Matkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa 3-10.10. 2013 Sunburst Dairy Tilalla on yhteensä 600 lehmää, peltoa on 750 eekkeriä (noin 350 ha), joista omaa on 250 eekkeriä ja vuokrattua 500. Tila rakensi uuden 300 lehmän navetan vuosina 1998 1998, lypsyasema oli 2 x 8. Seuraava laajennus tehtiin vuonna 2007, jolloin rakennettiin uusi eläinhalli. Uuden navetan suunnittelussa apuna olivat Wisconsinin yliopiston neuvojat. Saman investoinnin yhteydessä lypsyasemaa laajennettiin 2x10 kokoiseksi. Uudessa eläinhallissa on väljempi mitoitus kuin vanhassa. Vanhassa navetassa on parsipedit, uuteen valittiin hiekkaparret, joiden alla on parsipeti. Uudessa väljemmässä hallissa eläimet tuottavat paremmin verrattuna vanhaan. Vanhan navetan parsia pidennetty siirtämällä ulkoseinää (ei perustusta) Asemalla lypsetään tällä hetkellä noin 80 lehmää tunnissa 3 kertaa päivässä. Yksi lypsää ja toinen henkilö ajaa lehmiä ja tulee lopuksi apuun myös lypsyasemalle. Tilan keskimääräinen päivätuotos on erittäin korkea, 102 paunaa / lehmä / päivä (noin 46 kg ). Lehmät poikivat keskimäärin 4 kertaa. Vasikat kasvatetaan tilalla 6 kk saakka, jonka jälkeen ne menevät kasvatukseen kahdelle eri tilalle. Eläinten ryhmittely perustuu eläinten ikään. Ruokinta on hiukan erilainen eri ryhmissä, esimerkiksi ensikkoryhmä saa vahvempaa seosrehua (korkeampi proteiinipitoisuus), koska tässä ryhmässä eläimet vielä hiukan kasvavat. Samoin parre leveys vaihtelee hiukan eri ryhmissä. Suurin syy ryhmittelyyn on se, että näin vähennetään eläinten välisiä konflikteja. Tilalla työskentelee 12 henkilöä sisältäen omistajat. Henkilöä kohden maitoa tuotetaan noin 650 000 litraa / vuosi. Maidon hinta tällä hetkellä on noin 0,4 dollari / litra (noin 30 eurocenttiä).tila käyttää SOP-työohjeita. Näitä ohjeita ovat tekemässä eläinlääkäri ja ruokintakonsultti yhdessä tilan kanssa. Työohjeissa ei ole kuvia, jotka tilan mukaan olisivat kyllä hyödyllisiä. Työohjeita päivitetään tilanteen mukaan.
lypsyasemalla käytettiin vedinten pesuharjaa Tilan mukaan suurin haaste on työvoiman johtaminen. Tilan tärkein seurattava numero on soluluku, jossa tavoitetaso on alle 200 000. Lisäksi seurataan tarkkaan maidon pitoisuuksia ja poikineita lehmiä. 7 päivää poikimisen jälkeen lehmiltä mm. mitataan lämpötila. Tilan mukaan poikineiden lehmien seuraamista ei voi koskaan korostaa liikaa. Korkean tuotoksen salaisuudeksi tila kiteyttää lehmien geneettisen potentiaalin hyödyntämisen hyvillä olosuhteilla, ruokinnalla ja hoidolla. Lehmät ovat kuin huippu-urheilijoita, jos välineet ja olosuhteeet eivät ole kunnossa, tulosta ei synny. Vierailu Wick Buildings pääkonttorissa ja luento, millä tavalla he rakentavat isoja kotieläinrakennuksia ( www.wickbuildings.com ) Yritys on 60 vuotta vanha, se on rakentanut yhteensä 70 000 rakennusta. Rakentamisjärjestelmänä on ns post-frame järjestelmä (pylväs palkki). Wickbuildingsin kohteista 65 % on maatalousrakennuksia. Kohteet suunnitellaan asiakaskohtaisesti, rakenteet ja rakennusosat mitoitetaan ja valmistetaan puolivalmisteiksi, jonka jälkeen ne asennetaan työmaalla paikoilleen. Työntekijöitä heillä on yhteensä 180, joista 75 on tehtaalla, joput ovat asennusmiehiä kentällä. Asennusaika on yleensä noin 2 4 viikkoa. Heillä on yhteistyökumppaneina itsenäiset dealerit (rakennusliikkeet), jotka vastaavat muista rakennustöistä. Ehto on se, että itsenäisellä dealerilla ei saa olla heidän kanssaan kilpailevan yrityksen edustusta, mutta heillä voi olla esimerkiksi teräsrakenteita toimittavan yrityksen edustus. Normaali toimintasäde heillä on 800 1000 mailia. Heidän mielestä post frame järjestelmä sopii loistavasti navettaan. Paljon on kuitenkin muuttunut 30-40 vuodessa ja jos jännevälit ovat suurempia (esim ns. cross ventilation navetat), silloin rakenne on jokin muu. Wick Buildingsilla ei ole suoramyyntiä eikä internet-kauppaa. Heillä on paljon kilpailijoita, mutta he keskittyvät laatuun. Verrattaessa teräsrakenteeseen he totesivat heidän tuotteensa olevan 25-30 % edullisempi. Heidän osuutensa esimerkiksi tyypillisestä makuuparsihallista on alle 50 %, maanrakennus, betoni, sähkö- ja putkityöt sekä kalustus eivät kuulu heidän pakettiinsa. Suunnitteluprosessi etenee niin että asikkaalla on jokin perusajatus ja sitten sen käydään läpi yhdessä, jonka perusteella laaditaan piirustukset ja tarjous. Tyypillisesti pylväsjakoväli on 8, 10 tai 12 jalkaa (noin 2400 mm, 3000 mm, 3600 mm). Pylväs on yhteen naulattuja lankkuja, niitä ei ole liimattu. Pylväät on taivutuskokeilla testattu.
Heidän rakennukset ovat kestäviä, vanhimmat ovat 50-60 vuotta. Ensimmäisenä vioittuu katto. Naulauslevyjen päällä heillä on erikoispinnoite. Maahan upotetuissa tolpissa on ns CCA käsittely (kuparipohjainen). Näiden kestävyydessä ei ole havaittu ongelmia. Lumi- ja tuulikuormissa voidaan tehdä ns. maatalousvähennys, koska rakennusten alla on vain eläimiä. Mitään vaatimuksia ei ole paloluokista ja palo-osastoinnista, on ainoastaan suosituksia. Diederich Dairy Tila on ollut perheen omistuksessa 99 vuotta. Perheen nykyinen isäntä Daniel rakensi uuden navetan vuonna 2009, kun hän valmistui yliopistosta. Ennen robottien asennusta v. 2012 lehmät lypsettiin vanhalla 2x6 lypsyasemalla. Navetassa on 250 parsipaikkaa. Tällä hetkellä tuotos / lehmä on noin 36 kg, epätavallisen matala johtuen huonosta maissisäilörehusta. Lypsyjä on keskimäärin 2,7. Navetassa on ohjattu feed first kierto. Lehmät ruokitaan 2 kertaa päivässä, ja rehua työnnetään lehmien eteen 6 kertaa päivässä. Danielin mukaan ruokintapöytä ei kuitenkaan ruuhkaudu. Peltoa tilalla on omaa 200 eekkeriä ja vuokrattua 100. (n. 90 ha + 45 ha). Tilalla työvoimana on Daniel itse, hänen veljensä sekä yksi täysiaikainen työntekijä. Lisäksi töissä käy kaksi osa-aikaista työntekijää. Tilan tavoitteena on laajentaa yksikkö 8 robottiin noin 5 vuoden sisällä. Tämä on maksimi nykyisessä paikassa, koska tila sijaitsee lähellä kaupunkialuetta ja toisaalta puolen tunnin ajomatkan säteellä on 190 000 lehmää -> pellosta on kova kilpailu. Robottilypsy valittiin koska ei haluttu sitoutua työvoiman käyttöön. Suuri osa maitotiloilla työskentelevistä meksikolaisista on laittomasti maassa ja on uhka että maan hallinto ei katso asiaa enää läpi sormien. Lisäksi automaattilypsyllä tavoitellaan tehokkuutta. navetan toimiston hermokeskus Maitotankki on 25 m3, ja siinä on varauduttu jo laajennukseen. Maito jäähdytetään levyjäähdyttimen kautta, jossa jäähdytysaineina glykoli ja vesi. Myös tankissa on jäähdytys. Jäähdytystä seurataan piirturilla. Soluluku on keskimäärin 220 000, maito menee juuston valmistukseen. Keskipoikimakerta on 2,2, johon tila ei myöskään ole tyytyväinen. Maidon hinta on noin 0,33 euroa / l. Hiehojen poikimaikä on 23 kk, ja tilalla on ollut hieho joka poiki 19 kk iässä ja siitä tuli hyvä lypsylehmä. Navettainvestointi on laskettu 7 vuoden maksuajalle. Liikevaihto on 1,2 miljoonaa $. Navettainvestointi maksoi yhteensä 1,75 miljoonaa $, josta rakennus 700 000, kalusteet ja laitteet 200 000, maidonkäsittelytekniikka sisältäen jäähdytyksen ja robotit 850 000 ( yhteensä 7000 $ / lehmäpaikka). Navetan koko on 60 x 62 m = 3700 m2. Robottinavettaan investoidessa tilalla pitää olla omaa rahaa 50 % lainaa haettaessa, kun taas lypsyasemanavetan tilanteessa se on 35%. Pankkilainan korko on 6,5%.
Navetassa ei ole poikima- eikä käsittelytiloja, ne sijaitsevat vanhassa navetassa. Utaretulehduslehmät pidetään robottinavetassa mutta muuten sairaat siirretään vanhaan navettaan ja lypsetään siellä, kuten myös poikineet lehmät. Lehmät siemennetään parsissa ja ne umpeutetaan suoraan siirtämällä toiseen navettaan. Tulehdustilanteessa käytetään tuubia. Navetta on 8-rivinen, ruokintapöydät molemmilla puolilla ja robottihuone on navetan keskellä. Sääntöjen mukaan robottihuoneeseen pitää olla puhdas kulku ja huoneessa on oltava puhdas ilma. Navetta on ns cross-ventilation navetta, jossa toiselta seinältä imetään puhaltimilla raitista ilmaa toiselta sivuseinältä, jossa on verhoseinä. Talvella navetassa lämpötila on nollassa (kun pihalla n. -20 c) Katossa on eriste. Parsissa on vesipatjat. navetta ulkoa, imurit ja sisältä. Danielin mukaan tärkein tunnusluku, mitä hän seuraa, on meijeriin haettava maitomäärä. https://www.facebook.com/diederichfarm?fref=ts Maple Leaf Dairy Tilalla oli vuonna 1978 30 lehmää, nyt lehmiä on kahdessa navetassa yhteensä 5600. Pinta-alaa tilalla on 7000 eekkeriä -> noin 3200 hehtaaria. Hiehojen kasvatus on ulkoistettu. Tilan omistajan mukaan suurin haaste ja oppiminen laajennettaessa on ollut ihmisten johtamisessa. Tilan työntekijöillä on jokaisella oma vastuualueensa ja tila käyttää myös välijohtajia eri vastuualueilla. Lehmiä lypsetään 80-paikkaisella karuselliasemalla 550 tunnissa. Tilalla on myös biokaasulaitos. http://www.youtube.com/watch?v=urprm7awmyu
karusellilypsyasema poikinut lehmä odottaa ensimmäistä lypsyä poikimanavetassa. navettahallissa pituussuuntainen kallistus keskelle Omro Dairy Omro Dairy siirtyi Milksourcen omistukseen 15 vuotta sitten. Tällä hetkellä lehmiä on 2700 lypsyssä -> noin 3200 lehmää yhteensä. Lypsyasema on laajennettu 2x14 kalanruotoasemasta 2x38 takaalypsyasemaksi, jonka vuoksi lypsymonttu on erittäin kapea. www.milksource.com Tilalla oli valokuvaamiskielto.
Central Sands Dairy Kohteen esittelijä toimi Dr. Gordie Jones, joka on tilan manageri, suunnittelija ja osaomistaja. Tilalla lypsetään 3500 lehmää 3 kertaa päivässä. Noin 4000 lehmää yhteensä. Navetta on ollut käytössä 6 vuotta, se rakennettiin täysin puhtaalle pöydälle. 60% lehmistä on puhtaita Jersey-lehmiä, 40 % Jersey / Holstein risteytyksiä. Lehmät siemennetään Jerseyllä, osa lehmistä (joilta ei haluta lehmä-jälkeläisiä) siemennetään lihakarjarodulla (mm. Agnus). Tämä siitä syystä että jerseysonnivasikan arvo on =, kun taas liharotuisen arvo on 200-300 $. Uudistukseen tarvitaan 25-30 %, loput vasikat menevät lihantuotantoon. Tällä hetkellä tuotos on 32 l / lehmä päivässä, rasva on 5 %, valkuainen 3,6 %. Gordien mukaan jerseyt ovat tuotostehokkuudessa selkeästi parempia kuin Holsteinit, vero, jonka Holsteinit maksavat on 15%, kun taase Jerseyllä se on 9-10%. Gordie Jones kertoi suunnittelun ja managementin lähtökohdasta. Lehmällä on kolme tärkeää periodia. Päivä, vuosi, ja 24 kk. Miten lehmä viettää päivänsä (lypsy, ruokinta, makaaminen), miten vuotensa (poikiminen, tuotantovaihe ja umpivaihe) ja 24 kk (vasikasta lehmäksi). CSD:llä (Central Sands Dairy) on suunnittelussa kiinnitetty huomiota työskentelytehokkuuteen. Vain kaksi ihmistä hoitaa lehmien poikimisen, siemennyksen, sairaat eläimet, eläinten siirtelyn ja vastapoikineet lehmät. Tämän on mahdollistanut myös se, että navetta on suunniteltu ennaltaehkäisten lehmien sairastumista, sairasosastolla on normaalisti vain 2-3% lehmistä. Utaretulehduksia on normaalisti 1-2 kpl päivässä (huom. 11 000 lypsyä). Soluluku on 150-160 000. Kaikkineen työntekijöitä tilalla on 35, joista päivittäin työskentelee 18 päivässä. Kaikki rehu ostetaan yhteistyökumppaneilta. Poikiville lehmille ei ole omaa lypsyasemaa, koska siitä tulisi helposti yhden ylimääräisen työntekijän suojatyöpaikka. Lehmät poikivat kesäaikana hiekkapohjalle, talviaikana käytetään olkea. Talvella lämpötila voi olla alle -20 C.
poikimakarsina Lehmät saavat kaikki saman rehuseoksen, vain umpilehmille on oma ape. 3 viikkoa ennen poikimista lehmät saavat kapselin, joka estää ketoosia ja juoksutusmahan kiertymää. Parsien leveys on eläinhallissa 117 cm ja 107 cm keskeltä keskelle. Navetan toiminnallinen erikoisuus on erikoisen leveä poikkikäytävä, mistä lehmät ajetaan kokoomatilaan. Tällä saadaan aikaan sujuva ja nopea kokoomatilan täyttö, kuitenkin niin että lehmät eivät juokse ja sitä kautta likaa itseään. Gordie korosti myös parrenerottajan mallin tärkeyttä, lehmän noustessa ylös sen on tapahduttava eteenpäin, ei sivulle. poikkikäytävä ja kokoomatila 72-paikkaisella karuselliasemalla lypsetään 540 lehmää tunnissa, yhden ryhmän lypsy kestää 45 minuuttia. Kokoomatilassa on lämmitetty lattia. Gordien mukaan ruokintakustannuksen jälkeen seuraavaksi tärkein kustannus, johon voi vaikuttaa, on työntekijäkustannus. Siksi sen tehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. CSD:llä karjamestarit saavat 90 000 $ vuosipalkkaa, lisäksi on talo- ja autoetu. Lypsäjät saavat 12 $ tunnissa. Navettahallit ovat noin 470 metriä pitkiä. Apetta tehdään yhteensä 18 vaunullista päivässä. Lisäksi käytetään ns esisekoitusta, eli rehua sekoitetaan kasalle valmiiksi suhteutettuna. Tällä lisätään tarkkuutta ja säästetään koneita. Aumasta rehu otetaan aina poikkisuuntaan, ja tällä varmistetaan se että poikineet saavat ainakin tuoretta rehua. Ruokinnassa käytetään feedwatch seurantajärjestelmää. Kaikki tilalle tuleva rehu tulee tilan tulotien varrella olevan vaakan kautta.
rehuaumasta rehu otetaan päädyn suuntaisesti. Navetan käyttöönoton ja sisäänajon aikana Gordie oli töissä tilalla yhtäjaksoisesti 700 päivää ja tämän hän sanoo olevan hänen eläkevakuutuksensa. Yksi management iskulause CSD:llä on Heikkotaitoiset saavat aikaan ihmeitä jolla hän viittasi esimerkiksi McDonalds yritykseen. CSD tuottaa maitoa noin 650 litraa / henkilötyötunti. So Fine Bovines Tila on kahden tilan yhteisnavetta, lehmiä on yhteensä 670. Tuotos on korkea, 43 45 l / lehmä / päivä. Lehmät lypsetään 3 kertaa päivässä 2 x 10 Surge lypsyasemalla. Lypsynopeus on 95 lehmää tunnissa, yksi lypsäjä lypsymontussa. Solut ovat 145 000. Tila käyttää vedinten pesuharjaa (Future Cow). Lehmät ruokitaan 2 kertaa päivässä, rehua tuupitaan lehmien eteen 9 kertaa päivässä. Vasikat ovat tilalla 2,5 kk, sitten ne siirtyvät kasvatukseen muualle ja palaavat 13 kk ikäisenä. Peltoa tilalla on 2000 eekkeriä (900 ha) joka riittää hyvin. Navetassa on käytössä aktiivisuusmittaus (Dairymaster). Keskimäärin lehmät poikivat 2,5 kertaa. Navetta on rakennettu v. 1999 ja sitä laajennettiin v. 2007. Uusi vasikkanavetta rakennettiin v. 2011.
Tilalla on yhteensä 11 henkilöä karjataloustöissä. Tila käyttää SOP-työohjeita, jotka ovat pääosin kirjallisia, ei valokuvia. Toive olisi saada SOP jossa olisi videoin esitetty työohjeet. Tämän hetken pullonkaulana tila pitää umpilehmien ja poikivien / poikineiden tilojen pienuutta. Vasikkalassa on tilat 96 vasikalle, se maksoi 200 000 $ -> noin 2000 $ / vasikka. Karsinoiden lattia on tasainen ja karsinat tyhjätään kerran kuukaudessa. Vasikkakuolleisuus on 1 %. Vasikkalassa on ylipaineilmanvaihtokanavat, joilla taataan raitis ilma vasikoille. vasikkala vasikkakeittiö Kinnamon Ridge Dairy (ent. White s Dairy) omistajat Linda ja Jerry White vierailleet Suomessa luennoimassa kesällä 2012. Materiaali täällä: http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/finland_presentation_suomennettu_+_muistiinpanot.pdf http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/maitotilan_johtamisseminaari_seinajoki_26062012_ryhmatoid en_vastaukset_(2)_nettisivuille.pdf http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/white_haasteet_laajentamisen_eri_vaiheissa_nettisivuille.pdf
tavoitteen asettelu ja sen seuranta organisaatiorakenne ote työohjetauluista
Kinnamon Ridgen eläinhalli Blue Star Dairy, Arlington Tilan omistavat 2 veljestä sekä heidän lapsensa. Tila on perustettu v. 1950. Navettoja on yhteensä kolmessa eri paikassa, 1200, 900 ja 500 lypsettävälle lehmälle. Kokonaislehmämäärä on noin 3000. Pinta-alaa tilalla on yhteensä noin 1800 hehtaaria, lisäksi sato tehdään noin 700 hehtaarilta. Yhdessä navetoista on vain lypsyssä olevia lehmiä, joten eläinten siirtelyä on paljon, mutta sitä ei koeta ongelmaksi. Työntekijöitä kaikilla kolmella tilalla sisältäen perheenjäsenet (18) on yhteensä noin 50. Maitotuotos on noin 40-44 litraa / päivä. Soluluku on noin 160 000. Lehmät poikivat keskimäärin 4 kertaa. Kaikissa navetoissa on Germania merkkinen pikapoisto kalanruotolypsyasema, joista kahdessa on laitekellari. Navetoissa on käytössä Afikimin seurantajärjestelmä. Siihen sisältyy maidon mittaus, erotteluportin käyttö sekä aktiivisuusmittaus. Tilalla on käytössä uusi hiekanerotus ja kierrätysjärjestelmä. http://www.sobczakcommunications.com/meinholz%20farm.pdf https://www.facebook.com/pages/blue-star-dairy-middleton/172056556190507?fref=ts
Larson Acres Vuonna 1996 tilalla 150 lehmän parsinavetta. 1998 rakennettiin uusi pihatto 600 lehmälle sekä 2 x 22 takaalypsyasema. Vuonna 2000 tätä laajennettiin toisella 600 lehmän hallilla. Vuonna 2010 rakennettiin uusi 1800 lehmän navetta. Uusi navetta on ns cross ventilation navetta. uusi navetta Tuotos / lehmä / päivä on 41 litraa. Peltoa on käytettävissä 5000 eekkeriä (2300 hehtaaria). Kaikki tilakeskukseen saapuva rehu punnitaan, tiedetään paljonko rehua on siiloissa ja paljonko pellot tuottavat. Tila käyttää feedwatch ohjelmaa. Kaikki peltotyöt tehdään itse. väkirehun täyttöpaikka seosrehuvaunuun Vastasyntyneille vasikoille on 4 hallia, joista aina yksi on tyhjä ja pesty. Jokaisessa vasikkahallissa on 60 vasikkapaikkaa. Vasikat juotetaan 3 kertaa päivässä 6 viikon ikään saakka, jonka jälkeen ne vierotetaan. Juotossa olevia vasikoita on yhteensä 150 ja tämän jälkeen vasikat siirtyvät yhteen halliin, jossa niitä pidetään 5 kk ikään saakka.
4 vasikkanavettaa pesussa ja käytössä. www.larsonacres.com https://www.facebook.com/pages/larson-acres-inc/120270791332109?fref=ts