Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta (KPY 250) FI.PLM.2018-19 741/20.05.00/
1 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 3 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 9 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 11 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 11 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 15 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 15 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 15 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 15 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 19 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 20 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 24 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 24 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 25 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 25 1.6.4 Tase... 27 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 27 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 30 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 30 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 31 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 32 4 TASE... 33 5 LIITETIEDOT... 35 6 ALLEKIRJOITUKSET... 41
2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Puolustusministeriön vuotta kuvaa valtioneuvoston puolustusselonteon valmistuminen, kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin vastaaminen ja hallitusohjelman hankkeiden edistäminen. Ministeriön työskentelyssä on painottunut sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen osana kokonaisturvallisuutta. Myös pääministeri Sipilän hallitus on nostanut puolivälitarkastelussaan turvallisuuden yhdeksi uudeksi avaukseksi hallituksen loppukaudelle. Puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle 2020-luvun puoliväliin saakka. Selonteolla ja sen toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa, luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle. Toimeenpano on käynnistetty antamalla selonteon ohjauskirje Puolustusvoimille, sisällyttämällä määrärahatarpeita kehys- ja talousarvioehdotuksiin sekä huomioimalla linjaukset toiminnanohjauksessa. Puolustushallinnossa on jatkettu ilma- ja meripuolustuksen poistuvien strategisten suorituskykyjen korvaamisen valmistelua. Ministeriössä toimii strategisten hankkeiden ohjelma, joka vastaa hankkeiden kokonaisuuden ohjauksesta, koordinoinnista, ulkoisesta laadunvarmistuksesta, rahoitusmalleista sekä hankintaratkaisujen turvallisuus- ja puolustuspoliittisten päätöskriteerien valmistelusta. Vuonna nykyisen hävittäjäkaluston korvaavassa HX-hankkeessa analysoitiin vastaukset tietopyyntöön Hornet-kaluston korvaamisesta sekä vastaanotettiin hankkeen ase- ja sensorijärjestelmiä koskevan tietopyynnön vastaukset. Merivoimien uusiin aluksiin liittyvässä Laivue 2020 -hankkeessa tehtiin sopimus laivan suunnittelusta ja käynnistettiin asejärjestelmien hankintaneuvottelut. Puolustusvoimien kansainvälistä apua, Puolustusvoimien turvaamistehtäviä ja puolustusmateriaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymistä koskevien hallituksen esitysten käsittelyä jatkettiin ja esityksiin sisältyvät lait hyväksyttiin. Aluevalvontalakia ja rikoslakia koskevat lainmuutokset tunnuksettomien sotilaallisten ryhmien osalta tulivat voimaan. Puolustusvoimien henkilöstön eroamisikäsäännöksiä muutettiin. Lisäksi ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi työryhmämietintö luovutettiin puolustusministeriölle. Monikansallista, alueellista ja kahdenvälistä puolustusyhteistyötä on syvennetty ja monipuolistettu. EU:n puolustusyhteistyötä ja muuta kansainvälistä toimintaa jatkettiin Naton kumppanuusyhteistyössä, Euroopan unionissa, Pohjoismaiden kesken sekä kahdenvälisesti. Ministeriö on osallistunut Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan puolustusviraston mahdollisten uusien rahoitusinstrumenttien selvitystehtäviin. EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisessä ministeriö on vaikuttanut ennakoivasti ja aktiivisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) valmisteluun. Suomi toimi pohjoismaisen Nordefco-puolustusyhteistyön puheenjohtajamaana. Kuluneena vuonna allekirjoitettiin Saksan sekä päivitettiin Viron ja Puolan yhteistyöasiakirjat. Suomi liittyi Ison-Britannian johtamaan nopean toiminnan joukkoon sekä Saksan kehysvaltiomaaryhmään. Kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä nopean toiminnan joukkoihin osallistumista jatkettiin. Valtioneuvosto, eduskunta ja tasavallan presidentti on pidetty tietoisina ajankohtaisista Suomen kannalta merkittävistä kansainvälisistä harjoituksista. Puolustusmateriaali- ja hankintapolitiikassa huomioitiin Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukset Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta. Materiaalipoliittisten linjausten toteutumista on seurattu keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelmien toimeenpanossa sekä teollisen yhteistyön ohjeistusta on päivitetty. Asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa sekä kriisinhallintatehtävissä palvelevien ja palvelleiden tukia ja etuuksia on parannettu. Lisäksi tehtiin kansainvälisen avun antamisen palvelussuhteen ehtoja koskeva tarkentava virka- ja työehtosopimus.
3 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Puolustusministeriö raportoi toimintakertomuksessaan hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa (FI.PLM.-295) vahvistettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden sekä toiminnallisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisiksi vaikuttavuustavoitteiksi on asetettu Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka, ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky, turvallinen yhteiskunta ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) puolustusministeriön toimialaan kuuluvat tehtävät ja asetuksessa puolustusministeriöstä (375/2003) puolustusministeriölle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian (VNpp/2.11.) linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Vaikuttavuustavoite: Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Tavoite: Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon linjausten toimeenpano hallinnonalalla Arviointi: Hyvä Analyysi: Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjaukset muodostivat perustan vuonna julkaistulle puolustusselonteolle (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/). Puolustusselonteko ohjaa hallinnonalan, erityisesti Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä tuottamaan valtakunnan puolustamiseen tarvittavan puolustuskyvyn. Puolustuselonteon linjausten toimeenpano on käynnistetty antamalla selonteon ohjauskirje Puolustusvoimille. Selonteon linjaukset on otettu huomioon toiminnanohjausprosessissa. Tavoite: Puolustuskyvyn pitkän aikavälin kehittämisperusteiden valmistelu ja siihen liittyvä ohjaus Arviointi: Hyvä Analyysi: Puolustusselonteon laatimisen ajaksi keskeytettyä puolustusministeriön strategiatyötä jatkettiin. Strategia jalkauttaa puolustusselonteon poliittisen ohjauksen ja puolustuskyvyn pitkän aikavälin kehittämisen konkreettisiksi suuntaviivoiksi. Tavoite: Monikansallisen, alueellisen ja kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventäminen ja monipuolistaminen erityisesti Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa Arviointi: Hyvä Analyysi: Ministeriö on jatkanut puolustusyhteistyön syventämistä. Vuoden aikana on muun muassa ministeritasolla allekirjoitettu uusi yhteistyöasiakirja Saksan kanssa ja päivitetty yhteistyöasiakirjat Viron ja Puolan kanssa. Ministeritasolla allekirjoitettiin myös asiakirjat Suomen liittymisestä Ison-Britannian johtamaan nopean toiminnan joukkoon (Joint Expeditionary Force) sekä Saksan kehysvaltiomaaryhmään (Framework Nations Concept).
4 Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistäminen on jatkunut ja ministeriötason vierailuvaihto on ollut tiivistä. Ministeritason ja virkamiesjohdon tapaamisia Yhdysvaltojen kanssa on järjestetty poikkeuksellisen paljon. Lisäksi kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on vahvistettu lisäämällä kolmenkeskistä yhteistyöstä maiden välillä. Puolustusministeriö isännöi Northern Group puolustusministerikokouksen Helsingissä. Kokouksen merkittävyyttä korosti Yhdysvaltojen puolustusministerin Mattisin osallistuminen. Aktiivista kumppanuusyhteistyötä on jatkettu Naton kanssa ja hyödynnetty EOP (Enhanced Opportunities) -kumppanuuden tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Tiivis puolustuspoliittinen dialogi on jatkunut eri tasoilla sekä käytännön yhteistyö tiivistynyt erityisesti ns. 29+2 -formaatissa yhdessä Ruotsin kanssa. Keskeisiä yhteistyöalueita ovat olleet yhteisten arvioiden ja tilannetietoisuuden lisääminen Itämeren alueella, osallistuminen Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä kyberpuolustusyhteistyö, jossa Suomi ensimmäisenä kumppanimaana solmi kahdenvälisen poliittisen puiteasiakirjan Naton kanssa. EU:n puolustusulottuvuuden kehittämistä on vahvistettu. Suomi vaikutti ennakoivasti ja aktiivisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) valmisteluun kuuluen ns. 4+4 -maiden ydinryhmään. Suomi osallistui puolustuksen ensimmäiseen vuosittaiseen CARD-arvioinnin (Coordinated Annual Review on Defence) muovaamiseen. Lisäksi Suomi oli tiiviisti mukana EU:n puolustusrahaston niin tutkimus- kuin suorituskykyikkunoiden valmisteluissa ja vaikutti saman mielisten maiden ryhmissä. Puolustushallinnon EU-asioiden koordinaatio- ja valmisteluprosessia kehitettiin muun muassa lisäämällä ministeriön osastojen ja pääesikunnan välisiä koordinaatiokokouksia sekä tiivistämällä säännöllistä videoyhteyttä Brysseliin. Kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä nopean toiminnan joukkoihin (EU:n taisteluosastot, NRF) osallistumista on jatkettu ja varmistettu niiden hyödyntäminen Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien suorituskykyjen ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Valmistelut osallistumisesta Saksan johtamaan taisteluosastoon vuonna 2020 on käynnistetty. Tavoite: Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuuden toimeenpano vuonna ja valmistautuminen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 Arviointi: Hyvä Analyysi: Suomi toimi pohjoismaisen puolustusyhteistyön (NORDEFCO) puheenjohtajamaana vuonna. Suomen puheenjohtajuuskauden kauden sisällölliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Suomen puheenjohtajuuskaudella allekirjoitettiin ilmatilannekuvan vaihtoa koskeva NORE- CAS-yhteisymmärryspöytäkirja, toteutettiin päätöksentekoharjoitus, jatkettiin Pohjoismaiden kesken toteutettavaa helpotetun maahantulon yhteisymmärryspöytäkirjan toimeenpanoa sekä jatkettiin varalaskupaikkoja koskevaa työtä ja ilmavoimien välistä harjoitustoimintaa. Puheenjohtajuuskaudella syvennettiin puolustuspoliittista dialogia ja laajennettiin sen maantieteellistä ulottuvuutta myös pohjoiseen. Yhteishankintailmoitus yhteisestä taisteluasusta julkaistiin neljän Pohjoismaan kesken ja päätettiin aloittaa Nordefco Visio 2020 -uudistustyö. Puheenjohtajuuskaudella edistettiin logistisen valmiuden ja huoltovarmuuden prioriteettialueita. Logistinen valmius on uusi aihepiiri pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä ja se otettiin hyvin vastaan muiden maiden toimesta. Nykyinen puheenjohtaja tulee jatkamaan kyseisen aihepiirin parissa. Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettiin kaksi Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta. Jälkimmäisen yhteydessä järjestettiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministerikokous sekä Pohjoisen ryhmän (Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Iso-Britannia, Hollanti, Saksa)
5 kokous, johon osallistui Yhdysvaltojen puolustusministeri kutsuttuna vieraana. Ministerikokousten lisäksi Pohjoismaiden puolustuspolitiikkapäälliköt kokoontuivat kahteen erilliseen kokoukseen, joista toisen yhteydessä järjestettiin yhteiskokous Georgian kanssa. Lisäksi Suomi isännöi Pohjoismaiden kansliapäällikköjen kokouksen sekä useita sihteeristötason kokouksia. Suomen valmistautuminen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskauteen on aloitettu yhteistyössä EU-ministerivaliokunnan ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Tavoitteiksi on esitetty erityisesti Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelman (EDAP), EU-Nato -yhteisjulistuksen ja globaalistrategian toimeenpanoa. Puheenjohtajuuskaudella suunnitellaan edistettävän puolustuksen uusia rahoitusvälineitä (esim. puolustusrahasto), puolustustutkimusta sekä yhteishankkeita suorituskykyjen kehittämiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Tavoite: Ministeriön yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen Arviointi: Hyvä Analyysi: Puolustusministeriö sai valmiiksi sisäisen tilannetietoisuusjärjestelmän. Järjestelmä on pilotoitu, mutta tilannetiedon tuottaminen järjestelmällä edellyttää toimintatapoja koskevan kehittämistyön jatkamista. Vaikuttavuustavoite: Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Tavoite: Strategisten suorituskykyhankkeiden kokonaisuuden hallinta Arviointi: Hyvä Analyysi: Strategisten suorituskykyhankkeiden (HX-hanke ja LV2020-hanke) valmistelua on jatkettu. Hankkeet on sisällytetty puolustusselontekoon ja ne on esitelty valtiojohdolle ja eduskunnalle. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamishankkeen (HX-hanke) tietopyynnön (RFI, Request for information) vastaukset analysoitiin ja toteutettiin vastauksia täydentävät pre eval -matkat. HX-hankkeen ase- ja sensorijärjestelmien tietopyyntö lähetettiin seitsemään maahan 29.9.. Vastaukset vastaanotettiin 1.12.. Keväällä 2018 lähetettävän HX-hankkeen tarjouspyynnön (RFQ, Request for quotation) suunnitteluun liittyen valmisteltiin päätösalueiden soveltamisen periaatteet sekä toteutettiin TURPO-arvioinnin vaihe 1 (taustamuistio). Laivan suunnittelusta on tehty sopimus Rauma Marine Constructions Oy:n kanssa. Sopimus syventää aiesopimuksen mukaista yhteistyötä telakan kanssa. Asejärjestelmien hankintaneuvottelut käynnistettiin osallistumishakemusten perusteella valitun kolmen toimittajaehdokkaan kanssa. Strategisten suorituskykyhankkeiden ulkoinen laadunvarmistus aloitettiin HX:n ja jatkettiin LV2020 osalta. Kilpailutuksen kautta valittiin toteuttajiksi Deloitte (HX) ja KPMG (LV2020).
6 Tavoite: Puolustushallinnon tehtävien edellyttämä ja toimintaympäristön muutoksiin vastaava puolustuskyky Arviointi: Hyvä Analyysi: Puolustuskykyä on parannettu muun muassa materiaalisen valmiuden hankinnoilla ja kehittämisellä, varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksella sekä lisäämällä harjoituksia ja kansainvälistä puolustusyhteistyötä. (kts. erittely luvusta 1.4.1 suurimmista ministerin euromääräisistä hankintapäätöksistä.) Puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä on hidastanut puuttuva sotilastiedustelulainsäädäntö ja hallitusohjelman säästöohjelmat. Tavoite: Puolustuskyvyn kehittämistä ja huoltovarmuutta turvaava kansainvälinen yhteistoiminta erityisesti EU:n, Naton ja pohjoismaiden kanssa Arviointi: Hyvä Analyysi: EU:n puolustusulottuvuuden ja kansallisten suorituskykyjen kehittämistä sekä puolustuspolitiikan kokonaistavoitteita on edistetty. Vuoden painopistealueet olivat: EU:n puolustusulottuvuuden strateginen ohjaus, EU:n puolustustutkimus, EU:n sisämarkkinat ja puolustusteollisuus, suorituskykyjen kehittämissuunnitelma (CDP), huoltovarmuus ja hybridiuhkiin vastaaminen. Aktiivisessa kumppanuusyhteistyössä Naton kanssa hyödynnettiin täysimääräisesti EOP (Enhanced Opportunities) -kumppanuuden tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Euroopan puolustusviraston (EDA) puitteissa jatkuneen huoltovarmuusyhteistyön saavutuksena hyväksyttiin EU:n poliittinen sitoumus sotilaallisen huoltovarmuuden alalla. Pohjoismaista materiaaliyhteistyötä koskevan sopimuksen huoltovarmuus- ja vientivalvontaliitteiden neuvotteluita jatkettiin. Tavoite: Kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevien edellytysten varmistaminen Arviointi: Hyvä Analyysi: 1.7. voimaantulleeseen lainsäädäntöön liittyvien toimintamallien, ohjeiden ja parhaiden käytänteiden kehittäminen on aloitettu.
7 Tavoite: Materiaalipoliittisten linjausten toteutuminen keskeisten hankkeiden ja kehittämisohjelman toimeenpanossa Arviointi: Hyvä Analyysi: Materiaalipolitiikassa huomioitiin vuonna hyväksytyn valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen -linjaukset koskien kansallisen puolustuksen keskeisten suorituskykyjen rakentamista ja ylläpitoa sekä siihen vaadittavaa teknologista ja teollista kykyä ja osaamista. Teollisen yhteistyön ohjeistus päivitettiin puolustusministeriön johdolla vastaamaan periaatepäätöksen linjauksia. Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn kehittämistä, ylläpitoa ja ajantasaistamista jatkettiin erityisesti materiaalipoliittisen johtoryhmän (MAJO) ja puolustushallinnon kaupallisen johtoryhmän (PUKAJORY) työskentelyssä. Erityistä huomiota kiinnitettiin hankintasopimusten oikea-aikaiseen valmisteluun ja tehtyjen sitoumusten toteutumisen valvontaan siirtyvien erien vähentämiseksi. Hankintojen tilannetietoisuutta sekä oikea-aikaisuutta parannettiin yhteistyössä Pääesikunnan ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa. Puolustushallinnon kumppanuuksien kehittämistä koskevaa yhteistyötä jatkettiin Puolustusvoimien kanssa; tähän sisältyi muun muassa strategisen kumppanuuden kriteerien täsmentäminen ja näiden soveltaminen kumppanuuksien arvioinnissa ja raportoinnissa. Materiaalipoliittista ohjausta annettiin Laivue2020- ja HX-hankkeiden valmistelussa, jossa kiinnitettiin huomioita erityisesti taloudellisten- ja oikeudellisten riskien hallintaan sekä puolustushallinnon hankintaperiaatteiden toteuttamiseen. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden toteutumisen ja etenemisen tilanne käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta. Tavoite: Toimintaedellytykset hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän ja asevelvollisuuden ylläpidolle ja kehittämiselle pitkäjänteisesti Arviointi: Hyvä Analyysi: Yleisen eläkeiän noston vaikutusten hallintaa Puolustusvoimien sotilaseläkejärjestelmään ja ammattisotilasreserviin jatkettiin. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidentäminen toteutettiin hallinnonalalla. Seurattiin palkkaliukuman rajoittamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toimeenpanoa sekä kilpailukykysopimuksesta aiheutuvien säästöjen vaikutusta henkilöstömenoihin. Ennaltaehkäisevää palkkaliukuman hallintaa jatkettiin. Asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön tapaturma- ja palvelussairauden korvaamista koskevien uusien lakien soveltaminen on aloitettu yhteistyössä Valtiokonttorin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kansainvälisen avun antamisen palvelussuhteen ehtoja koskeva tarkentava virka- ja työehtosopimus on tehty. Lisäksi ohjattiin kansainvälisen avun antamiseen liittyviä henkilöstöasioita.
8 Tavoite: Tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kehittämislinjausten toteutuminen kokonaistarkastelun ja puolustusvoimauudistuksen mukaisesti Arviointi: Hyvä Analyysi: Tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kehittämislinjaukset toteutettiin tilahallinnan kokonaistarkastelun ja puolustusvoimauudistuksen mukaisesti. Toimitilastrategian -2030 ja ympäristönsuojelu-suunnitelman 2012 2025 toimeenpanoa jatkettiin. Tavoite: Valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisten ICT-palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto hallinnonalalla Arviointi: Tyydyttävä Analyysi: Puolustushallinnon virastoja ohjattiin ottamaan käyttöön valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluita ja erityisesti turvallisuusverkon (TUVE) palveluita toimintavarmuuden, turvallisuuden, yhteensopivuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yhteisillä ratkaisuilla korvataan käytössä olevia omia ratkaisuja ja erityisesti valtionhallinnossa jo toteutettujen ratkaisujen kanssa päällekkäisiä ratkaisuja. Puolustushallinnolla on jo käytössä yhteiset perustietotekniikkapalvelut, mutta eräiden yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen selvityksiä on jatkettava. Yhteisiä palveluja kehitetään vastaamaan paremmin käyttäjäorganisaation tarpeita. Puolustusvoimat on ottanut TUVE-palvelut käyttöön. Puolustushallinnon rakennuslaitos käyttää Valtorin tarjoamia yhteisiä perustietotekniikkapalveluita, mutta laaditun selvityksen perusteella sen olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää TUVE-palveluja. Tavoitetilan mukaisilla yhteisillä TUVE-palveluilla Puolustushallinnon rakennuslaitoksella olisi selvityksen mukaan paremmat edellytykset toteuttaa tehtävänsä ja tukea asiakastaan Puolustusvoimia kaikissa valmiustiloissa. Vaikuttavuustavoite: Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Tavoite: Toimintaedellytykset osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kansainväliseen koulutus-, harjoitus- ja muuhun toimintaan sekä siihen liittyvä toimeenpanon ohjaus Arviointi: Hyvä Analyysi: Sotilaallisen kriisinhallinnan toimeenpanossa on jatkettu yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vaikuttavuuden pääpaino on ollut ISILin vastaisen koalition toimissa Irakissa, jossa on tehty laaja-alaista työtä eri yhteistyöosapuolien kanssa ja tuettu kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yhteistyö UNIFIL-operaatiossa eri kansallisuuksien kanssa on ollut merkittävää. Osallistumista kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä nopean toiminnan joukkoihin on jatkettu varmistaen niiden hyödyntäminen Suomen puolustuskyvyn ja Puolustusvoimien suorituskykyjen ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Valmistelut Saksan johtamaan taisteluosastoon osallistumisesta vuonna 2020 on käynnistetty.
9 Valtioneuvosto, eduskunta ja tasavallan presidentti on pidetty tietoisena Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan (kriisinhallintakatsaukset ja valiokuntakuulemiset) sekä Suomen kannalta merkittävään kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan keväällä käyttöönotetun toimintamallin mukaisesti. Vaikuttavuustavoite: Turvallinen yhteiskunta Tavoite: Kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen ja kehittäminen yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteiden mukaisesti Arviointi: Hyvä Analyysi: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) laadittiin laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden ja se esiteltiin kaksi kertaa hallituksen strategiaistunnossa. YTS hyväksyttiin Valtioneuvoston yleisistunnossa 2.11.. YTS on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista tulevina vuosina. Muita kehittämiskohteita olivat kokonaisturvallisuuden ennakointiverkostotoiminnan aloittaminen ja tuki hybridianalyysin sekä turvallisuustilannekuvan valmistelussa. Kokonaisturvallisuutta kehitettiin päivittämällä Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma, jonka Turvallisuuskomitea (TK) hyväksyi 10.4.. Toimeenpano-ohjelman periaatteiden mukaisesti TK järjesti Kyberfoorumin ja -verstaita. Kodin kyberopas julkaistiin 20.4.. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi maanpuolustusjärjestöille vuoden talousarviossa momentille 27.10.50 (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2,029 milj. euroa. Jakopäätöksen mukaisesti määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallinto-tehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Määrärahasta 1,804 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 :n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin.
10 Seuraavassa taulukossa on esitetty puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle asetetut tulostavoitteet ja niiden toteuma: Taulukko 1: Valtionavustuksen käytön toiminnallinen tehokkuus. Tavoite Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 38 39 53 39 Tuottavuus MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 984 1 984 1 370 1 920 Tuotokset ja laadunhallinta MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 60 200 (josta naisia 16 500) 67 200 (josta naisia 18 000) 51 000 (josta naisia 14 000) 68 740 (josta naisia 18 580) MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (vrk) 5 000 5 000 3 000 3 838 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5 4,32 4,27 4,00 4,42 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) ei mitattu ei mitattu 4,00 4,30 Henkilötyövuodet (htv) 45 45 45 45 MPK:n toteutuneista toiminnallisista tehokkuustavoitteista toiminnan taloudellisuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Asetettu tavoite ylitettiin kuitenkin selvästi. Tuottavuus laski 3,2 % vuoden tasosta, mutta asetettu tavoite ylitettiin. MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausia oli yhteensä 68 740, joista naisille kohdistui 18 580 vuorokautta. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (3 838) on 1 162 päivää (23,2 %) pienempi kuin vuonna, mutta ylittää asetetun tavoitteen. Kurssityytyväisyyden toteutunut luku oli 4,42, jossa on nousua 3,5 % vuoteen verrattuna. Asetettu tavoite ylitettiin 10,5 %:lla. Työtyytyväisyys ylitti asetetun tavoitteen. Toteutunut henkilötyövuosimäärä (45) pysyi samana kuin vuonna.
11 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Vuoden tulostavoiteasiakirjassa tuottavuudelle on asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön toiminnoille. Puolustusministeriön henkilötyövuosien toteutunut kokonaismäärä on yhden henkilötyövuoden enemmän kuin vuodelle asetettu tavoite. Taulukko 2: Henkilötyövuodet toimintoalueittain. Toimintoalue Htv Htv Htv-tavoite Htv Ydintoiminnot (puolustuspolitiikka) Puolustuspoliittinen vaikuttaminen 19 18 39 16 Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen 31 31 27 21 Puolustuskyvyn käyttö 8 7 7 9 Ohjaustoiminnot Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 8 8 12 15 Toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu 43 43 27 42 sekä seuranta Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 10 10 13 12 EU- ja kansainväliset asiat 13 13 7 17 Muut ministeriökohtaiset eritystehtävät 2 2 1 2 Yhteensä 134 132 133 134 * Hallinto- ja palvelutehtäviä koskeva VNHY siirto on tehty 1.3.. * Vuonna otettiin käyttöön päivitetyt ydintoiminnot, jonka vuoksi eri vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Eniten työaikaa on kulunut puolustuspolitiikkaan (34 %). Puolustusyhteistyö ja kansainvälinen toiminta Naton kumppanuusyhteistyön puitteissa, Euroopan unionissa, pohjoismaiden kesken sekä kahdenvälisesti on vaatinut henkilöstöresursseja. Lisäksi Suomi toimi pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajamaana. Toiseksi eniten työaikaa (31 %) käytettiin hallinnonalan ohjaus-, toiminta- ja taloussuunnitteluun sekä seurantaan. Tämän toimintoalue sisältää strategiatyötä, tulosohjausta, materiaalivoimavarojen hallintaa ja ohjausta, yhdyskunta- ja ympäristöasioita, hallinnonalan talous-, henkilöstö-, tietohallinnon ohjausta sekä suunnittelua. Kaavio 1: Henkilötyövuosien jakautuminen vuonna.
12 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Talousarviokirjanpitoon perustuvat tiedot Määrärahojen käyttö jakaantuu puolustusministeriön toimintameno-, hallinnonalan tuottavuus-, puolustusvoimien toimintameno ja osaamisen kehittäminen määrärahaan sekä valtionavustuksina maksettavaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemista koskevaan määrärahaan. Puolustusministeriö on käyttänyt toimintamenomäärärahaa 15,213 milj. euroa. Henkilöstön virkapalkkoihin on käytetty 9,589 milj. euroa ja muihin menoihin 5,624 milj. euroa. Toimintamenojen nettokäyttö on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Määrärahojen käytön nousun vuoksi aloitettiin syksyllä säästötoimenpiteet ja niiden ansiosta nettokäytön muutos jäi prosenttiin. Taulukko 3: Puolustusministeriön talousarviomäärärahojen käyttö (1 000 ) (pl. arvonlisäveromenot). Käyttö Käyttö Siirtynyt vuodelta TA+LTA:t Käytettävissä Käyttö Määrärahoja koskevat tarkemmat analyysitiedot on esitetty kappaleessa 1.6.1 rahoituksen rakenne. Toimintamenomäärärahan käyttö jakautuu kuluerittäin siten, että selvästi suurin kuluerä on henkilöstökulut (64 %). Seuraavaksi suurimmat kuluerät ovat palveluiden ostot (20 %) ja matkakulut (8 %). Kaavio 2: Toimintamenomäärärahan käytön jakautuminen (%) kuluerittäin vuonna. Käytön muutos % Siirtyy vuodelle 2018 Puolustusministeriön 15 613 15 006 3 859 14 310 18 169 15 213 + 1 2 956 toimintamenot Puolustusministeriön 50-50 50 50 - - hallinnonalan tuottavuusmääräraha Puolustusvoimien toimintamenot - - - 500 500 348-152 Maanpuolustus-järjestöjen 2 028 2 029-2 029 2 029 2 029 - - toiminnan tukeminen Osaamisen kehittäminen 7 6-5 5 5-17 - YHTEENSÄ 17 648 17 091 3 859 16 894 20 753 17 645 3 3 108
13 Toimintamenojen bruttokäyttö (pl. tuotot) menolajeittain on hieman noussut edellisen vuoteen verrattuna (1 %). Taulukko 4: Toimintamenojen bruttokäyttö euroina (1 000) kuluerittäin. Muutos % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 415 279 406 +46 Henkilöstökulut 10 268 9 813 9 732-1 Vuokrat 297 104 92-12 Palvelujen ostot 2 973 2 986 3 011 + 1 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset 16 - - sijoitukset Matkakulut 982 1 059 1 147 + 8 Muut kulut (sis. sisäiset kulut) 718 919 899-2 Yhteensä 15 669 15 160 15 287 + 1 * VNHY on vastannut ministeriöiden yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä 1.3. alkaen. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,406 milj. euroa ja käyttö kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 46 %. Em. kululajin vuosien ja välistä kasvua selittää vuoden aikana hankitut asiakirjaturvallisuuden edellyttämät kassakaappihankinnat. Henkilöstökulut olivat yhteensä 9,732 milj. euroa. Vähennystä oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,081 milj. euroa (-1 %). Virkasuhdepalkat ja palkkiot (ml. ulkopuolisten palkkiot) pysyivät melkein ennallaan 8,211 milj. eurossa ja työnantajamaksut vähenivät hieman ollen 1,522 milj. euroa. Henkilöstökulujen vähennys johtuu pääosin kilpailukykysopimuksen (KIKY) johdosta alennetuista lomarahoista ja työnantajamaksuista (n. -0,255 milj. euroa). Muu henkilöstökulujen muutos johtuu palkkaliukumien rajoittamisesta, normaalista virkojen täyttämiseen ja virkavapauksiin liittyvistä vaihteluista (+1,5 htv) sekä normaalista vaihteluista ulkopuolisten palkkioissa. Puolustusministeriön muut vuokrakulut alenivat ollen 0,092 milj. euroa. Vuonna muut vuokrat (pl. toimitilavuokrat) olivat 0,092 milj. euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin 3,011 milj. euroa (+1 %). Palveluiden ostot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Palveluiden ostojen suurin kuluerä oli asiantuntija- ja tutkimuspalvelut 1,515 milj. euroa (+ 9 %). Asiantuntija ja tutkimuspalveluiden suurin kuluerä oli tutkimushankkeiden maksatukset (1,318 milj. euroa). Varainhoitovuonna maksatusten määrä kasvoi, koska osa vuoden projekteista valmistui vasta vuoden aikana ja kuluvana vuonna käynnistyneistä projekteista taas lähes kaikki saatiin valmiiksi. Palveluiden ostojen toiseksi suurin kuluerä oli tietotekniikan asiantuntijapalvelut 0,333 milj. euroa. Siellä suurin kuluerä koski kyberharjoitusta (0,195 milj. euroa), joka järjestettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa. Matkakulut ovat kasvaneet 8,3 %. Muihin matkustuspalveluihin, kuten majoitukseen, matkalippuihin, palvelumaksuihin ja taksimatkoihin käytettiin 1,000 milj. euroa (+8 %). Päivärahoja maksettiin 0,132 milj. euroa (+6 %) ja kilometrikorvauksia 0,015 milj. euroa (+15 %). Sekä matkakulut että matkapäivien määrät ovat nousseet. Puolustusministeriön ulkomaan virkamatkapäivien määrä on jonkin verran noussut, mikä aiheutuu lisääntyneestä kansainvälisestä yhteistyöstä ja strategisten hankkeiden valmistelusta. Kotimaan virkamatkapäivien määrä on noussut merkittävästi edellisestä vuodesta, mutta toisaalta ne ovat palautuneet vuoden tasolle. Kotimaan matkapäivät ovat kohdistuneet useaan yksittäiseen hankkeeseen.
14 Taulukko 5: Kotimaan ja ulkomaan matkapäivät. Muutos % Kotimaan matkapäivät 1 266 1 191 1 269 +6,5 Ulkomaan matkapäivät 1 813 1 860 1 913 +2,8 Yhteensä 3 079 3 051 3 182 +4,3 Muihin kuluihin käytettiin 0,899 milj. euroa. Suurin kuluerä oli jäsenmaksut ulkomaille ollen 0,612 milj. euroa (+5 %). Jäsenmaksut koskevat räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön Munitions Safety Information Analysis Center maksua (MSIAC maksu) 0,084 milj. euroa, EU:n satelliittikeskuksen maksuosuus (SATCEN maksu) 0,093 milj. euroa, Euroopan puolustusviraston European Defency Agency jäsenmaksu (EDA-jäsenmaksu) 0,435 milj. euroa. Muihin kuluihin on yhdistetty myös sisäiset kulut, jotka ovat yhteistoiminnan kustannusten korvauksia 0,226 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusosuuksia 0,044 milj. euroa. Kustannusten jakautuminen ydin- ja ohjaustoiminnoille Toimintoalueiden kokonaiskustannukset laskivat yhteensä 1,013 milj. euroa (-5 %). Puolustusministeriön erillis- ja yhteiskustannukset nousivat 2 % ollen 15,612 milj. euroa (: 15,300 milj. euroa). Puolustusministeriön laskennallinen osuus VNHY:n vastuulla olevista yhteiskustannuksista laski 30 % ollen 3,075 milj. euroa (: 4,400 milj. euroa). Puolustusministeriö on osallistunut VNHY:n vastuulla olevien yleiskustannusten vähentämiseen erityisesti luopumalla osasta aiemmin käytössään olleista toimitiloista. Vuonna on päivitetty ydintoiminnot ja vuonna otettiin käyttöön valtioneuvoston yhteiset ohjaustoiminnot. Tästä johtuen eri vuosien kustannuksien muutosta ei voida vertailla keskenään. Suurin osa (26 %) puolustusministeriön kustannuksista aiheutui puolustuspolitiikan (35 %) toiminnoista, joka jakautuu puolustuspoliittiseen vaikuttamiseen, puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen ja puolustuskyvyn käyttöön. Toiseksi eniten kustannuksia aiheutti ministeriön toimialan ohjaus sekä toiminta- ja taloussuunnittelu ja seuranta (26 %). Kustannukset ovat pääosin aiheutuneet henkilöresursseista ko. toiminnoissa. Toimintojen kustannuksilla aikaansaatu vaikuttavuus on arvioitu ja kuvattu luvussa 1.2.1. Taulukko 6: Toimintoalueiden bruttokustannukset (1 000 euroa). Toimintoalue PLM/VNHY Ydintoiminnot (puolustuspolitiikka) Puolustuspoliittinen vaikuttaminen Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen PLM/VNHY PLM VNHY PLM/VNHY Osuus % PLM/VNHY 2 491 2 867 2 033 367 2 400 13 3 041 3 500 2 448 482 2 930 16 Puolustuskyvyn käyttö 1 096 1 260 850 207 1 056 6 Ohjaustoiminnot Yhteiskuntapolitiikan 2 591 2 851 2 688 344 3 032 16 strategiat ja seuranta Toimialan ohjaus, toiminta- 6 403 5 479 3 968 964 4 932 26 ja taloussuun. sekä seuranta Lainsäädännön valm. ja seur. 1 006 957 1 079 275 1 354 7 EU- ja kansainväliset asiat 1 189 2 269 2 222 390 2613 14 Muut erityistehtävät 571 517 324 46 370 2 Yhteensä 18 388 19 700 15 612 3 075 18 687 100 * Tukitoimintojen kustannusten kohdistamisessa on käytetty ydin- ja ohjaustoimintojen henkilötyövuosia. * Nimellinen korkokustannus :0,0%, : 0,2 % ja : 0,6 %. * Vuonna otettiin käyttöön päivitetyt ydintoiminnot, jonka vuoksi eri vuodet eivät ole vertailukelpoisia.
15 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan tuotot kertyivät puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa lain (242/1990) 2 :ssä tarkoitetuista puolustusministeriön myöntämistä maastavientiluvista perityistä maksuista. Myönnettyjen lupien määrä nousi 7 % lisäksi lupien hinnat nousivat 1.1. vuoden alusta, mikä vaikutti julkisoikeudellisten maksullisten tuottojen kasvuun. Taulukko 7: Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot. muutos % Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 43 945 42 154 46 830 +11 Yhteensä 43 945 42 154 46 830 +11 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Puolustusministeriöllä ei ollut yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Varainhoitovuonna on valmistunut 3 puolustuspoliittista yhteistyöasiakirjaa kolmen valtion kanssa ja 2 puolustuspoliittista liittymisasiakirjaa kahden valtion kanssa. Taulukko 8: Puolustuspoliittiset yhteistyöasiakirjat ja liittymisasiakirjat. Tuotokset Yksikkö Kahdenväliset yhteistyöasiakirjat kpl - 2 3 Kahden- ja monenväliset puolustuspoliittiset liittymisasiakirjat kpl - - 2 Puolustusministeriö on saanut vuonna yhteensä 12 eduskunnan kirjallista kysymystä. Taulukkoon on tilastoitu kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin laadittujen vastausten määrät. Taulukko 9: Vastaukset eduskunnan kirjallisiin kysymyksiin. Tuotokset Yksikkö Saapuneet kirjalliset kysymykset kpl 8 12 11 Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin: Puolustuspolitiikka kpl 2 3 8 Ministeriön toimialan ohjaus mm. henkilöstö ja ympäristöpolitiikka kpl 5 3 - Lainsäädännön valmistelu ja seuranta kpl 1 - Muut ministeriökohtaiset erityistehtävät kpl - 3 3 Yhteensä kpl 7 10 11 * Vuonna 1kpl ja vuonna 2014 6kpl siirretty toiseen ministeriöön. Puolustusministeriö on ollut vuonna yhteensä 98 kertaa kuultavana eduskunnassa, joka 23 % enemmän kuin vuonna. Puolustusselonteon julkaisun johdosta kuulemiset ovat lisääntyneet. Lisäksi on annettu 13 kpl (: 4kpl) kirjallista asiantuntijalausuntoa, jotka liittyivät eduskunnassa käsiteltävinä olleisiin hallituksen esityksiin.
16 Taulukko 10: Eduskuntakuulemiset. Tuotokset Yksikkö Puolustuspolitiikka kpl - 35 47 Materiaalivoimavarat kpl - 8 8 Ministeriön toimialan ohjaus (mm. henk.politiikka sekä toiminnan kpl - 7 12 ja talouden suunnittelu) Lainsäädännön valmistelu ja seuranta kpl - 14 29 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta kpl - 16 2 Yhteensä kpl - 80 98 * Tilinpäätöstilastointi eduskuntakuulemisista on aloitettu vuodesta. * Kansliapäällikön eduskuntakuulemiset eivät ole mukana tilastoinnissa, mutta niitä arvioidaan olevan n. 4 kpl/vuosi. Avoimeen vuosittaiseen tutkimusmäärärahahakuun pohjautuen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (VNA 1018/2009) esitti ja puolustusministeriö rahoitti vuonna yhteensä 77 hakemuksesta 17 hanketta, joiden arvo on 1,2 milj. euroa. Toiminnan painopisteenä on sotilaallista maanpuolustusta tukeva tieteellinen tutkimus, joka vaikuttaa tuottamalla kohdennettua tieteellistä tietoa sekä teoreettista ja käytännöllistä osaamista ja asiantuntemusta. Toiminta osaltaan muodostaa pohjaa alan tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet kuluvalla toimikaudella 2018, ovat painottuneet neuvottelukunnan strategiassa 2018 ja vuosittain hakuohjeissa vahvistettuihin painopistealueisiin ja teemoihin: puolustuksen toimintaympäristö; ihmiset osana puolustusta, joukkoja ja asejärjestelmiä ja luonnontieteellis-teknologiset vaikutukset puolustukselle. Määrärahahakemuksien sisältö ja päätetty rahoitus painottuivat informaatioteknologian lisäksi tilannekuvaa tukeviin hanke-ehdotuksiin. Systeemianalyyttinen lähestyminen näkyi edelleen vahvana niin toteutuneiden hankkeiden, kun hakemusvolyymin osalta ja tämän lähestymistavan toivotaan tuottavan uutta tietopohjaa ja osaamista monialaisten ja tieteisten ongelmien ratkaisuissa. Yhteiskuntatieteen tutkimushakemuksia tuli kuluneen vuoden aikana kappalemäärällisesti edelleen vähän, mutta yhteiskunnallisuuden vaikuttavuuden näkökulmasta lausuntoja teknologiapohjaisiin hankkeisiin pyydettiin aikaisempaa enemmän. Yhteiskuntatieteisiin kiinnitettiin neuvottelukunnassa tälläkin toimikaudella huomiota ja kohdennettiin toimenpiteitä tutkimustarpeiden kommunikoimiseksi ja tietoisuuden kasvattamiseksi puolustushallinnon sekä tiedeyhteisön välillä. Taulukko 11: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tutkimushankkeet. Tuotokset Yksikkö Saapuneet hakemukset kpl 72 78 77 Rahoitetut tutkimushankkeet kpl 20 17 17 Pitkällä aikavälillä valmisteltavat materiaalihankkeet tulevat esiteltäviksi hankkeiden aikataulun mukaisesti. Tarkastelujaksolla ministerille esittelyyn edenneitä hankkeita oli 47 kappaletta. Esittelyjen määrän muutokset eivät edusta muutostrendiä tai -suuntaa, vaan ainoastaan antavat kuvan hankkeiden senhetkisestä tilasta. Vuoden aikana toteutuneet euromääräisesti merkittävimmät hankintapäätökset olivat muun muassa K9 telatykit (K9 THunder), Hornet ylläpitosopimus 2018-2020, Ruokahuollon strateginen kumppanuussopimus, Laivue 2000MLU ja Patria kumppanuussopimusmuutos ja vuosityösuunnitelma.
17 Taulukko 12: Ministerille tehdyt materiaalihankinta-esittelyt. Tuotokset Yksikkö Materiaalihankintaesittelyt kpl 31 37 40 (yli 4 milj. euroa) Raha-asiainvaliokunnalle viedyt esittelyt kpl 1 3 7 (yli 40 milj. euroa) Yhteensä kpl 32 40 47 * Lisäksi materiaaliasioihin liittyviä ministerille tehtäviä esittelyjä on erilaiset hankintoihin liittyvät sopimusmuutokset. Nämä tiedot eivät ole mukana ko. tilastotiedoissa, ellei kyseessä ole sopimuksen jatkaminen ja sopimuksen rahallisen arvon lisääminen, jolloin voidaan katsoa kyseessä olevan uusi hankinta. Puolustusministeriö on vienyt valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyyn Senaatti-kiinteistöjen toteuttamia uudisrakennus-, peruskorjaus- sekä perusparannus-hankkeita. Taulukko 13: Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannushankkeet. Tuotokset Yksikkö Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja perusparannusesittelyt (vuokrasumma yli 5 milj. euroa sopimuskauden aikana) kpl 11 7 6 Seuraavassa taulukossa on säädösvalmisteluun liittyvät keskeisimmät määrälliset tuotokset. Taulukko 14: Säädösvalmisteluun liittyvät tuotokset. Tuotokset Yksikkö Hallituksen esitykset kpl 1 5 2 Vahvistetut lait kpl 4 3 16 Tasavallan presidentin asetukset kpl - 1 - Valtioneuvoston asetukset kpl 1 6 4 Puolustusministeriön asetukset kpl 5 7 4 Alla olevassa taulukossa on lueteltuna varainhoitovuoden keskeiset säädöshankkeet. Taulukko 15: Keskeiset säädöshankkeet. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitykset HE 56/ laeiksi aluevalvontalain ja rikoslain 17 luvun 7 b :n muuttamisesta ja HE 30/ laiksi Puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta. Esityksiin sisältyvät lait vahvistettiin 10.7. ja 25.8. Puolustusvoimien kansainvälistä apua (HE 94/), Puolustusvoimien turvaamistehtäviä (HE 187/) ja puolustusmateriaalialan pohjoismaisesta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymistä (HE 253/) koskevien hallituksen esitysten käsittelyä jatkettiin eduskunnassa. Esityksiin sisältyvät lait hyväksyttiin 24.2., 7.4. ja 28.6.. Puolustusministeriön lokakuussa asettaman työryhmän mietintö (Ehdotus sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi) luovutettiin puolustusministeriölle 19.4.. Henkilötietojen käsittelyä puolustushallinnossa selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä puolustusministeriölle 20.10.. Puolustusministeriön marraskuussa asettaman työryhmän mietintö luovutettiin puolustusministeriölle 1.12.. Työryhmän tehtävänä oli valmistella tarvittavat lainmuutokset toimivaltuuksiksi lennokin ja miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi. Puolustusministeriö asetti helmikuussa hankkeen, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi, jotka ovat tarpeen Suomen kansallisen turvallisuuden parantamiseksi Puolustusvoimien sotilasvirkoihin nimitettäessä ja upseerin virkaan johtaviin opintoihin valittaessa.
18 Turvallisuuskomitean sihteeristön julkaisi yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS), Suomen kyberstrategian toimeenpano-ohjelma ja kodin kyberoppaan. YTS on valtioneuvoston periaatepäätös, jossa kuvataan varautumisen periaatteet kaikille yhteiskunnan tasoille. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamiseksi on järjestetty useita Turvallisuuskomitean (TK) valmiuspäälliköiden ja valmiussihteereiden kokouksia (27 kpl) ja niihin liittyviä raportteja. Tärkeimmät TK:n raportit esiteltiin viime keväänä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-UTVA). Lisäksi kokonaisturvallisuuteen liittyviä luentoja on pidetty eri yhteyksissä n 500 ulkomaalaiselle ja 5000 kotimaiselle kuulijalle. Taulukko 16: Kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen. Tuotokset Yksikkö TK:n kokoukset (tilannekuva) kpl 9 9 10 Valmiuspäälliköiden/valmiussihteereiden kokoukset (tilannekuva) kpl 9 9 10 Raportit / lausunnot kpl - 6 10 Seminaarit / tapahtumat kpl - 4 6 Harjoitukset kpl - 1 4 Luennot kpl - 61 85 * Kokoukset on tilastoitu tuotoksina, koska niistä valmistui yhtenäinen varautumisen tilannekuva toiminnan pohjaksi. * Raporttien, seminaarien, harjoitusten ja luentojen tilastointi aloitettu vuodesta lähtien. Maksulliset julkisoikeudelliset tuotokset Maastavientilupia haettiin yhteensä 343 kappaletta, joka 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi jouduttiin käsittelemään 284 voimassa olevaa jo aiemmin myönnettyä lupaa, jotka piti siirtää 1.1. käyttöönotettuun sähköiseen järjestelmään. Myönnettyjen maastavientilupien määrät nousivat 7 %. Nämä nousseet lupamäärät vaikuttivat myös maksullisten julkisoikeudellisten tuottojen nousuun, joka on tarkemmin esitetty kappaleessa 1.3.3 maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Taulukko 17: Vientivalvontapäätökset. Tuotokset Yksikkö muutos % Maastavientilupahakemukset kpl 357 330 343 4 Myönnetyt luvat kpl 335 318 339 7 Lähetettyjen tiedotteiden määrä on 411, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina. Päivittäisten mediakatsausten lisäksi on ajoittain tuotettu erikoiskatsauksia ja analyysejä Puolustusministeriön verkkosivujen kävijämäärät ovat noin 1 960 000 suomenkielisillä sivuilla, 206 000 ruotsinkielisillä ja 1 379 000 englanninkielisillä. Suomen- ja ruotsinkieliset lataukset ovat edellisen vuoden tasolla ja englanninkieliset ovat selvästi lisääntyneet. Ministeriön Twitter-tilillä on 20 488 ja Facebook-sivuilla 3 793 seuraajaa. Taulukko 18: Julkaistut tiedotteet. Julkaistut tiedotteet Yksikkö Muutos % Julkaistut tiedotteet, määrä / kpl 140 150 195 +30 suomi Julkaistut tiedotteet, määrä / kpl 95 113 144 +27 ruotsi Julkaistut tiedotteet, määrä / kpl 25 36 72 +100 englanti Yhteensä määrä / kpl 260 299 411 +37
19 Kotisivujen lataukset, varsinkin englanninkielisten, ovat olleet vahvassa kasvussa viime vuosina. Siksi ministeriö on kääntänyt enemmän tiedotteista myös englanniksi kuin aikaisemmin. Taulukko 19: Mediakatsaukset ja www-sivujen lataukset. Tuotokset Yksikkö Muutos % Mediakatsaukset ja mediaseurantakoosteet määrä / kpl 415 844 830-1,7 www-sivujen lataukset / määrä / kpl 1 092 193 1 087 477 1 959 193 +80,2 suomenkieliset www-sivujen lataukset / ruotsinkieliset määrä / kpl 161 947 160 702 206 721 +28,6 www-sivujen lataukset / englanninkieliset määrä / kpl 417 310 613 597 1 378 005 +124,6 Puolustusministeriön suosituimpien julkaisujen kärjessä on Valtioneuvoston puolustusselonteko. Seuraavaksi suurin on Laivue 2020 Puolustusvoimien strateginen hanke. Taulukko 20: Ladatuimmat julkaisut. Ladatuimmat julkaisut 1. Katakri Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille kpl 45 102 1. 2. KATAKRI versio II 10 828 2. 3. Suomalaisen tiedostelulainsäädännön suunta-viivoja 4. Esiselvitys Hornetkaluston suorituskyvyn korvaamisesta 5. Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa verkkojulkaisu 6. Pahasti poikki - näin selviät pitkästä sähkökatkosta 10 688 3. 6 593 4. 3 694 5. 3 077 6. Ladatuimmat julkaisut Puolustusministeriön kannanotto HS:n asevientiartikkeliin Katakri : Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille Pahasti poikki nettiversio kpl 8 367 1. 6 436 2. 6 353 3. KATAKRI versio II 5 332 4. MTS mielipidetutkimus 2 849 5. Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja 2047 6. Ladatuimmat julkaisut Valtioneuvoston puolustusselonteko Laivue 2020 Puolustusvoimien strateginen hanke Katakri : Tietoturvallisuuden auditointityökalu viranomaisille Government s Defence Report Pahasti poikki näin selviät pitkästä sähkökatkosta kpl 11 765 8 901 7 047 6 239 5 091 KATAKRI versio II 3 740 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Ulkoiseen palvelukykyyn sisältyy tyytyväisyys ministeriön tuottamiin tuotteisiin ja palveluihin, asiakkaiden tyytyväisyys ministeriön kykyyn palvella asiakkaita sekä täyttää asiakkaan odotukset. Puolustusministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden (Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka, ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky, turvallinen yhteiskunta ja kansainvälinen turvallisuuden vahvistaminen) ulkoista palvelukykyä kuvaavat tulokset ovat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksesta marraskuulta. Tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta ja haastattelut on tehty ajalla 22.9 10.10.. Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka Suomen puolustuspolitiikan hoitoon luotetaan laajasti. Vuonna vastaajista 79 % pitää Suomen puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna. Miehistä tätä mieltä on 79 prosenttia (: 81 %) ja naisista 81 % (: 76 %). Suomen harjoittamaa sotilaallista yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa kannatetaan hyvin vahvasti (94 % vastaajista).
20 Maanpuolustustahto on pysynyt ennallaan. Kysymys kuului: Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? Myöntävästi tähän kysymykseen vastaa nyt 72 % vastaajista (: 71 %). Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Yleistä asevelvollisuutta kannattaa 81 % vastaajista ja kannatuksen voidaan todeta olevan vahvaa. Lisäksi vastaajista yli 65 % kannattaa näkemystä, että Suomen puolustusjärjestelmän tulee perustua miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten mahdollisuuteen suorittaa varusmiespalvelus vapaaehtoisesti. Taulukko 21: Kansalaisten mielipiteitä puolustuspolitiikasta ja suorituskykyisestä puolustusjärjestelmästä. Palvelukyky / asiakastyytyväisyys Arviointi Puolustuspolitiikan hoito Erittäin ja melko tyytyväisten 74 79 79 % -osuus vastaajista Maanpuolustustahto Myönteisesti suhtautuvien 78 71 72 % -osuus vastaajista Yleisen asevelvollisuuden kannatus Nykyisen järjestelmän kannattajien 75 79 81 % -osuus vastaajista Nykyisenkaltaisen asevelvollisuusjärjestelmän Nykyisen järjestelmän kannattajien - 69 65 kannatus % -osuus vastaajista * Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tiedotteita ja katsauksia, marraskuu. * Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Valtioneuvostossa vuosittain saman sisältöisenä toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti puolustusministeriössä vuonna oli 88,1 %. Vastausprosentti laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosten luotettavuuden voidaan arvioida olevan hyvällä tasolla, koska vain noin kymmenen prosenttia henkilöstöstä jätti vastaamatta kyselyyn. Kokonaistyytyväisyysindeksi oli edellisvuoteen verrattuna muuttumattoman VMBaro -työtyytyväisyyskyselyn mukaan 3,85. Tulos pysyi käytännössä kahden edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskuva on edelleen hyvin positiivinen. Kun tarkastellaan kyselyn tuloksia muuta valtioneuvostoa referenssinä käyttäen, voidaan todeta puolustusministeriön tuloksen olevan muun valtioneuvoston keskiarvoa paremmalla tasolla kaikilla kyselyn osa-alueilla ja eron säilyneen saman suuruisena edellisvuoteen verrattuna. Erityisen tyytyväisiä puolustusministeriössä ollaan pääkohdittain työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä työyhteisön toimintakulttuuriin. Näissä kohdissa ministeriön tulos ylittää tason neljä, mitä voidaan pitää vähintäänkin hyvänä tuloksena. Taulukko 22: Työtyytyväisyysindeksit. Muutos % Työtyytyväisyysindeksi 3,83 3,88 3,85 (-0,03) -0,77 % - naiset 3,55 3,61 3,53 (-0,08) -2,22 % - miehet 4,02 4,11 4,09 (-0,02) -0,49 % Työtyytyväisyyden kokonaisarvon pysyessä lähes muuttumattomana on kehitys pääkohdissa ollut kaksijakoista. Viidessä pääkohdassa tyytyväisyys laski ja kolmessa pääkohdassa tyytyväisyys nousi tai pysyi samana. Muutokset pääkohtien tuloksissa ovat olleet muutamien sadasosayksiköiden luokkaa suuntaan ja toiseen. Suurin muutos tapahtui pääkohdassa Työ- ja toimintaympäristö, jossa laskua oli 0,12 yksikköä. Työtyytyväisyyden vaihtelu on myös alakohdissa ollut varsin pientä. Muutokset ovat olleet vain sadasosia molempiin suuntiin. Tilastollisesti merkittävää laskua (yli 0,21 yksikköä) tapahtui kohdissa Työskentelyvälineet ja tuloksellinen työskentely (-0,33) ja Uusien työ- ja toimintatapo-