KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2008 vp Hevosten teurastuskapasiteetin lisääminen Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.3.2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys eri vaihtoehdoista hevosten teurastuksen järjestämiseksi Suomessa. Työryhmä luovutti muistionsa maa- ja metsätalousministeriölle 20.9.2007. Työryhmän selvityksestä käy ilmi, että Suomen hevoskannasta poistuu vuosittain n. 4 000 yksilöä, joista n. 1 000 teurastetaan Suomessa elintarvikekäyttöä varten. Samalla Suomessa on hevosenlihan kysyntä kasvussa ja lähes miljoona kiloa hevosenlihaa tuotiin Suomeen vuonna 2006. Suomessa olevan teurastuskapasiteetin puutteen vuoksi osa hevosista kuljetetaan Suomesta muualle Eurooppaan teurastettaviksi. Ilmastonmuutoksenkaan kannalta ei ole järkevää viedä eläimiä muualle teurastettaviksi ja samalla tuoda niiden lihaa muualta Suomeen myytäväksi. Tuontilihan eläinsuojelulliset vaatimuksetkaan eivät aina välttämättä tyydyttävällä tavalla täyty. Työryhmän selvityksessäkin todetaan seuraavaa: "Hevosten lopettaminen koetaan suureksi ongelmaksi hevosenomistajien keskuudessa. Hevosia vastaanottavia teurastamoja ei ole tasaisesti koko Suomen alueella ja hevosenlihan tuottajahinta on alhainen. Teurastamon tilittämä hinta ei korvaa usein edes hevosen tuontikuluja teurastamoon. Suuri osa hevosenomistajista lähettäisi hevosensa mieluiten lähiteurastamoon, jossa se teurastetaan nopeasti ja asianmukaisesti käsitellen." Samaisessa selvityksessä tarjotaan myös hallitukselle keinoja lisätä hevosenkäsittelyyn soveltuvaa teurastamokapasiteettia Suomessa. Siinä todetaan seuraavaa: "Investointitukea olisi mahdollista myöntää olemassa olevalle teurastamolle sen tehostaessa toimintaansa niin, että hevosten teurastaminen otetaan osaksi teurastustoimintaa. Pienten teurastamojen kapasiteetti ei useinkaan ole täysin käytössä, jolloin voidaan katsoa, että uuden eläinlajin ottaminen tuotantoon lisää tuotantotilojen käyttöastetta ja parantaa näin yrityksen kokonaistehokkuutta. Investointitukea voitaisiin näissä tapauksissa myöntää hevosten teurastamisessa tarvittavien koneiden ja laitteiden hankintaan sekä tarvittaviin toimitilojen muutostöihin." Hallituksen tulisikin ensi tilassa ryhtyä nykyistä tehokkaammin lisäämään hevosten teurastusmahdollisuuksia Suomessa ja erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa, jossa teurastuskapasiteettia on erityisen vähän. Varsinkin investointiavustuksia lisäämällä hallitus voisi edesauttaa hevosten teurastusmahdollisuuksien paranemista Suomessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin hevosten teurastuskapasiteetin lisäämiseksi Suomessa esim. investointiavustuksia lisäämällä, että myös kotimaassa teurastettujen hevosten lihaa voidaan myydä nykyistä enemmän kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi, jolloin myös vältytään hevosten kuljettamiselta muualle Eurooppaan teurastettaviksi? Versio 2.0
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 946/2008 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 946/2008 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin hevosten teurastuskapasiteetin lisäämiseksi Suomessa esim. investointiavustuksia lisäämällä, että myös kotimaassa teurastettujen hevosten lihaa voidaan myydä nykyistä enemmän kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi, jolloin myös vältytään hevosten kuljettamiselta muualle Eurooppaan teurastettavaksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 1.3.2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys eri vaihtoehdoista hevosten teurastuksen järjestämiseksi. Työryhmä luovutti muistionsa maa- ja metsätalousministeriölle 20.9.2007. Työryhmä esitti hevosten teurastuksen ja muiden loppusijoitusvaihtoehtojen edistämiseksi useita toimenpiteitä. Työryhmä asetti tavoitteeksi, että hevosten teurastusmäärät voidaan kaksinkertaistaa Suomessa. Erityisesti lisäteurastuskapasiteettia tarvittaisiin työryhmän mielestä Itä- ja Keski- Suomen alueelle. Työryhmä korosti hevosen lihan markkinoiden kehittämistä Suomessa siten, että hevosen lihan hinta saadaan nousemaan. Työryhmä arvioi, ettei hevosia kuljeteta Suomesta muihin maihin teurastettavaksi merkittävässä määrin. Työryhmän muistio on ollut lausuntokierroksella eri elintarvike- ja hevosalan toimijoilla. Saaduissa lausunnoissa yhdyttiin laajalti työryhmän esityksiin. Hevosen lihan markkinoiden tehostamisen ja hevosten teurastamisen on tapahduttava liiketaloudellisella pohjalla. Tämän vuoksi hevosten teurastamisen edistäminen edellyttää alan toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. Tällaisia hankkeita onkin jo alettu käynnistää pääosin työryhmän esitysten mukaisesti. Yksi tällainen on Suomen Hevostietokeskus ry:n ja Itä-Suomessa toimivien hevosjalostusliittojen teuraskuljetushanke, jonka yhteydessä 141 hevosta on toimitettu teurastamoihin kuuden kuukauden aikana. Suomen Hippoksen johdolla on puolestaan vireillä hanke hevosen lihan markkinoinnin edistämiseksi. Tämän hankkeen osalta päätös rahoituksesta tehdään tammikuussa 2009. Alkaneella EU-ohjelmakaudella elintarvikeyritysten investointi- ja kehittämistuet myönnetään TE-keskuksissa pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ohjelmakaudella 2007 2013 maaseudun mikroyritysten (alle 10 henkilöä) tukeminen ei enää edellytä maatilakytkentää. Tukea voidaan myöntää maatalousyrityksille muun yritystoiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen, mikroyrityksille yritystoiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen ja maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksessa mikroyrityksien lisäksi pienille ja keskisuurille yrityksille (1 250 henkilöä), joiden liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa ja tase alle 43 miljoonaa euroa). Annex I -tuotteiden kohdalla nykyisten säännösten mukaan ei tukea voida toistaiseksi myöntää kehittämiseen (investoinnit mahdollisia) ilman yhteistyöketjua, missä osapuolina on alkutuottajia, jalostavia yrityksiä ja asiantuntijaorganisaatiota (ohjelman toimenpide 124). Yrityksille, jotka harjoittavat elintarvikkeiden toisen asteen jalostamista, on mahdollista 3
Ministerin vastaus myöntää investointi-, kehittämis- ja käynnistysavusta Maaseutuohjelman toimintalinjalta 3. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 4
Ministerns svar KK 946/2008 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 946/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Tänker regeringen vidta några åtgärder för att utöka slaktkapaciteten när det gäller hästar i Finland t.ex. genom att utöka investeringsbidragen så att även kött av hästar som slaktats i hemlandet kan säljas i större mängder än nu för att tillfredsställa den växande efterfrågan, varvid man också undviker att hästar fraktas till andra ställen i Europa för att slaktas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den 1 mars 2007 en arbetsgrupp som hade till uppgift att studera olika alternativa sätt att ordna slaktningen av hästar. Arbetsgruppen överlämnade sin promemoria till jord- och skogsbruksministeriet den 20 september 2007. Arbetsgruppen föreslog flera olika åtgärder för att främja slaktningen av hästar och andra slutplaceringsalternativ. Enligt arbetsgruppen är det möjligt att fördubbla mängden hästar som slaktas i Finland. I synnerhet i östra och mellersta Finland behövs det ökad slaktkapacitet. Arbetsgruppen betonade vikten av att marknaden för hästkött utvecklas i Finland så att priset på hästkött fås att stiga. Arbetsgruppen bedömde att hästar från Finland inte transporteras till andra länder för att slaktas i någon betydande omfattning. Arbetsgruppens promemoria skickades ut på remiss till olika aktörer i livsmedels- och hästbranschen. En stor del av utlåtandena ligger i linje med arbetsgruppens förslag. När man effektiviserar marknaden för hästkött och slaktar hästar måste det bygga på företagsekonomiska grunder. Därför kräver en bättre hästslaktverksamhet att aktörerna i branschen intensifierar sitt samarbete. Dylika projekt har redan börjat komma i gång i huvudsak enligt arbetsgruppens förslag. Ett sådant är Suomen Hevostietokeskus ry:s och de östfinländska hästavelsförbundens slakttransportprojekt i samband med vilket 141 hästar har levererats till slakterier under sex månader. Avsikten är också att under Finlands Hippos ledning starta ett projekt i syfte att främja marknadsföringen av hästkött. Beslut om finansiering av detta projekt fattas i januari 2009. Under den EU-programperiod som inletts beviljar TE-centralerna investerings- och utvecklingsstöd för livsmedelsföretag i huvudsak via programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Under programperioden 2007 2013 förutsätter stöd för mikroföretag (färre än 10 personer) på landsbygden inte längre att de har anknytning till någon gård. Stödet kan beviljas jordbruksföretag för inledande eller utvidgning av annan företagsverksamhet, mikroföretag för inledande eller utvidgning av företagsverksamhet och inom första gradens förädling av jordbruksprodukter förutom mikroföretag även små och medelstora företag (1 250 personer), vilkas omsättning understiger 50 miljoner euro och vilkas balansomslutning är under 43 miljoner euro. När det gäller Annex I-produkter kan enligt de nuvarande bestämmelserna stöd tills vidare inte beviljas för utveckling (investeringar möjliga) utan samarbetskedjor, där parterna är primärproducenter, förädlingsföretag och sak- 5
Ministerns svar kunnigorganisationer (programåtgärd 124). Åt företag som sysslar med andra gradens förädling av livsmedel är det möjligt att bevilja investerings-, utvecklings- och startstöd under axel 3 i Landsbygdsprogrammet. Helsingfors den 30 december 2008 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 6