Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018
Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain (17.9.1982/710) 27 :n mukainen työtoiminta on kuntouttavaa ja henkilön työkykyä kartoittavaa. Palvelu on tarkoitettu niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja olleet usein pitkään pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta. Sosiaalihuoltolain 27 d mukaista työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Tätä työllistymistä tukevaa työtoimintaa voidaan järjestää siten, että asiakas on työsuhteessa palveluntuottajaan ja ansaitsee työtehtävistä palkkaa. Toiminnan tavoitteena on tukea ja kasvattaa henkilön valmiuksia kohti työelämää. 6.9.2018 2
Jatkuu Sosiaalihuoltolain 27 e :n nojalla järjestetään toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää työtoimintaa. Tätä työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d :ssä tarkoitettuun työsuhteiseen työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Tällöin asiakas ei ole työsuhteessa palveluntuottajaan tai toiminnan järjestäjään, mutta hän saa toimintaan osallistumisesta työosuusrahaa. Tämä työosuusraha ei kuulu palvelusetelillä korvattaviin kuluihin. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana. Toiminta voi olla myös avointen työmarkkinoiden työpaikassa tapahtuvaa avotyötä, johon asiakas saa riittävän yksilöllisen tuen esimerkiksi työhön valmentajalta. Työtoiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaan elämänhallintaa ja mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. 6.9.2018 3
Jatkuu.. Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan asiakkaat voivat olla työmarkkinoilta pudonneita, mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai vammaisia henkilöitä. Heillä voi olla syntymästä saakka, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuen alentunut toimintakyky, joten yksilöllinen tuki ja ohjaus ovat tarpeen. Työtoiminnan tehtävät on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan siten, että toiminta tukee henkilökohtaisesti asetettavia tavoitteita tarkoituksenmukaisella tavalla. Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan asiakkailla on toimeentulona eläke, kuntoutusraha, kuntoutustuki, sairauspäiväraha tai toimeentulotuki. Työmarkkinatuella olevat asiakkaat eivät voi osallistua tämän lain nojalla järjestettyyn työtoimintaan. Työtoiminnan kesto ja päivittäinen työaika määräytyvät asiakkaan tarpeen, tavoitteiden ja toimintakyvyn mukaisesti. Työtoimintapäiviä voi olla 1-5 päivää viikossa ja työpäivän pituus on 3-6 tuntia klo 8-16 välisen aikana. Työpäivän pituus voi perustellusta syystä olla myös lyhyempi tai pidempi. Työtoimintajakso myönnetään 3 kuukaudeksi kerrallaan 6.9.2018 4
Palvelun myöntämiskriteerit Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan seteliä myönnetään henkilöille, joille vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palveluiden ja toimenpiteiden lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille tai tarvitsevat työtoimintaa arjen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa ei myönnetä silloin kun asiakas kykenee kuntouttavaan työtoimintaa tai kykenee osallistumaan muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen tai työmarkkinatukea saaville 6.9.2018 5
Palvelun järjestäminen Asiakkaat ohjautuvat palveluun aikuissosiaalityön (27 e ) tai vammaispalvelujen (27 d ) kautta. Yhteydenottoja tulee muista sosiaalipalveluista, vammaispalveluista, psykiatrian poliklinikalta, psykiatrisesta sairaalasta, tuetun asumisen yksiköistä sekä erityisammattiopistoista. Sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin sekä asiakassuunnitelman (SHL 1301/2014, 36 ja 39) yhteistyössä asiakkaan ja hänen tarpeitaan vastaavan palveluverkoston kanssa sekä päätöksen palvelusetelin myöntämisestä. Palvelun alkaessa tehdään asiakkaan, lähettävän tahon ja palvelun tilaajan kanssa palvelusuunnitelma ja työtoimintasuunnitelma. Palvelusuunnitelman laativat aikuissosiaalityön (27 e ) ja vammaispalveluiden (27 d ) työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa, Työtoimintasuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja ohjaavan tahon työntekijöiden kanssa. Asiakkaan kanssa laaditun asiakassuunnitelman perusteella määritellään palvelun kesto. Työtoimintasuunnitelmat tehdään asiakkaan tarpeen mukaan sopimusjakson ajalle. Palvelua voidaan jatkaa uudella palvelutarpeen arviointiin perustuvalla päätöksellä tarpeen mukaan. 6.9.2018 6
Palvelun sisältövaatimukset Palvelusetelin sisältö ilmenee palvelusetelistä. Palveluntuottaja toimii Jyväskylän kaupungin määrittelemien yleisten tavoitteiden sekä asiakkaan palvelupäätöksessä määriteltyjen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Palvelu pohjautuu aikuissosiaalityössä tehtävään palvelutarpeen arviointiin ja päätökseen. Asiakas sopii Palveluntuottajan kanssa palvelun ajankohdasta. Palvelun tarkempi sisältö määritetään asiakkaan ja palveluntuottajan kesken. Palvelu voi sisältää esimerkiksi ohjattuun työtoimintaan osallistuminen osallistumista työtoimintasuunnitelman mukaisesti kuntoutukseen ja/tai hoitoonsa liittyvään toimintaan Asiakkaan elämänhallintaa vahvistetaan erilaisten palveluntuottajan tuottamien sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien avulla sekä motivoimalla ja kannustamalla asiakasta. 6.9.2018 7
Palveluntuottajan henkilöstön pätevyysvaatimukset Palveluja tuottavalla toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että toiminta täyttää sille asetut vaatimukset. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että sillä on palvelun tuottamiseksi riittävä määrä koulutettua, asiantuntevaa ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilökuntaa. Vastuuohjaajalla /palvelun vastuuhenkilöllä tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava opistoasteinen koulutus sekä perehtyneisyys työ- ja toimintakyvyn tukemista arvioivan palvelun tuottamiseen. Asiakastyössä olevalla henkilöstöllä tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tai muun soveltuvan tutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä täydennyskoulutuksen järjestämisestä. 6.9.2018 8
Palveluntuottajan henkilöstön pätevyysvaatimukset Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla riittävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito ottaen huomioon henkilön työtehtävät. Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot ja taidot tehdä yhteistyötä asiakkaiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä muun asiakkaan toimintaympäristöön liittyvän verkoston toimijoiden sekä palvelun tilaajan kanssa. Henkilöstön tulee kunnioittaa asiakasta ja asiakkaan yksilöllisiä toiveita, sekä olla luotettavaa ja palveluhenkistä. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä täydennyskoulutusten järjestämisestä. Henkilöstöllä tulee olla voimassa olevat ensiaputaidot. Palveluntuottajan on huolehdittava henkilökuntansa riittävästä asiakastyön kirjaamiseen ja tietojärjestelmiin liittyvästä osaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutukseen kuluva aika on palveluntuottajan työntekijöille työaikaa, jonka kustannuksista vastaa palveluntuottaja. 6.9.2018 9