Kinesioteippaus koulutus Fysioterapeutti opiskelijat: Jenni Pienmäki & Maarit Salo - 28.5.2012- Koulutuksen sisältö Taustaa Kinesioteippi Kinesioteipin käytön perusteet Vaikutusmekanismit Kinesioteippaus-tekniikat Esikyselyn tulokset Tutkittua Caset1 3 Palautekysely Taustaa Japanilainen kiropraktikko KenzoKase alkoi kehittää kinesioteippiä ja kinesioteippausta 1970-luvulla Teoreettinen näkökulma Antaa tukea tuki- ja liikuntaelimille Edistää kehon normaalia paranemisprosessia Kinesioteippauksenominaisuuksia hyödynnetään nykyään myös kilpaurheilun puolella Vuonna 2008 Pekingin kesäolympialaiset Suomessa ensimmäinen kinesioteippaus-kurssi 1
Kinesioteippi Koostumus: Joustavat ainesosat, lisätty puuvillaa Ohutta ja huokoista materiaalia Saatavilla useita leveyksiä ja värejä Ominaisuudet: Paksuus ja venymiskyky vastaavat ihon ominaisuuksia Ei veny leveyssuunnassa Kestää vettä ja hikoilua Hengittävä, päästää kosteuden haihtumaan ja läpäisee ilmaa Kuivuu nopeasti Voidaan pitää 3-5 päivää ilman vaihtoa Kinesioteipin käytön perusteet 1. Kinesioteippauksen vasta-aiheet 2. Teipattavan alueen valmistelu 3. Kinesioteipin mallin valinta 4. Teipattavan alueen asento 5. Kinesioteipin kiinnityssuunnan valinta 6. Kinesioteipin venyttäminen ennen kiinnittämistä 7. Liiman aktivoiminen 8. Kinesioteipin poisto 1. Kinesioteippauksen vasta-aiheet Heikentynyt verenkierto Verisuonitukokset Muutokset ääreishermoston toiminnassa Tuoreet diagnosoimattomat vammat Ihovauriot Teippiallergia 2
2. Teipattavan alueen valmistelu Teipin ärsytysreaktion testaaminen Karvojen poisto teipattavalta alueelta Iho puhdistettu, kuiva ja rasvaton Teipattavaa ihoaluetta ei saa altistaa lämmölle 3. Kinesioteippauksen mallin valinta Y, I, X, viuhka, verkko & donitsi Teipattava kohde Hoitovaikutus Vaikuttaa kinesioteipin leveyden valintaan 1 kohde / monta mallia ensimmäinen teippi ensisijaiseen hoitokohtaan Leikatun mallin päiden pyöristys Y-mallista teippausta käytetään yleisimmin lihasaktivaation lisäämisessä tai vähentämisessä Y-mallisessa kinesioteippauksessa Y:n tyvi asetetaan kiinnityspaikkaan ja lihas ympäröidään Y-hännillä Kuvassa selän ojentajalihaksen Y- teippaus Y-malli 3
I-mallinen kinesioteippi laitetaan suoraan lihaksen tai jänteen päälle Kuvassa akillesjänteen I- teippaus I-malli Käytetään usein kahden nivelen yli menevien lihasten teippauksessa Kinesioteippi laitetaan lihaksen päälle Kuvassa hauiksen X- teippaus X-malli Käytetään nestekierron tehostamiseen Viuhkan hännät asetetaan turvotusalueelle ja tyvi imunestekiertokanavan yläpuolelle Kuvassa nilkan viuhkamallinen teippaus Viuhka-malli 4
Verkko-malli Muunnos viuhkamallista Käytetään nestekierron tehostamiseen Kuvassa kyynärpään verkko-mallinen teippaus Donitsi-malli Käytetään nestekierron tehostamiseen Donitsin reikä asetetaan hoidettavalle alueelle Kuvassa olkapään donitsi-mallinen teippaus 4. Teipattavan alueen asento Lihasta venytetään ja nivel viedään ääriasentoon Aktiivisesti tai passiivisesti Jos teipattavaa aluetta ei pystytä venyttämään, venytetään teippiä Esimerkiksi urheiluvammoissa Teippi poimuttuu 5
5. Kinesioteipin kiinnityssuunnan valinta Lihaksen toiminnan aktivoiminen / tehostaminen origo insertio Lihaksen toiminnan inaktivoiminen/ rajoittaminen insertio origo Kinesioteipin päiden kiinnityskohdat 5 cm origon alapuolelta 5 cm insertion yläpuolelta 6. Kinesioteipin venyttäminen ennen kiinnittämistä Kinesioteipin alkupää ei venyttämistä keskiosa venytetään loppupää ei venyttämistä Jos venytystä liikaa, vaikutus vähenee Kuvaileva termi & prosenttiluku Venytyksen voimakkuus kinesioteippaus-tekniikan mukaan Kokonaisvenyvyys 55-60 %:a, esivenytys 20-25 %:a Venyy 35-40 %:a Venytys % ei venytystä 0 % erittäin kevyt 0 15 % kevyt 15 25 % kohtalainen 25 50 % voimakas 50 75 % täysi 100 % Esimerkki Venytys % Esimerkki: 10 cm kinesioteippi 20 % esivenytys ei venytystä 0 % 0 cm erittäin kevyt 0 15 % 0 0,5 cm kevyt 15 25 % 0,5 1 cm kohtalainen 25 50 % 1 2 cm voimakas 50 75 % 2 3 cm täysi 100 % 4 cm 6
7. Liiman aktivoiminen Kinesioteippi hierotaan kiinni ihoon lämpövaikutus aktivoi liiman Kiinnittyy n. 20 minuutissa vältä teippauskohdan aktiivista liikettä 20 30 minuuttia ennen urheilusuoritusta Liima kestää kastumista kuivaus pyyhkeellä taputtelemalla tukiteippaus kinesioteipillä 8. Kinesioteipin poisto Poistetaan 3 5 päivän kuluttua teippauksesta Kastele teippi Poistetaan ylhäältä alaspäin ihokarvojen suuntaisesti työnnä ihoa poispäin teipistä Vaikutusmekanismit 1. Veren-ja imunestekierron tehostaminen 2. Kivunlievitys 3. Lihastoiminnan tukeminen 4. Nivelten tukeminen 7
1. Veren-ja imunestekierron tehostaminen Imunestekierto Imunestejärjestelmä koostuu rakenteellisesti imusuonista ja imusolmukkeista Imusuoniston tehtävänä on kerätä kudosneste ja palauttaa se verenkierron suuriin laskimoihin Imunestekierto jaetaan pinnalliseen ja syvään imunestekiertoon Vaikutus Nopeuttaa nestekiertoa (veri- ja imuneste) Kudosten välinen tila Paine kudoksissa Kipu Imuneste kohti imusolmukkeita 2. Kivunlievitys Päämekanismi on kipureseptoreiden vähentynyt aktiviteetti Kinesioteipinvaikutus tapahtuu selkäydintasolla ja aivotasolla Porttikontrolliteorian mukaan kipuärsykettä aivoihin välittävien selkäydinsolujen toiminta estyy, mikäli soluihin saapuu kipualueelta samanaikaisesti muita sensorisia ärsykkeitä Vaikutus: Kipu Toiminnallisuus Paranemisprosessi 3. Lihastoiminnan tukeminen Kinesioteippauksella tuotetaan ihoon jännitettä, joka stimuloi mekanoreseptoreita, jolloin keho vastaa tähän muuttamalla teipin alla olevan lihaksen tonusta Mekanoreseptori= vastaanottavat ihon kautta tulevia mekaanisia ärsykkeitä, muuttaa ärsykkeet sähköisiksi signaaleiksi hermosto reagoi Lihastonus = jatkuva lihaksen supistumistila Vaikutus: Hermostollinen jännitys Lihastonus Nestekierto 8
4. Nivelten tukeminen Perustuu ihon tuntoa aistivien mekanoreseptoreiden stimulaatioon sekä mekaaniseen tukeen Mekanoreseptoreiden stimuloiminen aktivoi proprioseptorit Proprioseptoritvälittävät tietoa kehomme asennoista ja liikkeistä (asento- ja liiketunto) Kinesioteipillä annetaan vaurioituneelle nivelelle tai nivelsiteelle passiivinen tuki Tuen tuntemus tulee kinesioteipin aiheuttamasta ihoreseptorien jatkuvasta stimuloitumisesta Vaikutus: Asentotunto Liiketuntoa Nivelen toiminta Kinesioteippaus-tekniikat Kase Pinjappel Perustekniikka Lihastekniikka Mekaaninen-korjaus Korjaava- tekniikka Faskia-korjaus Faskia-tekniikka Tila-korjaus Tila-tekniikka Nivelside/jänne-korjaus Nivelside-tekniikka Toiminnallinen-korjaus Lymfaattinen-korjaus Lymfa-tekniikka Perustekniikka Basic application Vaikutetaan lihastonukseen Lihastonuksen lisäys = lihaksen aktivointi Lihastonuksen vähentäminen = lihaksen inaktivointi Toteutus: Aktivoidaan lihasta kiinnittämällä kinesioteippi lihaksen lähtökohdasta kiinnityskohtaan (origo insertio). Kinesioteipin venytys 25 50 %. Inaktivoidaanlihasta kiinnittämällä kinesioteippi lihaksen kiinnityskohdasta lähtökohtaan (insertio origo). Kinesioteipin venytys 15 25 %. Perusta korjaaville tekniikoille 9
Mekaaninen-korjaus tekniikka Mechanical correction recoiling Vaikutetaan kudoksen tai nivelen asentoon ja asentotuntoon Asetetaan lihas, faskia tai nivel tiettyyn kohtaan/asentoon Rajoitetaan lihaksen, faskian tai nivelen liikettä Aiheutetaan kudokseen painetta Kudoksen/nivelen painaminen, inward pressure Hyödynnetään rekyyliä, takaiskua Kinesioteipin venytys 50 75 % Toteutus: 1. Y-kinesioteipillä aiheutetaan kudokseen jännitys, jolloin keho pyrkii korjaamaan asentoa lievittääkseen teipillä aiheutettua jännitystä. tarvittaessa manuaalisen tekniikan käyttö 2. Tehdään I-kinesioteipillä kudokselle tai nivelelle tuki, este Faskia-korjaus tekniikka Fascia correction holding Vaikutetaan faskiaan, ihon alla ja lihasten välissä sijaitsevaan kalvoon Faskia asetetaan haluttuun kohtaan rajoitetaan liikkumista Toteutus: 1. Y-kinesioteipin elastisuuden avulla asetetaan faskia haluttuun kohtaan tai rajoitetaan sen liikettä. Kinesioteipin venytys 25 50 %. 2. Asetetaan faskiahaluttuun kohtaan manuaalisella tekniikalla, jonka jälkeen kiinnitetään Y-kinesioteippi, jolla pidetään faskiahalutussa kohdassa tai rajoitetaan sen liikkumista. Kinesioteipin venytys 50 75 %. Tila-korjaus tekniikka Space correction lifting Vähennetään kudoksiin kohdistuvaa painetta nostamalla ihoa alueella, jossa on kipua, tulehdus tai turvotusta Tila lisääntyy & paine vähenee nestekierto lisääntyy tulehdusnesteen poistuminen nopeutuu Kipu vähenee Toteutus: 1. Nostetaan ihoa I-mallisella kinesioteipillä 2. Käytetään faskia-korjaus tekniikan menetelmiä 3. Nostetaan ihoa donitsi-mallisella tai verkko-mallisella kinesioteipillä Kinesioteipin venytys 15 25 % tai 25 50 % 10
Nivelside/jänne-korjaus-tekniikka Ligament/Tendon correction pressure Vaikutetaan asento-ja liiketuntoon (proprioseptiikka) Kiinnitys suoraan hoidettavan nivelsiteen tai jänteen päälle Suunta O I / I O Toteutus: 1. Perustekniikan mukaisesti 2. Poistetaan taustapaperi keskikohdasta 1/3 teipin pituudesta ja kiinnitetään venytetty keskikohta. Pyydetään asiakasta viemään teipattava kehonosa suurimpaan liikelaajuuteen ja kiinnitetään teippien päät ilman venytystä. Kinesioteipin venytys Nivelside 50 75 %, 100 % Jänne 50 75 % Toiminnallinen-korjaus tekniikka Functional correction spring Avustetaan tai rajoitetaan liikettä Ärsytys mekanoreseptoreille proprioseptiikka Toteutus esimerkki, nilkka, koukistus, ojennus I-malli nivelen ylä- ja alapuolella +10 cm Alkuasento: koukistetaan nilkka Teipin päät kiinnitetään nilkan ylä- ja alapuolelle Ojennetaan nilkka Teipin keskiosa kiinnitetään ihoon liu uttamalla käsiä teipin päällä kohti niveltä Lymfaattinen-korjaus tekniikka Lymphatic correction Channeling Vaikutetaan imunestekiertoon Kinesioteipin ihoa nostava ominaisuus vähentää painetta imukudoksessa avaa imunestekanavia Kinesioteippi toimii imunesteen reittinä lähimpään vähemmän ahtautuneeseen imusolmukkeeseen Toteutus: Viuhkan suikaleet turvotusalueelle Viuhkan tyvi imusolmukkeen yläpuolelle Kinesioteipin venytys 0 15 % viuhkan suikaleissa 11
Vammatyyppi ja anatominen sijainti TOP-3 1. lihasrevähdys; reisi 2. jännetulehdus; nilkka 3. lihaskramppi; reisi / selkä 9 % Vaikutusmekanismi ja anatominen sijainti TOP-3 1. lihastoiminnan tukeminen; reisi 2. kivunlievitys; reisi / nilkka / pakara / kantapää 3. nivelten tukeminen; reisi 23 % 36 % 55 % 46 % 31 % Tutkittua - kivunlievitys González-Iglesias, Fernández-de-Las-Peñas, Cleland, Huijbregts, Del Rosario Gutiérrez-Vega. 2009. Short-term effects of cervical kinesiotaping on pain and cervical range of motion in patients with acute whiplash injury: a randomized clinical trial. Tarkoitus: Selvittää kinesioteipin lyhytaikaista vaikutusta niskakipuun ja kaularangan liikelaajuuteen potilailla, joilla on akuutti whiplash vamma. Tulokset: verrattunankontrollisryhmään kinesioteippausryhmässätilastollisesti merkittävä kivun väheneminen ja liikelaajuuksien (kaikki liikesuunnat) lisääntyminen heti teippauksen jälkeen ja 24 tuntia teippauksen jälkeen Tutkittua lihastoiminnan tukeminen Vithoulka, Beneka, Malliou, Aggelousis, Karatsolis, Diamantopoulos. 2010. The effects of Kinesio-Taping on quadriceps strength during isokinetic exercise in healthy non athlete women. Tarkoitus: Selvittää terveillä ei-urheilija naisilla kinesioteippauksen voimaa lisäävää ja voimaa vähentävää vaikutusta quadricepslihaksessa maksimaalisessa konsetrisessaisokineettisessä harjoittelussa sekä konsetrisenja eksentrisen yhdistetyssä isokineettisessä harjoittelussa Tutkimuksesta oletetaan olevan hyötyä vammojen ehkäisyssä ja suorituksen parantamisessa. Tulokset: Kinesioteippi kiinnitettynä vastus medialis, vastus lateralisja rectusfemorisfaskioidensuuntaisena saattaa lisätä eksentristä lihasvoimaa terveillä aikuisilla 12
Tutkittua lihastoiminnan tukeminen Marban, Rodriguez, Navarrette, Vega. 2011. The effect of Kinesiotaping on calf s injuries prevention in triathletes during competition. Pilot experience. Tarkoitus: Arvioida kinesioteipin vaikutusta subjektiiviseen kiputuntemukseen pohkeessa triathlon kisan päätyttyä. Kinesioteippi: Kinesioteippauksen tarkoituksena on rentouttaa sekä pienentää lihaksen tonusta ja estää kilpailun aikaisia lihaksen kontraktuuriaja kramppeja. Tulokset: Kilpailijat eivät tunteneet lihasjäykkyyttä tai kramppeja pohkeessa kilpailujen jälkeen. CASE 1 Pituushyppääjä Niina on treenannut tuleviin kisoihin ja nyt nilkassa on kipuja akillesjänteen kohdalla. Lääkäri on kertonut Niinalle, että nilkassa on krooninen tulehdus, joka saattaa johtua ylirasituksesta. Niina toivoo helpotusta kipuun. Minkä takia teippaat? Halutaan vähentää akillesjänteen tulehduksen aiheuttamaa kipua sekä pohjelihaksen kuormitusta. Mitä vaikutusmekanismia käytät? Kivunlievitys Lihastoiminnan tukeminen Mitä teippaustekniikkaa käytät? Jänne-korjaus Perustekniikka Minkä kinesioteippaus mallin valitset? I-malli = akillesjänne Y-malli= m. gastrocnemius Minkä kiinnitys suunnan valitset? Lihaksen kiinnityskohdasta lähtökohtaan CASE 1 Kolmipäinen pohjelihas (m. triceps surae) 1) kaksoiskantalihas (m. gastrocnemius) O: reisiluun sisänivelnasta ja reisiluun ulkosivunasta I: akillesjänteen välityksellä kantakyhmyyn 2) leveä kantalihas (m. soleus) O: pohjeluun pää ja pohjeluun takapinta I: akillesjänteen välityksellä kantakyhmyyn 13
Akillesjänteen tulehduksen kinesioteippaus CASE 2 Pitkänmatkan juoksija Uolevi on loukannut etureitensä (venähdys/revähdys). Vamman akuuttivaihe on ohi ja nyt Uolevi toivoo apua etureiden lihastoiminnan tehostamiseen. Minkä takia teippaat? Suoran reisilihaksen toimintaa halutaan tukea/tehostaa vamman jälkeen Mitä vaikutusmekanismia käytät? lihastoiminnan tukeminen Mitä teippaustekniikkaa käytät? Perustekniikka Mekaaninen-korjaus Minkä kinesioteippaus mallin valitset? I-malli Minkä kiinnitys suunnan valitset? Lihaksen lähtökohdasta kiinnityskohtaan Nelipäiseen reisilihakseen (m. quadricepsfemoris) kuuluva suora reisilihas 1) suora reisilihas (m. rectusfemoris) O:suoliluun alaetukärki, lonkkamaljan yläpuoli I:polvijänteen välityksellä polvilumpioon ja edelleen sääriluun kyhmyyn CASE 2 14
Suoran reisilihaksen toimintaa tehostava kinesioteippaus CASE 3 Pikajuoksija Kalle kärsii takareiden krampeista. Hän toivoo niihin helpotusta. Minkä takia teippaat? Takareiden lihasta halutaan rentouttaa, jotta se ei kramppaisi Mitä vaikutusmekanismia käytät? Lihastoiminnan tukeminen Mitä teippaustekniikkaa käytät? lihas-tekniikka Minkä kinesioteippaus mallin valitset? Y-malli Minkä kiinnitys suunnan valitset? Lihaksen kiinnityskohdasta lähtökohtaan Hamstring lihasryhmä CASE 3 1) kaksipäinen reisilihas (m. bicepsfemoris) O:istuinkyhmy, reisiluun harjun ulompi harjanne I: pohjeluun pää 2) puolijänteinen lihas (m. semitendinosus) O: istuinkyhmy I: sääriluun kyhmyn mediaalipuolelle hanhenjalkakalvoon 3) puolikalvoinen lihas (m. semimembranosus) O: istuinkyhmy I: sääriluun sisänivelnasta 15
Takareiden toimintaa tukeva kinesioteippaus Lähteet Appelqvist, S. 2008 2011. Kinesioteippaus. [viitattu 29.11.2011]. Saatavissa: http://www.kinesiopiste.fi/kinesio Bjålie, Jan G., Haug, E., Sand, O., Sjaastad, QyosteinV. & Toverud, Kari C. 2008. Ihminen: fysiologia ja anatomia. 5. uudistettu painos. Porvoo: WSOY. [104, 258] González-Iglesias, J., Fernández-de-Las-Peñas, C., Cleland, J., Huijbregts, P., Del Rosario Gutiérrez- Vega, M. 2009. Short-term effects of cervical kinesiotaping on pain and cervical range of motion in patients with acute whiplash injury: a randomized clinical trial. The Journal of orthopaedicand sports physical therapy 2009 Jul,Volume39, Issue 7. [515-521] Isomäki, A., Väänänen, S. 2009. Näyttöön ja kirjallisuuteen perustuvat suositukset voima-ja liikkuvuusharjoitteluun sekä neuromuskulaarisenkontrollin harjoittamiseen. [viitattu 8.5.2012]. Saatavilla: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4794/impingementsyndrooman%20fysioterapia.pdf?sequence=1[34] Kahanov, L. Kaltenborn, J. 2007a. KinesioTaping, Part 1: An Overview of Its Use in Athletes. Athletic Therapy Today; May2007, Vol. 12 Issue 3. [17-18] Kalso, E., Haanpää, M., Vainio, A. (toim.). 2009. Kipu. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. [53,230] Kase, K., Wallis, J., Kase, T. 2003.Clinical Therapeutic Applications of the KinesioTaping Method.Tokyo: Ken Ikai Co. Ltd. [5, 12-17, 20-41, 63, 83, 139-140, 192-194] Kouri, E., Ebneth-Pihlaniemi, M. 2009. Uusi tuttavuus: Kinesioteippaus. Fysioterapia 1/2009. [19-20] Käypä hoito. 2010. Alaraajoja tukkiva valtimotauti [viitattu 23.5.2012]. Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50083 Marban, R., Rodriguez, E., Navarrette, P.,Vega, D. 2011. The effect of Kinesiotaping on calf s injuries prevention in triathletes during competition. Pilot experience. Journal of Human Sport & Exercise. Volume 6, Issue 2. [305-308] Mustajoki, P. 2012. Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia) [viitattu 23.5.2012]. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00843 Nienstedt, W., Hänninen, O. Arstila, A. & Björkqvist, S. 2009. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 18. uudistettu painos. Porvoo: WSOY. [147, 244 245, 475-476] Nuoramo, T. 2010. Kinesioteippaus mullistaa kivunhoitoa. Valmentaja. Helsinki: Urheilusyke. -16 (2010) : 4. [40-42] Nuoramo, T., Pehkonen, S. 2009. Kinesioteippaus -kivunhoitoa ja kuntoutusta. Suomen urheilufysioterapeutit. Valmentaja. - Helsinki: Urheilusyke. - 1238-4283. - 15 (2009) : 4-5. [38-39] Pijnappel, H. 2009.Handbook of Medical Taping.MedicalTapingConcept. [11, 15-18, 33, 43-49, 76, 79, 133, 142] Reunanen, A. 2005. Verenkiertoelinsairaudet [viitattu 23.5.2012]. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00025&p_haku=verenkierto Rönnemaa, T. 2011. Mitä on neuropatia? [viitattu 23.5.2012]. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia01713 Sand, O., Sjaastad, QysteinV., Haug, E., Bjålie, Jan G. & Toverud, Kari C. 2011. Ihminen: fysiologia ja anatomia. Helsinki: WSOYpro. [148, 295, 307, 308] Vithoulka, I., Beneka, A., Malliou, P., Aggelousis, N., Karatsolis, K., Diamantopoulos, K. 2010. The effects of Kinesio-Taping on quadriceps strength during isokinetic exercise in healthy non athlete women. Isokinetics and Exercise Science 18 (2010). [1 6] Williams, S., Whatman, C., Hume, P., Sheerin, K. 2012.Kinesio taping in treatment and prevention of sports injuries: a meta-analysis of the evidence for its effectiveness. SportsMed. 2012 Feb 1;42(2). [153] 16