Talousnäkymät Teknologiateollisuus 4 218 Maailman ja Suomen talouden näkymät Kasvun hidastuminen jatkuu s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen kasvu lopahtanut s. 5
Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 4 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 5 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 6 Metallien jalostus Suomessa... 7 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 8 Tietotekniikka-ala Suomessa... 9 Kannattavuus hieman parantunut, tappiolla yhä 2 % yrityksistä... 1 2 Talousnäkymät 4/218
Kasvun hidastuminen jatkuu Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalouden kasvu on yleisesti jatkanut hidastumistaan kesän ja syksyn aikana. Poikkeuksena tästä kehityksestä on Yhdysvallat, jossa talouden kasvuvauhti on pikemminkin voimistunut vuodesta 217. Tämän vuoden alussa voimaan astunut verouudistus on selvästi vahvistanut maan taloutta. Voimakkain kasvu on toteutunut yritysten investoinneissa, kun investointien poisto-oikeuksia on laajennettu ja yritysverotusta on muutoinkin kevennetty. Yritysten investoinnit Yhdysvalloissa ovat lisääntyneet tänä vuonna jopa seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 217. Vajaan kolmen prosentin bkt-kasvua on tukenut myös yksityinen kulutus. Sen sijaan rakentamisen kasvu on hidastunut. Asuntomarkkinoilla on muutoinkin näkyvissä vauhdin hiipumista. Kauppasota erityisesti Yhdysvaltain ja Kiinan välillä sekä muut geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta. Tilanne on alkanut vaikuttaa myös yritysten investointeihin ja kuluttajien odotuksiin sekä Euroopassa että Aasiassa. Ainakin toistaiseksi talouden kehityksessä on nähty pehmeää kasvun hidastumista tai pysähtymistä. Epävarmuuden lisääntyminen monissa kehittyvissä maissa on tuntunut erityisesti valuuttakurssien voimakkaana heikentymisenä suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja samalla euroon. Argentiinan peso on heikentynyt yli 1 prosenttia suhteessa euron keskikurssiin vuonna 217 ja Turkin liira 6 prosenttia. Valuuttakurssit ovat heikentyneet merkittävästi myös Iranissa, Brasiliassa, Venäjällä, Indonesiassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Kiinan talouskasvun hidastuminen on saanut uutta vauhtia. Asuntojen hinnoissa on laskusuuntaa useissa kaupungeissa ja pörssikurssit ovat pudonneet jo pidemmän aikaa. Teollisuuden näkymät ovat aiempaa vaimeammat ja autojen myynti on vähentynyt erityisesti eurooppalaisissa automerkeissä. Kiinasta Yhdysvaltoihin vietävistä koneista ja laitteista yli 8 prosenttia on USA:n asettamien tuontitullien piirissä. Näillä näkymin tuontitullit nousevat nykyisestä 1 prosentista 25 prosenttiin ensi vuoden alusta alkaen. Kasvun hidastuminen koskee myös Länsi-Eurooppaa. Alkuvuoden aikana bruttokansantuotteen kasvuvauhti on suunnilleen puolittunut vuodesta 217. Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit ennakoivat loppuvuodelle edelleen heikkenevää kehitystä. Suurista euromaista kasvu on hitainta Italiassa ja Espanjassa. EU-maissa teollisuustuotannon huippu ohitettiin jo viime vuoden lopussa. Suomessa kasvu on niin ikään hidastumassa. Teollisuustuotanto ei ole kasvanut enää loppuvuoden 217 jälkeen. Vastaavasti rakennuslupien kehitys ennakoi rakentamisen määrän vähenemistä. Bruttokansantuotteen vuosikasvu onkin jo hiljentynyt alkuvuoden noin kolmesta prosentista kahden prosentin tuntumaan. Talouskasvu Euroalueella on lähes puolittunut vuodesta 217 Teollisuustuotanto ei ole kasvanut enää 217 lopun jälkeen, paitsi Yhdysvalloissa 65 6 55 5 45 4 35 3 Euromaiden bkt, q/q% 1.5 1..5. -.5-1. -1.5-2. 25-2.5 BKT Ostopäällikköindeksi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 5 = ei muutosta edelliskuukaudesta Lähde: IHS Markit, Eurostat, viimeisin tieto lokakuu 218. Indeksi 28 = 1 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 EU-maat USA Japani Suomi Lähde: Macrobond Viimeisin tieto: syyskuu 218 Teollisuustuotannon kasvu on hidastunut myös maailmanlaajuisesti Indeksi 28 = 1 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Kehittyvät maat Maailma Kehittyneet maat Suomi Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis Viimeisin tieto: elokuu 218 Valuuttakurssien muutokset kertovat tullien ja talouspakotteiden aiheuttamasta epävarmuudesta 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Euron arvo suhteessa muihin valuuttoihin, 217 = 1 tammi maalis touko heinä syys marrastammi maalis touko heinä syys marras 217 218 Argentiinan peso Turkin liira Brasilian real Iranin rial Venäjän rupla Etelä-Afrikan randi Indonesian rupia Intian rupia Ruotsin kruunu Meksikon peso Kiinan juan Iso-Britannian punta USA:n dollari Lähde: Macrobond Viimeisin tieto: tiistai 23. lokakuuta 218 Talousnäkymät 4/218 3
Teknologiateollisuus Suomessa Uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen kasvu lopahtanut Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi seitsemän prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua oli viisi prosenttia viimevuotisesta. Liikevaihdon kasvusta noin puolet on ollut volyymikasvua, puolet raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta aiheutunutta myynnin arvon nousua. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 72,7 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 85,7 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo pysyi heinä-syyskuussa ennallaan verrattuna koko alkuvuoden tasoon. Ilman merkittävää uutta laivatilausta tilausten arvo olisi kääntynyt laskuun. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon selittää lähinnä vertailuajankohdan matala taso. Muun muassa laivatilauksen takia myös tilauskanta vahvistui uudelleen kevään ja alkukesän pienen notkahduksen jälkeen. Vuoden 214 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta yli 6 prosenttia koostuu laivatilauksista. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen kasvu on lopahtanut kokonaan syksyn aikana. Muutos ennakoi loppuvuodelle ja talvelle viimeaikaista heikompaa tilauskehitystä. Maailmantalouden ja Suomen talouden kasvun yleinen hidastuminen näkyy markkinatilanteessa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti saman verran kuin huhti-kesäkuussa, mutta 22 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 217. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 2 prosenttia suurempi kuin vuoden 217 syyskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa vajaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 314 eli lähes 15 enemmän kuin viime vuonna. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstörekrytoinnit pysyivät erittäin korkealla tasolla heinä-syyskuussa. Tammi-syyskuussa rekrytointeja oli runsaat 4, kun viime vuonna niitä oli koko vuoden aikana 42 5. Pk-yritysten osuus rekrytoinneista oli 67 prosenttia. Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III,218 / III,217 III,218 / II,218 *) Pl. metallien jalostus, Vientiin: +27 % +4 % pelialan ohjelmistoyritykset Kotimaahan: +3 % -1 % ja datakeskukset Yhteensä: +22 % % viimeisin tieto heinä-syyskuu 218. Teknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt Suomessa* 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 *) Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu 218. Saldoluku Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.9.218 / 3.9.217 3.9.218 / 3.6.218 Vientiin: +22 % +8 % Kotimaahan: +11 % -1 % Yhteensä: +2 % +6 % viimeisin tieto 3.9.218. Yhteensä *) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset 35 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Henkilöstö Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 217 218 (3.9) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 4 Talousnäkymät 4/218
Copyright ABB Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Tilauksissa pientä kasvua Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viisi prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua oli kolme prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 14,4 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 3,4 miljardia euroa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten arvo että tilauskanta olivat heinä-syyskuussa jonkin verran viimevuotista ja huhti-kesäkuuta korkeammalla tasolla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti prosentin verran enemmän kuin huhti-kesäkuussa ja 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 217 vastaavalla vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 217 syyskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa vajaat kolme prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 38 8 eli noin 1 enemmän kuin viime vuonna. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 8 7 5 7 6 5 6 5 5 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III,218 / III,217 III,218 / II,218 Vientiin: +18 % +2 % Kotimaahan: -1 % +1 % Yhteensä: +11 % +1 % viimeisin tieto heinä-syyskuu 218. 8 5 8 7 5 7 6 5 6 Yhteensä 5 5 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.9.218 / 3.9.217 3.9.218 / 3.6.218 Vientiin: +12 % +3 % Kotimaahan: -8 % +2 % Yhteensä: +7 % +3 % viimeisin tieto 3.9.218. Talousnäkymät 4/218 5
Copyright Kone Corporation Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Merkittävä laivatilaus tilausten kasvun takana Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammiheinäkuussa kasvua oli niin ikään kuusi prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 3 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo kasvoi hieman heinä-syyskuussa verrattuna huhti-kesäkuuhun. Ilman merkittävää uutta laivatilausta tilausten arvo olisi vähentynyt. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon selittää lähinnä vertailuajankohdan matala taso. Muun muassa laivatilauksen takia myös tilauskanta vahvistui uudelleen kevään ja alkukesän pienen notkahduksen jälkeen. Vuoden 214 alun jälkeen toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta lähes 8 prosenttia koostuu laivatilauksista. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kaksi prosenttia enemmän kuin huhti-kesäkuussa ja 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 217 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa seitsemän prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 25 prosenttia suurempi kuin vuoden 217 syyskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suunnilleen saman suuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa noin viisi prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 134 5 eli 6 7 enemmän kuin viime vuonna. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa 7 6 5 6 5 5 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III,218 / III,217 III,218 / II,218 Vientiin: +34 % +5 % Kotimaahan: +5 % -14 % Yhteensä: +29 % +2 % viimeisin tieto heinä-syyskuu 218. 18 17 16 15 Yhteensä 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.9.218 / 3.9.217 3.9.218 / 3.6.218 Vientiin: +26 % +9 % Kotimaahan: +22 % -2 % Yhteensä: +25 % +7 % viimeisin tieto 3.9.218. 6 Talousnäkymät 4/218
Copyright Ovako Metallien jalostus Suomessa Tuotantomäärissä pientä kasvua Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa kasvoi 17 prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua oli kahdeksan prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 1,1 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 27 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,1 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-elokuussa kaksi prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi tammi-syyskuussa vajaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 217 samaan ajanjaksoon. Tuotanto lisääntyi Aasiassa vajaat kuusi prosenttia, EU- maissa prosentin verran ja Pohjois-Amerikassa runsas kolme prosenttia. Suurimmat tuotantomaat syyskuussa olivat Kiina, Japani, Intia, Yhdysvallat, Venäjä ja Etelä-Korea. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 52 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa noin kaksi prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa 16 5 eli 35 enemmän kuin viime vuonna. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 Indeksi 28 = 1 Muutos: 1-7,218 / 1-7,217, % 8 % Indeksi 28 = 1 Muutos: 1-8,218 / 1-8,217, % 15 14 13 2 % 12 11 1 9 8 7 6 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto heinäkuu 218 Kausipuhdistettu teollisuustuotannon volyymi-indeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto elokuu 218 Talousnäkymät 4/218 7
Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Tilauskanta edelleen vahvalla tasolla Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi kuusi prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua oli viisi prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan kuusi miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 5,5 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsultointialalla tilauskannan vahvistuminen jatkui heinä-syyskuussa kevään ja alkukesän pienen notkahduksen jälkeen. Uusissa tilauksissa huippu on jo kuitenkin takanapäin. Pääosa alan yritysten tilauksista tulee Suomesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 12 prosenttia vähemmän kuin huhti-kesäkuussa, mutta 49 prosenttia enemmän kuin vuonna 217 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa ja 32 prosenttia suurempi kuin vuoden 217 syyskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa runsaat kahdeksan prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa runsaat 55 eli 4 3 enemmän kuin viime vuonna. Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 3 25 2 15 1 5 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: III,218 / III,217 III,218 / II,218 Vientiin: +11 % +77 % Kotimaahan: +41 % -2 % Yhteensä: +49 % -12 % viimeisin tieto heinä-syyskuu 218. 8 75 Yhteensä 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kotimaahan Vientiin Muutos: 3.9.218 / 3.9.217 3.9.218 / 3.6.218 Vientiin: -14 % +7 % Kotimaahan: +46 % +11 % Yhteensä: +32 % +11 % viimeisin tieto 3.9.218. 8 Talousnäkymät 4/218
Tietotekniikka-ala Suomessa Liikevaihdossa edelleen pientä kasvua Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi neljä prosenttia vuonna 217 verrattuna vuoteen 216. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua oli niin ikään neljä prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 12,3 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 6,7 miljardia euroa. Tietotekniikka-alalla uusien tilausten voimakas vaihtelu jatkui heinä-syyskuussa. Tilaukset vähenivät huhti-kesäkuusta, mutta olivat korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilauskannan arvo oli syyskuussa hieman viimevuotista suurempi. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 2 prosenttia vähemmän kuin huhti-kesäkuussa, mutta 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 217 vastaavalla ajanjaksolla. Peliteollisuuden ja datakeskusten yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa kuusi prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa, mutta prosentin verran suurempi kuin vuoden 217 syyskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikkaalan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi-syyskuussa vajaat neljä prosenttia verrattuna vuoden 217 keskiarvoon. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa lähes runsaat 69 eli 2 4 enemmän kuin viime vuonna. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muutos: III,218 / III,217 III,218 / II,218 Yhteensä: +35 % -2 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Muutos: 3.9.218 / 3.9.217 3.9.218 / 3.6.218 Yhteensä: +1 % -6 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset viimeisin tieto heinä-syyskuu 218. viimeisin tieto 3.9.218. Talousnäkymät 4/218 9
Kannattavuus hieman parantunut, tappiolla yhä 2 % yrityksistä Teknologiateollisuus työllisti Suomessa suoraan 3 ihmistä vuonna 217. Näistä 176 oli töissä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksiä oli kaikkiaan 1587, joista 92 prosenttia oli pk-yrityksiä. Tilastokeskuksen kokoamat ennakkotiedot Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksistä kertovat yritysten kannattavuuden maltillisesta paranemisesta vuoden 217 aikana. Vertailussa ovat mukana tunnusluvut yritysten liiketuloksesta, nettotuloksesta, sijoitetun pääoman tuotosta sekä omavaraisuusasteesta. Keskeinen huomio kiinnitetään kunkin tunnusluvun mediaaniin, jotta yritysten väliset erot tulisivat selvästi esille. Liiketulos kuvaa yritysten varsinaisen toiminnan tulosta ennen veroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja. Liiketuloksen mediaani oli 4,7 prosenttia vuonna 217. Vastaava tilanne oli edellisen kerran vuonna 212. Näiden vuosien välillä mediaani oli 3,5 ja 4 prosentin välillä. Liiketuloksen ohjearvoihin perustuen jäsenyritysten liiketulos oli mediaanina heikko, koska se jäi 5 prosentin alle. Liiketuloksella mitaten jäsenyrityksistä 22 prosenttia oli tappiollisia ja 27 prosenttia lukeutui hyvälle tasolle. Loput yritykset lukeutuivat joko tyydyttävälle tai heikolle tasolle. Nettotulos poikkeaa liiketuloksesta siten, että tuloksesta on vähennetty yrityksen maksamat verot, mutta huomioitu mahdolliset rahoitustuotot ja -kulut. Nettotuloksen mediaani oli 3,8 prosenttia vuonna 217. Myös nettotuloksella mitaten vastaava tilanne oli edellisen kerran vuon- na 212. Heikoimmillaan nettotulos oli vuonna 213, jolloin se oli jäsenyritysten joukossa 2,8 prosenttia. Nettotuloksen ohjearvojen mukaan jäsenyritykset ylsivät mediaanina heikolle tasolle. Yritysten nettotuloksilla luokiteltuna tappiollisia yrityksiä oli 24 prosenttia ja hyvän kannattavuuden yrityksiä 21 prosenttia. Lopuissa yrityksissä nettotulos oli heikko tai tyydyttävä. Sijoitetun pääoman tuotto mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli mediaanina 11,8 prosenttia vuonna 217. Mediaani oli yhtä suuri vuonna 212, mutta sen jälkeen aina vuoteen 216 asti alempi. Ohjearvojen mukaan jäsenyritysten mediaani oli viime vuonna tyydyttävällä tasolla. Tuottoprosentti on hyvä, jos se ylittää 15 prosenttia, tyydyttävä välillä 9-15 prosenttia, välttävä välillä -9 prosenttia ja muutoin heikko. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttien mukaan jäsenyrityksistä 2 prosenttia lukeutui heikolle tasolle, 42 prosenttia hyvälle tasolle ja loput välttävälle tai tyydyttävälle tasolle. Omavaraisuusaste on vakavaraisuuden tunnusluku. Se mittaa yrityksen vakavaraisuutta vertaamalla taseen omia pääomia taseen loppusummaan. Omavaraisuusaste oli mediaanina 4,9 prosenttia vuonna 217, eikä ole juurikaan muuttunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Ohjearvojen mukaan jäsenyritysten mediaani oli viime vuonna nipin napin hyvällä tasolla. 51 prosenttia jäsenyrityksistä lukeutui hyvälle tasolle, 24 prosenttia tyydyttävälle ja 25 prosenttia heikolle tasolle. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten liiketulos Suomessa 217 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten nettotulos Suomessa 217 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 Liiketulos-% = liiketulos / liikevaihto *1 (ennen veroja sekä rahoitustuottoja ja kuluja) (Mediaani: 4,7 %) Hyvä (27 %) Tyydyttyvä (22 %) Heikko (29 %) Tappiollinen (22 %) 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 Nettotulos -% = nettotulos / liikevaihto *1 (verojen sekä rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen) (Mediaani: 3,8 %) Hyvä (21 %) Tyydyttyvä (23 %) Heikko (32 %) Tappiollinen (24 %) Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten sijoitetun pääoman tuotto Suomessa 217 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten omavaraisuusaste Suomessa 217 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 Sijoitetun pääoman tuotto -% = (nettotulos+rahoituskulut+verot) / (sijoitettu pääoma tilikaudella) *1 (Mediaani: 11,8 %) Hyvä (42 %) Tyydyttyvä (15 %) Välttävä (23 %) Heikko (2 %) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Omavaraisuusaste -% = (oma pääoma yhteensä + tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä) / oikaistu tase *1 (Mediaani: 4,9 %) Hyvä (51 %) Tyydyttyvä (24 %) Heikko (25 %) Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto Lähde: Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto 1 Talousnäkymät 4/218
TALOUSNÄKYMÄT 4 218 Tiedot perustuvat tilanteeseen 26.1.218 Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (9) 1923 358, 4 75 5469 Ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (9) 1923 357, 5 34 222 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Talousnäkymät 4/218 11
12 Talousnäkymät 4/218