KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 432 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Liettualle, Slovakialle ja Bulgarialle aikaistetun sulkemisen piiriin kuuluvien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon liittymisasiakirjojen nojalla myönnettyjen rahoitusvarojen käytöstä kaudella 2004 2009 {SEK(2011) 914 lopullinen}

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Tarkoitus ja oikeusperusta... 3 1.2. Soveltamisala ja aikataulu... 3 1.3. Rahoitustuen määrät... 4 2. Ohjelman hallinnointi... 4 2.1. Toteutuskanavat... 5 2.2. Menettelysäännöt ja ohjelman arviointi... 5 3. Maakohtaiset raportit... 6 3.1. Liettua Ignalinan ydinvoimala... 7 3.2. Slovakia Bohunicen V1-ydinvoimala... 9 3.3. Bulgaria Kozloduyn ydinvoimala... 10 4. Päätelmät... 12 4.1. Edistyminen... 12 4.2. Tulevaisuuden näkymät... 13 FI 2 FI

1. JOHDANTO Kertomuksessa tarkastellaan aikaistetun sulkemisen piiriin kuuluvien Liettuan, Slovakian ja Bulgarian ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon myönnetyn Euroopan unionin rahoitustuen toteuttamista. Sen tarkoituksena on antaa johdonmukainen ja kattava käsitys aiheesta käsittelemällä sekä käytöstäpoisto-ohjelmien toteuttamista kaudella 2004 2009 että sitä edeltäneen kauden rahoitustukea ja hankkeissa vuonna 2010 tapahtunutta edistystä. Yksityiskohtaisempia tietoja aiheesta saa kertomusta täydentävästä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta SEC(2011)914. 1.1. Tarkoitus ja oikeusperusta Ydinvoimalan käytöstä poistamiseen voi kulua jopa 30 vuotta. Käytöstäpoisto käsittää kaikki toimenpiteet voimalan sulkemisesta ja halkeamiskelpoisten aineiden poistamisesta alueen ympäristön ennalleen saattamiseen. Ydinvoimaloiden turvallisen käytöstäpoiston ja jätehuollon varmistamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että käytöstäpoiston aikana on käytettävissä riittävästi varoja. Euroopan unionin (EU) liittymisneuvotteluiden aikaan kolmessa ehdokasvaltiossa eli Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa oli käytössä venäläisvalmisteisia reaktoreita. Kansainvälinen yhteisö totesi Münchenin vuoden 1992 G7-huippukokouksessa hyväksytyn G7-maiden 1 monenvälisen toimintaohjelman mukaisesti, että näiden reaktoreiden kunnostaminen länsimaisten turvallisuusvaatimusten mukaisiksi ei ollut taloudellisesti kannattavaa ja että kyseiset ydinvoimalat pitäisi sulkea ennen niiden ennakoitua vanhentumisajankohtaa. Tässä suosituksessa asetettiin määräajat ydinvoimaloiden aikaistetulle sulkemiselle, ja niitä tarkennettiin kyseisten kolmen maan liittymissopimuksissa. Ydinvoimaloiden aikaistetun sulkemisen ja käytöstäpoiston todettiin muodostavan jäsenvaltioille merkittävän rahoituksellisen ja taloudellisen taakan, eikä operaattoreille jäänyt riittävästi aikaa hankkia käytöstäpoiston kokonaiskustannusten kattamiseen tarvittavia varoja. Tästä syystä liittymissopimuksissa 2,3,4 ja niiden johdosta annetuissa neuvoston asetuksissa 5,6,7 uusille jäsenvaltioille luvattiin rahoitustukea. EU:n tukiohjelmat on tarkoitettu seuraaville ydinvoimaloille: Liettuan Ignalina, yksiköt 1 ja 2, Slovakian Bohunice V1, yksiköt 1 ja 2 ja Bulgarian Kozloduy, yksiköt 1 4. 1.2. Soveltamisala ja aikataulu EU:n rahoitustuen tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden toimia venäläismallisten ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseksi, torjua käytöstäpoistosta aiheutuvia yhteiskunnallisia 1 2 3 4 5 6 7 Ranska, Saksa, Italia, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kanada ja Euroopan komissio. EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33 ja s. 944. EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33 ja s. 954. EUVL L 157, 21.6.2005, s.11 ja s. 38. EUVL L 411, 30.12.2006, s. 10. EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1. EUVL L 189, 22.7.2010, s. 9. FI 3 FI

vaikutuksia sekä edistää energia-alan toimenpiteitä sähköntuotantokapasiteetin supistumisesta aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. EU:n tukea on toteutettu kolmella ajanjaksolla. Liittymistä edeltävällä ajanjaksolla (vuoteen 2004 saakka) Liettua ja Slovakia saivat tukea PHARE-ohjelmasta 8, kun taas kaudella 2004 2006 sitä myönnettiin liittymisasiakirjan pöytäkirjojen nojalla. Tuen jatkuminen vuodesta 2007 eteenpäin kaudelle 2007 2013 varmistettiin Liettuaa ja Slovakiaa koskevilla neuvoston asetuksilla. Liittymistä edeltävällä kaudella Bulgaria sai vuoteen 2007 saakka tukea PHARE-ohjelmasta. Tämän jälkeen tukea myönnettiin kaudella 2007 2009 liittymissopimuksen pöytäkirjan nojalla viivästetyn käytöstäpoiston strategian mukaisesti. Bulgaria esitti vuonna 2009 muodollisen pyynnön rahoitustuen jatkamisesta, jotta se voisi siirtyä välittömän käytöstäpoiston strategiaan, ja vuonna 2010 annettiin uusi neuvoston asetus tuen jatkamiseksi vuoteen 2013 saakka. 1.3. Rahoitustuen määrät Myönnetyn avustuksen tarkoituksena on huomioida uusiin jäsenvaltioihin kohdistuva poikkeuksellisen suuri taloudellinen rasite, joka aiheutuu sitoutumisesta ydinvoimaloiden aikaistettuun sulkemiseen. Avustuksella ei pyritä kattamaan kaikkia käytöstäpoiston kustannuksia eikä kompensoimaan kaikkia sen taloudellisia vaikutuksia, vaan se on pikemminkin osoitus EU:n ja jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta. Yksittäisiä jäsenvaltioita varten sidotuista määristä on päätetty poliittisissa neuvotteluissa, joissa on otettu huomioon maiden erilaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökohdat sekä käytöstä poistettavien ydinvoimalayksiköiden tyyppi ja määrä. Yhteenveto jäsenvaltioille vuosina 1999 2013 myönnetystä rahoitustuesta (miljoonaa euroa), joka on vahvistettu perussäädöksissä*. 1999 2003 2004 2006 2007 2013 Yhteensä Liettua 210 285 837 1 332 Slovakia 90 90 423 603 Bulgaria 155 185 510 850 Yhteensä 455 560 1 770 2 785 * Todelliset vuotuiset sitoumukset on mukautettu inflaatioon. Sidotut todelliset määrät olivat vuoden 2009 lopussa seuraavat: 875,5 miljoonaa euroa Liettualle, 363,7 miljoonaa euroa Slovakialle ja 567,8 miljoonaa euroa Bulgarialle. 2. OHJELMAN HALLINNOINTI Energian pääosasto (entinen liikenteen ja energian pääosasto) on pannut täytäntöön EU:n rahoitustukiohjelmaa Liettuan ja Slovakian osalta vuodesta 2004 ja Bulgarian osalta vuodesta 2007. 8 Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustusohjelma. FI 4 FI

2.1. Toteutuskanavat Liettuan ja Slovakian rahoitustuen oikeusperusta tarjoaa kaksi vaihtoehtoista toteutuskanavaa EU:n tuelle: Ensimmäinen niistä on Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), joka maksaa rahoitusosuudet käytöstäpoiston kansainvälisiin tukirahastoihin (IDSF), ja toisessa rahoitusta myönnetään suoraan kansallisesta virastosta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 9 mukaisesti. Bulgarian rahoitustukea koskevassa oikeusperustassa säädetään EU:n rahoitustuen toteuttamisesta ainoastaan EBRD:n kautta, koska tällä jäsenvaltiolla ei ole asianmukaisia kansallisia täytäntöönpanorakenteita. Käytöstäpoiston kansainväliset tukirahastot IDSF:t perustettiin vuonna 2000, ja niitä hallinnoi EBRD. Rahastoja rahoittavat useat rahoittajat, joista Euroopan yhteisö on suurin ja, vuodesta 2004, ainoa rahoittaja. Kullekin kolmelle jäsenvaltiolle on perustettu oma rahasto: Liettualle Ignalinan käytöstäpoiston kansainvälinen tukirahasto (IIDSF), Slovakialle Bohunicen käytöstäpoiston kansainvälinen tukirahasto (BIDSF) ja Bulgarialle Kosloduyn käytöstäpoiston kansainvälinen tukirahasto (KIDSF). Kansallinen virasto Ainoastaan Liettua on päättänyt toteuttaa toimenpiteitä kansallisen viraston välityksellä varainhoitoasetuksen 53 artiklan a alakohdan ja 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Liettuan suora tuki myönnettiin kaudella 2004 2006 ohjelmavälinemekanismista laajennetun hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän mukaisesti. Liettua on vuodesta 2007 pannut täytäntöön tätä suoraa kansallista tukea hankehallinnoinnin keskusviraston (CPMA) välityksellä; tämä keskusvirasto on nimetty 10 kansalliseksi virastoksi välillisen keskitetyn hallinnoinnin mukaisesti. 2.2. Menettelysäännöt ja ohjelman arviointi Kyseiset jäsenvaltiot eivät juurikaan osallistuneet EU:n tuen tarpeiden ja käytön määrittelyyn ennen vuotta 2007. Liettuassa EBRD:n ja CMPA:n toteutuskanavien toimintaa koordinoitiin vain nimellisesti. Näiden havaittujen puutteiden korjaamiseksi vuonna 2007 otettiin käyttöön tarkistetut menettelysäännöt. Rahoitustuen toteuttamismekanismista kauden 2007 2013 rahoituskehyksessä säädetään menettelyjä koskevassa komission päätöksessä 11. Oikeusperustan mukaisesti Euroopan 9 10 EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Euroopan yhteisön 4. kesäkuuta 2007 päivätty kirje Liettualle: Kansallisen viraston nimeäminen Ignalinan ohjelmaa varten. FI 5 FI

komissio perusti käytöstäpoiston avustusohjelman hallintokomitean (Nuclear Decommissioning Assistance Programme Committee). Sen tarkoituksena on tukea komissiota EU:n rahoitustuen toteuttamisessa. Menettelysääntöjä on parannettu vähitellen vuodesta 2007 lähtien, ja vuonna 2010 tehtiin menettelyjä koskeva tarkistettu komission päätös. Komissio sitoo varoja näiden kolmen ohjelman toteuttamiseen tekemällä vuosittain rahoitusta koskevan komission päätöksen. Tämän rahoituspäätöksen liitteenä on kunkin jäsenvaltion vuosittain laatima yhdistetty ohjelma-asiakirja. Asiakirjassa määritellään EU:n tuen käytön tavoitteet. Komissio jakaa varoja EBRD:lle ja CPMA:lle hankkeiden toteuttamisessa todistetusti tapahtuneeseen edistykseen perustuvien pyyntöjen pohjalta. Toimenpiteiden ja rahoitustuen toteuttamista seuraavat kutakin jäsenvaltiota ja toteutuskanavaa varten perustetut seurantakomiteat. Vaikka jotkin hankkeet voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan EU:n tuella, keskeisille hankkeille on vahvistettu omat yhteisrahoituksen enimmäismääränsä (esim. Liettuan CCGT-hankkeessa IIDSF rahoittaa enintään 70 prosenttia 165 miljoonan euron enimmäiskustannuksista, ja muut kustannukset jäävät Liettuan maksettavaksi). Avustusohjelmaa on tarkastettu ja arvioitu säännöllisesti, ja tässä yhteydessä laadituissa yleisesti myönteisissä lausunnoissa on esitetty kiitosta saavutetusta edistyksestä. Parantamistoimenpiteet on otettu huomioon menettelysääntöjen uudistamisen yhteydessä vuosina 2007 ja 2010. 3. MAAKOHTAISET RAPORTIT Ydinvoimalan käytöstäpoisto tapahtuu kahdessa vaiheessa. Käytöstäpoiston esivalmisteluvaiheessa suoritetaan valmistelevat työt, minkä jälkeen siirrytään varsinaiseen käytöstäpoisto- ja purkuvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan käytöstäpoistoa koskevat asiakirjat, jotka sisältävät tekniset ja taloudelliset tiedot toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista. Niissä arvioidaan, onko tuleva käytöstäpoistoprosessi teknisesti toteutettavissa ja noudatetaanko siinä Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä sekä ydinturvallisuuden ja terveyden sekä fyysisen ja ympäristönsuojelun alan kansallista lainsäädäntöä. Kyseisten ydinvoimaloiden aikaistettu sulkeminen vaikutti selvästi kielteisesti sähkön toimitusvarmuuteen näissä kolmessa jäsenvaltiossa. Tästä syystä yksittäiset liittymisasiakirjat sisälsivät toimenpiteitä energia-alaan kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi EU:n energiapolitiikan mukaisesti. Toteutettavien hankkeiden kattavuutta ja luonnetta määriteltäessä otettiin huomioon kansalliset toimintamallit, nykyisten energialaitosten tila ja energia-alan tarpeet. Jäsenvaltioiden tehtävänä on ehdottaa kokonaistarpeidensa ja strategiansa perusteella, kuinka käytettävissä olevat varat jaetaan kolmen tukikelpoisen alan eli käytöstäpoiston, energia-alan ja yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. 11 Commission Decision on the procedures related to the programming and monitoring of the measures and financial assistance under the Bohunice and Ignalina programmes for the period 2007 to 2013 and under Kozloduy programme for the period 2007-2009 C(2007)5538. FI 6 FI

Tuella ei missään vaiheessa ollut tarkoitus kattaa kaikkia käytöstäpoiston kustannuksia tai kompensoida kaikkia taloudellisia vaikutuksia. Tästä syystä oikeusperustassa sallitaan tietty joustavuus varojen käytössä. Käytöstäpoistoon eivät kuulu käytetyn polttoaineen väliaikaisten varastojen ja kansallisten ydinjätevarastojen rakentaminen eikä osa radioaktiivisen jätteen huoltohankkeista. Tietyissä perustelluissa tapauksissa näille hankkeille on kuitenkin myönnetty tukea, jos käytöstäpoistoja purkuprosessi olisi vaarantunut vakavasti ilman sitä. Näissä tapauksissa tukea pidetään jäsenvaltiolle etukäteen myönnettynä tukena, joka on otettava huomioon neuvoteltaessa EU:n rahoitustuen mahdollisesta jatkamisesta. 3.1. Liettua Ignalinan ydinvoimala 3.1.1. Sulkemista koskeva sitoumus ja rahoituskehitys Ennen Liettuan liittymistä EU:hun maassa toimi kaksi 1 500 MW:n RBMK-reaktoria. Nämä yksiköt omistaa tällä hetkellä valtionyhtiö INPP, joka on toiminut vuodesta 2009 Liettuan energiaministeriön alaisuudessa. INPP vastaa nykyisin kyseisten kahden reaktoriyksikön turvallisesta ylläpidosta ja käytöstä poistamisesta. Yksikkö 1 suljettiin lopullisesti 31. joulukuuta 2004 ja yksikkö 2 31. joulukuuta 2009. Liettualle kaudella 1999 2013 myönnetyn EU:n rahoitustuen kokonaismääräksi arvioidaan 1 367 miljoonaa euroa 12. 3.1.2. Käytöstäpoisto ja jätehuolto EU:n tuen kohteiksi määriteltiin INPP:n omistamien kahden yksikön turvallinen ylläpito, käytöstäpoiston valmistelu (myös strategia-asiakirjat) sekä jätehuolto- ja varastointitilojen rakentaminen. Vuonna 2009 uusi hallitus vahvisti merkittävästi sitoutumistaan käytöstäpoistoprosessiin. Esimerkkejä EU:n rahoittamista keskeisistä hankkeista: Käytöstäpoisto (ja sen esivalmistelu) Yksiköiden 1 ja 2 turvallinen ylläpito Ydinalan sääntelyviranomaisten tukeminen Käytöstäpoiston tietokannan ja suunnitteluvälineen valmistelu Kunkin rakennuksen yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma Konsultointiavun tarjoaminen INPP:lle Radiologinen karakterisointi Ensiöpiirin dekontaminointi Jätehuolto 12 Toteutuneet sitoumukset vuoden 2009 loppuun saakka + ennakoidut sitoumukset kaudella 2010 2013. FI 7 FI

Käytetyn polttoaineen väliaikainen varasto (B1) Kiinteän jätteen huolto- ja varastointitilat (B234) Mittauslaitteistot jätteiden vapauttamiseksi tavanomaiseen käsittelyyn 3.1.3. Energia-ala Ignalina-ohjelmasta tuettiin seuraavia Liettuan kansallisessa energiastrategiassa määriteltyjä keskeisiä energia-alan hankkeita: Liettuan lämpövoimalaitoksen ympäristöuudistus Kaasukombiturbiinin, kompensoivan rinnakkaisreaktorin ja lämpövoimalan rakentaminen Kaasukäyttöisten kattiloiden vaihtaminen ja Visaginasin kaukolämpöjärjestelmien uudistaminen Usean asunnon asuinrakennusten ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Tuki Puolan ja Liettuan välisiä sähkönsiirtoyhteyksiä koskevalle toteutettavuustutkimukselle. 3.1.4. Edistyminen Tuen kokonaismäärästä (954,70 miljoonaa euroa) on myönnetty IIDSF:lle 723,10 miljoonaa euroa ja CPMA:lle 231,60 miljoonaa euroa, ja siitä on osoitettu edellä mainituille hankkeille yhteensä 881,60 miljoonaa euroa. EU on maksanut tästä summasta 763,30 miljoonaa euroa (592,60 miljoonaa euroa IIDSF:lle ja 170,70 miljoonaa euroa CPMA:lle). 13 Ohjelmaa toteutettiin vaikeassa poliittisessa ilmapiirissä. Liettua pyrki vuoteen 2009 saakka kaikin tavoin lykkäämään yksikön 2 sulkemista vuoteen 2012. Vähäinen sitoutuminen yksikön sulkemiseen vaikutti kielteisesti käytöstäpoiston etenemiseen. Ongelmista huolimatta molemmat yksiköt kuitenkin suljettiin liittymissopimuksessa sovitussa aikataulussa. Nyt on käynnissä käytöstäpoisto, jossa yksiköiden turvallinen ylläpito on varmistettu. Yksikön 1 reaktorisydämestä on nyt poistettu kaikki polttoaine. Sulkemisten jälkeen ei havaittu sähkön toimitusvaikeuksia tai sähkökatkoksia. Käytöstäpoiston voidaan katsoa edenneen tyydyttävästi, kun vaikea lähtötilanne otetaan huomioon. INPP:n muutos sähköntuottajasta käytöstäpoisto-organisaatioksi edellytti huomattavia muutoksia organisaatiorakenteessa ja henkilöresursseissa. Tällaista organisatorista ja asennemuutosta ei saada aikaan hetkessä, vaan siihen tarvitaan erityisiä toimia. Liettuan uusi hallitus, joka muodostettiin vuoden 2008 vaalien jälkeen, toteuttaa nyt komission vahvasti suosittelemaa muutoksenhallintaprosessia, kun Liettua ja INPP ovat sitoutuneet täysimääräisesti käytöstäpoistoon. Kahden keskeisen infrastruktuuri-investointeja koskevan hankkeen eli käytetyn polttoaineen varastointi- ja hallinnointihankkeen B1 ja jätehuolto- ja jätteenvarastointihankkeen B234 suunnittelu viivästyi vakavasti, ja niiden toteutuneet kustannukset ylittivät selvästi kustannusarvion. Molemmissa hankkeissa on siirrytty rakennusvaiheeseen. Noin 30 prosenttia EU:n tuesta on osoitettu energia-alan hankkeisiin. 13 Maksuja käsitellään 3.3.1 ja 3.3.2 kohdassa. FI 8 FI

Vaikka jotkin käytöstäpoistohankkeet ovat viivästyneet ja niistä on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia, viipeillä ei vielä ole ollut suoraa vaikutusta käytöstäpoiston kriittiseen polkuun. Raja on kuitenkin nyt saavutettu, ja suurempaa viivästymistä ja lisäkustannusten syntymistä on vältettävä kaikin keinoin. 3.2. Slovakia Bohunicen V1-ydinvoimala 3.2.1. Sulkemista koskevat sitoumukset ja rahoituskehitys Bohunicen V1-ydinvoimala käsittää kaksi VVER 440/230 -tyyppistä reaktoria. V1- ydinvoimalan sulkemisen jälkeisestä valvonnasta ja käytöstäpoistosta on vastuussa talousministeriön alaisuudessa toimiva valtionyhtiö Jadrová a vyraďovacia spoločnosť a.s. (JAVYS). Yksikkö 1 suljettiin lopullisesti 31. joulukuuta 2006 ja yksikkö 2 31. joulukuuta 2008. Slovakialle kaudella 1999 2013 myönnetyn EU:n rahoitustuen kokonaismääräksi arvioidaan 613 miljoonaa euroa 14. 3.2.2. Käytöstäpoisto ja jätehuolto Käytöstäpoiston valmistelutyöt on toteutettu ja strategia-asiakirjat laadittu. Esimerkkejä EU:n rahoittamista keskeisistä hankkeista: Käytöstäpoisto (ja sen esivalmistelu) V1-ydinvoimalan käytöstäpoiston ensimmäisen vaiheen suunnitelman ja asiakirjojen valmistelu Lisälämpövoimalan sekä lämmön- ja höyrynjakelujärjestelmän uudelleenrakentaminen Alueen suojelujärjestelmän uudelleenrakentaminen ja JAVYSin energiahuoltosuunnitelman muuttaminen V1-ydinvoimalan lopullisen sulkemisen jälkeen Käytöstäpoisto-ohjelman toteuttaminen Bohunicen V1-ydinvoiman henkilöresurssien tuella Konsultointituen tarjoaminen JAVYSille Jätehuolto Radioaktiivisen jätteen välivarastoinnin kehittäminen Bohunicessa Käytetyn polttoaineen varastointisäiliöiden hankinta Vanhan jätteen käsittely jätevesiliete ja sorbentit 3.2.3. Energia-ala Bohunice-ohjelmasta on tuettu toimenpiteitä, joilla lievennetään joitakin Slovakian energiaalaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia Slovakian tasavallan energian huoltovarmuutta vuoteen 2030 saakka käsittelevän strategian mukaisesti. Esimerkkejä EU:n rahoittamista keskeisistä hankkeista: 14 Toteutuneet sitoumukset vuoden 2009 loppuun saakka + ennakoidut sitoumukset kaudella 2010 2013. FI 9 FI

Križovanyn 400 kv:n muuntoaseman jälleenrakentaminen V1-ydinvoimalan lopullisesta sulkemisesta johtuvat energiansiirtoalan muutokset Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja kestävää energiaa koskeva rahoitusväline EBRD:n esittämien tietojen mukaan energia-alalla toteutetuilla toimenpiteillä on pystytty korvaamaan lähes 20 MWe sähköntuotantokapasiteetista, joka menetettiin V1-ydinvoimalan sulkemisen vuoksi. 3.2.4. Edistyminen BIDSF:n käytettävissä olevista varoista (385,807 miljoonaa euroa) edellä mainituille hankkeille myönnettiin yhteensä 364,07 miljoonaa euroa. EU on maksanut BIDSF:lle yhteensä 157,80 miljoonaa euroa. Hankkeen käynnistämisestä lähtien ohjelman toteuttamista ovat hankaloittaneet useat seikat, kuten JAVYSin uudelleenorganisointi, osapuolten kommunikointivaikeudet ja alkuvuoden 2009 kaasukriisi. Tämän vuoksi jotkin hankkeet ovat myös viivästyneet. Ongelmista huolimatta molemmat yksiköt suljettiin aikataulun mukaisesti, ja niitä on ylläpidetty turvallisesti. Hankkeissa on nyt edetty käytöstäpoistovaiheeseen. Sulkemisen jälkeen ei havaittu sähkön toimitusvaikeuksia tai sähkökatkoksia. Kaiken kaikkiaan hankkeiden voidaan katsoa edenneen tyydyttävästi. Joidenkin hankkeiden viivästyminen voi vaikuttaa kielteisesti käytöstäpoistoluvan myöntämiseen (ennakoitu ajankohta on vuoden 2011 puolivälissä). Komissio seuraa tarkasti luvanmyöntämisprosessin edistymistä. Varat oli saatu 31. joulukuuta 2009 mennessä jaettua melko hyvin käytöstäpoiston ja jätehuollon sekä energia-alan välillä siten, että käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa koskevia hankkeita painotetaan vuoteen 2013 ulottuvalla kaudella. 3.3. Bulgaria Kozloduyn ydinvoimala 3.3.1. Sulkemista koskevat sitoumukset ja rahoituskehitys Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1 4 ovat VVER 440/230 -tyyppisiä reaktoreita. Yksiköiden 1 ja 2 käytöstäpoiston toteuttaa ja siitä on vastuussa radioaktiivisen jätteen huollosta vastaava valtionyhtiö State Enterprise for Radioactive Waste (SERAW), sillä polttoaine on poistettu kokonaan näistä molemmista yksiköistä. Yksiköiden 3 ja 4 käytöstäpoiston toteuttaa ja siitä vastaa valtionyhtiö Natsionalna Elektricheska Kompania EAD. Yksiköt 1 ja 2 suljettiin 31. joulukuuta 2002 ja yksiköt 3 ja 4 31. joulukuuta 2006. Bulgarialle kaudella 1999 2013 myönnetyn EU:n rahoitustuen kokonaismääräksi arvioidaan 867,78 miljoonaa euroa 15. 15 Toteutuneet sitoumukset vuoden 2009 loppuun saakka + ennakoidut sitoumukset kaudella 2010 2013. FI 10 FI

3.3.2. Käytöstäpoisto ja jätehuolto Käytöstäpoiston valmistelutyöt on toteutettu ja strategia-asiakirjat laadittu. Yksiköistä 1 ja 2 poistettiin polttoaine kokonaan. Yksiköiden 3 ja 4 reaktorisydämistä on poistettu polttoaine, mutta sitä on vielä jonkin verran reaktoreiden polttoainealtaissa. Vuonna 2008 yksiköt 1 ja 2 erotettiin yksiköistä 3 ja 4, ja vastuu ensin mainituista siirrettiin SERAWille. Tarkoituksena oli nopeuttaa yksiköiden 1 ja 2 käytöstäpoistoa. Esimerkkejä EU:n rahoittamista keskeisistä hankkeista: Käytöstäpoisto (ja sen esivalmistelu) Päivitetty käytöstäpoistostrategia Käytöstäpoiston toteuttaminen ydinvoimalan yksiköiden 1 4 henkilöresurssien tuella Turvallisuuden kannalta epäolennaisten järjestelmien ja laitteistojen purkamisen aloittaminen Lämpövoimalan rakentaminen Jätehuolto Jätteen kansallisen loppusijoituslaitoksen suunnittelu Erittäin matala-aktiivisen jätteen varastointipaikan suunnittelu Varastointitilat hajoamaan jätettävälle siirtymävaiheen radioaktiiviselle jätteelle ja tavanomaiselle jätteelle Laitosalueen jätteenkäsittelytilojen kehittäminen Käytetyn polttoaineen kuivavaraston rakentaminen, mukaan lukien VVER 440 -tyypin polttoaine-elementtien varastointisäiliöt. 3.3.3. Energia-ala Kozloduy-ohjelmasta on tuettu toimenpiteitä, joilla lievennetään energia-alaan kohdistuvia vaikutuksia Bulgarian energiastrategian mukaisesti. Esimerkkejä EU:n rahoittamista keskeisistä hankkeista: Sofian kaukolämpöverkoston kunnostamisen toteutus ja hallinnointi Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian luottoväline MARITSA EAST-2 Kipsin kuivatusjärjestelmän asennus ja jäähdytyspumppuaseman kunnostus Kansallisen sähkönjakelujärjestelmän kunnostaminen ja laajentaminen Suurpainekaasuputkistojen ja kaasupaineensäätöyksiköiden rakentaminen EBRD:n esittämien tietojen mukaan energia-alalla toteutetuilla toimenpiteillä on pystytty korvaamaan lähes 500 MWe sähköntuotantokapasiteetista, joka menetettiin yksiköiden 1 4 sulkemisen vuoksi. FI 11 FI

3.3.4. Edistyminen KIDSF:n käytettävissä olevista varoista (606,744 miljoonaa euroa) edellä mainituille hankkeille myönnettiin yhteensä 540,875 miljoonaa euroa. EU on maksanut KIDSF:lle yhteensä 363,149 miljoonaa euroa. Käytöstäpoisto-ohjelmaa on toteutettu varsin epäsuotuisassa poliittisessa ilmapiirissä. Yksiköiden sulkemista yritettiin lykätä vuonna 2006, minkä jälkeen on vaadittu, että suljettuja reaktoreita otettaisiin uudelleen käyttöön. Hankaluuksista huolimatta ohjelma on kuitenkin edennyt tyydyttävästi, sillä kaikki yksiköt on saatu suljettua liittymissopimuksessa sovitulla tavalla. Yksiköistä 1 ja 2 on poistettu polttoaine kokonaan, käytetyn polttoaineen kuivavarasto on lähes valmis ja purkutyöt on aloitettu. Jätteen käsittely- ja varastointitiloja rakennetaan parhaillaan. Reaktoriyksiköiden sulkeminen ei aiheuttanut sähkökatkoksia. Käytöstäpoistoohjelman edistymiseen vaikuttaa myönteisesti se, että Bulgarian tämänhetkinen hallitus on sitoutunut ohjelmaan ja yksiköt 1 ja 2 on erotettu yksiköistä 3 ja 4. Merkittävin EU:n tuen avulla saavutettu edistysaskel on siirtyminen viivästetyn käytöstäpoiston strategiasta välittömän ja jatkuvan käytöstäpoiston strategiaan. Sen ansiosta käytöstäpoisto nopeutuu ja nykyinen henkilöstö pystyy tekemään purkutöitä tehokkaasti. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös käytöstäpoiston kokonaiskustannuksiin. Merkittävä osa varoista on osoitettu energiahankkeisiin, joilla puututaan aikaistetusta sulkemisesta aiheutuviin vaikutuksiin. 4. PÄÄTELMÄT Kaikki Liettuan, Slovakian ja Bulgarian suljettavaksi valitut ydinvoimalayksiköt on suljettu turvallisesti liittymissopimusten mukaisesti. Käytöstäpoistotyöt ovat meneillään. Tähän on päästy EU:n tukiohjelman onnistuneen toteutuksen ansiosta. EU:n tukea myönnettiin jo ennen maiden liittymistä EU:hun, ja sitä jatketaan kyseisten ydinvoimaloiden sulkemiseen saakka. EU:n tukiohjelmissa on vuosien varrella kohdattu useita niin poliittisia kuin teknisiäkin ongelmia. Jäsenvaltiot pyrkivät kaikin keinoin neuvottelemaan poliittisten sitoumustensa muuttamisesta, mutta ne kaikki saivat suljettua reaktoriyksikkönsä liittymissopimuksessa tekemiensä sitoumusten mukaisesti EU:n solidaarisuuden ja riittävän rahoitustuen ansiosta. Kullakin maalla on omat reunaehtonsa, jotka vaikuttavat hankkeisiin liittyviin teknisiin ja strategisiin valintoihin ja pohdintaan. Tästä syystä kullekin jäsenvaltioille myönnetyn EU:n tuen tehokkuutta on vaikea vertailla suoraan. Ennen hankkeiden aloittamista ydinvoimaloissa toteutettiin tarpeiden ja valmiuksien arviointi. Kansallisia strategioita ja käytöstäpoistosuunnitelmia arvioitiin säännöllisesti hankkeiden yksilöinnin ja toteutuksen edistämiseksi. 4.1. Edistyminen Jäsenvaltioilla oli hankkeiden toteutuksessa eriasteisia vaikeuksia, jotka liittyivät muun muassa käytöstä poistettaviin reaktorityyppeihin, käytöstäpoistossa tarvittavan olemassa olevan infrastruktuurin tilaan ja jätehuollon haasteisiin, menetetyn sähköntuotantokapasiteetin FI 12 FI

korvaamismahdollisuuksiin, sääntely-ympäristöön ja poliittiseen tilanteeseen sekä käytöstäpoistostrategian valintaan. Alkuhankaluuksista huolimatta reaktorit suljettiin aikataulun mukaisesti, ja useimmista on jo poistettu polttoaine, mikä on ensimmäinen tärkeä vaihe ydinvoimaloiden lopullisessa sulkemisessa ja käytöstä poistamisessa. Hankkeita varten käytettävissä olevat varat olivat kussakin jäsenvaltiossa EU:n maksuja suuremmat. Varoja on annettu käyttöön vuosittain vuodesta 1999 lähtien, jolloin jäsenvaltiot eivät vielä pystyneet hyödyntämään niitä täysimääräisesti. Tästä syystä varoja on kertynyt jonkin verran. Viime aikoina varoja on saatu käytettyä tehokkaammin ja vaikuttavammin, ja ne saadaan käytettyä kokonaan kahden seuraavan vuoden kuluessa. Kyseiset kolme ohjelmaa ovat edenneet hienosti viime vuosina raportointikauden loppuun saakka, sillä suurin osa käytöstäpoistoa ja energia-alaa koskevista hankkeista on yksilöity tai valmisteltu ja useimpia niistä toteutetaan jo. Kussakin maassa suurin osa rahoituksesta osoitettiin käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeviin hankkeisiin. Liettua ja Bulgaria käyttivät merkittävän osan varoista käytetyn polttoaineen varastointiin ja jätehuoltoon. Käytöstäpoistoon sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn ja varastointiin tarvittavia laitoksia rakennetaan parhaillaan, lupa-asiakirjat on laadittu ja valmistelevat purkutyöt on aloitettu. EU:n ja kansallisen energiapolitiikan mukaiset hankkeet ovat vaikuttaneet myönteisesti energia-alaan. EU:n tukea myönnettiin energia-alalle jo aikaisessa vaiheessa sähköntuotantokapasiteetin menetysten kompensoimiseksi. Tämä toimintatapa osoittautui erityisen onnistuneeksi ja tehokkaaksi Bulgariassa, ja sillä onnistuttiin lieventämään viimeaikaisten energia- ja talouskriisien vaikutuksia. Vaikka jotkin käytöstäpoistohankkeet viivästyivät, niiden vaikutus käytöstäpoiston kriittiseen polkuun on pyritty estämään tehokkaasti. Kyseisten jäsenvaltioiden oikeudellista kehystä ja hallintorakenteita mukautetaan edelleen, jotta niissä otettaisiin huomioon sähköntuotantoyhtiöiden muuttaminen käytöstäpoistoorganisaatioiksi. 4.2. Tulevaisuuden näkymät Käytöstäpoistoon ja energia-alaan liittyviä toimenpiteitä toteutetaan edelleen meneillään olevan rahoituskehyksen voimassaolon päättymiseen saakka yksilöityjen strategioiden mukaisesti. Jos varoja on saatavilla vain vähän, käytöstäpoistoon liittyvät hankkeet asetetaan etusijalle energia-alan hankkeisiin verrattuna. Käytöstäpoistoa koskeviin hankkeisiin myönnetyn EU:n tuen käytössä keskitytään tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen, radioaktiivisen jätteen käsittelyyn, tarvittavien käytöstäpoistolupien hankkimiseen sekä purkutöihin. Tarkoituksena on perustaa ja vahvistaa uusia käytöstäpoisto-organisaatioita ja hallintorakenteita käytöstäpoistotoimien toteuttamiseksi samalla, kun ydinvoimaloiden henkilöstö jatkaa käytöstäpoistotöitä. Energia-alan hankkeet ovat edenneet hienosti, ja toimien katsotaan tällä hetkellä riittävän. Viimeinen rahoitussitoumus tehdään vuonna 2013, mutta sitoumusten mukaisten töiden toteuttamista jatketaan vielä tämän jälkeen. FI 13 FI

EU:n tuen tarkoituksena on aina ollut ja on edelleen jäsenvaltioiden avustaminen sen sijaan, että käytöstäpoistohankkeet pyrittäisiin rahoittamaan kokonaisuudessaan tai sulkemisesta aiheutuvat vaikutukset korvattaisiin täysimääräisesti. Avustusta täydennetään riittävillä kansallisilla varoilla. FI 14 FI