Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille Salpalinja-museo, Miehikkälä Tiedotustilaisuus

Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille 23.4.2018 Salpalinja-museo, Miehikkälä Tiedotustilaisuus

SALPALINJA SELVITYS KÄYTTÖOIKEUDEN RAJOITUKSISTA 2016-2017 Pekka Vilska, Miehikkälä 23.4.2018

SALPALINJAN VAIHEITA Puolustusvoimien käytössä 1940 2003 Palautuslaki 1968 -> rajoitetut käyttöoikeudet 1972 1976 Puolustusvoimilta valtiovarainministeriölle 2003 Senaatti-kiinteistöt huolehtii linnoituslaitteista ministeriön lukuun Museoviraston inventointi 2009 2012 Selvitys käyttöoikeuden rajoituksista 2016 2017 Lieksa, Vornosenvaara 23.4.2018 3

LINNOITUSALUEIDEN HANKINTA 1940 1944 1. Vuoden 1898 pakkolunastuslain mukaisilla sopimuksilla alueen rajoista sekä korvauksista 2. Määräalakaupoilla (pääosa linnoitusalueista) 3. Sopimuksilla rajoitetun käyttöoikeuden perustamiseksi Määräaloja ei lohkottu eikä pakkolunastustoimituksia tehty valtion omistusoikeuden varmistamiseksi. 23.4.2018 4

SALPALINJAN ALUEIDEN PALAUTTAMINEN 1972 1976 Palautuslaki 323/1968 -> rajoitetut käyttöoikeudet 1972-1976 1. Omistusoikeus palautettiin 2. Rajoitetut käyttöoikeudet perustettiin ainoastaan valmiisiin betonikorsuihin, luoliin ja tykinjalustoihin. 3. Kiviestelinjat saadaan maanomistajien toimesta ja kustannuksella poistaa vapaasti. 4. Louhitut avonaiset kuopat, kaivannot ja em. kiviesteet katsottiin hylätyiksi. 5. Kaivantojen reunoja ei aidata. 23.4.2018 5

RAJOITETTU KÄYTTÖOIKEUS 1. pitää linnoituslaite alueella, 2. huoltaa linnoituslaitetta, 3. käyttää linnoituslaitteita ja luolia varastointiin sekä 4. oikeus tien käyttämiseen siinä laajuudessa että moottoriajoneuvoilla ajo perille saakka olisi mahdollista. Maanomistajien oli mahdollista rakentaa rakennuksia linnoituslaitteita vaurioittamatta myös siten, että rakentaminen tapahtui ampumasektorille tai bunkkerin katolle sisäänpääsyä kuitenkaan estämättä Kiinteistörekisterissä käyttöoikeusyksikkö on muotoa (000-2016-K50767) Puumalan linnoitteet 23.4.2018 6

Joensuu (Pielisen järvialue)-savukoski (sininen osa): 11 kuntaa, 84 inventointikohdetta Joensuu, Marjala kahdella kiinteistöllä käyttöoikeuden rajoitus Kemijärvi, Joutsijärvi viidellä kiinteistöllä käyttöoikeuden rajoitus ja yhdellä yhteisellä alueella Ilomantsi, Kontiolahti, Kuhmo, Kuusamo, Lieksa, Nurmes, Salla, Savukoski ja Suomussalmi; ei pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia. 23.4.2018 7

Saimaan järvialue (oranssi) Luumäen Kivijärvi- Joensuu (Pielisen järvialue): 13 kuntaa Kohteet Kohteet, joissa Kiinteistöt, joilla Kunta yhteensä rajoitusmerkintä rajoitusmerkintä ent. Kerimäki 5 4 5 Lappeenranta sis. Ylämaa 51 8 35 ent. Punkaharju 6 1 1 Puumala 5 5 6 Ruokolahti 9 2 2 Savonlinna 2 1 1 Sulkava 4 1 2 Yhteensä 82 22 52 Kitee, Lemi, Polvijärvi, Rääkkylä, Taipalsaari ja Tohmajärvi; ei pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia. 23.4.2018 8

Virolahti-Luumäen Kivijärvi (punainen): 7 kuntaa Kohteet Kohteet, joissa Kiinteistöt, joilla Kunta yhteensä rajoitusmerkintä rajoitusmerkintä Hamina 16 2 9 Kotka 2 2 9 Luumäki 34 27 89 Miehikkälä 19 14 93 Pyhtää 3 3 11 Virolahti 62 35 134 Yhteensä 136 83 345 Kouvolassa ei ole pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia. 23.4.2018 9

Salpalinja metsän peitossa Lieksan Hatunkylässä Kiitos mielenkiinnosta! 23.4.2018 10

VALTION ERITYISTEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN SALPALINJALLA Tiedotustilaisuus Salpalinja-museossa Miehikkälässä Senaatti-kiinteistöt Tuomas Pusa 23.4.2018

Valtio hallinnoi Salpalinjalla 13 kunnan ja hieman yli 400 kiinteistön alueella olevia rakenteita, joille on aikoinaan lunastettu erityinen käyttöoikeus puolustustarkoituksiin. Maa-alueet ja muut rakenteet on palautettu maanomistajille 60- ja 70-luvuilla. Valtion käyttöoikeuksien sijainti: www.vm.fi/salpalinja Tuomas Pusa 23.4.2018 12

HOITO- JA SUOJAAMISTOIMENPITEET Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön toimeksiannosta toteuttanut Salpalinjan hoito- ja suojaamistoimenpiteitä vuosien 2015-2017 aikana Senaatti verkostoitui Salpalinjan toimijoiden kanssa vuonna 2015 ja kartoitti yhteistyössä Salpalinjan vaarallisia kohteita Suojaamistoimenpiteinä on tehty mm. vaaralliseksi havaittujen rautatappien taivutuksia, putoamissuojauksia, puuston raivausta ja kohteiden merkintää varoituskyltein Hoitotoimenpiteinä on tehty mm. kasvillisuuden raivaamista ja kohteiden merkitsemistä Senaatti toteuttaa vuonna 2018 tarkastuskierroksen suojattuihin kohteisiin ilkivallan ja muiden korjaustarpeiden hoitamiseksi Suojattujen kohteiden lukumäärä: 2015: 78 kohdetta 2016: 24 kohdetta 2017: 31 kohdetta Suojaustoimenpiteiden kokonaiskustannus oli noin 190.000 Kartoituksissa havaitut suojattavat kohteet on nyt suojattu. Suojaustoimenpiteiden kuvaliitteet: www.vm.fi/salpalinja Tuomas Pusa 23.4.2018 13

Tuomas Pusa 23.4.2018 14

Tuomas Pusa 23.4.2018 15

Tuomas Pusa 23.4.2018 16

Tuomas Pusa 23.4.2018 17

VALTION KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN Valtionvarainministeriön päätöksellä Senaattikiinteistöt hakee kaikkien 13 kunnassa olevien noin 42 erityisen käyttöoikeusyksikön lakkauttamista Maanmittauslaitokselta Samassa yhteydessä haetaan käyttöoikeuksiin liittyvien tieoikeuksien lakkauttamista Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (29.7.1977/603) 72 b Jos lunastamalla hankittu erityinen oikeus tai 3 :n 2 kohdassa tarkoitettu rajoitus on olosuhteiden muuttumisen vuoksi käynyt lunastuksen hakijalle tarpeettomaksi, on oikeuden tai rajoituksen kohteena olevan omaisuuden omistajalla ja lunastuksen hakijalla oikeus vaatia oikeuden tai rajoituksen lakkauttamista. Tuomas Pusa 23.4.2018 18

VALTION KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN Rekisteröidyn maanmittaustoimituksen jälkeen maanomistaja saa kaikki rakenteet haltuunsa Senaatti-kiinteistöt lähettää hakemuksen Valtionvarainministeriön päätöksellä 2-4 viikon kuluttua Siirtyvien kohteiden turvallisuuteen liittyvät vastuut määrittyvät samalla tavoin kuin minkä tahansa kiinteistön tai rakennuksen omistajan vastuut eli vastuu kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta on omistajalla Jos rasitteen purkamisesta aiheutuu maanomistajalle merkittävää haittaa tai kustannuksia ratkaistaan asia maanmittaustoimituksessa. Salpalinjan kohteet eivät yleisesti ole sellaisia, että ne aiheuttaisivat maanomistajalle merkittävää haittaa. Tuomas Pusa 23.4.2018 19

LISÄTIETOJA Valtion käyttöoikeuksien sijainti, selvitykset, tiedotteet, esitykset, kysymyksiä ja vastauksia, www.vm.fi/salpalinja Maanmittaustoimitukset, Maanmittauslaitos Maanmittausinsinööri Ari Mäkinen, ari.makinen@maanmittauslaitos.fi, p. 040 779 2445. Tehdyt turvaamistoimenpiteet, Senaatti-kiinteistöt www.vm.fi/salpalinja Jos maanomistaja ei pääse vm.fi -sivustoon, suojaustoimenpiteiden tietoja voi pyytää Senaatin vaihteesta 0205 8111/Jari Sipilä, jari.sipila@senaatti.fi Linjan suojelu, Museovirasto Intendentti Helena Ranta, helena.ranta@museovirasto.fi, 0295 33 6316 Puolustusministeriö Osastoesiupseeri Vesa Halinen, vesa.halinen@defmin.fi, p. 0295 140451. Valtionvarainministeriö Neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, pauliina.pekonen@vm.fi, p. 02955 30081 Senaatti-kiinteistöt Toimialajohtaja Tuomas Pusa, tuomas.pusa@senaatti.fi, p. 0205 811 850 Metsähallitus Erikoissuunnittelija Anu Vauramo, anu.vauramo@metsä.fi, p. 0206 39 4327 Tuomas Pusa 23.4.2018 20

KIITOS Tuomas Pusa 23.4.2018 21

Maanmittaustoimitukset Salpalinjalla Toimitusinsinööri Ari Mäkinen Maanmittauslaitos, Lahti

Lunastustoimitus Lunastuslain (1977/63) 72 b :n mukainen lunastustoimitus vireille kun hakemus on saapunut maanmittauslaitokselle Toimitusmenettelyssä sovelletaan lunastuslain lisäksi kiinteistönmuodostamislain (1995/554) säännöksiä Toimituksessa päätökset antaa lunastuslain mukainen toimitusmiehistö eli lunastustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri ja jäseninä kaksi uskottua miestä (uskotun miehen tehtävä vastaa likimain käräjäoikeuden lautamiehen tehtävää) Toimituksissa on tarkoitus poistaa Salpalinjalta kaikki käyttöoikeuden rajoitukset ja tarpeettomat kulkuoikeudet Käyttöoikeuden rajoitukset on merkitty käyttöoikeusyksikön nimellä ja tunnuksella kiinteistörekisteriin, rajoitukset kohdistuvat 407 kiinteistön alueeseen, 13 kuntaa Toimituksia tulee vireille ehkä 5-10 kpl, päätökset voitaneen tehdä suurimmalta osin yhdessä toimituskokouksessa, osa päätettävistä asioista vaatinee toisen kokouksen ja tarvittaessa vireille uusi toimitus

Rasitettujen kiinteistöjen lukumäärä (rasitettu kiinteistö lasketaan vain kerran, vaikka olisi Kunta KOY kpl KOY:n tunnus KOY:n osien lukumäärä mukana useassa KOY:n osassa) Kotka 2 000-2017-K23594 5 5 000-2017-K23485 3 4 9 Pyhtää 1 000-2017-K20465 11 11 Hamina 2 000-2016-K57890 8 8 000-2016-K57835 1 1 9 Virolahti 5 000-2017-K9003 10 12 000-2017-K11605 29 50 000-2017-K9578 12 32 000-2017-K3827 10 15 000-2017-K13048 26 28 000-2017-K16506 5 1 138 Miehikkälä 7 000-2017-K13943 17 21 000-2017-K15422 12 23 000-2017-K16506 5 10 000-2016-K50767 1 6 000-2016-K50409 5 13 000-2016-K48054 4 13 000-2016-K47252 5 12 98

Luumäki 5 000-2017-K22371 33 38 000-2017-K23278 5 6 000-2017-K21979 12 21 000-2017-K21462 18 18 000-2018-K13395 10 83 Lappeenranta(Ylämaa) 4 000-2017-K18838 19 28 000-2017-K19787 15 7 000-2018-K12441 5 1 000-2018-K12507 3 1 37 Ruokolahti 2 000-2017-K20857 1 1 000-2017-K20878 1 1 2 Puumala 1 000-2013-K28918 5 6 Sulkava 1 000-2013-K28814 2 2 Savonlinna(Kerimäki,Pu 7 Y2004-34983 2 1 000-2013-K30833 2 1 000-2013-K31456 3 1 000-2013-K31454 1 1 000-2013-K31496 3 1 000-2013-K31472 2 1 000-2013-K31469 3 1 7 Joensuu 1 000-2017-K25630 2 3 Kemijärvi 4 000-2016-K47836 1 2 000-2016-K47858 1 2 000-2016-K47863 1 1 000-2016-K47945 1 1 6 Yhteensä 42 411

Salpalinjan suojelu Salpalinja ja sen suojelu Mikko Härö Mikko Härö, 23.4.2018

Tausta Kansainvälisesti huomionarvoinen VM/Senaatti/Museovirasto&Co inventoivat linjan 2009-12. Työn pohjalta yhteistyössä merkittävimmät kohteet (huippukohteet) 45 kokonaisuutta, joissa 94 erillistä kohdetta Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Suojelu Eivät muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä Otettava huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa historiallisesti merkittävinä kohteina Museovirasto selvittää mahdollisuuksia tehdä rakennusperintölakiin perustuvat suojeluesitykset huippukohteista Kenttälinnoitetut osat maatuvat ja murenevat Museovirasto ei itse hoida kohteita Voi hakea hoitoavustusta Metsähallitus sitoutunut omien huippukohteidensa turvaamiseen Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Mitä saa tehdä? Huippukohteet tulee säilyttää ja turvata mahdollisuuksien mukaan alkuperäisessä asussaan Kohteiden säilymistä edistävä toiminta ja käyttö ylipäänsä suotavaa Muiden kuin huippukohteiden säilyminen ja käyttö riippuvat kiinteistönomistajan sekä kuntien päätöksistä ja harkinnasta Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Mistä tietoa? Keskeisiä Salpakeskus ja perinneyhdistys http://www.salpakeskus.fi/ Julkaisu Salpalinja - Itsenäisyyden monumentti https://www.salpalinjakirja.fi/fi_fi/categories/2- ennakkoon-tilattava/products/1-salpalinja-salpalinjaitsenaisyyden-monumentti Museovirasto vienyt tietonsa muinaisjäännösrekisteriin https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_de fault.aspx Yleiskuvan Salpalinjan historiasta myös Museoviraston 2009 2012 inventoinnin loppuraportissa https://www.museoverkko.fi/netsovellus/rekisteriportaal i/mjhanke/edit/asp/hae_liite.aspx?id=114394&ttyyppi=p df&kansio_id=0. Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Organisoituminen jatkossa? Tarvitsemme verkosto tiedon jakamiseen, osaamisen varmistamiseen, suojelun turvaamiseen sekä kohteiden käyttöön ja hoitoon Ainakin Museovirasto, Metsähallitus ja puolustusvoimat Lisäksi ympäristöhallinto (tuleva LUOVA), maakunnat, kunnat, museot ja eri yhteisöt Museovirasto toivoo järjestelyä, jossa Salpakeskus ja Salpalinjan perinneyhdistys ry voisivat olla koordinoijia ja moottoreita Museovirasto keskittyy huippukohteiden turvaamiseen Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Erityisiä kysymyksiä Saako Salpalinjan kohteissa käyttää metallinpaljastinta? http://www.nba.fi/fi/file/2529/muinaisjaannoks et-ja-metallinetsin.pdf Miten Salpalinjan kohteet vaikuttavat metsänkäyttöön? https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparis to/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisenkulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-jaarkeologiset-kohteet Maisemanhoidossa voi soveltaa kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevia maisemanhoitoohjeita https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparis to/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisenkulttuuriperinnon-hoito Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Kiitos Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

Itsenäisyytemme monumentti Puheenjohtaja Teppo Lahti, Salpalinjan perinneyhdistys

Salpalinja Salpalinjan perinneyhdistys ry Historiaa Rakentamispäätös Salpalinjan rakentaminen Linnoitteet Salpalinjan merkitys sotien aikana ja sen jälkeen Salpalinja tänään Salpalinjan perinneyhdistys ry:n esitys

Esityksessä on lainauksia seuraavien asiantuntijoiden aineistoista: Armi Oinonen Heikki Koskelo Terho Ahonen Juha Kilpeläinen Arto Mikkonen Elina Lyijynen Jorma Ignatius Jussi Lukkari

Salpalinjaksi kutsutaan sitä massiivista 1200 kilometrin mittaista puolustusasemaa, joka rakennettiin Suomen itärajan turvaksi vuosina 1940-1941 ja 1944. Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Sallaan, ja sieltä kevyemmin linnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Haluttiin vahvistaa pikaisesti uusi puolustuksellisesti epäedullinen maaraja linnoittamalla.

Suomen Salpa, lyhyesti Salpa Mannerheimin 10.7.1944 kenraaliluutnantti Oesch n ehdotuksesta hyväksymä virallinen nimi, siihen saakka se oli tilanteen mukaista linnoittamista, yleisesti puhuttiin päävastarinta-asemasta tai linjasta ja myös esim. Moskovan rauhan linja tai jopa pakkorauhan linja yms. Salpa-asema Puolustusvoimien käyttämä nimi, nimenomaan asema, koska siinä oli useita linjoja: -pääasema 1940-41 ja -44, Hamina-Taavetti linja 1940-41, Vaalimaan oikaisuasema 1944 Salpalinja Kansan suuhun vakiintunut yleisnimi

Perustettu vuonna 2002 Tarkoitus mm: Kehittää ja ylläpitää Salpalinjaa kansallisena muistomerkkinä Salpaveteraanien perinteen ja historiallisten muistojen vaaliminen Salpalinjan kansallisen ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen Esitelmä-, näyttely- ym tilaisuuksien järjestäminen, julkaisut Yhteistyö kuntien ja eri järjestöjen kanssa

Aiempaa toimintaa: Tuki eri toimijoille (Lappeenranta, museot, Salpapolku, Salpaportaali jne) Julkaisut (Matka Salpalinjalle, Kohti Salpalinjaa) Esitteet eri kielillä, Harjun alue Salpalinjan esittely reserviupseerikursseille Toiminta vuonna 2017: Uusi kirja: Salpalinja Itsenäisyyden monumentti julkistettiin 2.6. E-18:n tietaiteen tukeminen, valmis

Rakentamispäätös

Rauhan tulosta huolimatta tiedostettiin, että Neuvostoliittoa eivät tyydyttäneet Suomelta Moskovan rauhassa saamat alueet. Kenraaliluutnantti E F Hanell määrättiin johtamaan Salpalinjan rakentamista. Rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan jo viikon kuluttua talvisodan päättymisestä.

Mannerheimin linnoittamispäätös Juvalla Neuvottelu Inkilän kartanossa 22.3.1940 läsnä: Marski, Oesch, Heinrichs, Sarlin, Airo, Hanell ja Tapola päätös: Linja Klamila Luumäki on viipymättä linnoitettava ja mitä pikimmin varustettava kantalinnoituslaittein. Päätös jalostui suunnitelmaksi, jonka pääkohdat olivat: Hankoniemen poikki yhtenäinen linnoitus, Harparskog-linja, samanlaiset linnoitteet kuin itärajalla Suomenlahden saariston linnoittaminen Kotkasta Virolahdelle, Merivoimien vastuulla Yhtenäinen puolustusasema Suomenlahti Luumäen Kivijärvi, tärkein osuus, Karjalan kannaksen jatke, suorin tie Helsinkiin Vesistöihin nojaava puolustusasema Saimaa-Pielinen, saaret ja kapeikot linnoitettiin, vahva tykistön käyttö Pielinen-Salla-Petsamo: tärkeimpien itä-länsisuuntaisten teiden sulkeminen kenttälinnoitetuin tukikohdin

Puolustusaseman maastoon sijoittaminen nopea rakentaminen, työn, materiaalin ja rahan säästäminen Omat asemat korkealle metsän suojaan, epätasaiseen maastoon, helposti kaivauduttavia Hyökkääjä alavaan etumaastoon, mielellään märkä, kivinen, vaikeakulkuinen panssareille, vaikea jv:n kaivautua Ei tähystyspaikkoja tulenjohdolle, ei suora-ammuntaa Konekiväärit sivustatuliasemaan, pyyhkäisevä tuli, myös rintamasta ampuvia konekivääriasemia Kiviesteet lähemmäksi, max 150 m omalla tulella valvottavia on pystyttävä ampumaan kiviesteiden suuntaisesti sekä konekivääreillä että panssarintorjuntatykeillä Myös piikkilankaesteet oltava valvottavissa, ei liian kaukana, 50 100 m

Salpalinjan rakentaminen

Mannerheim antoi 22.3.1940 kenraalimajuri E F Hanellin tehtäväksi laatia koko itärajan linnoitussuunnitelma. Apuna koko kenttäarmeija. Suunnitelma oli valmis huippunopeasti, toukokuun puolivälissä 1940. Työt alkoivat Virolahdella jo 17.4.1940!

Perustettiin Myllykoskelle, osin silloisen Yhtyneitten Paperitehtaiden tehdasalueelle (Myllykoski Oy irtosi Yhtyneistä 1952). Päämajan linnoitustoimisto oli siirretty Myllykoskelle 18.3.-40, siis talvisodan jatkumoa. Sijainti hyvä johtaa myös Salpalinjan rakentamista. Yhtyneitten perustaja Rudolf Walden oli Mannerheimin ystävä, talvisodan jälkeen puolustusministeri ja johti tehtaitaan Myllykoskelta käsin. Ehkä osasyy Myllykoskelle tuloon? Linnoitustoimisto johti suunnittelun ja rakentamisen 400 miehen esikunta, myöhemmin osia siirrettiin käytännön syistä Helsinkiin ja Ouluun.

Kiivainta rakennusaikaa oli kevät 1941, jolloin enimmillään linnoitustöissä urakoi 35 000 miestä ja 2 000 lottaa. Lotta Svärd organisoi muonitustoiminnan, 2000 Lottaa Linnoitustyömaat sijaitsivat yleisemmin asumattomilla seuduilla. Tämä asetti huollolle omat vaatimuksensa.

Heti talvisodan päätyttyä heräsi Ruotsissa ajatus Suomen auttamisesta lähettämällä linnoittajia, joita enimmillään kevään 1940 lopulla Suomessa oli noin tuhat. Vielä työvoimaakin merkittävämpää oli Ruotsin taloudellinen tuki noin 253 Mmk.

Jatkosodan sytyttyä linnoitustyöt Salpa-asemalla pysähtyivät, kun linnoitusrakennusmuodostelmia tarvittiin itään edenneiden taistelujoukkojen selustassa rakennustöihin. Salpa-asema jäi kesken ja sieltä kuljetettiin rakennusmateriaaleja Kannakselle ja Itä-Karjalaan. Muun muassa 40 000 estekiveä Kannakselle. Uudelleen linnoitusrakennusjoukot palasivat Salpa-linjalle kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja Kannaksen puolustuslinjojen murruttua. Päämaja antoi määräyksen linjan taistelukuntoon saattamisesta ja kaikkien linnoitusrakennusjoukkojen keskittämisestä Salpalinjalle kesäkuun puolivälissä 1944. Rakentajia työskenteli puolustuslinjalla heinäkuussa yli 34 000.

Salpalinja julistettiin Suomen pääpuolustuslinjaksi 6.9.1944. Lopullisen mittansa se saavutti 24.9.1944, jolloin uusien linnoitustöiden aloittaminen kiellettiin.

Salpalinja on työvoimavahvuudeltaan Suomen historian suurin työmaa. Kaivettavien maamassojen määrässä Suomen työmaista vasta uusi Saimaankanava ohitti sen. Huomattava on, että Salpalinja kaivettiin pääosin lapiotyönä.

Ruotsalaiset vapaaehtoiset aloittivat, noin 900 miestä Välirauhan aikana siviilistä palkattu, enimmillään 35 000 miestä ja 2 000 lottaa Vapailta markkinoilta, siirtolaiset etusijalla, maa- ja metsätaloudesta vain erikoistapauksissa Työehtosopimuksen mukainen palkka / Kotka 8-16 mk /tunti, lähes aina myös urakkavaihtoehto Ruoka lottien ruokalassa maksoi 7 mk ja kahvi 1 mk Rakennus- ja maansiirtoliikkeet urakkakilpailulla 25 urakoitsijaa Kenttäarmeija teki kolme päivää viikossa kenttälinnoitteita Jatkosodan aikana hermotoipilaskomppanioita tärähtäneistä n. 200 miehen komppanioita - 1942 oli kuusi kappaletta - 1944 oli 13 kappaletta (lähes 3 000 miestä) ylläpitoa, pientä rakentamistakin Kesällä 1944: työkomppaniat (II lk nostomiehiä, rauhan aikana vapautettu), á 200 miestä, 18 kpl Salpa-asemaan, 10 kpl U-linjalle - kenttäarmeijan linnoitusjoukot

Siviilityövoima: rakensi betonikorsut, luolat, kallioon louhittavat taistelu- ja yhdyshaudat, panssarivaunun kiviesteet Kenttäarmeijan joukot: tiedustelivat ja merkitsivät asemat maastoon rakensivat kenttälinnoitteet: maahan kaivettavat taistelu- ja yhdyshaudat, korsut, pesäkkeet, tykkiasemat sekä kaivantoesteet, piikkilankaesteet raivasivat maastoon ampumasektorit

Rakennusliikkeet olivat aikansa ja alueensa suurimpia, monet niistä ovat mukana rakentamisessa vielä lähes 70 vuotta myöhemmin. Oskari Vilamo Otto Vuorio Oy Constructor Ab Alfred A. Palmberg Insinööritoimisto Oy Rakennustoimi Oy Oy Tektor Ab Oy Viarecta Ab Tampereen sementtivalimo F. W. Winter Oskari Hyypiä Ääri Oy Elovuori & Kumpp. Oy Kymin Oy Granit Oy Kreuger & Toll Oy Elovuori & Kumpp. Oy A. Kiikka (Pyramid Oy) Sopanen, Heino & Lindroth Tähtinen & Sola Taipale & Nieminen Matti Pasanen S. Valjus

LINNOITETIHEYS MAASTON JA TARPEEN MUKAAN Punaiset aseita Siniset suojatiloja

SIVUSTATULTA KIVIESTEIDEN SUUNTAISESTI

Rakennusmiesten lisäksi tarvittiin myös huoltohenkilökuntaa, ennen kaikkea muonituksesta vastanneita lottia, mutta myös lääkintähenkilöstöä, suutareita, partureita ja pyykkäreitä. Jokaisessa työryhmässä oli lisäksi muutama poliisi valvomassa yleistä järjestystä.

Salpalinjan tyypillisin kantalinnoite on konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Muita linnoitteita muun muassa: - Pst-tykki, kk- ja 20 miehen majoituskorsuja - Pst-tykkipesäkkeitä - Tulenjohto- ja majoituskorsuja - Majoituskorsuja 10 40 miehelle - Pallokorsuja - Luolia

Korsumonttu, 10x20x6 metriä, 1600 kuutiometriä maata Muottilautaa 430 neliömetriä Betoniterästä noin 50 tonnia Sementtiä 5000 säkkiä a 50 kg, 425 kg / betonikuutio Valmista betonia 560 kuutiometriä = 560 autokuormaa Kivitäytettä 1200 kuutiometriä korsun ympärille Täytemaata 1200 kuutiota (montun maa lapioitiin takaisin) Massojen liikuttelua yhteensä 10 000 tonnia = n. 3000 autokuormaa!

Betonisia ja louhittuja ase- ja majoituskorsuja n. 730 kpl Puisia kenttälinnoitteita n. 3 000 kpl Taistelu- ja yhteyshautaa n. 350 km Kiviestettä 225 km, 350 000 kiveä Kaivantoestettä 130 km Piikkilankaestettä 315 km Luolia 25 kpl Patoja 10 kpl

Salpa-aseman lujuutta ei koskaan onneksi jouduttu tositoimissa koettelemaan. Kesällä 1944 se muodosti torjuntataisteluiden henkisen selkärangan. Olemassaolollaan Salpa-asema vaikutti vihollisen laskelmiin hyökkäyksen jatkamisen kannattavuudesta, ja tämä ilmeisesti nopeutti aselevon syntymistä. Salpa-asema turvasi omalta osaltaan Suomen itsenäisyyden säilymistä.

Linnoittamis- ja rakennustekniikka kehittyivät Louhintatekniikka ja koneiden käyttötaito kehittyivät Lottajärjestö kehitti toimintaansa Sotilas- ja siviiliorganisaatiot lähentyivät Työmaa tasoitti Talvisodan jälkeistä työllisyystilannetta

Venäläiset esittivät 1945, että itärajan linnoitteet tulisi räjäyttää. Oli siis huomattava sotilaallinen este. YYA-sopimus: painopiste Lapissa ja Lounais-Suomessa, kuitenkin valmistauduttiin Salpalinjan miehitykseen. Merkittävä osa puolustusratkaisua Asemia kunnostettiin aina 1980-luvun lopulle saakka, käyttöönottovalmius säilyi, oli merkittävä osa silloista puolustusratkaisuamme. Salpalinjan merkitys puolustuksessa väheni nykyaikaan tultaessa, linjapuolustus Linnoitteet antavat edelleen suojaa, betonilinnoitteille asetettu vaatimus oli suoja 500 1000 kg lentopommin täysosumalle.

Aiemmin Puolustusministeriön omaisuutta, nyt Senaattikiinteistö (VM) Linnoitteet ovat pääosin hyvässä kunnossa, laverit ja korsukamiinat puuttuvat Estekivet poistettu viljelysten tieltä, valtaosa kuitenkin siellä, mihin ne asennettiin Kenttälinnoitteita Maastossa ja taajama-alueilla Matkailu Salpalinjan inventointi

Inventointi kesti kolme vuotta, John Lagerstedt KARTTAOTE Museoviraston Inventointiraportti. Punaiset pisteet ovat tutkittuja alueita. Siniset pisteet näyttävät Salpalinjan laitteiden sijaintipaikat karttalähteiden perusteella. (Pohjakartta Maanmittauslaitos).

Minne mennä? Salpalinja-aiheiseen museoon: Joensuu, Miehikkälä ja Virolahti Kunnostettuun kohteeseen eri puolille linjaa: esim. Hostikka, Ylämaa, Rutola, Lappeenranta tai Änäkäinen, Lieksa Vaellusreitti Salpapolulle, Virolahden ja Ylämaan välillä 55 km Tapahtumiin, esim. vuosittainen Salpavaellus Maastoon oppaan kanssa tai omatoimisesti Jorma Ignatius nimesi yli 30 matkailunähtävyyttä pitkin itärajaa aina Sallaan saakka.

Itsenäisyyden monumentiksi nimeäminen Tunnettavuuden lisääminen Matkailun kehittäminen Eri jakelukanavien käyttäminen tiedon levittämisessä Pilottihankkeita ja tapahtumia koko linjalle Toiminnoilla ei saa tähdätä vain nykyhetkeen vaan parinkymmenen vuoden päähän. Silloin olemme siinä kriittisessä pisteessä, jolloin henkilökohtainen kytkös sodasta katkeaa ja yksi vahva kiinnostustekijä häviää.

Talvisodan päättyessä 1940 uuden rajan taakse jäivät kaikki itärajan linnoitteet. Uuden puolustusaseman linnoittaminen aloitettiin välittömästi. Salpalinja, jota rakennettiin vuosina 1940-41 ja 1944 lienee edelleenkin Suomen suurin rakennustyö. Töissä linnoitustyömaalla, joka ulottui Suomenlahdelta Petsamoon, oli enimmillään 35 000 henkeä. Taisteluja Salpalinjalla ei koskaan käyty. Salpalinjan perinneyhdistys ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tehdä Salpalinjaa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi. Se vaalii myös Salparakentajien perinnettä. Yhdistys täytti viime vuonna kymmenen vuotta. Perinneyhdistys esittää, että Salpalinja nimetään Itsenäisyyden monumentiksi Suomen viettäessä itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuotta 2017. Olihan tämä valtava rakennustyö osoitus kansakunnan halusta puolustaa itsenäisyyttään Euroopan epävakaissa oloissa.

Salpalinja on kansainvälisesti täysin vertailukelpoinen Euroopan muihin 1900 luvulla rakennettuihin puolustusasemiin: mm. Saksan Nordkapista Biskajan lahdelle rakentamaan Atlantin valliin ja Länsivalliin, Kreikan Metaxas-linjaan ja Italian Pohjois-Afrikkaan rakentamaan Marethin-linjaan, sekä Ranskan kuuluisaan Maginot-linjaan. Salpalinja kuuluu viimeisimpiin maailmalla rakennettuihin puolustuslinjoihin.

Salpa-asemassa ei koskaan taisteltu Linnoitus on täyttänyt tehtävänsä parhaiten silloin, kun sitä ei ole tarvittu Salpa-asema olkoon meille suomalaisille itsenäisyyden, vapauden, rauhan ja ennen kaikkea lujan maanpuolustustahdon symboli Kiitos sen rakentajille, heidän ansiostaan

voimme nostaa siniristilipun salkoon seuraavan kerran juhlavuotemme Itsenäisyyspäivänä

KESKUSTELU