HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen Viher- Kevätniemihankkeena (tiestö, kunnallistekniikka, maa-alueiden jalostus), tavoitteena on tukea biojalostamon ja jatkojalostamon sekä bioterminaalin sijoittumista alueelle. Lisäksi tuetaan bioklusteriin sisältyvän muun yritystoiminnan sijoittumista keskitetyillä terminaali-, varastointi- ja jakelu- ja palvelujärjestelmillä. 1.1. LIEKSAN VIHERKEVÄTNIEMI HANKKEESEEN LIITTYVÄN BIOÖLJYJALOSTAMON JA JATKOJALOSTUKSEN SEKÄ BIOTERMINAALIN JA ALUEELLE SIJOITTUVAN MIKRO-JA PK- TEOLLISUUDEN TUEN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on edelleen keskeinen rooli. Näiden alueiden infrastruktuuria on kehitettävä teollisuusinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty energian tuotanto sekä logistiikka). Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen edistää biojalostamon ja jatkojalostustoiminnan etabloitumista, bioterminaalin rakentamista sekä näihin tukeutuvan bioklusteriyritysten sijoittumisen edistämistä alueelle. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkista rahoitusta. Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut ViherKevätniemi -hankkeen, joka on kohdistettu bioklusterin vahvistamiseen Kevätniemessä mukaan luettuna siihen sidoksissa olevat toiminnot ko. maantieteellisen kohteen ulkopuolella. Valtion mukana oleminen tässä kehittämistyössä on välttämätöntä. 1.2. KANTATIE 73 KIERTOLIITTYMÄ JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT LIEKSAN KEVÄTNIEMEN TEOLLISUUSALUEELLE Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, n. 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteys. Risteyksestä on kulku Kevätniemen teollisuusalueelle ja raskaan kaupan alueelle. Green Fuel Nordic Oy suunnittelee alueelle bioöljyjalostamoa ja Lieksan Teollisuuskylä Oy bioterminaalia sekä ViherKevätniemi -hankkeen myötä muuta biotalouden tuotannollista ja sitä tukevaa toimintaa. Pohjois-Savon Ely-keskuksella on olemassa suunnitelma kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteyksen kiertoliittymästä. Suunnitelmassa ovat myös kevyenliikenteen väylät Kevätniemeen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke.
Hankkeen rahoituksesta ja toteuttamisesta ovat neuvotelleet Pohjois-Savon Ely-keskus, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Lieksan kaupunki sekä Lieksan Teollisuuskylä Oy. 1.3. KUNTIEN OMISTAMIEN ELINKEINOYHTIÖIDEN INVESTOINTITUEN PALAUTTAMINEN Yritystoiminnan kehittämisessä kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli. Kuntien omistamien tilayhtiöiden työllisyysperusteisen investointituen poistaminen valtion budjetista on ollut virhe. Tilanne on sama yritystuen myöntämisessä kuntien tilayhtiöille. Tällä hetkellä Suomen bkt ja vienti laskevat. Tämän takia kasvuyrityksille ja niiden tukiorganisaatioille, kuntien tila- ja kehittämisyhtiöille tarvitaan uusimuotoinen tukielementti, joka sisältää em. rahoitusinstrumentit ja mahdollistaa tehokkaan elinvoimapolitiikan. 1.4. KANTATIE 73 PERUSPARANTAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-ENO-AHVENINEN-LIEKSA-NURMES JA KANTATIE 73 LUOKITUKSEN MUUTTAMINEN VALTATIEKSI Kantatie 73 on suuressa rasituksessa välillä Joensuu-Eno-Uimaharju (Ahveninen)- Lieksa-Nurmes johtuen reitin varrella sijaitsevasta teollisuudesta. Kantatien varrella sijaitsevat Enocell Oy Uimaharjussa, Lieksan teollisuuskeskittymä erityisesti Kevätniemessä sekä Nurmeksen teollisuus. Teollisuuden lisäksi kantatie 73 rasittavat raskaat puutavara- ja sivutuotekuljetukset läpikulkuliikenteenä. Kantatie 73 on paikattu ja kesällä 2015 uusittu osittain välillä Ahveninen-Lieksa. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska raskaan liikenteen ja erityisesti puutavarakuljetusten määrien voidaan arvioida kasvavan lähivuosina hyvin merkittävästi erityisesti Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle sekä pohjoisesta että etelästä. Lisäksi valmiin tuotannon määrät nousevat hyvin merkittävästi sen jälkeen, kun biojalostamo ja bioterminaali aloittavat täysitehoisen toimintansa. Samalla Kevätniemen sahausvolyymi nousee ja jatkojalostus alueella kasvaa. Kantatie 73 luokituksen nostaminen valtatieksi on täysin perusteltua. 2. MATKAILUN KEHITTÄMINEN 2.1. MATKAILUN KANSAINVÄLISTÄMINEN TEM:n seutukaupunkipilotti, joka keskittyi liikunta- ja urheilumatkailun kehittämiseen toteutettiin vuosina 2014-2015. Hankkeessa kehitettiin yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseksi. Tavoitteena on luoda seutukaupungeille kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen. Hankkeen jälkeen seutukaupungit ottavat käyttöön uusia, yhdessä oppimiansa urheilu ja liikuntamatkailun yhteistuottamisen malleja. Tämän hankkeen jatkona toteutetaan vuonna 2016 käynnistyvä, seutukaupunkien yhteinen, matkailutarjonnan kansainvälistämisen edistämiseen tähtäävä kolmivuotinen hanke. Hankkeen koordinoijana toimii Imatran kaupunki.
Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan osiossa haetaan kansainvälisiä matkailualan investoijia, jotka olisivat halukkaita vahvistamaan ja monipuolistamaan Lieksan matkailutarjontaa. Matkailutarjonnan markkinointi kohdistuisi kunkin kansainvälisen investoijan kotimaan matkailijoihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuki on tärkeää Lieksan kaupungin osioiden toteuttamiseksi. 2.2. INARIN TILAPÄISEN RAJANYLITYSPAIKAN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan rajaalueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta on laskenut tilapäisesti, mahdollistaa hyvä suomalaisvenäläinen yhteistyö puumääränkasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Huomioon ottaen sen, että tilapäisten rajanylityspaikkojen luonteeseen sisältyy raja-alueiden yhteistyö ja muun taloudellisen toiminnan toteuttaminen, on perusteltavissa kansallisten ja kansainvälisten matkailijaryhmien; pienbussit ja linja-autot, mukaan ottaminen Inarin rajanylitysliikenteeseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on edelleen tuettava Inarin rajanylityspaikan säilymistä ja kehittämistä. 2.3. PIELISEN VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN (LIIKENNE JA PALVELURAKENTEET) Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielistä ei ole kyetty elinkeinopolitiikan näkökulmasta hyödyntämään riittävästi. Keskeisiä syitä tähän ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että Pielisen matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleiset alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion mukanaolo rahoituksessa on välttämätöntä. Kevään 2015 aikana valmistui selvitys Pielisen polttoainejakelun teknisistä vaihtoehdoista, sijoittumispaikoista ja toimintamalleista. Veneilijöitä ja muitakin käyttäjiä palveleva polttoainejakelu käynnistetään kesäkaudelle 2016. Lieksan kaupungin alueelle tulee kaksi jakelupistettä, toinen Kolin satamaan ja toinen Lieksan satamaan. Investointiin haetaan hankerahoitus ja jakelutoiminta hoidetaan yrittäjänvetoisena. Autolauttaliikenteen sujuvuuden kannalta sekä Lieksan satamassa että Kolin satamassa olevien laiturirakenteiden kunnossapito on turvattava. Myös Vuonislahden laivalaituri vaatii pikaista
kunnostamista. Lieksan satamassa autolauttalaiturin edustalla tulee tehdä pienehkö ruoppaus autolautan liikennöinnin sujuvuuden turvaamiseksi (ELY). 2.4. KOLIN LIIKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti, kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen; Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteyksien olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava Kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Kolilta Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kevyen liikenteen järjestelyt Kolilla kevyen liikenteen väylä on rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä Purnuniementien liittymä on valmistunut. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Tällä hetkellä Kolin kylältä on kevyenliikenteen väylä Jeron risteykseen. Se päättyy ennen kaikkein vaarallisinta osuutta, jyrkkää ja mutkaista tietä Ukko-Kolille. Kevyenliikenteenväylä Jero Ukko Koli on erityisen tärkeä juuri turvallisuuden takia. Nykyisellään pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laitaa. Kevyen liikenteen väylästä on tehty havainnekuvat, mutta ei vielä tarkkaa kustannuslaskelmaa. Kevyenliikenteen väylä välille Jeron tiehaara UkkoKoli on toteutettava erillishankkeena (Kolin kylältä valaistus ja päällystys). Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Saavutettavuus julkisin liikennevälinein on Matkailukohteen kilpailukyvylle välttämätöntä. Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä. Järjestely palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelusta on tällä hetkellä ratkaisu vuoden 2015 loppuun saakka. Kimppataksipalvelun jatkuminen on turvattava. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on liiketaloudelliselta pohjalta toimiva liikenne, ilman julkista tukea.
2.5. PIELISEN VIRTAKUTUISTEN KALOJEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN EDISTÄMINEN Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala. Sekä järvilohi että taimen ovat hyvin uhanalaisia lajeja. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Emolohet pyydetään Pielisjoesta ja Lieksanjoesta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja myös Lieksanjokeen. MMM järvilohistrategia, valtioneuvoston kalatiestrategia ovat olleet perusteena KHO:n vuonna 2013 tekemälle Ala-Koitajokea koskevalle päätökselle ja Pielisjoen voimalaitosten kalatalousmaksujen nostamista koskevalle päätökselle, jossa viljelyistutusten lisäksi otetaan kantaa luonnonmukaisen lisääntymisen tukemiseen. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen hallituksen luontopolitiikan kärkeen. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisia koskialueita (Käpy- ja Saarikoski) on viime vuosina kunnostettu virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Lieksanjoen voimalaitosten yläpuolisilla osilla sijaitsevat myös matkailun kannalta tärkeät Ruunaan kosket sekä useat taimenelle soveltuvat sivuhaarat. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja nopeasti liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Kärkihankerahoituksella halutaan vauhdittaa viime aikoina useissa vesistöissä virinnyttä hyvää yhteistyötä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi. Valittavissa kohteissa edellytetään alueellisten kohdetahojen mukaan tuloa rahoitukseen. Valtion tuki olisi siten hankkeiden rahoituksesta vain osa ja sen tarkoituksena on sitouttaa yhteistyötahoja vähintäänkin samanlaisiin panostuksiin vaelluskalojen hyväksi. Kärkihankerahoista tuettavilla hankkeilla vahvistetaan erityisesti jokien vaelluskalakantojen luonnontuotantoa lisääntymisalueilla. Toimenpiteitä on tarkoitus suunnata uudenlaisiin teknisiin ratkaisuihin kalan kulun järjestämiseksi, kalanpoikasten kotiuttamisistutuksiin lisääntymisalueille sekä emokalojen ylisiirtomenetelmien ja poikasten alasvaellusratkaisujen kehittämiseen. Elvyttämishankkeita halutaan edistää erityisesti Kemi-, Ii- ja Kymijoen sekä Saimaan ja Pielisen vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Vahvistuneet vaelluskalakannat parantavat kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajankalastuksen sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hankkeen toteutumiseksi tarvitaan seuraavat toimenpiteet: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto rahoittaa esiselvitys- ja suunnitteluhankkeen, jonka tuloksena aikaan saadaan laajempi hanke seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lieksanjoen vanhaa uomaa on kehitettävä virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena. Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntäminen virtakutuisten kalojen kutualueina on turvattava lisääntymisalueiden kunnostamisella ja pienten kalateiden rakentamisella.
Lieksankosken alapuolelle tulee rakentaa kiinteä kalojen kiinniottolaite, jolla mahdollistetaan järvilohen ja taimenen siirto voimalaitosten ohi niiden luontaisille kutualueille. Kiinniottamisen ja siirtämisen resurssit on turvattava. Luontaisilla lisääntymisalueilla kehittyneiden poikasten kulun järjestämiseksi Pieliseen, ohi Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten, on kehitettävä ja toteutettava toimiva järjestelmä. 2.6. PIELISEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaaseen. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa. Joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensi sijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Vuonna 2014 valmistui säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Yhteistä tahtotilaa jatkotoimista ja riittävää sitoutumista ympäristövaikutusten arvioinnin kustannusten kattamiseen yhteisvastuullisesti ei valitettavasti löytynyt. Pielisen säännöstelyä on edistettävä eri intressit yhteen sovittaen. Valtion on turvattava omalla rahoituksellaan mm. välttämättömän YVA-menettelyn rahoitus. Ennen säännöstelyn toteutusta on haettava ratkaisu, jolla kyetään estämään vedenkorkeuden kohtuuttoman suuret vaihtelut. 2.7. KOLIN LUONTOKESKUS UKON JA HOTELLIKIINTEISTÖN MAALÄMPÖRATKAISUT Nykyisellään Luontokeskus Ukon ja vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa. Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö. Lämmönkeruujärjestelmä voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Kiinteistöt omistaa Metsähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä. Maalämpöputkisto voidaan sijoittaa tiestön ja pysäköintialueiden alle edellyttäen, että nämä alueet irrotetaan kansallispuiston maa-alueesta. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toivotaan tukevan ja edistävän hanketta.
2.8. KOLIN REITISTÖJEN KEHITTÄMINEN Luontoon liittyvä harrastaminen on kasvattanut suosiotaan. Kolilla, kansallispuiston, ulkopuolella reitit eivät vastaa matkailijoiden tarpeisiin riittävällä tasolla ja voivat muodostua esteeksi matkailun kasvulle. Ensisijaisesti nykyisten latujen käyttö tulee turvata reittitoimituksin. Latupohjat vaativat lisäksi kunnostusta. Samalla laajennetaan pohjien käyttöä myös kesäharrastuksiin: patikointiin, juoksuun, maastopyöräilyyn ja ratsastukseen sekä mahdollisesti osittain mönkijäajeluun. Alueelta puuttuu myös mantereella oleva moottorikelkkaura, joka soveltuisi ohjelmapalveluyritysten käyttöön. Valaistun ladun elohopealamput tulee muuttaa ympäristöystävällisiin led-valoihin. Kolin reittien kunnostaminen, uusien reittien perustaminen sekä valojen muuttaminen toteutetaan hankkeena. 3. VALTION KESKITETTYJEN HALLINTOTEHTÄVIEN SIJOITTAMINEN POHJOIS-KARJALAAN Kansaneläkelaitoksen (KELA) Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuki, asumistuki ja omaishoidontuki; puhelin-, internetja sähköposti-palvelu). 3.1. KELAN PAIKASTA RIIPPUMATTOMAT TOIMINNOT Lieksassa Lieksan Teollisuuskylä Oy:n Rauhalan yrityskeskuksessa toimii KELAn yhteyskeskus, josta johdetaan KELAn viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus omaa kaikki edut laajentumiseen sekä tilojen että henkilöstön osalla. Laajennus voidaan toiminnallisesti toteuttaa Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävien osalla sekä lisäksi toimeentulotuen, asumistuen ja omaishoidon tuen tehtävien siirrolla. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksensa alussa oleva sote- uudistus tarjoaa todennäköisesti lisämahdollisuuksia toiminnan laajentumiselle. 3.2. YHTEISPALVELUPISTEIDEN LUOMINEN JA VALTION TUKI NIIDEN TOIMINTAAN Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina korvattu yhteispalveluilla. Pohjois- Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 kpl (20.02.2013). Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet, joiden vastuuviranomaisiksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin tapahtuu vaiheittain vuosina 2014-2019. Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta siirrettiin viimeiseen, vuoden 2019 vaiheeseen. Huomioon ottaen pitkät etäisyydet ja asiakaspalvelupisteiden nopea häviäminen on perusteltua että Pohjois- Karjala palautetaan vuoden 2017 aaltoon. Valtion on varattava yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakulujen kattamiseen erillinen määräraha. Kustannusjaon perusteena tulee olla todelliset kustannukset. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on myös perusteltua ottaa kokeiluna mukaan avoimen sektorin toimijat maksullisten palveluiden osalla. Lieksan kaupunki on valmis olemaan julkisen ja avoimen sektorin yhteisen alueellisen yhteispalvelupisteen kokeilukunta.
MUUT HANKE-ESITYKSET HALLINNONALOITTAIN 1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Henkilöliikenteen turvaaminen rataosuudella Joensuu Eno Uimaharju Lieksa Nurmes. Perusteena maamme laita-alueilla tapahtunut merkittävä linja-autoliikenteen tarjonnan vähentyminen sekä tavaraliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen samalla rataosuudella, perusteena; rataosuudella toimivan teollisuuden palvelu mm. Enocell Oy Uimaharju, Lieksan kansainvälisesti toimiva ja kasvava teollisuus, sekä Ylä-Karjalan teollisuus. Yhden toteutusmahdollisuuden tarjoaa ns. ruuhka Suomen liikenteen erottaminen kokonaisuudesta ja maan laita-alueiden liikenteen siirtäminen yhteiskunnan tuen piiriin. 2. KUNNALLISVERON JAKAMINEN KOTIKUNNAN JA VAPAA-AJANASUMISKUNNAN KESKEN Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttö on jatkuvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajanasumisen kunnat myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee mm. investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttamiseen siten, että vapaaajanasuntojen sijaintikunta saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas tässä asiassa kokeilukunnaksi. 3. MONIKERROSKAMPUSPILOTIT, SEUTUKAUPUNKIVERKOSTO Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan mikä johtaa keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Sama on toteutunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tämän seurauksena osaamispääoma seutukaupungeissa katoaa. TEM seutukaupunkipilotissa Pk-teollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen Lieksan Teollisuuskylä Oy on valmistellut monikerroskampusmallin. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän osaamispääomaa nuorisoasteelta aikuiskoulutukseen ja kansainväliseen yliopistoopetukseen saakka. 4. HENKILÖLIIKENTEEN TURVAAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-LIEKSA-NURMES-KONTIOMÄKI Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden sähköistäminen on entistä tarkoituksenmukaisempaa Nurmes-Kontiomäki välin peruskorjauksen valmistuttua. Sähköistäminen palvelee alueen teollisuuden tarpeita Enocell Oy:n sellutehtaan, Lieksan teollisuuskeskittymän ja Nurmeksen
sahan, kyllästämön ja taloteollisuuden osalla. Raidekuljetuksilla tavara siirtyy maamme vientisatamiin ja sähköistäminen palvelee myös Joensuun ratapihan ympäristöhaittojen vähentämistä. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Joensuu-Nurmes välin kiskobussiyhteys palvelee seutukunnan asukkaita. Henkilöjunayhteyden uudelleen avaaminen Kontiomäelle mahdollistaisi liikenteen kytkeytymisen Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan. 5. SEUTUKAUPUNKIPILOTTIEN JATKO TEM:n seutukaupunkipilotit päättyvät vuoden 2015 lopussa. Yhteistyössä TEM:n kanssa seutukaupungit valmistelevat kahta valtakunnallista pilottihanketta, toista rakennemuutospilotin perustalta ja toista Pk-pilotissa valmistellun osaamispääoman vahvistamisen perustalta. Näiden hankkeiden hallinnoijina tulevat olemaan Salon ja Ylivieskan kaupungit. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset jatkossakin. Seutukaupunkiverkoston valitsema työryhmä valmistelee TEM kärkihanketta alueiden uudistamisen teeman alle. 6. INNOVAATIOVÄYLÄTOIMINTAMALLI BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMILLE Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Hankkeen tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Toimintamallin käynnistämisen mahdollistavat kehittämiskohteet ovat: - teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueelle sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus - puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski- ja Pielisen-Karjalassa - bioöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta ja uusien arvoverkkojen kehittäminen, - muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergiantuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut.
7. MATKAILUTARJONNAN KANSAINVÄLISTÄMINEN TEM:n seutukaupunkipilotti, joka keskittyi liikunta- ja terveysmatkailutarjonnan kehittämiseen kansainvälisten asiakasryhmien fokuksella, saa jatkokseen 2016 käynnistyvän seutukaupunkien yhteisen matkailutarjonnan kansainvälistämiseen fokusoidun kolmivuotisen hankkeen. Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan osio kohdistuu kansainvälisten matkailualan investoijien saamiseen vahvistamaan Lieksan matkailutarjontaa, jonka markkinoinnillisena kohteena ovat investoijien kotimaiden kansainvälisesti matkailevat ihmiset. Tätä uutta v. 2016 käynnistyvää seutukaupunkihanketta koordinoi Imatran kaupunki. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta odotetaan sekä tukea että rahoitusta hankkeen Lieksa osioon hakijana Lieksan kaupunki. 8. KALLIOKADUN JA TYÖPAJANKADUN YHDYSTIEN RAKENTAMINEN VIHERKEVÄTNIEMEN ALUEELLE Kalliokadun ja työpajan kadun yhdistäminen helpottamaan raskaan liikenteen liikennöintiä Viherkevätniemen alueelle tulee välttämättömäksi yritysinvestointien lähtiessä rakenteille ja investointien valmistuttua tuotantotoimintaan. Kantatie 73 ja Kevätniementien kiertoliittymän toteuttaminen merkitsee osittaista helpottumista liikenteelle. Kuitenkin tuotannollisen toiminnan hyvin merkittävä kasvu johtaa kuljetusten määrän voimakkaaseen kasvuun. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelevat tiehankkeen suunnitelmaa ja sen toteuttamista varten kustannusarvion vuoden 2016 keväällä. 9. VIHREÄN LIEKSAN ASUINALUEET Lieksan kaupungin Rantalan ja Mähkön asuntoalueiden muuntaminen Vihreän Lieksan alueeksi. Hanke sisältää myös alueiden yhdistämisen kaupungin keskustaan kaarisillan ja kävelysillan saneerauksella ja uusinvestoinnilla. Hankkeen sisältö muodostuu: - Kiramon ranta-alue - kaarisilta - kaupungintalon alue (2 rakennusta) - ns. kehäkukkaristeyksen liike- j a palvelukeskukset Tämän kokonaisuuden kehittämissuunnitelman laatiminen sekä siihen perustuva toteutussuunnitelman laadinta. Rahoituksen hankinta ARA:lta ja mahdollisesti EIB:ltä. 10. LIEKSAN KAUPUNKI FISU VERKOSTOON Valtakunnallinen FISU verkosto perustettiin kesäkuun 2015 alussa ja ensimmäiset jäsenkunnat olivat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Verkoston keskeinen ajatus on että resurssiviisaat ratkaisut luovat vahvempaa aluetaloutta.
Resurssiviisaus toimintamallissa kaupunki toimii mahdollistajana, joka johtaa koko paikallisen yhteisön kehittymistä kohti resurssiviisautta. Asukkaat, järjestöt, yritykset ja oppilaitokset pääsevät aktiivisesti osallistumaan kehitystyöhön. Toimintamallilla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi. Toiminnan tavoitteena: - aluetalouden vahvistaminen - työllisyyden vahvistaminen - uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen yrityksille - asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen - ympäristön tilan parantaminen Toimintamalli on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta yhteistyöhankkeessa v:na 2013-2015. FISU verkoston kuntien resurssiviisausyhteistyötä tukevan palvelukeskuksen toiminnasta vastaavat Suomen ympäristökeskus ja Motiva. Miksi Lieksa mukaan FISU verkostoon?: - pitkäaikaisen kehitystrendin kääntäminen - öljyvapaa maakunta tavoitteen toteuttaminen - yhteisön osaamisen vahvistaminen (ratkaiseva osa-alue) - yhteisön henkinen ja taloudellinen hyvinvointi vetovoimaksi (ei muualla kärkenä) 11. KUUDENNEN MAASEUTUPOLIITTISEN OHJELMAN HYÖDYNTÄMINEN Valtioneuvoston hyväksymä, v. 2014, kuudes maaseutupoliittinen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden ns. pilottihankkeiden rakentamiseen yhteisön näkökulmasta sellaisilla osa-alueilla, joilla piloteilla on myös valtakunnallista merkitystä. Tällaisiin osa-alueisiin kuuluvat mm. elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat myös monipuolisen asumisen. Erityisesti ohjelmassa korostetaan vanhusten mahdollisuuksia asua turvallisesti kotona. Tähän liittyen korostetaan erilaisia hoitoratkaisuja ja monipuolisia liikkuvia, sähköisiä ja kotipalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja esimerkiksi yhteisöasumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja jne. Yhden mahdollisuuden tarjoaa myös iäkkäiden perhehoito. Tällä hetkellä Lieksan maaseutualueella on olemassa tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinteistökantaa. Tarkasteltaessa mahdollisuuksia ihmislähtöisesti korostuneeseen asemaan tulee ihmisen mahdollisuus elää mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Lieksan kaupunki on halukas valtakunnallisen pilotin toteuttajaksi yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa maaseudun erilaisten asumismuotojen ja niihin yhdistettävien palveluiden digitaaliset palvelut mukaan luettuina sisältävän palvelukokonaisuuden osalla. Loppukäyttäjä kohderyhmänä hankkeessa ovat eriasteisesti senioriteettia edustavat ihmiset.
Maantien 5071 (Tiensuuntie Vuonislahdentie) kunnostaminen välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Tieosuus on vilkkaasti liikennöity. Tien vaikutuspiirissä on useita elinvoimaisia ja kehittyviä kyliä. Maantien vaikutuspiirissä olevat Pielisen ranta alueet ovat erittäin tiheästi rakennettua vapaa ajan asuntoaluetta. Hyvin toimiva, paljon käytetty ja tunnettu Karavaanarialue sijaitsee Vuonislahdessa. Jäätie Kolille kulkee Vuonislahden kylän kautta. Tieyhteydellä on suuri elinkeinopoliittinen, erityisesti matkailuelinkeinon kannalta, merkitys. Nyt maantien kunto on erittäin huono ja kunto huononee nopeasti. Maantielle on jouduttu asettamaan 60 km/tunti nopeusrajoitus. Aikanaan tien kunnostuksen yhteydessä osalle tieosuutta asennettiin asfaltiin teräsverkko, joka nyt on noussut pintaan muodostaen liikenneturvallisuusriskin. Kokonaisuutena tieosuus on erittäin kuoppainen ja päällyste rikkonainen. Paikoin on nähtävissä myös maantien rungon pettäneen. Tieosuus on peruskorjattava pikaisesti ensi vaiheessa Vuonislahteen saakka ja seuraavassa vaiheessa Läpikäytävän kautta kantatien 73 risteykseen asti.