakauttamistoimenpiteet. Edellä esitetyn arvion perusteella Tanskaa kehotetaan i) lujittamaan toimia, joilla varmistetaan, että BKT:hen suhteutetun 3 prosentin viitearvon kaavailtu ylitys pysyy hallinnassa sekä oikaisemaan pikaisesti ennustettu alijäämän viitearvon ylitys; ja ii) täsmentämään toimenpiteet, joilla tuetaan julkisen talouden vakauttamista, jotta keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin kaavaillulla tavalla viimeistään vuonna 2015. 8558/10 rir/ahl/jk 10
Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 LO helmikuu 2010-0,9-4,3 1,3 1,6 2,0 2,3 2,6 2,6 KOM marraskuu 2009-1,2-4,5 1,5 1,8 LO lokakuu 2008 0,2-0,2 0,7 1,9 1,7 1,6 1,6 1,6 LO helmikuu 2010 3,6 0,8 2,1 1,5 2,3 2,1 1,9 1,9 KOM marraskuu 2009 3,6 1,1 1,5 1,8 LO lokakuu 2008 3,6 1,3 2,1 1,4 1,8 1,9 1,9 1,8 Tuotantokuilu1 LO helmikuu 2010 0,3-4,5-3,9-3,1-2,0-0,9 0,1 0,7 (% suhteessa potentiaaliseen KOM marraskuu 2009 2-0,1-5,1-4,1-3,2 BKT:hen) LO lokakuu 2008 0,0-1,4-1,8-1,2 Nettoluotonanto ulkomaille / LO helmikuu 2010 2,2 2,9 2,4 2,4 2,6 2,9 3,2 3,5 nettoluotonotto ulkomailta KOM marraskuu 2009 2,2 2,0 0,5 1,0 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 1,7 1,8 2,3 2,6 2,6 2,4 2,1 1,8 LO helmikuu 2010 54,3 53,3 52,4 52,4 51,8 51,8 51,9 52,0 Julkisen talouden tulot KOM marraskuu 2009 55,3 53,9 52,8 53,0 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 53,2 51,2 51,5 52,1 51,8 51,7 51,6 51,5 LO helmikuu 2010 50,9 56,3 57,7 56,5 54,9 53,6 52,8 52,0 Julkisen talouden menot KOM marraskuu 2009 51,9 55,9 57,6 56,4 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 50,2 51,2 52,8 51,8 51,7 51,6 51,6 51,6 Julkisen talouden LO helmikuu 2010 3,4-2,9-5,3-4,1-3,1-1,8-0,8 0,0 rahoitusasema KOM marraskuu 2009 3,4-2,0-4,8-3,4 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 3,0 0,0-1,2 0,3 0,1 0,1 0,0-0,1 LO helmikuu 2010 4,8-1,3-3,7-2,3-1,2 0,3 1,3 2,1 Perusjäämä KOM marraskuu 2009 4,8-0,5-3,3-1,9 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008-4,2-1,5-0,2-1,6-1,3-1,2-0,9-0,7 Suhdannetasoitettu LO helmikuu 2010 3,2 0,0-2,8-2,1-1,7-1,1-0,8-0,4 rahoitusasema1 KOM marraskuu 2009 3,4 1,3-2,1-1,3 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 3,0 0,9 0,0 1,1 Rakenteellinen rahoitusasema3 LO helmikuu 2010 3,2 1,4-1,1-1,0-0,8-0,3-0,5-0,4 (% suhteessa BKT:hen) KOM marraskuu 2009 3,4 1,4-1,5-1,3 u LO lokakuu 2008 4,0 2,6 1,7 1,3 LO helmikuu 2010 33,4 38,5 41,8 46,2 48,3 48,1 46,1 45,0 Julkinen bruttovelka KOM marraskuu 2009 33,5 33,7 35,3 35,2 (% suhteessa BKT:hen) LO lokakuu 2008 30,3 27,9 26,3 25,4 24,6 23,8 23,2 22,6 Huom: 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,4 % vuonna 2008, 0,6 % vuonna 2009, 0,5 % vuonna 2010 ja 0,9 % vuonna 2011. 3 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan BKT:hen suhteutettuina 1,4 % vuonna 2009, 1,7 % vuonna 2010, 1,1 % vuonna 2011, 0,9 % vuonna 2012, 0,8 % vuonna 2013 ja 0,0 % vuonna 2015 (kaikki alijäämää supistavia) ja komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan BKT:hen suhteutettuina 0,1% vuonna 2009 ja 0,6 % vuonna 2010 (kaikki alijäämää supistavia). Menettelyissä olevien erojen vuoksi ohjelmassa ilmoitettuja kertaluonteisia toimenpiteitä ei voida luokitella komission yksiköiden määritelmän mukaisiksi kertaluonteisiksi toimenpiteiksi. Tämän määritelmän mukaan kertaluonteiset toimenpiteet supistaisivat alijäämää 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 0 prosenttia loppuvuosina. Lähde: Lähentymisohjelma (LO), komission yksiköiden syksyn 2009 talousennuste (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8558/10 rir/ahl/jk 11