Kisatie 1 92160 Raahe Hanke nro: 9144/ 2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
2 (19) Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 3 1.1 Yleistiedot kohteesta... 3 1.2 Lähtötiedot... 3 1.3 Tutkimuksen tarkoitus... 3 2 Tutkimukset... 3 2.1 Suoritetut tutkimukset... 3 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 4 3 Tutkimustulokset... 4 3.1 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot... 4 3.1.1 Sisätilat... 4 3.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot... 5 3.2.1 Alapohja ja ulkoseinä... 7 3.2.2 Ulkoseinä, 2. kerros... 8 3.2.3 Väliseinät... 8 3.2.4 Liikuntasalin lattia... 10 3.2.5 Alapohja ja ulkoseinä (kirjasto)... 11 3.2.6 Välipohja (kirjasto)... 12 3.2.7 Yläpohja... 12 3.3 Rakennekosteusmittaukset... 14 3.4 Kuitututkimus... 14 3.5 Ilmanäytteet... 15 4 Yhteenveto ja Johtopäätökset... 17 5 toimenpide-ehdotus... 18 6 Lisätutkimustarve... 19 LIITTEET Liite 1, Pohjapiirros, 2 sivua Liite 2, Kuitututkimus, K577/15 Liite 3, Sisäilman mikrobianalyysitulokset, MIK 4751/15, 4 sivua Liite 4, Mikrobinanalyysitulokset, MIK4764/15, 5 sivua
3 (19) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus Tarkastusajankohta: 31.3. 1.4.2015 Olli Silvennoinen, tilapalvelupäällikkö Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Asko Karvonen Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU puh. 040 769 0340 asko.karvonen@inspecta.com Veikko Pulkkinen 1.2 Lähtö- ja perustiedot Tutkimuksen kohteena on 1970-luvun alussa valmistunut 2-kerroksinen koulurakennus. Tilojen pintamateriaalit ovat pääosin alkuperäiset, julkisivut on maalattu ja vesikatolle on asennettu uusi huopa noin 10 vuotta sitten. Rakennusrunko on teräsbetonirakenteinen ja julkisivut ovat kuorielementtirakenteiset. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo-poisto. Kiratek:n (nyk. Inspecta) toimesta kohteen liikuntasaliin on tehty aistivarainen sisäilma-/ kuntotarkastus (pvm. 19.3.2013). Tuolloin lattiarakenteessa oli havaittu poikkeavaa hajua. Lisäksi VTT on julkisivuun kohdistuneita tutkimuksia. Kohteessa on ollut kattovuotoja, joiden seurauksena 2. kerroksen luokkatilojen lattioille on päässyt vettä katosadeviemäreiden läpivientien kautta. Kohteen ilmanvaihdon toiminta on koettu puutteelliseksi ja kohteen henkilökunnalla on esiintynyt oireita. Kohteesta oli käytettävissä pohjapiirustukset ja leikkauspiirustuksia. Väestönsuojasiipi ei kuulunut tutkimusalueeseen. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuntotutkimusmenetelmin rakenteiden kuntoa peruskorjaussuunnittelun lähtötiedoiksi sekä sisäilmasta otettavien näytteiden avulla sisäilman laatua. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Kohteeseen tehtiin aloituskäynti 20.3.2015 Asko Karvosen ja Jaakko Niskasen toimesta. Paikalla olivat Olli Silvennoinen Raahen kaupungin Teknisestä palvelukeskuksesta ja koulun rehtori Timo Nauha. Käynnin yhteydessä käytiin läpi ongelmalliseksi koettuja tiloja sekä määritettiin rakenneavauskohtia alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin. Varsinaiset tutkimukset suoritettiin 31.3. - 1.4.2015 Asko Karvosen ja Veikko Pulkkisen toimesta. Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 19 kappaletta, joista osa tehtiin ulkoseinärakenteisiin poraamalla. Alapohjarakenteiden avaukset tehtiin asbestityönä piikkaamalla noin 300 x 300 mm aukot ulko- ja väliseinien vierustoille ulkopuolisen urakoitsija toimesta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Yläpohjatila tarkastettiin niiltä osin, kuin se oli mahdollista tehdä. Avaus ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
4 (19) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 + puun kosteuden mittauspiikit. Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41/ HMP-42 Tarkastuksien aikana materiaalinäytteet (25 kappaletta) otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit (suoraviljely) tehtiin Kira- Lab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksesta on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot 3.1.1 Sisätilat 1. kerros Liikuntasalin varastotilojen sisäilmassa oli mikrobiperäistä hajua. Ruokalan ulkoseinän alaosassa oli kosteuden aiheuttamia kupruja ja pintakosteuden vertailuarvot olivat korkeat. Ikkunaliittymässä oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Lattioiden pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla käytävillä 126 ja 134, aulassa, ruokasalissa ja opettajien huoneen puoleisissa tiloissa. Alueet on merkitty liitteen 2 pohjapiirustukseen. Liikuntasalin näyttämön alla väliseinän alaosalla pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla. Ikkunapenkkien kohdilla oli paikoin ulkoseinän mineraalivillaa näkyvillä. Luokassa 25 on putkikanaalin tarkastusluukku. Luukku ei ole tiivis. Kanaalin pohjalla betonirakenteen pinnassa oli kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmettä. Betonipintaa vasten on puumateriaalia. Käytävällä 126 pohjaviemärin tarkastuskaivon pohjalla oli vettä. Veden pinta oli noin 1750 mm syvyydellä lattiapinnasta. Ikkunoissa on monin paikoin kosteuden aiheuttamia tummentumia. Vesipeltien asennukset eivät ole tiiviit mahdollistaen sade- ja sulamisvesien pääsyn ulkoseinärakenteeseen. 2. kerros Luokkatilan 2 sisäilmassa oli mineraalivillan hajua. Luokkien 3, 5 ja 6 ja 7 lattiassa pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla käytävän erottavan väliseinän pilarin vierustalla. Pilarin kyljessä on sadevesiviemäri. Luokan 5 sisäilmassa oli mikrobiperäistä hajua, samoin luokan edustalla yläaulassa. Luokan 7 sisäilmassa oli pistävä haju. Tilaan oli hiljattain päässyt vettä kattosadeviemärin kohdalta. Luokan 18 sisäilma oli tunkkainen ja lämpötila oli korkea. Luokan 22 sisäilmassa oli mikrobiperäistä hajua.
5 (19) Kuva 1. Ulkoseinän alaosalla kosteusjälkiä. Kuva 2. Näyttämän alla väliseinän alaosalla kosteusjälkiä. Kuva 3. Ikkunapenkin kohdalla mineraalivillaa näkyvillä. Kuva 4. Pohjaviemärin tarkastuskaivon pohjalla vettä. Kuva 5. Kosteusjälkiä putkikanaalin betonirakenteessa. Betonirakenteessa kiinni puumateriaalia. 3.1.2 Ulkoalue ja julkisivut Kuva 6. Ikkunat paikoin huonokuntoiset Rakennuksen vierustalla on nurmimaata tai betonilaattoja. Maanpinnan kallistuksessa rakennuksesta poispäin on puutteita. Ruokalan laajennuksen (kirjasto) kohdalla on maalipintaa hilseillyt sokkelista. Ikkunoiden vesipeltien asennus ei ole tiiviis. Ikkunapuitteiden ja pielilaudoituksien maalipinnat ovat huonokuntoiset ja paikoin oli havaittavissa alkavaa lahoa. Ikkunoissa on vesivuotojälkiä. Julkisivun kuorielementti on maalattu hiljattain ja samassa yhteydessä saumamassoja on havaintojen perusteella uusittu. Päärakennuksen ja sivuosan välissä on katos, jonka vesikatteessa oli akuutti vuotokohta.
6 (19) Kuva 7. Rakennuksen vierustalla nurmimaata. Kuva 8. Vesipelti kiinnitetty nauloilla. Kuva 9. Vesipellin asennusta. Kuva 10. Ikkunan ulkopuitteessa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 11. Ruokalan laajennus. Kasvillisuutta rakennuksen vierustalla. 3.1.3 LVIS-tekniset järjestelmät Kuva 12. Katoksessa akuutti vesikatevuoto. Rakennuksen on koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä, jonka toiminnasta ei saatu täyttä varmuutta. Vesikatolla on huippuimureita. Ilmanvaihtokanavia on näkyvillä ja piilossa alakaton yläpuolella. Kanavat ja pääte-elimet ovat pääosin alkuperäiset. Luokkien ovien yläpuolella on ilmanvaihdon siirtoilmaventtiileitä, joissa on vaimennusmateriaalina mineraalivillaa. Tuloilman pääte-elimiä on käytävillä ja tulo- sekä poistoilmaventtiileitä on luokkatiloissa. Paikoin tuloilman virtaus tuntui pääte-elimien kohdalla voimakkaana, mutta esimerkiksi terveyden hoitajan tilassa ilmavirtaus oli hyvin heikkoa. Ilmanvaihtokanavat ovat pölyiset. Kokonaisuudessaan järjestelmä ei palvele käyttötarkoitusta ja uusiminen on ajankohtaista. Kohteessa on vesikeskuslämmitys. Lämminvesi tuotetaan lämmönjakokeskustilassa. Lämmitysverkon putket ovat pinta-asenteisia ja patterit ovat alkuperäiset. Lämmityspat-
7 (19) tereilla ja putkilla on käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ja kuntoa ei tutkittu tarkemmin. Käyttövesijärjestelmät ovat alkuperäisiä kupariputkia. Vesi- ja viemärikalusteita on paikoin tarpeen mukaan uusittu. Käyttövesiverkoston kokonaisvaltaiseen uusimiseen on syytä varautua lähivuosina. Viemäreillä tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 7 vuotta. Kiinteistön sähkö- ja automaatiojärjestelmät ovat pääosin alkuperäiset. Kokonaisuudessaan järjestelmät alkavat olla tavoitteellisen käyttöikänsä loppupuolella. Kuva 13. Patteritermostaatti. Kuva 14. Ilmanvaihtokanava pölyinen. Kuva 15. Siirtoilmaventtiilissä mineraalivillaa. 3.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. 3.2.1 Alapohja ja ulkoseinäliittymät Rakenneavaukset RA1, RA6, RA9 tehtiin luokkatiloihin ulkoseinän vierustalle. Alapohja Ulkoseinä Betoni 80 110 mm Kevytsorabetoni 200 mm Hiekka Betoni 80 110 mm, pääty 180 mm Mineraalivilla 80 mm Betoni, läpi ei porattu
8 (19) Kuva 16. Ulkoseinän ja lattian periaateleikkaus + kuvia rakenneavauksista RA1 ja RA6. Havainnot: Seinän ja lattian liittymässä on rako. Poikkeavia hajuja ei ollut havaittavissa. Täyttöhiekka oli silmämääräisesi arvioituna kuivaa. Luokan 23 päätyseinässä on sisäpuolinen 73 mm styrox-lisäeristys ja 13 mm kipsilevy sisäverhouksena. Ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäytteet (M1, M2, M5, M7, M8, M9, M10). Mikrobinanalyysin perusteella näytteissä on viitteitä vaurioista. Ks. kohta 3.6 mikrobinäytteet. 3.2.2 Ulkoseinä, 2. kerros Rakenneavaukset tehtiin poraamalla. Ulkoseinärakenne vastaa 1. kerroksen avauskohtien rakennetta. Havainnot: Mineraalivillaeristeen ja betonirakenteisen ulkokuoren välissä ei havaintojen perusteella ole ilmarakoa. Mikrobiperäistä hajua ei ollut havaittavissa. Paikoin mineraalivillaeriste oli tummaa. Ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäytteet (M16-M20). Mikrobianalyysin perusteella ko. materiaaleissa on heikko, tai vahva viite vauriosta. 3.2.3 Väliseinän ja alapohjan liittymät Rakenneavaukset tehtiin väliseinien vierustoille. Väliseinät lähtevät omilta anturoilta lattiapinnan alapuolelta.
9 (19) Kuva 17. RA4. Liittymän periaateleikkaus. Havainnot rakenneavauksista: Kuva 18. RA21. Liittymän periaateleikkaus. Rakenneavaus RA4: Väliseinän ja pintalaatan (jalkalistan takana) liittymässä on rako. Avauskohdalla oli mikrobiperäistä hajua. Haju tuli täyttöhiekasta. Teräsbetonipilarin alaosan ja betonianturan pintakosteuden vertailuarvot ovat koholla, samoin lattiapinnan alapuolella kalkkihiekkatiilimuurauksessa. Lattiavalun ja betonipilarin liittymässä on pahvikaistale ja betonirakenteessa oli rakennusaikaista sidepuuta. Pahvikaistaleessa oli kosteusjälkiä, jotka ovat todennäköisesti siivousvesien aiheuttamat. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte pahvista (M3) ja sidepuusta (M4). Mikrobianalyysin tulos oli tavanomainen. Rakenneavaus RA21: Seinän ja lattian liittymässä on rako. Poikkeavaa hajua ei ollut havaittavissa. Täyttöhiekka oli silmämääräisesti arvioituna kosteaa. Betonianturan ja tiilimuurauksen välissä on kosteuskatkona bitumihuopakermi. Betonianturan ja lattiapinnan alapuolella olevan kalkkihiekkatiilimuurauksen pintakosteuden vertailuarvot olivat koholla. Rakenneavaus RA11 Avauskohdalla oli voimakas mikrobiperäinen haju. Haju tuli täyttömateriaalista. Lattian ja väliseinän liittymässä on rako ja Finnflex-vinyylilaattan alla betonilaatan pintakosteuden vertailuarvo oli korkea viitaten rakenteen korkeaan kosteuteen. Betonianturan ja lattiapinnan alapuolella betoniseinän pintakosteuden vertailuarvot olivat korkeat. Betonilaatan alla ei ole kapillaarikosteuden nousun katkaisevaa kerrosta. Silmämääräisesti arvioituna täyttöhiekka oli märkää.
10 (19) Kuva 19. RA4. Betonipilarin ja lattian liittymässä pahvia ja puumateriaalia. Anturan ja tiilimuurauksen välissä bitumihuopakermi. Kuva 20. RA21. Täyttöhiekka kosteaa. Liittymä ei ole tiivis. Kuva 21. RA11. Alapohjarakenteessa ei kapillaarikatkoa. Kuva 22. Täyttöhiekka märkää. 3.2.4 Liikuntasalin lattia Liikuntasali sijaitsee rakennuksen keskiosalla. Rakenneavaus tehtiin ala-aulan puoleiselle osalle väliseinän vierustalle. Rakenne on avauksen perusteella seuraava: Alapohja Lattialauta 35 mm Ristiinkoolaus + mineraalivilla 130 mm Pikisively Betoni 110 mm Muovi Hiekka Kuva 23. Liikuntasalin lattian periaateleikkaus. Havainnot: Avauskohdalla oli voimakas mikrobiperäinen haju. Mineraalivillaeristeen alla pikisivelyeristeen pinnassa oli näkyvää kasvustoa.
11 (19) Lattiakoolauksen kiinnityspuun kosteus oli 19 p-% vastaten kostean puun arvoa. Pohjalaudan ja betonin välissä on bitumihuopakermi. Täyttöhiekka oli silmämääräisesti arvioituna märkää Alapohjalaatan pintakosteuden vertailuarvo oli korkea. Puurakenteissa oli havaittavissa kosteusjälkiä. Täyttöhiekka oli kuivaa, mutta seassa oli puuainesta. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M11) ja koolauspuusta (M12). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa on vahva viite vauriosta. Kuva 24. Rakenteessa näkyvää mikrobikasvustoa. 3.2.5 Alapohja ja ulkoseinä (kirjasto) Rakenteet ovat avausten perusteella seuraavat: Alapohja Hovi-vinyylilaatta Betoni 80 mm Styrox 100 mm Hiekka Havainnot rakenneavauksista: Ulkoseinä Kuva 25. Täyttöhiekka märkää. Luja-levy 11 mm Muovi Mineraalivilla 100 mm Betoni, läpi ei porattu Ulkoseinän höyrynsulkumuovi katkeaa alaohjauspuun alareunan tasolle, joten rakenne ei ole tiivis. Täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa. Sokkelin saumassa oli mineraalivillaa ja sidepuuta. Pintakosteuden tunnistimella havainnoituna betonirakenteen vertailuarvot olivat tavanomaiset. Rakenneavauksesta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M13) ja sidepuusta (M14). Mikrobianalyysin perusteella sidepuussa on viite vauriosta, mineraalivillan osalta tulos on tavanomainen.
12 (19) Kuva 26. Seinän ja lattian liittymä ei ole tiivis. Kuva 27. Sokkelin saumassa puumateriaalia. 3.2.6 Välipohja Rakenneavaus tehtiin kohdalle, joka alun perin on rajoittunut ulkoilmaan. Rakenne on tehdyn porauksen perusteella seuraava: Välipohja, RA15, luokka Finnflex-vinyylilaatta Betoni 80 mm Mineraalivilla 50 mm Betoni, läpi ei porattu Havainnot rakenneavauksesta: Havaintokohdalla ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua. Avauksesta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M16). Mikrobianalyysin tulos on tavanomainen. Välipohja, RA20, fysiikan varasto Finnflex-vinyylilaatta Betoni, läpi ei porattu. Kuva 28. Välipohjarakenteessa mineraalivillaeriste. 3.2.7 Yläpohja Yläpohja on teräsbetonirakenteinen. Lämmöneristeenä on 200 mm mineraalivillaa, pinnassa on paperi. Kohteen vesikatolla on tarkastusluukkuja yläpohjatiloihin. Havainnot: Vesikatteessa on monin paikoin poimuja ja vesikatteen päälle lammikoituu vettä.
13 (19) Räystäspellityksien ja bitumihuopakermin välissä on sammalkasvustoa. Räystäspeltien jatkoksien kohdilla on vesikatteen kappaleita, joiden kiinnitys alustaan on heikko. Kattoluukkujen puurakenteet ovat tummuneet voimakkaasti. Vesikatteen aluslaudoituksessa on monin paikoin vesivuotojälkiä, samoin yläpohjan lämmöneristeessä. Luokkatilan 16 kohdalla lämmöneristeen pintapaperissa oli näkyvää kasvustoa. Yläpohjan tuulettuminen on paikoin puutteellista ilmanvaihtokanavien asennuksista johtuen, alipaineventtiileitä ei ole. Korvausilmaventtiilit sijaitsevat ulkoseinien yläosilla. Kattoikkunoiden rakenteita ei päästy tarkastamaan. Kuva 29. Vesikatolle lammikoituu vettä. Kuva 30. Vesikate poimuilla. Kuva 31. Räystäspellitys. Kuva 32. Yläpohjatilan tuulettuminen heikkoa. Kuva 33. Vesikaton vuotokohta. Kuva 34. Vesikaton vuotojen aiheuttamia jälkiä lämmöneristeessä.
14 (19) Kuva 35. Vesikaton vuotokohta Kuva 36. Vuotojälkiä. 3.3 Rakennekosteusmittaukset Mittauskohta Materiaali Syvyys Kosteus [RH] Lämpötila [ C] ABS [g/m 3 ] RA1, luokka 23 Hiekka alapohja 85 14 10,3 RA6, luokka 27 Hiekka alapohja 83 7,8 6,7 RA10, luokka 25 Hiekka alapohja 100 11,5 10,3 RA21, luokka 25 Hiekka alapohja 100 15,5 13,4 RA11, välinevar. RA12, liikuntasali Hiekka alapohja 100 17,3 14,4 Hiekka alapohja 100 17,5 14,8 RA13, kirjasto Hiekka alapohja 85 9,2 7,5 Taulukko 1. Yhteenveto kosteusmittauksista. Mittaukset tehtiin rakenneavauskohdista Vaisala HMP42 mittapäätä käyttäen. Näyttölaite HMI41. Havainnot: Alapohjan hiekkatilalasta kohdistuu paikoin kosteusrasitusta rakenteille. 3.4 Kuitututkimus Näyte: SAL1 SAL2 SAL3 SAL4 SAL5 Näytteenottopaikka IV-tuloilmakanava, 2. kerros, luokka 5 Kaapin päällys, tasopinta, 2. kerros, luokka 5 IV-tuloilmakanava, 2. kerros, luokka 15 Kaapin päällys, tasopinta, 2. kerros, luokka 15 IV-tuloilmakanava, 1. kerros, terveydenhoitaja Tulos mineraalivillakuituja kpl/cm 2 : 56,0 1,2 22,8 0,5 54,0 Kaapin päällys, tasopinta, SAL6 0,7 1. kerros, terveydenhoitaja Taulukko 2. Kuitututkimustulokset. Analyysivastaus K577/15 kokonaisuudessaan raportin liitteenä 2. Muun pölymateriaalin määrä: - todella runsaasti hienoa pölyä - todella runsaasti orgaanisia kuituja - runsaasti siitepölyä - runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - kohtalaisesti siitepölyä - niukasti hienoa pölyä - kohtalaisesti orgaanisia kuituja - todella runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - niukasti hienoa pölyä - niukasti orgaanisia kuituja
15 (19) Tulosten tulkinta: Mineraalivillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitupitoisuudet säännöllisesti siivotuilla tasopinnoilla (pöydät yms.) ovat alle 0,2 kpl/cm² ja harvoin siivotuilla tasopinnoilla alle 3 kpl/cm². Jos mineraalivillakuitupitoisuus harvoin siivotuilla tasopinnalla ylittää 10 kpl/cm², tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä (Työterveyslaitos). 3.5 Ilmanäytteet Näyte Tila 1. Luokka 139 (23) 2. Luokka 12C (24) 3. Luokka 234 (13) 4. Luokka 213 (7) 5. Luokka 20 (5) Aika Tulosten tarkastelu 9:05 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Satunnainen indikaattorimikrobi. 9:35 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Indikaattorimikrobeja. 10:10 Sieni-itiöpitoisuus alle toimistotilojen raja-arvon. Bakteeripitoisuus ylittää toimistotilojen raja-arvon, mutta on alhainen asuintilojen raja-arvoon nähden. Satunnainen indikaattorimikrobi. 10:45 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Satunnaisia indikaattorimikrobeja. 11:10 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Tulkinta Tavanomainen Viite mikrobilähteestä Tavanomainen Tavanomainen Tavanomainen 6. Huone 152 11:45 Lajisto tavanomainen. Tavanomainen Taulukko 3. Ilmanäytetulokset. Yhteenveto sisäilman mikrobianalyysituloksista, MIK4751/15. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 3. 3.6 Mikrobinäytteet (materiaali) Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA2 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M2 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa (pääty) M3 RA4 Pahvi Alapohja, pilarin kohta M4 RA4 Puu Alapohja, pilarin kohta M5 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 27, 1.kerros M6 RA6 Mineraalivilla Sokkelihalkaisu Luokka 27, 1.kerros M7 RA7 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M8 RA8 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta M9 RA9 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Ruokala, 1.kerros Siivous 32, 1.kerros Luokka 25, 1.kerros Ei viitettä vauriosta Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Vahva viite vauriosta Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Vahva viite vauriosta
16 (19) M10 RA10 Mineraalivilla Sokkelihalkaisu Luokka 25, 1.kerros Vahva viite vauriosta M11 RA12 Mineraalivilla Alapohja Voimistelusali Vahva viite vauriosta M12 RA12 Puu (koolaus) M13 RA13 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M14 RA13 Puu (sidepuu) Alapohja Voimistelusali Vahva viite vauriosta Ulkoseinän alaosa M15 RA14 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa Kirjasto (laajennus) Kirjasto (laajennus) Luokka 5, 2.kerros M16 RA15 Mineraalivilla Välipohja Fysiikan varasto, 2.kerros M17 RA16 Mineraalivilla Ulkoseinä Luokka 21, 2.kerros M18 RA17 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta M19 RA18 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta M20 RA19 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Käytävä 229, 2.kerros Luokka 15, 2.kerros Luokka 7, 2.kerros M21 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 5 kohdalta M22 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 6 kohdalta M23 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 8 kohdalta M24 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 12 kohdalta M25 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 26 kohdalta Ei viitettä vauriosta Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Viite vauriosta Taulukko 4. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista, MIK4770/15. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 4.
17 (19) 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kiinteistö on yli 40 vuotta vanha ja se alkaa monilta rakennus-, LVI- sekä sähköteknisiltä osin olla elinkaarensa lopussa. Kuntotutkimuksien perusteella rakenteissa on kosteus- ja mikrobivaurioita, jotka ovat aiheutuneet pääosin ulkopuolisen kosteusrasituksen ja rakenteiden heikon kosteusteknisen toimivuuden seurauksena. Sisäilman aistinvaraisen tarkastuksen ja ilmanäytteen 2 perusteella epäpuhtauksia pääse myös sisäilmaan. Sisäilmanlaatua voivat lisäksi heikentää ilmanvaihtojärjestelmän sisältämät mineraalivillakuitulähteet. Perustusrakenne ja alapohja Alapohjan ja ulkoseinän liittymät eivät ole kaikilta osin tiiviit, jonka seurauksena on ilmayhteys alapohjan täyttökerrokseen. Alapohjarakenteessa on lähes poikkeuksetta otolliset olosuhteet mikrobikasvustojen syntymiselle. Homeiden ja mikrobien hajut, kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet ja osittain myös mikrobien itiöt pääsevät pienistäkin epätiiveyskohdista sisäilmaan ilmavirtauksien mukana tilojen ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden. Perustusrakenteessa on sokkelihalkaisu ja eristeenä mineraalivillaa. Suljetusta rakenteesta johtuen sokkelin eristetilaan pääsevä kosteus ei pääse tuulettumaan pois, jolloin kohonneiden kosteusolosuhteiden seurauksena mineraalivillaan on syntynyt mikrobivaurioita. Mikäli sokkelihalkaisun pohjalla ei ole vedenpoistoputkia, lisää se vaurioitumisriskiä. Liikuntasalin viereisessä varastotilassa alapohjarakenteessa ei kapillaarikosteuden nousun estävää kerrosta, jonka seurauksena maaperän kosteus pääsee nousemaan aina pintakerrokseen saakka. Muissakaan avauskohdissa betonilaatan alla ei ole varsinaista kapillaarikatkoa, mutta käytännössä kevytsorabetonin kapillaarisuus on kuitenkin pieni. Lattioiden pintakosteuden vertailuarvot olivat laajasti koholla, joten kosteusrasitusta voi tapahtua myös diffuusion kautta. Kosteusolosuhteet vaihtelevat eri puolilla rakennusta, jolloin kosteusrasitus voi paikoin olla voimastakin mahdollistaen kosteuden nousun aina lattian pintakerroksiin saakka. Pohjaveden sijainnista ei ollut käytettävissä tietoa. Liikuntasalin puulattia luokitellaan riskirakenteeksi, koska lattian betonilaatan alla ei ole lämmöneristystä. Maaperästä siirtyvän kosteuden estävänä kerroksena on muovikalvo, jonka kestävyys ja kuntoa on kyseenalainen. Rakenneavauksesta otettujen materiaalinäytteiden perusteella lattian mineraalivilloissa ja puurakenteissa on mikrobivaurioita. Liikuntasalin kohdalla kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti perustusrakenteita myöten ja levittäytymään myös betonilaattaan. Ulkoseinät Ulkoseinärakenteen mineraalivillaeristeessä on otettujen näytteiden perusteella mikrobivaurioita. Vauriot johtuvat ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ja elementtirakenteiden ominaisuudesta. Puutteellisesti asennetut ja tiivistetyt ikkunapellitykset lisäävät vaurioitumisriskiä. Ulkoseinien ikkunapenkkien liittymäkohdat, ikkunakarmien liittymäkohdat eivät ole kaikilta osin tiiviit. Sisäpuolisen rakenteen tiiviys vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka paljon esimerkiksi eristetilan vauriot vaikuttavat sisäilman laatuun. Väliseinä Lattialaatan alapuolelta omalta anturalta nousevien väliseinien liittymät eivät ole kaikilta osin tiiviit, minkä vuoksi epäpuhtauksilla ja hajuilla on mahdollista päästä sisätiloihin. Tehtyjen havaintojen perusteella maaperän kosteus pääsee nousemaan väliseinien alaosien rakenteisiin, mutta vaurioita ei vielä ole nähtävissä. Riskit kuitenkin kasvavat ellei kosteusrasitusta saada pienennettyä. Välipohjat Välipohjarakenteet ovat pääasiallisesti massiivibetonirakenteiset. Kirjaston laajennusosalla välipohjarakenteessa on mineraalivillaeristys, josta ei kuitenkaan aiheudu ongelmaa sisäilman kannalta. Läpivientien tulee kuitenkin olla tiiviit.
18 (19) Yläpohja Vesikatto- ja yläpohjarakenteissa on paikallisia kosteus- ja mikrobivaurioita, jotka ovat syntyneet kattovuotojen ja heikon tuulettumisen seurauksena. Lisäksi räystäspellityksien asennuksien tiiveydessä on puutteita. Yläpohjan betonirakenne on suhteellisen tiivis, mutta hajut ja mahdollisesti myös epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan ilmavirtauksien mukana talotekniikan läpivientien kautta sekä rakenteiden liittymien epätiiveyskohtien kautta. Vesikate on huonokuntoinen, jolloin vesivuotojen osalta riskit kasvavat entisestään. LVIS-järjestelmä Tuloilmakanavissa on runsaasti mineraalivillakuituja, jotka ovat todennäköisesti lähtöisin järjestelmän vaimennusmateriaaleista. Kuituja pääsee ilmavirtauksien mukana myös sisätiloihin otettujen kuitunäytteiden perusteella. Mineraalivillakuitujen tiedetään aiheuttavan silmä-, ylähengitystie- ja iho-oireita Rakenteiden elinkaari Koko rakennus on elinkaarensa päässä. Rakennustekniikan osalta sisätilojen pintarakenteet ovat käyttöikänsä lopussa. Rakennuksen ikkunoiden ja ulko-ovien osalta tavoitteellinen käyttöikä on lopussa ja vaihtoehtoina on uusiminen. Julkisivujen kuorielementit on maalattu, mutta sitä millaisia tutkimuksia julkisivuun on kohdistettu kunnon selvittämiseksi, ei ollut käytettävissä tietoa. Mikäli kuntotutkimusta ei ole tehty, on se syytä tehdä peruskorjaussuunnittelun lähtötiedoksi. Ulkopuolisilta osin vedenpoistoa tulee parantaa. Vesikattoon kohdistuu laajempaa korjaustarvetta. LVIS -teknisten järjestelemien osalta ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikä on loppu ja käyttövesiverkosto on tavoitteellisen käyttöikänsä loppupuolella. Rakennuksen lämmityspattereilla, lämmitysputkistoilla ja viemäreillä olisi käyttöikää jäljellä vielä 5-10 vuotta. Alkuperäisten sähköjärjestelmien tavoitteellinen käyttöikä on lopussa. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUS 5.1 Kiireelliset toimenpiteet Ulkoseinien osalta kaikki luokkatilojen liittymäkohdat (ikkunapenkit, ikkunakarmit, lattian ja ulkoseinän liitos mukaan lukien pilarit) tulee tilapäisesti korjata tiivistämällä, samoin väliseinien liittymät. Liikuntasalin lattiarakenteen alipaineistaminen mahdollisuuksien mukaan epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi sisäilmaan. Kattovuotojen aiheuttamien vaurioiden korjaukset ja sadevesiviemäreiden yläpohjan läpivientien tiivistys. Ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteiden poistaminen ja kanavien puhdistaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän tulisi olla lähellä tasapainotilaa. Mikäli kohteen käyttäjillä alkaa esiintyä enenemässä määrin oireiluja ennen seuraavaa peruskorjausta, tarkastellaan eri vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. 5.2 Peruskorjauksessa tehtävät toimenpiteet Alapohja Alapohjarakenteiden osalta on syytä suorittaa rakennekosteusmittauksia, joiden pohjalta lopulliset korjaustavat selviävät. Kyseeseen voisi tulla muovimaton korvaaminen kosteutta läpäisevällä ja kestävällä pinnoitteella, esimerkiksi kuivapuristelaatoilla. Vaihtoehtona on betonilaatan tiivistäminen kosteutta läpäisemättömillä aineilla, esimerkiksi epoksilla, jolloin tulee huomioida tiilimuuratut väliseinät, joita myöten kosteudella on mahdollista nousta. Kyseeseen voi myös tulla erilaiset tuulettuvat lattiajärjestelmät. Pohjaveden taso on syytä selvittää. Putkikanaalin betonia vasten olevat puumateriaalit poistetaan, luukku tiivistetään. Liikuntasalin osalta voi kyseeseen tulla seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 1: Liikuntasalin puulattiarakenne uusitaan kokonaisuudessaan. Betonilaatta käsitellään siten, ettei se läpäise kosteutta tai vesihöyryä. Betonilaatan ja väliseinien liitoskohdat tiivistetään siten, ettei alapohjasta/ perustusrakenteista pääse ilmavirtauksia tai hajuja sisäilmaan.
19 (19) Vaihtoehto 2: Koko alapohjarakenne uusitaan, jolloin kaikki mahdollisesti myöhemmin ongelmia aiheuttavat rakenteet ja riskitekijät saadaan poistettua (suositeltavin). Väliseinät Väliseinä- ja lattialiittymät tiivistyskorjataan. Korjauksissa on huomioita mahdollisesti alapohjasta rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus. Ulkoseinät, julisivut Ikkunoiden ja vesipeltien uusiminen sekä puuosien huoltomaalaus ja tarvittaessa uusiminen. Ulkoseinärakenteen tulee olla niin tiiviis, etteivät epäpuhtaudet pääse sisäilmaan. Vaihtoehtoisesti vanha ulkokuori voidaan poistaa eristeitä myöten ja korvata uudella. Ulkokuoren uusiminen on kuitenkin raskas ja kallis toimenpide. Lopullinen korjaustarve määräytyy julkisivun kuntotutkimuksen tulosten pohjalta. Yläpohja Ylläpohjarakenteiden osalta vesikate tulee uusia kiinnittäen huomiota räystäsrakenteiden toimivuuteen ja yläpohjatilan tuulettumiseen. Vuotokohtien kosteusvaurioituneet rakenteet tulee uusia. Kattoikkunoiden liittymät tarkastetaan ja mahdolliset vauriot korjataan ja varmistetaan rakenteiden tiiveys. Lämmöneristeet suositetaan uusittavaksi kauttaaltaan, läpiviennit tiivistetään. LVIS-tekniikka LVIS-järjestelmien kokonaisvaltainen uusiminen. Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on käytetty asbestipitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa. 6 LISÄTUTKIMUSTARVE Maanvastaisen alapohjarakenteen rakennekosteusmittaus kosteusjakauman selvittämiseksi ja pohjaveden tason selvittäminen. Julkisivujen kuntotutkimus, ellei sitä ole jo tehty. Inspecta vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa 5.5.2015 Asko Karvonen, insinööri (AMK)
,QVSHFWD.XQWRWXWNLPXV 6DORLVWHQ NRXOX SYP /LLWH 0(5.,11b7 /DWWLDQ SLQWDNRVWHXGHQ YHUWDLOXDUYR NRKROOD 5$ 5DNHQQHDYDXV MD PDWHULDDOLQl\WH 0 5$ 0 5$ 0 5$,OPDQl\WH..XLWXQl\WH..,1,1 <3 <3,1 <3 5$ 0 <3 <3,1,1.. 5$ 0 5$ 0 5$ 0
Kuitututkimus K5772015 Inspecta KiraLab, 7.4.2015 1 / 1 Raahen kaupunki / Tilahallinta Olli Silvennoinen PL 62 92101 Raahe Viite: Kohde: Analyysipyyntö kuntotutkimuksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Hanke 9144. Kisatie 1 92160 Saloinen Tutkimusmenetelmä: Tutkimuskohteesta otettiin kuusi BM-Dustlifter pölynkeräysteippinäytettä. Teippinäytteet tutkittiin valomikroskoopilla käyttämällä 100 x suurennosta. Näytteistä laskettiin yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut. Tulos ilmoitetaan kpl/cm². Näytteiden sisältämän muun pölymateriaalin määrää on arvioitu asteikolla niukka, kohtalainen, runsas ja todella runsas. Tulokset: Näyte: SAL1 SAL2 SAL3 SAL4 SAL5 SAL6 Tulosten tulkinta: Näytteenottopaikka IV-tuloilmakanava, 2. kerros, luokka 5 Kaapin päällys, tasopinta, 2. kerros, luokka 5 IV-tuloilmakanava, 2. kerros, luokka 15 Kaapin päällys, tasopinta, 2. kerros, luokka 15 IV-tuloilmakanava, 1. kerros, terveydenhoitaja Kaapin päällys, tasopinta, 1. kerros, terveydenhoitaja Tulos mineraalivillakuituja kpl/cm 2 : 56,0 1,2 22,8 0,5 54,0 0,7 Muun pölymateriaalin määrä: - todella runsaasti hienoa pölyä - todella runsaasti orgaanisia kuituja - runsaasti siitepölyä - runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - kohtalaisesti siitepölyä - niukasti hienoa pölyä - kohtalaisesti orgaanisia kuituja - todella runsaasti hienoa pölyä - runsaasti orgaanisia kuituja - niukasti hienoa pölyä - niukasti orgaanisia kuituja Mineraalivillakuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitupitoisuudet säännöllisesti siivotuilla tasopinnoilla (pöydät yms.) ovat alle 0,2 kpl/cm² ja harvoin siivotuilla tasopinnoilla alle 3 kpl/cm². Jos mineraalivillakuitupitoisuus harvoin siivotuilla tasopinnalla ylittää 10 kpl/cm², tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä (Työterveyslaitos). Inspecta KiraLab Henri Hakala laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com
1 (4) Sisäilman mikrobianalyysi MIK4751/15 Inspecta KiraLab, 7.4.2015 Raahen kaupunki/ Tilahallinta Olli Silvennoinen Varikkotie 3, PL 62 92101 Raahe Kohde:, Kisatie 1, 92160 Raahe. Hanke 9144. Näytteenottaja: Aino Taitto, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 24.3.2015 Vastaanottopäivämäärä: 24.3.2015 Analyysit Ilmanäytteet Andersen-6-vaihe-keräimellä kerätyt ilmanäytteet tutkitaan akkreditoidusti, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2009) mukaisella viljelymenetelmällä. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar; bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7 14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy/m 3 (cfu/m 3 ), joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä kuutiometrissä ilmaa. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näyte Tila Aika Tulosten tarkastelu Tulkinta 1. Luokka 139 (23) 9:05 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Satunnainen indikaattorimikrobi. Tavanomainen 2. Luokka 12C (24) 3. Luokka 234 (13) 4. Luokka 213 (7) 9:35 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Indikaattorimikrobeja. 10:10 Sieni-itiöpitoisuus alle toimistotilojen rajaarvon. Bakteeripitoisuus ylittää toimistotilojen raja-arvon, mutta on alhainen asuintilojen raja-arvoon nähden. Satunnainen indikaattorimikrobi. 10:45 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Satunnaisia indikaattorimikrobeja. 11:10 Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet alhaiset toimistotilojen raja-arvoihin nähden. Lajisto tavanomainen. Viite mikrobilähteestä Tavanomainen Tavanomainen 5. Luokka 20 Tavanomainen (5) 6. Huone 152 11:45 Tavanomainen Indikaattorimikrobi = kosteusvaurioon viittaava mikrobi Satunnaisten kosteusvaurioon viittaavien mikrobien esiintyminen sisäilmassa on normaalia. Tulos kertoo hetkellisestä sisäilman laadusta eikä tavanomainen tulos täysin poissulje mahdollista sisäilmaongelman aiheuttajaa. Mikrobilähde ei välttämättä tarkoita sisäilmaongelmaa. Näytelähetteen esitiedot: Ulkoilman lämpötila mittauspäivänä oli -1 C ja sää pilvinen/lumisateinen. Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (4) Sisäilman mikrobianalyysi MIK4751/15 Inspecta KiraLab, 7.4.2015 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/m 3 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy/m 3 DG18-agar Bakteerit pmy/m 3 THG-agar 1 Yhteensä 0 Yhteensä 11 A. fumigatus* 2 Aspergillus 2 Cladosporium 7 Yhteensä 130 2 Yhteensä 7 Sporobolomyces* 7 3 Yhteensä 18 Penicillium 2 muut sienet 16 4 Yhteensä 37 Cladosporium 2 Sporobolomyces* 5 hiivat 2 steriilit sienet 28 5 Yhteensä 25 Penicillium 2 steriilit sienet 21 muut sienet 2 6 Yhteensä 4 Penicillium 2 steriilit sienet 2 Yhteensä 26 Cladosporium 5 Penicillium 5 Phialophora* 2 Sporobolomyces* 14 Yhteensä 14 Cladosporium 5 Eurotium* 2 Penicillium 5 hiivat 2 Yhteensä 11 Cladosporium 7 Penicillium 2 muut sienet 2 Yhteensä 19 Cladosporium 7 Penicillium 12 Yhteensä 4 Cladosporium 2 steriilit sienet 2 Yhteensä 80 Yhteensä 670 Yhteensä 140 Yhteensä 520 Yhteensä 210 määritysraja 2 pmy/m 3, A. = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi ---------------------------------- Inspecta KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (4) Sisäilman mikrobianalyysi MIK4751/15 Inspecta KiraLab, 7.4.2015 LIITE: Sisäilman mikrobianalyysit ja niiden tulkinta 1. YLEISTÄ Sisäilmamittaukset ovat luotettavimmillaan talviaikana, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat vähäisiä. Sulan maan aikana sisäilman mikrobipitoisuuksia voidaan arvioida suuntaa-antavasti ulkoilmanäytteen avulla. Sisäilman mikrobimäärään ja -lajistoon vaikuttavat myös kiinteistön käyttö ja sijainti (esim. polttopuut, vihannekset, multa, huonekasvit). Näytteessä voi esiintyä satunnaisia kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ilman sisäilmaongelmaa tai rakenteiden vauriota, mutta Chaetomium, Stachybotrys- ja Fusarium-itiöiden esiintyminen luokitellaan kuitenkin aina poikkeavaksi havainnoksi. Mikrobitulokset ovat yksittäinen osa kiinteistön kokonaistutkimusta ja johtopäätöksiin tarvittavaa aineistoa. Tavanomainen tulos ei poissulje jatkotutkimusten tarvetta, mikäli tiloissa havaitaan poikkeavaa hajua tai käyttäjillä esiintyy sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Sisäilman laatua voivat heikentää monet tekijät, kuten ilmanvaihdon toiminnan puutteet, materiaaleista erittyvät yhdisteet, mineraalivillakuidut, mikrobit ja niiden erittämät toksiinit. 2. VERTAILUARVOT JA MIKROBILAJISTO Mikrobitulosten tulkinnassa käytettävät viitearvot eivät ole terveysperusteisia eikä tuloksia voi suoraan arvioida suhteessa terveyshaittaan. Epätavanomainen mikrobimäärä tai -lajisto voi kuitenkin toisinaan heikentää sisäilman laatua. Tulosten tulkinnassa huomioidaan mikrobimäärä ja -lajisto. Taulukko 1. Sisäilman vertailuarvot [Salonen H. et al. (2007), Sosiaali- ja terveysministeriö (2003), Työterveyslaitos (2011)]. Talviajan 1) vertailuarvot Asuinhuoneistot Toimistotilat Sieni-itiöt, kokonaismäärä 100 pmy/m 3 50 pmy/m 3 #) Bakteerit, kokonaismäärä 4500 pmy/m 3 600 pmy/m 3 #) Aktinobakteerit (=Streptomyces, sädesienet) 10 pmy/m 3 5 pmy/m 3 1) Sulan maan aikana tulosta verrataan ulkoilmanäytteeseen. #) Myös yli 15 pmy/m 3 sieni-itiöpitoisuus ja yli 300 pmy/m 3 bakteeripitoisuus voivat vaatia lisätutkimuksia, jos muiden tekijöiden perusteella niihin on aihetta. Taulukko 2. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Scopulariopsis, Phoma, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet A= Aspergillus Asumisterveysoppaan mikrobiologinen osuus ei sovellu sellaisenaan koulurakennuksille, koska kiinteistöjen koko, niiden käyttö sekä rakennus- ja talotekniset ratkaisut ovat erilaiset. Koulurakennuksia koskevat tulokset tulkitaan Kansanterveyslaitoksen oppaan Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot (Meklin T. et al., 2008) mukaisesti sekä soveltaen toimisto- ja asuintilojen viitearvoja. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (4) Sisäilman mikrobianalyysi MIK4751/15 Inspecta KiraLab, 7.4.2015 3. KIRJALLISUUS Meklin T., Putus T., Hyvärinen A., Haverinen-Shaughnessy U., Lignell U., Nevalainen A. (2008) Koulurakennusten kosteusja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2008. ISBN 978-951-740-779-3 (print). Salonen H., Lappalainen S., Pasanen A-L., Riuttala H., Lindroos O., Harju R., Reijula K. (2007) Salonen H. et al. Athmospheric Environment, 41: 6797-6807. Sosiaali- ja terveysministeriö (2003) Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Työterveyslaitos (2011). Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitoksen oppaita. ISBN 978-952-261-048-5. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 Raahen kaupunki/ Tilahallinta Olli Silvennoinen Varikkotie 3, PL 62 92101 Raahe Kohde:, Kisatie 1, 92160 Raahe. Hanke 9144. Näytteenottaja: Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 31.3.-1.4.2015 Näytteet vastaanotettu: 2.4.2015 Analysointi aloitettu: 2.4.2015 (M1-M18), 7.4.2015 (M19-M25) Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA2 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M2 RA3 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa (pääty) M3 RA4 Pahvi Alapohja, pilarin kohta M4 RA4 Puu Alapohja, pilarin kohta M5 RA5 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 23, 1.kerros Luokka 27, 1.kerros Ei viitettä vauriosta Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta M6 RA6 Mineraalivilla Sokkelihalkaisu Luokka 27, 1.kerros Vahva viite vauriosta M7 RA7 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M8 RA8 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Ruokala, 1.kerros Siivous 32, 1.kerros Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 M9 RA9 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Luokka 25, 1.kerros Vahva viite vauriosta M10 RA10 Mineraalivilla Sokkelihalkaisu Luokka 25, 1.kerros Vahva viite vauriosta M11 RA12 Mineraalivilla Alapohja Voimistelusali Vahva viite vauriosta M12 RA12 Puu (koolaus) Alapohja Voimistelusali Vahva viite vauriosta M13 RA13 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa M14 RA13 Puu (sidepuu) Ulkoseinän alaosa M15 RA14 Mineraalivilla Ulkoseinän alaosa Kirjasto (laajennus) Kirjasto (laajennus) Luokka 5, 2.kerros M16 RA15 Mineraalivilla Välipohja Fysiikan varasto, 2.kerros Ei viitettä vauriosta Viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta M17 RA16 Mineraalivilla Ulkoseinä Luokka 21, 2.kerros Heikko viite vauriosta M18 RA17 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta M19 RA18 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta M20 RA19 Mineraalivilla Ulkoseinä, ikkunan alta Käytävä 229, 2.kerros Luokka 15, 2.kerros Luokka 7, 2.kerros Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta M21 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 5 kohdalta Heikko viite vauriosta M22 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 6 kohdalta Heikko viite vauriosta M23 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 8 kohdalta Viite vauriosta M24 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 12 kohdalta Ei viitettä vauriosta M25 - Mineraalivilla Yläpohja Luokan 26 kohdalta Viite vauriosta Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy DG18-agar Bakteerit pmy THG-agar M1 Yhteensä - Yhteensä - M2 A. versicolor* 1 + Eurotium* 1 + steriilit sienet + ++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit + M3 määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy DG18-agar Bakteerit pmy THG-agar Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 M4 M5 Phoma* 7 + M6 + A. versicolor* ++ M7 + Acremonium* ++ M8 Phoma* 1 + muut sienet + M9 ++ Phoma* ++ mustat hiivat + vaaleat hiivat + M10 Acremonium* 19 + M11 +++ A. sydowii/ A. versicolor* +++ + Tritirachium* +++ M12 ++ A. sydowii/ A. versicolor* +++ ++ Tritirachium* ++ M13 Chrysosporium + Cladosporium + M14 A. fumigatus* 1 + Cladosporium + M15 steriilit sienet + A. versicolor* 2 + steriilit sienet + Phoma* 1 + A. versicolor* 14 + Acremonium* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 1 + steriilit sienet + Acremonium* 7 + +++ A. sydowii/ A. versicolor* +++ ++ Tritirachium* 19 + +++ A. sydowii/ A. versicolor* +++ ++ Tritirachium* 13 + Chrysosporium + Cladosporium + + A. versicolor* 1 + Cladosporium ++ Eurotium* 1 + + aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit ++ ++ aktinobakteerit* +++ aktinobakteerit* 1 + muut bakteerit + ++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit ++ ++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit + aktinobakteerit* 6 + muut bakteerit + M16 Yhteensä - Yhteensä - määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy DG18-agar Bakteerit pmy THG-agar M17 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 Phoma* 3 + mustat hiivat + M18 ++ Acremonium* 1 + Phoma* +++ mustat hiivat + muut sienet + M19 ++ Phoma* +++ Sporobolomyces* 1 + mustat hiivat + ++ Cladosporium + muut sienet +++ Cladosporium + Phoma* 7 + ++ aktinobakteerit* ++ muut bakteerit ++ M20 + Acremonium* 6 + Phoma* ++ M21 Paecilomyces* 1 + Sporobolomyces* 3 + mustat hiivat + M22 Phoma* 1 + Sporobolomyces* 2 + M23 ++ Aureobasidium + Geomyces* 1 + + Phoma* ++ Sporobolomyces* 1 + hiivat + M24 Sporobolomyces* 1 + hiivat + M25 + + hiivat + steriilit sienet + + Acremonium* 3 + Aspergillus + Phoma* ++ ++ Phoma* ++ hiivat + Cladosporium + hiivat + ++ Cladosporium + ++ + aktinobakteerit* 19 + muut bakteerit + aktinobakteerit* 2 + muut bakteerit + +++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin ---------------------------------------------- Inspecta KiraLab Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
6 (6) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4770/15 Inspecta KiraLab, 21.4.2015 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta 10 000 pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty