OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Samankaltaiset tiedostot
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu Tampere

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

YHDENVERTAISUUSKYSELY

Artikloista arkitodellisuuteen

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä. Matti Jutila

KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUTEEN SEMINAARI SUUNTIA JA VIITTOJA - ERITYISPALVELUT SOTESSA MARKKU NIEMELÄ

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Toiminnan arvoperiaatteet

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Liikuntapaikkojen esteettömyys ja sen edistäminen matalalla kynnyksellä

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Asumisen palveluiden laatu ja valvonta

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Siltoja saavutettavuuteen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon lasten osallisuuden menetelmiin

Miten tehdä kaikille toimivaa ja moninaisuutta kunnioittavaa taidekasvatustyötä? Sari Salovaara

Voimaa seksuaalisuudesta

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

Transkriptio:

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai muuhun vapaa-ajan toimintaan ja virkistäytymiseen. KRITEERIT 1 / 6

1. Asukas voi toteuttaa omaa uskontoaan tai muuta vakaumustaan haluamallaan tavalla Asukas saa noudattaa omaa vakaumustaan loukkaamatta muiden oikeuksia. Sekä asumisyksikön henkilökunta että muut asukkaat kunnioittavat hänen vakaumustaan. Asukasta ei pidä pakottaa tilanteeseen, joka on vastoin hänen vakaumustaan. 2. Asukas voi osallistua haluamaansa yhdistys-, kulttuuri-, liikunta- ja urheilutoimintaan Asukkaalle pitää luoda mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintaan. Hän voi valita toiminnan oman mielenkiintonsa perusteella. Pelkkä ryhmätoiminta ei riitä, vaikka sen toteuttaminen olisikin asumisyksikön kannalta helpompaa tai edullisempaa. 2 / 6

3. Asukas voi noudattaa oman kulttuurinsa tapoja Asukkaan kulttuuritausta on otettava huomioon asumisyksikön arjessa, jos asukas niin haluaa. 4. Asukas saa riittävästi tietoa toimintamahdollisuuksista ja tukea tai avustamista osallistumisen mahdollistamiseksi Asumisyksikön henkilökunnan tulee aktiivisesti tarjota asukkaalle erilaisia toimintamahdollisuuksia ja järjestää hänelle tarvittava apu, jotta hän voi osallistua haluamaansa toimintaan. Omantunnonvapaus ja osallistuminen YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa 3 / 6

Artikla 30: Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan ja urheiluun 1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt: a) saavat käyttöönsä kulttuuriaineistoa saavutettavassa muodossa; b) voivat seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavutettavassa muodossa; c) pääsevät paikkoihin, joissa tarjotaan kulttuuriesityksiä tai -palveluja, kuten teattereihin, museoihin, elokuvateattereihin, kirjastoihin ja matkailupalveluihin, ja pääsevät mahdollisuuksien mukaan kansallisen kulttuurin kannalta merkittäviin monumentteihin ja kohteisiin. 4 / 6

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisille henkilöille mahdollisuuden kehittää ja käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä kykyjään paitsi omaksi hyödykseen myös yhteiskunnan rikastamiseksi. Jotta vammaiset henkilöt voisivat osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla: a) kannustetaan ja edistetään vammaisten henkilöiden mahdollisimman laajaa osallistumista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla; b) varmistetaan, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vammaisille erityistä urheilu- ja virkistystoimintaa sekä osallistua siihen, ja tätä varten kannustetaan asianmukaisten voimavarojen, ohjauksen ja koulutuksen järjestämistä vammaisille henkilöille yhdenvertaisesti muiden kanssa; c) varmistetaan, että vammaiset henkilöt pääsevät urheilu-, virkistys- ja matkailupaikkoihin. 5 / 6

Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan. CRPD:n johdanto Sopimuspuolet ovat huolestuneita vaikeista olosuhteista, joita kohtaavat ne vammaiset henkilöt, joihin kohdistuu moninkertaista tai törkeää syrjintää rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisuuden, alkuperäkansaan kuulumisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, varallisuuden, syntyperän, iän tai muun aseman perusteella. 6 / 6