SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 9/2018 Asia Asianosaiset Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän 24.9.2018 antamasta päätöksestä 1/2018-2019 Valittajat: Iiro Lankinen / Salibandyseura Welhot ry (jäljempänä SB Welhot ) Valittajan vastapuolet: Suomen Salibandyliitto ry ja Niko Einiö / Steelers Hämeenlinna ry (jäljempänä Steelers ) Antopäivä Päätösratkaisu 25.9.2018, perustelut 8.10.2018 Vireille 25.9.2018 1 Aineisto, johon päätös perustuu - Otteluvalvojan videotutkintapyyntö, 23.9.3018 - Pääsarjojen videotuomarin päätös 1/2018-2019, 24.9.2018 - SB Welhojen vastine - Steelersin vastine - Erotuomarin vastine, 24.9.2018 - Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 1/2018-2019, 24.9.2018 - SB Welhojen muutoksenhakukirjelmä pääsarjojen kurinpitäjän päätökseen, 25.9.2018 - Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, 25.9.2018 - SB Welhojen videotallenne ottelusta SB Welhot Steelers, 23.9.2018 https://www.dropbox.com/s/5vutvm0yqqb14ny/ipsun%20tilanne.mp4?dl =0 - Ottelutallenne (SBET) tilanteesta 2 Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet https://www.dropbox.com/sh/f0otlcuxeix83l8/aad7h8z6z8fnx3jnpv1 2TDC-a?dl=0 2.1 Otteluvalvojan videotutkintapyyntö, 23.9.2018 1. Pyynnön videotutkinnasta on esittänyt otteluvalvoja. Pyyntö koskee miesten pääsarjassa 23.9.2018 pelattua ottelua SB Welhot Steelers. Videotutkintapyynnön mukaan pelin kolmannessa erässä Steelersin maalivahti on avannut pelin heittämällä pallon. Steelersin pelaaja Niko Einiö (jäljempänä Einiö ) on liikkunut laidasta keskelle ennen heittoa ja kääntynyt takaisinpäin laitaa kohti
yrittäen osua maalivahdin heittämään palloon. SB Welhojen pelaaja Iiro Lankinen (jäljempänä Lankinen ) on juossut keskialueelta Einiötä kohti ja osunut tähän, jolloin Einiö on kaatunut maahan kontaktin voimasta. Tuomarit ovat kertoneet, että näköesteiden takia he eivät ole varmuudella nähneet tilannetta. 2.2 Pääsarjojen videotuomarin päätös 1/2018-2019, 24.9.2018 2.3 SB Welhojen vastine 2.4 Steelersin vastine 2. Pääsarjojen videotuomari on katsonut päätöksessään, että kontakti on ollut sellainen, että siitä on ollut mahdollista määrätä lisärangaistuksia ja siten videotuomari on laittanut kurinpitoasian vireille pääsarjojen sarjamääräysten mukaisesti. Päätöksessä on todettu, että Einiö on keskialueella kääntänyt juoksusuuntaansa tavoitellakseen maalivahdin avaamaa palloa, jolloin Lankinen on tullut kontaktitilanteeseen Einiöön nähden takaviistosta. Einiö on ehtinyt ottaa yhden askeleen, kun Lankinen on osunut häneen. 3. Videotuomarin päätöksen mukaan Lankisella on ollut esteetön näkyvyys Einiöön ja Lankinen olisi videotuomarin käsityksen mukaan voinut välttää kontaktin Einiöön, eikä kyse siten ole ollut vahingossa tapahtuneesta osumasta. 4. Lankisen näkemyksen mukaan kyseessä on ollut pallon tavoittelutilanne, jonka johdosta on tapahtunut kontakti. Lankinen ei siten ole yrittänyt tahallisesti vahingoittaa vastustajaa. 5. SB Welhojen näkemyksen mukaan Lankisen ja Einiön tilanteessa on ollut kyse nopeasti tapahtuneesta pallon tavoittelutilanteesta. Lankinen ja Einiö ovat reagoineet palloon, jolloin molempien pelaajien nopeat suunnanmuutokset kohti palloa ovat johtaneet kontaktiin. Vastineessa todetaan, että kontaktitilanteessa Einiö on joutunut huonoon (matala) asentoon, mutta Lankisella ei ole ollut reagointiaikaa välttää tilannetta. Vastineen mukaan Lankisen peliasento, jossa hänellä on ollut maila yhdessä kädessä ja kurotus palloa kohti, on pyrkinyt pallon tavoitteluun, ei kontaktiin. 6. Steelersin vastineen mukaan videotallenteesta on selkeästi nähtävissä, että Lankinen ei ole pyrkinyt lainkaan pelaamaan palloa, vaan on ottanut vartalokontaktin kovalla vauhdilla Einiöön ja Einiön päähän. Vastineen mukaan Lankinen on korostanut kontaktia viemällä hartian perille päähän ja ottamalla pienen hypyn tilanteen jälkeen. Einiö ei ole voinut jatkaa ottelua kyseisen kontaktin jälkeen. 2.5 Erotuomarin vastine, 24.9.2018 7. Erotuomarin vastineen mukaan ottelun 3. erässä Steelersin maalivahti on syöttänyt kanssapelaajalleen Einiölle keskiviivan tuntumaan. Erotuomarin näkökulmasta Lankinen on tullut Einiön takaa viistosti tavoittelemaan palloa. Lankisella on erotuomarin mielestä ollut pallo-orientaatio ja erotuomarin kuvakulmasta on näyttänyt siltä, että Lankinen on pysähtynyt tilanteeseen. Erotuomarin näkemyksen mukaan Lankinen ei ole hakenut kontaktia, vaan kontakti on aiheutunut Einiön samanaikaisesta kääntymisestä vasemmalle puolelleen vastaanottaessaan palloa. Vastineen mukaan Einiö on selvästi loukkaantunut tilanteessa, minkä johdosta peli on katkaistu. Tilanteesta ei ole jaettu rangaistuksia. Peliä on jatkettu kiistapallolla. 2.6 Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 1/2018-2019, 24.9.2018 8. Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjä on tutkinut Lankisen ja Einiön välisen kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä 24.9.2018. Pääsarjojen 2 (6)
kurinpitäjä on määrännyt Lankiselle kahden (2) ottelun pelikiellon ja SB Welhoille sadan (100) euron suuruisen sakon. 9. Kurinpitäjä on katsonut, että Lankisella on ollut tilanteessa esteetön näkyvyys Einiöön. Kurinpitäjän mukaan Einiö on ollut pysähtyneenä ja suuntamassa kohti palloa, ja palloa tavoittelevalla Einiöllä ei ole ollut mahdollisuutta valmistautua kontaktiin, koska Lankinen on ollut hänen selkänsä takana. Kurinpitäjä on katsonut, että Lankinen on valmistautunut kontaktiin kääntämällä ylävartaloaan juuri ennen kontaktia, jolloin Lankisen oikean olkapään seutu on osunut Einiötä päähän. 10. Kurinpitäjä on todennut, että Lankisen olisi pitänyt tehdä tilanteessa harkinta siitä, voiko hän ottaa kontaktin tekemällään tavalla. Kurinpitäjän mukaan Lankisen olisi pitänyt tiedostaa Einiön mahdollisuus reagoida tulevaan kontaktiin. Kurinpitäjän mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pelaajaan olisi saanut kohdistaa kontaktia vaan, että kontaktin olisi tullut olla sääntöjen mukainen eli sen olisi tullut tapahtua ilman loukkaantumisriskiä. Kurinpitäjä on katsonut, että Lankinen ei ole toteuttanut kyseistä olettamaa. 11. Kurinpitäjä on katsonut, että SB Welhojen vastineessa esiin otettu väite siitä, että Einiö on tehnyt äkkinäisen suunnanmuutoksen, joka on aiheuttanut kontaktin, on totta, mutta Einiön suunnanmuutos on ollut pelinomainen, koska maalivahdin avaus on suuntautunut Einiön tulosuuntaan. Kurinpitäjän mukaan, kun Einiö on ollut pysähtyneenä, pelaajien etäisyys on ollut edelleen 1-2 metriä eli Lankisella on ollut riittävästi aikaa pelata tilanne turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti. 2.7 SB Welhojen muutoksenhakukirjelmä pääsarjojen kurinpitäjän päätökseen, 25.9.2018 12. SB Welhot on hakenut muutosta pääsarjojen kurinpitäjän päätökseen. SB Welhot on vaatinut, että Lankiselle määrätty pelikielto ja SB Welhoille määrätty sakko kumottaisiin tai Lankiselle määrättyä pelikieltoa lyhennettäisiin. 13. SB Welhot on todennut olevansa erotuomarin kanssa tilanteesta samaa mieltä. Lankinen on SB Welhojen mukaan pyrkinyt tilanteessa tavoittelemaan palloa. SB Welhojen mukaan kontakti on syntynyt nopeiden suunnanmuutosten seurauksena, kun molemmat pelaajat ovat reagoineet palloon. Muutoksenhakukirjelmän mukaan Einiö on kontaktihetkellä osunut Lankisen käsivarteen. Tämä on SB Welhojen mukaan aiheuttanut Lankisen refleksinomaisen vastaliikkeen, joka on ollut lajinomainen kontaktitilanteissa. SB Welhojen mukaan kontaktista syntyneen liike-energian johdosta Lankisen toinen jalka on irronnut maasta, joten Lankinen ei ole hypännyt missään vaiheessa. Einiön mahdollisuutta pelin jatkamiseen ei SB Welhojen mukaan ole pystytty todentamaan kunnolla, koska ottelua on ollut tilanteen jälkeen jäljellä enää 43 sekuntia. 14. SB Welhot on katsonut, että Lankinen on juuri ennen kontaktia kääntänyt rintamasuuntaa ja samalla ylävartaloaan ohi mennyttä palloa kohden, eikä Einiötä kohden. Kontakti on aiheutunut Einiön suunnanmuutoksesta palloa kohti, ei Lankisen aloitteesta. 15. SB Welhojen näkemyksen mukaan Lankinen on syyllistynyt korkeintaan pelisääntöjen mukaiseen vaaralliseen fyysiseen peliin, josta seuraamus on lievempi. 3 (6)
3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu 3.2 Pääasiaratkaisu 16. Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. 17. Nyt arvioitavana on ottelun aikana tapahtunut kontaktitilanne, josta pelaajalle on tuomittu yhteensä kahden (2) ottelun pelikielto ja seuralle on määrätty sadan (100) euron suuruinen sakkorangaistus. 18. Valituslautakunta katsoo, että nyt arvioitavana on ensinnäkin se, onko Lankisen katsottava käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti Suomen Salibandyliiton kilpailusääntöjen 2018-2019 (jäljempänä kilpailusäännöt ) 62 :n 3) kohdan tarkoittamalla tavalla. Jos Lankisen katsotaan käyttäytyneen ottelussa väkivaltaisesti, tulee seuraavaksi tarkastella, onko kurinpitäjän rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. 19. Voimakaskaan kontakti ei välttämättä sellaisenaan ole lainkaan rangaistava rike, jos törmäys on tapaturmainen eli vahinko. Pelaajan tietoisuutta ja tahallisuutta on arvioitava käsillä olevien todisteiden ja selvityksen valossa tilanne kokonaisuutena, olosuhteet ja yleiset sekä lajin erityiset kokemussäännöt huomioiden. 20. Valituslautakunta on päätöksessään 1/2013 (Matikainen) todennut, että tahallisuutta arvioitaessa on otettava muiden ohella huomioon rikkovan pelaajan katseen suunta, liikerata ja vauhti suhteessa rikotun pelaajan liikerataan. 21. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa valituslautakunnan ratkaisu perustuu kahteen hyvälaatuiseen videotallenteeseen. Videotallenteista saa valituslautakunnan mukaan selkeän kuvan tapahtumista. Videotallenteilta ilmenee, kuinka Einiö on kääntänyt juoksusuuntaansa tavoitellakseen palloa, kun Lankinen tulee tilanteeseen Einiön takaviistosta. Einiö on ehtinyt ottaa yhden askeleen pallon suuntaan, kun Lankinen kääntää ylävartaloaan juuri ennen kontaktia johtaen siihen, että Lankisen olkapään seutu osuu Einiötä päähän. Tilanteen seurauksena Einiö kaatuu maahan. Lankisella on videotallenteiden perusteella ollut tilanteessa selvästi esteetön näkyvyys Einiöön, eikä Einiöllä ole ollut mahdollisuutta reagoida kontaktiin, sillä Lankinen on ollut hänen selkänsä takana. 22. Valituslautakunta katsoo, että tahallisuuden aste nyt arvioitavana olevassa kontaktitilanteessa ei ole ainoastaan alimman tahallisuuden asteen teko, joka lähentelisi pelkkää huolimattomuutta. Valituslautakunta katsoo Lankisen pyrkineen aktiivisesti kontaktitilanteeseen, mistä kertoo erityisesti Lankisen esteetön näkyvyys Einiöön ja hänen liikkeensä suuntautuminen, lopulta ylävartalon kääntäminen kohti Einiötä, mikä on vaikuttanut kontaktin voimakkuuteen. 23. Vaikka valituksessa todetaan, että kyseessä on ollut normaali pelitilanne eikä kyse ole ollut tahallisuudesta, pitää valituslautakunta videotallenteiden perusteella selvänä, että Lankisen on pitänyt tiedostaa omaan toimintaansa liittyvät riskit tilanteessa. Lankisen on valituslautakunnan näkemyksen mukaan tullut havaita Einiön mahdollisuus reagoida kontaktiin. Lankisen on siten pelaajana olosuhteet huomioiden täytynyt pitää sääntöjenvastaista tekoa todennäköisenä ja Steelersin pelaajan loukkaantumista ainakin menettelynsä mahdollisena seurauksena, jolloin Lankinen on suhtautunut tällaiseen seuraukseen välinpitämättömästi tai hyväksyvästi. 4 (6)
4 Päätöslauselma 24. Aiemmassa kurinpitokäytännössä päähän kohdistuneisiin kontakteihin on suhtauduttu ankarasti ja useat tapaukset ovat johtaneet kurinpitoasian käsittelyyn. Sen lisäksi, että päähän kohdistuneisiin kontakteihin liittyy vakavien aivovaurioiden vaara, liittyy päähän kohdistuvan kontaktien vammamekanismiin yleisen oikeudellisen ja lääketieteellisen tietämyksen valossa ilmeinen niskan retkahdusvamman (ns. whiplash) riski, mikä voi aiheuttaa kroonisia oireita, neuropsykologisia muutoksia ja pysyvän työkyvyttömyyden (ks. esimerkiksi KKO:2012:12). Salibandyssa ei käytetä päätä suojaavia varusteita, jolloin loukkaantumisriski tämän tyyppisissä kontakteissa on ilmeinen. 25. Valituslautakunta katsoo edellä esitetyin perustein, että Lankinen on syyllistynyt kilpailusääntöjen 62 :n 3) kohdassa tarkoitettuun väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Tästä syystä seuraavaksi tulee tarkastella, onko pääsarjojen kurinpitäjän määräämä rangaistus ollut oikeudenmukainen. 26. Rangaistuksen mittaamista koskevan yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. 27. Valituslautakunta katsoo, että ottaen huomioon aiemman rangaistuskäytännön ja tässä tapauksessa kysymyksessä olleen teon luonteen sekä tapauksen kokonaisuuden, pääsarjojen kurinpitäjän Lankiselle määräämä rangaistus ollut oikeudenmukaisessa suhteessa tilanteessa esiintyneeseen rikkomukseen, siitä ilmenevään syyllisyyteen, teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen nähden. 28. Edellä mainituista syistä valituslautakunta hylkää valituksen. Pääsarjojen kurinpitäjän antamaa päätöstä ei muuteta. Muutoksenhakumaksua ei palauteta. Päätös on yksimielinen. Päätöksentekoon osallistuneet: - Lasse Vuola, OTK, KTM, LLM - Mikko Kohtala, OTM - Markus Neimo, OTK - Riitta Hellgren Tiedoksi Asianosaiset Pääsarjojen kurinpitäjä Huomioksi, että päätös on tehty ja annettu 25.9.2018. Päätöspöytäkirja on valmistunut 8.10.2018. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin 5 (6)
määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Selvyyden vuoksi todetaan, että valitusaika alkaa tässä asiassa kulua siitä, kun varsinainen päätösasiakirja perusteluineen on annettu tiedoksi asianosaiselle. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän ei ole laillisen esteen vuoksi tai siihen rinnastettavan esteen vuoksi voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä kohtuullisessa ajassa esteen lakkaamisesta, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. Valitusasiakirjat tulee toimittaa Suomen Olympiakomitean toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)olympiakomitea.fi tai postitse Suomen Olympiakomitea, oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Olympiakomitean hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2018 valitusmaksun suuruus on yksityishenkilön kohdalla 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Jollei maksua ole suoritettu asetetussa määräajassa, valitus jätetään tutkimatta. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. 6 (6)