ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT 218 Jaakko Kiander 2.4.218
ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut
MAAILMANTALOUDEN SUOTUISAN KASVUN ENNUSTETAAN JATKUVAN Keskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, % 8 6 4 2-2 11 12 13 14 15 16 17 18 19 7,8 6,4 3,9 2,7 2, Intia Kiina Maailma USA Euroalue Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana. Euroalueen kasvun s ennakoidaan hidastuvan hieman vuonna 219. Lähde: IMF
SUOMEN TALOUS- NÄKYMÄT
ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU 217 218 219 BKT muutos, % +2,6 +2,5 +1,5 Yksityinen kulutus +1,6 +1,5 +1,5 Julkinen kulutus +1,3 +1,5 +1,5 Investoinnit +6,3 +4 +2 Tuonti +3,5 +4 +3 Vienti +7,8 +4 +2 Inflaatio, KHI-muutos +,7 +1 +1,5 Ansiotason muutos +,5 +1,5 +2 Työllisyysaste 69,6 71 71,5 Työttömyysaste 8,6 7,5 7, EMU-jäämä, % BKT:sta -,6 Julkinen velka, % BKT:sta 61,4 6 59 Vuosien 217 ja 218 nopean kasvun jälkeen talouskasvu hidastuu vuonna 219 syynä globaalit epävarmuudet ja euron vahvistuminen. Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka s työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen kilpailukykyä. Julkinen talous tasapainottuu ja velkasuhde kääntyy laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
TALOUS KASVAA 2,5 % VUONNA 218 JA 1,5 % VUONNA 219 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2= 115 1 5 95 9 Vuonna 216 alkanut talouskasvu jatkuu, mutta nopein suhdannenousu s jää taakse. Kasvu perustuu kotimarkkinakehityksen lisäksi viennin elpymiseen. 85 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2= 115 1 5 95 9 85 8 75 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste pysyy s negatiivisena ja inflaatio hitaana. Myös julkisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
INVESTOINNIT KASVAVAT 4 % VUONNA 218 JA 2 % VUONNA 219 Investoinnit ja ennuste, indeksi 2= 13 12 1 9 8 Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneissa odotetaan kasvua. Myös rakennusinvestoinnit s jatkavat kasvuaan. Investointien kasvuvauhti hidastuu kuitenkin vuonna 219. 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN YLI 5 % VUOSIVAUHTIA Uudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos 3 2 % - Rakennusinvestoinnit vahvassa kasvussa vuosina 215-218. Silti rakentamisen s volyymi ei ole vielä lähellä vuoden 28 huippua. -2-3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Tilastokeskus
VIENNIN KASVU HIDASTUU JA ON 2 % VUONNA 219 Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2= 15 14 13 12 1 9 8 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti lähti nopeaan kasvuun vuonna 217. Kasvuvauhdin odotetaan shidastuvan vuonna 219. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
LUOTTAMUS ON NOUSSUT HUIPPUTASOLLE Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi 3 2 - -2-3 Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. s Erityisesti yli työntekijän yritykset uskovat parempiin kasvunäkymiin -4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto
SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa % 35 3 25 2 15 5 68 114 119 93 Tanska Hollanti Ruotsi 133Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin. 1 3 5 7 Lähde: Tilastokeskus, OECD 9 11 13 15 17 19 Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot
ULKOMAAN- KAUPPA
KAUPPATASE JA VAIHTOTASE KÄÄNTYIVÄT POSITIIVISIKSI VUONNA 217 Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa 16 14 12 8 mrd 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Keskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 11,5 12, 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd 6 4 8,1 9, 6,7 7,8 5,7 6, 5,6 3,5 4,1 4,8 4,1 4,4 2 Puu- ja paperituotteet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USA Keskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd 8,7 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd 6 4 6,8 5,7 6,2 4, 4,1 4,1 3,6 3,1 3,4 3,4 2,8 2 Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Venäjä Kiina Lähde: Ilmarinen, Tulli
TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Keskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd 6 4 2 8,4 7,3 6,9 7,5 6,5 7, 6,6 5,5 5,6 6, 4,2 5,2 1,5 1,6 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet Lähde: Ilmarinen, Tulli
TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSI Keskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd 8 mrd 6 4 2 8,3 9,8 6,8 2/216 1/217 2/217 1/218 8, 6,8 6,3 4,6 4,1 3,4 3,4 2,2 1,9 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat Lähde: Ilmarinen, Tulli
EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA DOLLARIIN JA RUOTSIN KRUUNUUN Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2= 13 12 1 9 8 7 Kruunu Dollari Vuoden 217 alusta dollari on heikentynyt suhteessa euroon yli 17 %. Samassa ajassa myös kruunu s on heikentynyt lähes 8 %. Yhdellä eurolla saa noin 1,2 dollaria. Vahva euro haittaa Suomen vientiä. 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: EKP
TYÖ- MARKKINAT
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN VAHVANA Työntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen 6 4 2-2 -4-6 -8 - -12 % -,9 -,2 2,5 4,2 -,9 -,5 -,8 -,5 3,3 6,1 6,5 28 29 2 211 212 213 214 215 216 217 1-2/ 218 Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN SUHDANNEHERKILLÄ ALOILLA Työntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen eri toimialoilla 2 15 5-5 - -15-2 -25 17,6 16,8 7,9 Satama % 6,2 Rakentaminen 28292211212213214215216217 1-2/ 218 Henkilöstövuokraus Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPI Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste % 8 75 7 68 71 Ruotsi Saksa Iso-Britannia 72 Suomi Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 EU-maat 6 23456789111213141516171819 Lähde: Ilmarinen, OECD
TYÖTTÖMYYDEN LASKU NOPEUTUU VUONNA 218 Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste % 14 12 8 6 4 2 6,4 9,4 8,6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 Työttömyys (TEM) 7, Työttömyys Vuoden 217 hyvä työllisyyskehitys ei alentanut työttömyyttä kovin paljoa, koska työvoiman s ulkopuolelta siirryttiin työmarkkinoille. Vuonna 218 odotamme, että työttömyys lähtee selvempään laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 218 219 Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste % 3 2 1-1 -2-3 2 1,7 1,7 1,2 1-2,3 215 216 217 218 219 22 Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Vuosille 218 ja 219 on eri sopimusaloilla sovittu yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksista. s Tämän lisäksi työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat edelleen. Lähde: Ilmarinen
SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 217-219 Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2= 15 14 13 12 1 9 23456789111213141516171819 Iso-Britannia Ruotsi Suomi Euroalue Saksa Kiky-sopimuksen ja syksyllä 217 sovittujen palkkaratkaisujen ansiosta Suomen työvoimakustannusten s nousu jää selvästi kilpailijamaita pienemmäksi lähivuosien aikana. Lähde: Ilmarinen, OECD
SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA ON NOUSSUT Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa 1 6 11 16 21 26 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 WEF sija /137 IMD sija 15/63 Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Iso-Britannialle Lähde: IMD ja WEF
Tuhatta henkeä YRITYSPALVELUT, SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖ- VUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄN Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä toimialoittain, tuhatta henkeä 3 25 2 15 5 33 21 177 158 121 71 48 Yrityspalvelut (mm. hallinto- ja tukipalvelut, informaatio ja viestintä sekä kiinteistöala) Vähittäis- ja tukkukauppa Paperi-, metalli-, sähkö- ja koneteollisuus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilöstövuokraus 27 28 29 2 211 212 213 214 215 216 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET
VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa mrd 2 18 16 14 12 8 6 4 2 68 59 121 61 26 137 23456789111213141516171819 Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VUOSINA 218 JA 219 JULKISYHTEISÖJEN TALOUS TULEE OLEMAAN TASAPAINOSSA Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa 8 6 4 mrd 2-2 -4-6 -8 9,3 9,6 8,1 7,2 6,8 6, 4,3 3,73,5 -,2-1,3-2,1-3,9-4,6-4,9-4,4-5,3-5,8-6,6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19,2 Vuonna 217 julkisyhteisöjen alijäämä oli -1,3 miljardia euroa, joka on -,6 % bruttokansantuotteesta. s Vuosina 218 ja 219 julkistalouden ennustetaan olevan tasapainossa. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
VELKASUHDE KÄÄNTYY PITKÄN KASVUN JÄLKEEN LASKUUN VUONNA 218 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta 7 6 3 2 29 64 Suomen talous kasvaa ja julkisyhteisöjen tulot ja menot ovat tasa- 5 46 painossa. Tämän % 4 s 61 59 vuoksi velka suhteessa bruttokansantuotteen arvoon laskee vuonna 219 alle 6 prosenttiin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus
Tuhatta henkeä VUONNA 217 SYNTYI 5 LASTA, JOTEN KOKONAISHEDELMÄLLISYYS OLI VAIN 1,5 Elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä, 12 kk liukuva summa 7 6 5 4 66 61 5 51 52 5 Kuolleet Syntyneet Vuonna 217 syntyi elävänä 5 lasta, joka on matalin taso yli vuoteen. Vuodesta 216 syntyvyys s laski 5 %. Vuonna 217 kokonaishedelmällisyys oli 1,5 lasta äitiä kohden. 3 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 Lähde: Tilastokeskus
VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste 5 4 % 3 2 197 17 198 199 18 2 22 2 44 34 33 26 22 23 24 Koko Suomi Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy niissä edullisempana ikärakenteena. Yli 65- vuotiaiden smäärä nousee noin vuoden aikana nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan samalla, kun työväestön määrä laskee hieman. Yliopistokaupungit Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen
ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 3 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa 3 25 2 15 5 77 14 7 4 1 81 85 89 93 97 1 5 9 13 31 17 14 17 Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin eläkemeno Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2. s Yksityisen sektorin työeläkkeiden lisäksi eläkkeitä maksavat Keva, valtio ja Kela. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus
JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ
GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan Suuret valuuttakurssimuutokset Kauppasota? Luottamus edelleen vahva Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa Suomen kilpailukyvyn suhteessa länsinaapureihin paranee edelleen