YHTEIS- HENGESTÄ VOIMAA!

YHTEIS- HENGESTÄ VOIMAA! Jatkoryhmäytysmalli YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

Tekijä: Jonna Heikkilä/OSAVA-hanke Graafinen suunnittelu: Janne Heikkilä Jatkoryhmäytyspaketti on tehty Jokirannan koululle ja Ylivieskan alueen nuorisotyön toimijoille (Ylivieskan nuorisopalvelut ja Ylivieskan seurakunnan nuorisotyö) keväällä 2018 osana OSAVA-hankkeen toimintaa.

Sisällys Alkusanat 4 Mitä ryhmäyttäminen on? 5 Ryhmäyttämisen hyödyt 6 Ylivieskan Jokirannan koulun ryhmäytys- ja jatkoryhmäytysmalli 7 Ryhmäytystuntien runkovaihtoehtoja 8 Ryhmäytystunnin pohja 8 Ryhmäytystunti tutustumiseen 9 Ryhmäytystunti jatkoryhmäytykseen 10 Ryhmäyttäviä harjoitteita 11 Lähteet 22 YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

Alkusanat ELY/ESR-rahoitteinen OSAVA-hanke (1.9.2015 31.5.2018) tarttui Jokirannan koulun ja paikallisten nuorisotyöntekijöiden taholta esille nousseeseen toiveeseen kehittää oma jatkoryhmäytysmalli. Tämä paketti on tehty helpottamaan jatkoryhmäytysten toteuttamista. Se sisältää tuntirunkoja sekä erilaisia harjoitteita ja leikkejä. Paketti on suunnattu ensisijaisesti jatkoryhmäytystunteja pitäville nuorisotyöntekijöille, mutta yhtä lailla opettajat voivat hyödyntää pakettia esimerkiksi luokanvalvojan tunneilla 7-9.luokille. Tämä paketti on suunniteltu erityisesti Ylivieskan Jokirannan koululle, mutta yhtä hyvin tätä materiaalipakettia voi hyödyntää ympäri Suomea, missä tahansa koulussa tai vapaa-ajan toiminnassa! Toivomme, että paketti pääsee aktiiviseen käyttöön ja palvelee tarkoitustaan! Toukokuussa 2018, OSAVA-hanke 4

Mitä ryhmäyttäminen on? Yläkouluun siirtyminen on jännittävää aikaa nuorelle, sillä luokan oppilaat voivat olla täysin vieraita toisilleen. Opettajalla on tehtävänä ryhmäyttää toisilleen vieraat ihmiset toimivaksi joukkueeksi. (Honkanen, Pynnönen & Raudasoja 2012, s. 7.) Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa vielä paremmin sen, että opettajan ei tarvitse pitää ryhmäytyksiä yksin, vaan voi tehdä yhteistyötä nuorisotyön kanssa, joilla on erityisosaamista ryhmänohjauksessa, toiminnallisuudessa ja ryhmäytyksessä. Ryhmäyttäminen on ryhmän vuorovaikutuksen kehittämistä. Ryhmäyttämisellä tuetaan ryhmän viihtymistä ja sekä turvallisuuden tunnetta ryhmässä. Hyvässä ryhmässä jokainen voi kokea olevansa ryhmän jäsen ja tuntea olonsa turvalliseksi (Honkanen, Pynnönen & Raudasoja 2012, s. 7). Hyvän ja turvallisen luokan edellytyksenä on, että omat luokkakaverit opitaan tuntemaan hyvin. Toimiva luokka ryhmäytyy kiinteäksi ryhmäksi. Hyvä ryhmäytyminen ja aktiivinen oppilaiden toisiinsa tutustuttaminen ehkäisevät myös kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä. Hyvä ryhmä ja toimiva luokka eivät synny hetkessä, vaan se vaatii tietoista kehittämistä koko lukuvuoden ajan. Toiminnalliset harjoitukset ovat oiva tapa edistää ryhmän vuorovaikutusta ja tutustumista. Ryhmähenki kehittyy niin luokan kesken kuin opettajan, nuorisotyöntekijän ja oppilaiden välillä. Harjoitteissa oppilaat saavat kokemuksia positiivisesta vuorovaikutuksesta. Erillisten harjoitteiden lisäksi on tärkeää ujuttaa ryhmäyttäviä elementtejä myös oppitunneille. Opettaja toimii koulussa luokan ryhmänohjaajana. Hänellä on vetovastuu ryhmästä. Opettaja toimii ryhmän luottamuksen rakentajana, hänen tehtävänsä on edistää ja tukea ryhmän kehittymistä. (Koulurauha.fi) Ryhmäyttämisessä voi myös hyödyntää moniammatillista yhteistyötä. Esimerkiksi kunnassa toimivia nuoriso-ohjaajia voi rohkeasti pyytää mukaan kouluun tukemaan nuorten ryhmäytymistä. JATKORYHMÄYTYSMALLI

Ryhmäyttämisen hyödyt Ehkäisee kiusaamista Työrauha paranee Opettaminen helpottuu Työskentely tehostuu Osallisuuden kokemus ryhmässä - yksinäisyyden tunteiden väheneminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Opettajien ja oppilaiden välien paraneminen Kouluun meneminen ja koulussa oleminen koetaan miellyttäväksi (Ryhmäilmiö ryhmän ohjaajan käsikirja) 6

Ylivieskan Jokirannan koulun ryhmäytys- ja jatkoryhmäytysmalli (7.luokat) Syyskuu: 7-leirit Törmälässä Syys-lokakuu: Nuorisotyö koulussa -kokous, jossa käydään läpi myös 7-leirejä o Paikalla (7-leirit): nuorisotyöntekijät (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö), apulaisrehtori/nuorisotyövastaava, 7.luokkien luokanvalvojat o Miten leirit menivät? Mikä onnistui? Oliko haasteita? o Kartoitetaan, ketkä luokat tarvitsevat jatkoryhmäytystä o Sovitaan ensimmäisten jatkoryhmäytystuntien ajankohdat (päivä ja oppitunti) marraskuulle o Sovitaan jatkoryhmäytyspalaverin ajankohta tammikuulle Marraskuu: Ensimmäiset jatkoryhmäytystunnit (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö) Tammikuu: Jatkoryhmäytyspalaveri o Paikalla: nuorisotyöntekijät (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö), apulaisrehtori/nuorisotyövastaava, 7.luokkien luokanvalvojat o Miten on mennyt 7-leirien ja marraskuun jatkoryhmäytyksen jälkeen? o Sovitaan tulevat jatkoryhmäytykset Joulu-maaliskuu: Opettajan/luokanvalvojan pitämä jatkoryhmäytystunti (jos mahdollista) Huhti- tai toukokuu: Jatkoryhmäytystunnit (nuorisopalvelut, seurakunnan nuorisotyö) YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

Ryhmäytystuntien runkovaihtoehtoja 1. Ryhmätystunnin pohja Ennen ryhmäytystä Valmistaudu hyvin. Tutustu harjoitteiden ohjeisiin huolella, niin että varmasti tiedät, mitä missäkin harjoitteessa tehdään. Hanki mahdolliset materiaalit hyvissä ajoin valmiiksi. Käy läpi vielä, missä järjestyksessä harjoitteet tehdään, ja että leikkien säännöt ovat takuulla tutut. Alku Tervehdi kaikkia, hymyile, ja koeta saada kaikkiin ryhmän jäseniin katsekontakti. Koeta saada kaikille lämmin, tervetullut olo. Kerro lyhyesti, mitä tapahtuu ja mikä on tunnin tarkoitus. Harjoitteet Sitten on aika harjoitteille! Harjoitteita sopii ryhmäytystuntiin noin 3-7, riippuen ryhmäytyshetken pituudesta sekä harjoitteiden kestosta. Varaa mieluummin liian monta harjoitetta, jolloin ne eivät ainakaan lopu kesken. Valitse ensimmäisiksi harjoitteiksi helppoja harjoitteita, ikään kuin alkulämmittelyksi. Lopuksi voi jättää haastavammat harjoitteet, joihin tarvitaan enemmän heittäytymistä. Lopuksi Kiitä kaikkia osallistumisesta ryhmäytyshetkeen. Nosta esiin muutamia positiivisia havaintoja, joita huomasit ryhmän toiminnassa. Lopuksi päätä tunti napakasti ja sano ryhmälle hyväntuulisesti mukavat päivänjatkot. 8

2. Ryhmäytystunti tutustumiseen Harjoite 1 Harjoite numero 7, Lankakerän heitto Harjoite 2 Harjoite numero 13, Minä pidän sillisalaatista Harjoite 3 Harjoite numero 4, Nimibingo Harjoite 3 Harjoite numero 12, Tyynyralli Harjoite 4 Harjoite numero 2, Kaikki jotka Varalle, jos aikaa jää: Harjoite 5 Harjoite numero 8, Tutustu minuun Harjoite 6 Harjoite numero 26, Aaltoilu JATKORYHMÄYTYSMALLI

3. Ryhmäytystunti jatkoryhmäytykseen Harjoite 1 Harjoite numero 3, Tavarat puhuvat Harjoite 2 Harjoite numero 14, Samassa veneessä Harjoite 3 Harjoite numero 21, Zip zap Harjoite 4 Harjoite numero 23, Äänetön tehtävä Varalle, jos jää aikaa: Harjoite 5 Harjoite numero 12, Tyynyralli Harjoite 6 Harjoite numero 26, Aaltoilu 10

Ryhmäyttäviä harjoitteita 1. Liike ja nimi Seistään piirissä. Leikin aloittaja sanoo nimensä ja tekee jonkin liikkeen, kuten heilauttaa kättä, hyppää, menee kyykkyyn tai näyttää peukkua. Esimerkiksi: Hei minä ole Anni ja liikkeeni on (hyppää). Muut ja sanovat yhteen ääneen Hei Anni ja hyppäävät. Käydään vuorotellen jokaisen nimi ja liike läpi. (Idea: Let s move it) 2. Kaikki, jotka Seistään piirissä. Leikin ohjaaja ohjeistaa leikkijöitä esim. kaikki, jotka pitävät jäätelöstä, vaihtavat keskenään paikkaa, kaikki, jotka pitävät musiikin kuuntelusta, hyppäävät 3 kertaa ilmaan. kaikki, jotka pitävät tietokoneella pelaamisesta taputtavat nyt 4 kertaa käsiään. Samalla leikkijät näkevät, ketkä muut ryhmässä pitävät samanlaisista asioista. (Idea: Koko Suomi leikkii Terhokerho käsikirja) 3. Tavarat puhuvat Leikin ohjaaja ohjeistaa ryhmän jäseniä valitsemaan jonkun heillä mukana oleva tavaran. Se voi löytyä repusta, taskusta, tai olla puettuna päälle esim. koru. Jokainen saa vuorollaan kertoa tavaran kautta jotain itsestään, kuulumisistaan tai jostain lähiaikoina sattuneesta asiasta. Esimerkiksi sain tämän korun lahjaksi viime jouluna mummilta tai minulla on mukana kuitti, jossa näkee, että olen ostanut karkkia tai minulla on päällä sininen paita, sillä se on lempivärini. Ohjaaja näyttää esimerkkiä ja aloittaa. (Idea: Ryhmäilmiö Ryhmänohjaajan käsikirja) 4. Nimibingo Leikin ohjaaja käskee osallistujien piirtämään paperille ruudukon, jossa on esimerkiksi 4x5 tai 5x5 ruutuja. Ruudukossa tulisi olla ruutuja sen verran kuin on osallistujia, tai vähemmän. Tämän jälkeen kisaajat lähtevät hakemaan muilta osallistujilta nimikirjoituksia paperiinsa, niin että jokaiseen ruutuun tulee yksi nimi. Kun kaikki ovat saaneet nimikirjoitukset kerättyä, alkaa bingo. Leikinohjaaja sanoo ryhmän jäsenten nimiä sattumanvaraisessa järjestyksessä. Osallistujat rastivat omasta lapustaan nimiä ja koittavat saada suoran joko vaakaan, pystyyn tai vinoon. Se, joka saa ensimmäisenä suoran, voittaa bingon. YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

5. Mikä meitä yhdistää? Ryhmässä muodostetaan pieniä ryhmiä, kuten kolmen hengen ryhmiä. Ryhmät koittavat keksiä seuraavat asiat. Keskusteluiden jälkeen pienryhmät saavat esitellä keksimänsä vastaukset muullekin ryhmälle. - Mikä meitä kaikkia yhdistää? - Missä asiassa olemme kaikki erilaisia? 6. Kuvakortit Erilaisia kuvakortteja voi hyödyntää ryhmäyttämisessä. Ohjaaja voi levittää kivoja kuvia pöydälle, joista jokainen osallistuja saa valita yhden, joka kuvastaa annettua aihetta. Tutustumisvaiheessa aihe voi olla se, että tulee valita kuva, joka jollain lailla kuvastaa itseä. Tai sitten aiheeksi voi antaa valita kuvan, joka kuvastaa tämän hetken kuulumisia. Kun jokainen on valinnut kortin, mennään piiriin istumaan ja jokainen saa vuorollaan näyttää valitsemansa kortin ja lyhyesti kertoa, miksi valitse juuri sen. Purkuharjoitteena voidaan leikkijöitä ohjeistaa valitsemaan päivän fiilistä kuvaava kortti. 7. Lankakerän heitto Istutaan piirissä. Leikin aloittajalla on käsissään lankakerä. Hän sanoo oman nimensä minä olen ja laittaa langanpään sormeensa, jonka jälkeen heittää kerän seuraavalle. Huomioi, että leikin aloittaja siis edelleen pitää langasta kiinni, vaikka lopun lankakerästä hän heittääkin seuraavalle. Seuraava leikkijä ottaa langasta kiinni, esittelee itsensä ja heittää kerän edelleen jollekin leikkijälle. Kerää heitellään, kunnes lanka on kulkenut kaikilla leikkijöillä. Leikkijöiden välille on muodostunut verkko. Lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa. Leikki vaatii ryhmältä yhteistoimintaa, jottei lanka sotkeudu ja kerä pysyy koossa. Nimen lisäksi voidaan pyytää sanomaan itsestään jotain muutakin, esim. lempiruoka. (Idea: Koko Suomi leikkii Terhokerho käsikirja) 12

8. Tutustu minuun Istutaan piirissä. Taustalle laitetaan soimaan musiikkia. Kun musiikki soi, jokin esine kiertää ringissä. Kun musiikki loppuu, oppilas, jonka kädessä esine on, kertoo nimensä ja jonkin ohjaaman kysymän tiedon itsestään, kuten lempiruokansa tai mitä harrastusta haluaisi joskus kokeille, minne haluaisi tulevaisuudessa matkustaa. Katso myös seuraavan leikin kohdalta aihevinkkejä! Sen jälkeen musiikki jatkaa soimistaan ja esine lähtee jälleen kiertämään ringissä. (Idea: Ryhmäyttämisopas) 9. Juttujono Leikkijät muodostavat kaksi vastakkaista jonoa niin, että jokaiselle on pari. Leikin ohjaaja antaa aiheen, josta parin kanssa keskustellaan pari minuuttia. Merkin jälkeen pari vaihtuu niin, että toinen jono pysyy paikallaan ja toinen jono liikkuu eteenpäin (jonossa ensimmäisenä ollut siirtyy viimeiseksi). Tällä harjoitteella saadaan myös sellaiset ryhmän jäsenet, jotka eivät muuten vaihtaisi ajatuksia keskenään, juttelemaan ja tutustumaan. Aihevinkkejä: - Lempikouluaine? - Minkä taidon haluaisi oppia? - Mitä tekee lauantai-iltaisin? - Moneltako herää aamuisin yleensä? - Millä kulkuvälineellä liikkuu mieluiten? - Mikä lempiurheilulaji, -bändi, -kirja, -ruoka, -karkki, -elokuva? - Lempisovellus kännykässä? - Lempivuodenaika? - Millainen olisi unelmien koti? - Kummalle puolelle näkkileipää laittaa voin? - Mihin haluaisi matkustaa? - Mitä harrastusta haluaisi kokeilla? - Lempileikki pienenä? - Mitä odottaa tällä hetkellä? - Mitä tykkää harrastaa? JATKORYHMÄYTYSMALLI

- Lempiruoka? - Mitä tekisi ensimmäisenä, jos voittaisi lotossa? - Kenet historian henkilön haluaisi pyytää kahville? - Mikä saa hyvälle tuulelle? - Unelma-ammatti? - Jos saisi elää yhden päivän jonkun eläimen hahmossa, minkä eläimen valitsisit? (Idea: Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen) 10. Meksikon pikajuna Seistään piirissä. Piirissä kulkee viestinä juna. Juna kulkee niin, että aloittava leikkijä sanoo arriva ja heilauttaa käsiään seuraavaa pelaajaa kohti. Seuraava leikkijä sanoo taas arriva ja juna jatkaa kulkuaan hänen käsiensä heilauttamaan suuntaan oikealle tai vasemmalle. Juna voi vaihtaa suuntaa, jos leikkijä heilauttaa käsiään toiseen suuntaan. Peliin otetaan vähitellen uusia sanoja ja liikkeitä. Ohjaaja välillä keskeyttää pelin ja opettaa yhden uuden asian kerrallaan. Zombrero: Kun juna tulee kohdalle, voi aina jatkaa sanomalla arriva. Mutta arrivan sijasta voikin halutessaan sanoa zombrero ja tehdä käsillä ikään kuin hatun pään päälle. Tällöin juna hyppää yhden pelaajan yli ja jatkaa kulkuaan yhden pelaajan yli hypättyään. Aina junan tullessa kohdalle pelaaja saa päättää, minkä liikkeen tekee. Rumba: Tässä vaiheessa myös virheet ovat mahdollisia. Pelistä ei voi pudota, mutta jos joku tekee virheen, sanovat kaikki ohjaajan johdolla yhteen ääneen rumba! Samalla nostetaan toinen jalka ilmaan ja kädet ylös. Sen jälkeen peli jatkuu siitä, mihin se jäi. Carambola: Kun juna tulee kohdalle, voi junan lähettää toiselle puolelle piiriä sanomalla carambola ja osoittamalla henkilöä, kenelle juna lentää. Tämä henkilö jatkaa junan kulkua heilauttamalla käsiä oikealle tai vasemmalle ja sanomalla arriva. Hombre / Senorita: Junan tullessa kohdalle voi pelaaja lähteä kävelemään jotakin leikkijää kohden ja huudella iloisesti joko hombre (lähestyy miespuoleista leikkijää) tai senorita (lähestyy naispuoleista leikkijää). Tämän jälkeen henkilön, jota lähestyttiin, tulee jatkaa junan kulkua heilauttamalla käsiä oikealle tai vasemmalle ja sanomalla arriva. Edellinen leikkijä palaa paikalleen piirissä. 14

Vinkki 1: Peliä voi helpottaa, jos piirin keskelle lattialle tuodaan pahvilappuja, johon on kirjoitettu sanat, joita pelissä saa käyttää. Se helpottaa muistamista. Vinkki 2: Jos ryhmä on ulospäinsuuntautunut, voi huudahduksiin ja liikkeisiin pyytää suuri eleisyyttä. 11. Ongelmasolmu Ongelmasolmuun tarvitaan noin 10 metriä pitkä köysi ja noin 10 osallistujaa. Osallistujat tarttuvat molemmilla käsillä köydestä tasaisin välimatkoin. Keskelle köyttä leikkijöiden väliin jätetään hieman pidemmälti köyttä. Tehtävänä on tehdä solmu köyden keskelle niin, että leikkijät eivät saa päästää irti köydestä. Tehtävä toimii hauskana toiminnallisena ongelmanratkaisutehtävänä. Vinkki: Tehtävän ratkaisu on se, että kaikki osallistujat menevät köydestä muodostetun silmukan läpi. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) 12. Tyynyralli Istutaan lattialla piirissä. Leikissä tulee olla parillinen määrä osallistujia. Jaetaan ryhmä ykkösiin ja kakkosiin. Joka toinen piirissä istuva on ykkönen ja joka toinen kakkonen. Molemmille joukkueille annetaan eri väriset tyynyt, esim. ykkösille punainen ja kakkosille sininen. Molempien joukkueiden edustajille annetaan tyyny, mutta niin, että tyynyt ovat vastakkaisilla puolilla rinkiä. Peli alkaa merkistä. Tyynyt alkavat jahdata toisiaan niin, että tyynyä annetaan (huom. ei saa heittää) eteenpäin omalle joukkueelaiselle, eli joka toiselle pelaajalle. Vastajoukkueen tyynyn etenemistä ei saa estää. Se joukkue voittaa, joka saa toisen joukkueen tyynyn kiinni. Leikkiin tuo lisähaastetta, jos sovitaan, että tyynyt vaihtavat suuntaa, kun leikin ohjaaja puhaltaa pilliin. 13. Minä pidän sillisalaatista Istutaan tuoleilla piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Yksi osallistujista on piirin keskellä. Keskellä oleva sanoo asian, josta pitää, esimerkiksi minä pidän jäätelöstä. Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, vaihtavat paikkaa. Paikkaa ei saa vaihtaa viereiseen tuoliin. Se, joka ei ehdi löytää paikkaa, jää keskelle. Jos keskellä oleva sanoo: minä pidän sillisalaatista! Kaikkien tulee vaihtaa paikkaa. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

14. Samassa veneessä Maahan lattiaan merkitään maalarinteipillä vene. Tämän jälkeen ryhmän pitäisi mahtua samaan veneeseen. Ohjaaja voi tehdä veneestä pienemmän muutaman kerran, jolloin ryhmän on ratkaistava ongelma, miten koko ryhmä saadaan mahtumaan pienenevään veneeseen. (Idea: Ryhmäyttämisopas) 15. Matonkääntö Ryhmä seisoo maton päällä. Tehtävänä on kääntää matto ryhmän alla niin, ettei kukaan nouse pois matolta. Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus 16. Hedelmäsalaatti Istutaan tuoleilla piirissä. Jokaiselle leikkijälle annetaan lapulla tai korvaan kuiskaamalla yksi hedelmän nimi kuten omena, banaani tai appelsiini. Yksi menee keskelle seisomaan. Keskellä olija huutaa jonkun ryhmän nimen esim. omenat, jolloin kaikki omenat vaihtavat nopeasti paikkaa. Myös keskellä ollut yrittää löytää paikan itselleen. Ilman tuolia jäänyt siirtyy keskelle uudeksi huutajaksi. Jos keskellä oleva sanoo hedelmäsalaatti, kaikkien pitää vaihtaa paikkaa. Viereiselle paikalle ei saa vaihtaa paikkaa. Idea: Partiowiki leikit 17. Sillit purkissa Leikkijät muodostavat pareja tai pieniä porukoita. Yksi pari menee muilta piiloon. Hetken kuluttua muut alkavat etsiä piiloon menneitä pareittain tai pienissä porukoissa. Kun he löytävät piiloon menneet, he menevät samaan piiloon. Peli loppuu, kun kaikki ovat löytäneet samaan piiloon. Pelissä voi myös kulkea yksin, mutta ryhmäytymisen kannalta pienryhmissä toimiminen on parempi. 18. Nopeussanapeli Ryhmälle annetaan jokin sana, jossa on esimerkiksi 5-9 kirjainta. Ryhmän tehtävä on muodostaa sanan kirjaimista mahdollisimman monta uutta sanaa. Tästä voi tehdä myös kilpailuversion, kun osallistujat jaetaan pienryhmiin, ja eniten uusia sanoja keksinyt ryhmä voittaa. (Idea: Ryhmäyttämisopas) 16

19. Sanomalehtien leikkely Pelaajista muodostetaan saman suuruisia joukkueita. Joukkueet saavat sanomalehden ja saksia. Joukkueiden tehtävä on leikata lehdistä kirjaimia, joista kootaan joukkueen jäsenten etunimet ja ne liimataan paperille. Joukkue, joka saa ensimmäisenä jokaisen joukkueen jäsenen etunimen koottua leikaten ja liimaten paperille, voittaa. Hyvä palkinto sekä lohdutuspalkinnot motivoivat osallistumaan. (Idea: Ryhmäyttämisopas) 20. Hernekilpailu Lattialle laitetaan herneitä. Luokan tehtävänä on kerätä herneet ämpäriin mahdollisimman nopeasti käyttäen pyykkipoikia. Luokalle voi antaa eri palkintoluokkia. Jos haaste onnistuu 5 minuutissa, voi palkinto olla 3 karkkia / hlö. Jos taas haaste onnistuu 10 minuutissa, saavat kaikki 2 karkkia / hlö. 21. Zip zap Istutaan tuoleilla piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Piirin keskellä on yksi, joka osoittaa jotakuta piirissä olevaa henkilöä ja sanoo joko zip tai zap. Jos hän sanoo zip, piirissä istuvan pitää sanoa oikealla puolella olevan henkilön nimi. Jos hän sanoo zap, niin vasemmalla puolella olevan henkilön nimi. Jos osoitettu henkilö ei muista nimeä tai sanoo nimen väärästä suunnasta, joutuu hän keskelle. Jos keskellä oleva sanoo zip zap kaikki vaihtavat paikkaa. Se, joka jää ilman paikkaa, pääsee keskelle. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) 22. Paperitorni Ryhmille annetaan 20 A4-paperiarkkia. Tehtävänä on ryhmässä rakentaa mahdollisimman korkea torni annetussa ajassa. Se joukkue, joka rakentaa korkeimman pystyssä pysyvän tornin, voittaa. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) JATKORYHMÄYTYSMALLI

23. Äänetön tehtävä Oppilaiden tehtävä on muodostaa ääneti ja puhumatta jono ikäjärjestyksessä. Jonon toisessa päässä on siis lopulta ensimmäisenä syntynyt ja toisessa päässä viimeiseksi syntynyt. (Idea: Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen) 24. Telepatiaa Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmät menevät eri puolille luokkaa. Lattialle ryhmien väliin laitetaan 6 hanskaa. Ensin ryhmä 1 kääntyy poispäin ja ryhmä 2 valitsee yhden hanskan, jonka alle piilottaa kolikon. Kun kolikko on piilotettu, saa ryhmä 1 alkaa pohtia, minkä hanskan alla kolikko on. Keskustelua saa käydä. Ilmeiden ja puolusteluiden perusteella ryhmä koittaa selvittää, minkä hanskan alle kolikko on piilotettu. Jos ryhmä arvaa väärin, se ei saa pistettä. Jos ryhmä arvaa oikein, se saa pisteen. Yhden kerran pelin aikana saa käyttää armonpullan eli koittaa arvata uudestaan pieleen menneen veikkauksen jälkeen. Kun ryhmä 1 on joko saanut pisteen tai epäonnistunut arvauksessaan, vaihdetaan osia. Se ryhmä, joka saa ensin 3 pistettä, voittaa. 25. Karkkikaveri Osallistujat saavat liikkua vapaasti piirin keskellä. Jokaisen tulee pitää ensin käsiään taskussa, ja kätellä sitten vastaan tulevia henkilöitä tervehtien ja esitellen itsensä. Terve, minä olen Antti, kuka sinä olet? Yksi leikkijöistä on etukäteen sovittu karkkikaveri, joka sujauttaa kätellessä toisen leikkijän käteen karkin. Kun karkki ilmestyy käteen, saa mennä omalle paikalle sitä syömään. Viimeiseksi jäänyt saa loput karkit, eli useamman. (Idea: Limingan seurakunta, rippikoulu uudistus) 26. Aaltoilu Seistään piirissä. Leikin aloittaja kääntyy oikealle niin, että hän seisoo oikealla puolella olevaa leikkijää kohti. Seuraava leikkijä kääntyy myös oikealle seuraavaa leikkijää kohti. Samoin kolmas leikkijä ja seuraavat siitä eteenpäin. Kaikki ringissä olevat tekevät saman liikkeen. Heti kun leikin aloittaja huomaa, että liike on kulkenut ringin ympäri, hän aloittaa uuden liikkeen, esimerkiksi nostaa käden ylös ja aalto toteutuu 18

taas. Kun liike on taas kulkenut ringin ympäri, aloittaja keksii taas uuden liikkeen (hyppii, niiaa, kumartuu tms.). (Idea: Leikkipankki, Mannerheimin lastensuojeluliitto) 27. Palapelin tekoa Ohjaaja tuo muutamia palapelejä, ei liian vaikeita, vaan sellaisia, jotka ovat realistista tehdä tunnissa tai parissa. 100-500 palaa voi olla sopiva. Ryhmäyttäminen voi joskus olla ihan yksinkertaista toimintaa, kuten palapelin tekoa pienryhmissä. Tällainen toiminta sopii etenkin hiljaiselle luokalle, jossa on ujoutta. Joillekin toiminnalliset leikit ja harjoitteet voivat olla stressaavia. Sen sijaan toisiin tutustuminen voi joillekin olla helpompaa jonkin ennestään tutun tekemisen parissa, kuten palapeliä kootessa. 28. Ryhmän taideteos Laittakaa lattialle / kookkaalle pöydälle iso paperi. Tämän jälkeen jokaiselle ryhmäläiselle katsotaan paikka, jossa tämä voi osallistua ja piirtää taideteosta. Ryhmälle annetaan jokin aihe, kuten suurkaupungin elämää, maalaismaisema, meren elämää tms. Tehdään yhteistä taideteosta samalla yhdessä jutellen ja tutustuen. 29. Ristisanatehtävät Oppilaat saavat tehtäväksi pienryhmissä laatia ristikon siitä opetussisällöstä, jota on käyty läpi. Ristikon voi halutessaan laatia siten, että keskelle pystyyn muodostuu sana. Ohjaaja kopioi pienryhmien tekemät ristikot kaikille oppilaille ja sen jälkeen ratkotaan ristikoita. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) 30. Hirsipuu Oppilaat keksivät vuorollaan sanan esimerkiksi aiheesta, jota on viime aikoina opiskeltu. Muut yrittävät selvittää sanan ehdottamalla kirjaimia. Taululle piirretään alaviivoja yhtä monta kuin sanassa on kirjaimia. Jos joku ehdottaa kirjainta, joka löytyy sanasta, se kirjoitetaan kaikkiin niihin kohtiin, joissa se sanassa esiintyy. Jos taas ehdotettua kirjainta ei löydy sanasta, piirretään hirsipuuhun yksi uusi osa. Peli loppuu, kun sana arvataan tai kun hirsipuu valmistuu. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

31. Lautapelit Hankkikaa koululle muutamia lautapelejä, joita lähes kaikki osaavat pelata tai joiden säännöt ovat erittäin helppo oppia. Muutama idea: - Muistipeli - Afrikan tähti - Alias - Huojuva torni - Huhupuheita - Ligretto - Muuttuva labyrintti - Yatzy Pelatessa tulee samalla juteltua ja tutustuttua muiden kanssa. Jaa luokka ryhmiin sattumanvaraisesti, jotta myös toisilleen vieraat saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Pienryhmissä pelaillaan sitten pelejä. 32. Paremman päivän aloitus Kouluaamuna luokan oppilaille jaetaan haluamansa värinen A4 paperi ja tussi. Tehtävänä on kuvata tunteitaan. Oppilaat piirtävät hymiön suupielet ylös - tai alaspäin mielialansa mukaan, kirjoittavat paperille päivämäärän ja joitain kommentteja esimerkiksi: nälkäinen, väsynyt, pirteä jne. Huonokin olo voi parantua, kun tietää mistä huonotuulisuus voisi johtua. Aikaa voi varata noin 5-10 minuuttia. Lukukauden lopulla kukin opiskelija kokosi hymiönsä aikajärjestyksessä vihkoseksi. Menetelmä auttaa keskittymään, helpottaa ahdistusta ja kehittää itsetuntemusta. (Idea: Onnistunut opetus menetelmien kartoitus) 33. Tietokilpailu Pidä leikkimielinen tietokilpailu opettamastasi aiheesta tai yleistiedosta. Jaa ryhmä pienryhmiin sattumanvaraisesti, jotta ryhmän sisäiset klikit sekoittuvat. Keksi eritasoisia kysymyksiä aiheesta. Hyvä palkinto motivoi kaikkia ottamaan osaa kilpailuun, ja tietenkään ei sovi unohtaa myöskään lohdutuspalkintoja. 20

34. Pitkät jonot Tehtävänä on koulun kesken muodostaa mahdollisimman pitkä jono jostain asiasta, esimerkiksi kävyistä. Jokainen saa viedä kävyn jonon jatkoksi. Tämä leikki voi olla koulun yhteinen leikkimielinen haaste ja sitä saa edistää välituntisin. Suoritusajaksi voi antaa yhden välitunnin, päivän, viikon tai jopa kuukauden. Vinkki: Yhden välitunnin kilpailu - luokka-asteet kilpailevat keskenään mikä luokka saa aikaan pisimmän jonon. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei toisten jonoja käydä rikkomassa, sen takia voi olla hyvä, jos kilpailua on valvomassa yksi välituntivalvoja. (Idea: Välituntitoiminta - Monipuolista toimintaa koulun arkeen) 35. Koulun Wall of fame Jokainen luokka tekee itselleen jokaisen luokka-asteen alussa oman julisteen, joka kiinnitetään koulun wall of fameen, josta löytyy lopulta jokaisen luokan oma juliste. Julisteet voivat olla kokoa A4 tai A3. Julisteisiin tekoon voi panostaa ja kannustaa luokkaa pohtimaan, minkälainen juliste kuvastaisi juuri tätä luokkaa. Tehtäviä voi jakaa luokan kesken. Joku pienryhmä voi miettiä, minkä värinen pohja tulee julisteelle. Toinen pienryhmä voi miettiä lopun väriteeman, mitä värejä julisteen koristelussa käytetään. Kolmas pienryhmä voi suunnitella koristelua ja neljäs huolehtia toteutuksesta. Myös yhdessä voidaan tehdä, esim. jos jokainen leikkaa julisteeseen pienen tähden kuvaamaan itseään luokassa, ja lopulta julisteessa on yhtä monta tähteä kuin on oppilasta. HARJOITE 14: SAMASSA VENEESSÄ HARJOITE 12: TYYNYRALLI Istutaan lattialla piirissä. Leikissä tulee olla HARJOITE 20: HERNEKILPAILU HARJOITE 13: MINÄ PIDÄN SILLISALAATISTA Maahan lattiaan merkitään maalarinteipillä vene. Tämän jälkeen ryhmän pitäisi mahtua samaan veneeseen. Ohjaaja voi tehdä veneestä pienemmän muutaman kerran, jolloin ryhmän on ratkaistava ongelma, miten koko ryhmä saadaan mahtumaan pienenevään veneeseen. (Idea: Ryhmäyttämisopas) parillinen määrä osallistujia. Jaetaan ryhmä ykkösiin ja kakkosiin. Joka toinen piirissä istuva on ykkönen ja joka toinen kakkonen. Molemmille joukkueille annetaan eri väriset tyynyt, esim. ykkösille punainen ja kakkosille sininen. Molempien joukkueiden edustajille annetaan tyyny, mutta niin, että tyynyt ovat vastakkaisilla puolilla rinkiä. Peli alkaa merkistä. Tyynyt alkavat jahdata toisiaan niin, että tyynyä annetaan (huom. ei saa heittää) eteenpäin omalle joukkueelaiselle, eli joka toiselle pelaajalle. Vastajoukkueen tyynyn etenemistä ei saa estää. Se joukkue voittaa, joka saa toisen joukkueen tyynyn kiinni. Lattialle laitetaan herneitä. Luokan tehtävänä on kerätä herneet ämpäriin mahdollisimman nopeasti käyttäen pyykkipoikia. Luokalle voi antaa eri palkintoluokkia. Jos haaste onnistuu 5 minuutissa, voi palkinto olla 3 karkkia/hlö. Jos taas haaste onnistuu 10 minuutissa, saavat kaikki 2 karkkia/hlö. Istutaan tuoleilla piirissä. Tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Yksi osallistujista on piirin keskellä. Keskellä oleva sanoo asian, josta pitää, esimerkiksi minä pidän jäätelöstä. Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, vaihtavat paikkaa. Paikkaa ei saa vaihtaa viereiseen tuoliin. Se, joka ei ehdi löytää paikkaa, jää keskelle. Jos keskellä oleva sanoo: minä pidän sillisalaatista! Kaikkien tulee vaihtaa paikkaa. Leikkiin tuo lisähaastetta, jos sovitaan, että tyynyt vaihtavat suuntaa, kun leikin ohjaaja (Idea: Onnistunut opetus puhaltaa pilliin. menetelmien kartoitus) JATKORYHMÄYTYSMALLI

Lähteet: Koko Suomi leikkii Terhokerho käsikirja. 2014. Linkki: http://www.kokosuomileikkii.fi/wp-content/uploads/terhokerho_kasikirja.pdf Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2012. Linkki: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/kuulun-v%c3%a4lineit%c3%a4-ryhm%c3%a4n-toiminnan-tukemiseen.pdf Leikkipankki. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Linkki: https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/ Let s move it. Aktiivisen oppimisen menetelmät tarkemmat ohjeistukset. Linkki: http://www.letsmoveit.fi/opettajalle/wp-content/uploads/2015/01/aktiivinen-oppiminen-1.pdf Limingan seurakunta rippikoulu uudistus. 2001. Linkki: https://wiki.isosten.net/images/4/41/ryhmäytys_rippikoulu-uudistus.odt Onnistunut opetus menetelmien kartoitus. Honkanen Eija, Pynnönen Päivi & Raudasoja Anu. 2012. Linkki: http://www.aeo.fi/wordpress/wp-content/uploads/2012/11/tammikuu-onnistunut-opetus.pdf Partiowiki leikit. Linkki: http://fi.scoutwiki.org/luokka:leikit Ryhmäilmiö Ryhmänohjaajan käsikirja. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. 2015. Linkki: http://www.ehyt.fi/sites/default/files/ryhmailmio_verkko.pdf Ryhmäyttämisopas. Mast. Linkki: http://www.mastohjaus.fi/pdf/ryhmayttamisopas.pdf Välituntitoiminta - Monipuolista toimintaa koulun arkeen. Osava-hanke. Tuomisto Sirkku. 2016. Linkki: https://osavablog.files.wordpress.com/2016/12/vc3a4lituntitoimintapaketti_osava.pdf 22

YHTEISHENGESTÄ VOIMAA!

Tämä paketti on tehty helpottamaan jatkoryhmäytysten toteuttamista. Se sisältää tuntirunkoja sekä erilaisia harjoitteita ja leikkejä. Paketti on suunnattu ensisijaisesti jatkoryhmäytystunteja YHTEIS- HENGESTÄ VOIMAA! pitäville nuorisotyöntekijöille, mutta yhtä lailla opettajat voivat hyödyntää pakettia esimerkiksi luokanvalvojan tunneilla 7-9.luokille. Tämä paketti on suunniteltu erityisesti Ylivieskan Jokirannan koululle, mutta yhtä hyvin tätä materiaalipakettia voi hyödyntää ympäri Suomea, missä tahansa koulussa tai vapaa-ajan toiminnassa!