ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOKSEN STRATEGIA ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS Julkaisu 1 ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOS POLIISILAITOKSEN JULKAISU 1 / 2018 DNRO POL-2017-8129
2
Strategia määrittelee poliisilaitoksen lähivuosien toimintaa ja tavoitteita Itä-Suomen poliisilaitoksen ensimmäinen strategia on valmistunut. Poliisilaitoksen strategiassa arvioidaan poliisilaitoksen nykytilaa ja sitä millä tavalla poliisilaitoksen toiminnassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja mitä vaikutuksia näillä on poliisilaitoksen toimintaan. Strategia määrittelee poliisilaitoksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuosille 2018-2021. Turvallisuus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ennen kaikkea turvallisuus vaatii yhdessä tekemistä niin työyhteisössä kuin poliisilaitoksen toiminnassa. 24.11.2017 Poliisipäällikkö Taisto Huokko 3
SUOMEN POLIISI Poliisin visio: Poliisi on kaikkien aikojen turvaaja. Poliisin strategia ja arvot ohjaavat poliisin toimintaa tavoiteltuun suuntaan. Strategiaan sisältyvät myös lähivuosien keskeisimmät poliisitoiminnan tavoitteet. Poliisin strategia Poliisin strategiset tavoitteet ovat turvallisuuden edistäminen, rikollisuuden torjuminen, hyvät palvelut sekä avoin toiminta ja vaikuttavuuden edistäminen. Poliisin arvot Arvot ovat poliisin tärkeinä pitämiä asioita, joiden tulee ohjata jokapäiväisessä työssä tehtäviä valintoja. Poliisin arvot ovat palvelu, oikeudenmukaisuus, osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi. SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIA Strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta ja sen toimenpideohjelmasta on vahvistettu 5.10.2017 (Sisäministeriön julkaisu 15/2017). Hyvä sisäinen turvallisuus koostuu lukuisista eri osatekijöistä. Yhdessä tekeminen on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin. Uusi turvallisuus Uudessa turvallisuusajattelussa paneudutaan ongelmien syihin jo ennen varsinaisten seurausten muodostumista. Suomi on laaja maa, ja muutosvoimat kohdistuvat sen eri osiin eri tavoin. Arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasautuvat voimakkaasti pienelle väestönosalle. Viime vuosien tutkimusten mukaan turvallisuuden tunne on vähentynyt. Suomalainen yhteiskunta moniarvoistuu usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Maailman turvallisuuden kehittymistä on entistä vaikeampi ennustaa. Tulevaisuuteen on yhä vaikeampi varautua. Siksi on järkevää ennakoida ja kartoittaa mahdollisia tulevaisuuksia sekä tapoja toimia niissä. Johtopäätökset Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristö voi muuttua erittäin nopeasti. Täsmällisiä ennusteita ei ole mahdollista laatia edes verraten lyhyellä aikavälillä. Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat monimuotoisen syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Suomen julkisen talouden tila asettaa julkisen hallinnon rakenteille ja palveluille kovan uudistumispaineen, joka saattaa heijastua turvallisuuteen. Maamme korkea taso koulutuksessa, turvallisuudessa ja teknologiassa on merkittävä kansainvälinen kilpailutekijä. 4
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tehtävä mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOKSEN STRATEGIA Poliisilaitoksen visio: Itä-Suomen poliisilaitos - yhdessä parasta poliisitoimintaa ja turvallisuuden tuottamista. Strategia on kokonaissuunnitelma keinoista, joilla organisaatio aikoo saavuttaa visionsa ja päämääränsä. Poliisilaitoksen strategiassa arvioidaan poliisilaitoksen nykytilaa ja sitä millä tavalla poliisilaitoksen toiminnassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja mitä vaikutuksia niillä on poliisilaitoksen toimintaan. Strategia määrittelee poliisilaitoksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet vuosille 2018-2021. POLIISILAITOKSEN NYKYTILAN ARVIOINTI Strategian taustoituskyselyjen perusteella hälytyspalvelujen suorittaminen on koettu tärkeimmäksi tehtäväksi. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin vakavien rikosten selvittämistä. Sidosryhmätyöskentely ja ennalta estävä toiminta on koettu tärkeäksi. Sidosryhmäyhteistyön tulisi olla nykyistä konkreettisempaa yhteistoimintaa. Monipuolisen liikennevalvonnan arvioidaan tulevaisuudessakin olevan poliisin tärkeä tehtävä. Poliisin toimintaa arvioidaan usein poliisin suorittamasta rikosten esitutkinnasta saatujen kokemusten perusteella. Henkilöstön työhyvinvoinnin merkitys korostuu työyhteisökyselyssä. Työssä jaksamiseen liittyviä vaikeuksia on entistä enemmän. Hyvään johtamiseen kuuluu myös kuunteleminen. Henkilöstön osallistuminen on varmistettava jo asioiden valmistelussa. Henkilöstön monipuolinen osaaminen on entistä tärkeämpää jatkuvassa muutoksessa. Tarvitaan valmiuksia oppia ja luoda uutta. Rekrytoinneissa onnistuminen on tärkeässä asemassa. Useilla poliisiasemilla on vaikeuksia saada hakijoita avoimiin poliisivirkoihin. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua on lisättävä. Poliisilaitoksen johtamisen ja esimiestyön kehittämistä on kyselyjen perusteella jatkettava. Sähköisen asioinnin lisääntyminen vaikuttaa monella tavalla poliisilaitoksen toimintaan. Tietojohtoisuutta on parannettava. Toiminta-alueille on tuotettava tietoa, jonka perusteella toimintaa suunnataan ja seurataan. Viestinnällä on tärkeä rooli. Sitä on monipuolistettava ja otettava osaksi kaikkea toimintaa. Poliisilaitoksen toiminnan järjestelyjä on monin tavoin muutettu entistä toimivammaksi. Yhä tärkeämmäksi nousevat toimintatavat ja niiden kehittäminen. Poliisin rahoitustason vuosittaiset muutokset vaikuttavat keskeisellä tavalla poliisilaitoksen henkilöstömäärään ja henkilöstösuunnitteluun. POLIISILAITOKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN ARVIOINTI Kolmen maakunnan Itä-Suomi on väestöllisesti kokonaisuudessaan muuttotappioaluetta. Vuoteen 2030 mennessä asukasmäärän arvioidaan vähenevän Etelä-Savossa 7 % ja Pohjois- Karjalassa 1,5 % vuoden 2015 tasosta. Pohjois-Savon väkiluvun ennustetaan lisääntyvän 0,5 %. 5
Väestö keskittyy ennen kaikkea maakuntakeskuksiin Joensuuhun, Kuopioon ja Mikkeliin. Maaseudun kylien ja kirkonkylien väestömäärä pienenee edelleen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu 40 kilometrin säteellä Joensuun keskustasta. Maahanmuutto Itä-Suomeen on alle valtakunnallisen keskiarvon. Ulkomaan kansalaisten osuus kolmen maakunnan väestöstä vuonna 2015 oli 2 % ja koko Suomessa 4 %. Selvästi suurimmat ulkomaalaistaustaiset väestöryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Yhteiskunnallinen kehitys Itä-Suomessa Työpaikat vähenevät erityisesti maaseutukunnissa, mikä heikentää kuntatalouksia ja lisää muuttoa maakuntakeskuksiin ja muualle maahan. Tämä heikentää alueen julkisten ja yksityisten palvelujen tuotantoa sekä viranomaisten toimintaedellytyksiä. Julkiset palvelut keskittyvät maakunnissa suurempiin keskuksiin. Tämä heikentää muuta palvelutarjontaa ja julkista liikennettä, mikä vaikuttaa suoraan viihtyvyyteen ja elämisen mahdollisuuksiin. Alueet eriarvoistuvat ja eri alueilla asuvat kokevat olevansa eriarvoisia. Maakuntakeskukset pärjäävät taloudellisesti ja väestökehityksessä hyvin tai ainakin kohtuullisesti. Suuri osa maakuntien muista alueista on joko vaikeuksissa tai erittäin suurissa vaikeuksissa. Työttömyys on maan keskiarvoa korkeampi. Työpaikat ovat pysyvästi vähentyneet muun muassa julkisella sektorilla, joka perinteisesti on ollut merkittävä työllistäjä alueella. Nuorisotyöttömyys lisääntyy, samoin osittain siitä johtuva nuorten syrjäytyminen. Maahanmuuttajien on vaikeampi työllistyä kuin paikallisväestön. Työttömyys on suurta. Väestörakenteeltaan Itä-Suomi on Suomen nopeimmin vanheneva alue. Väestöllinen huoltosuhde on Itä-Suomessa Suomen heikoin ja ennusteen mukaan heikkenee edelleen. Väestön väheneminen, harva asutus ja alueen pitkät välimatkat aiheuttavat kustannuksia palveluiden tuotantoon sekä eroja asukkaille palveluiden saavutettavuudessa ja laadussa. Venäjän läheisyys on taloudellisessa toiminnassa merkittävä mahdollisuus, mutta aiheuttaa viranomaistoiminnassa ja -valvonnassa epävarmuutta. Sisäisen turvallisuuden muutosvoimat Itä-Suomessa Monimuotoinen polarisaatio Itä-Suomessa alueelliset erot ovat merkittäviä. Kaikilla alueilla on kuitenkin samoja ongelmia. Syrjäytymisuhan piirissä olevien määrä lisääntyy samoin kuin kaikenlainen epävarmuus tulevaisuudesta. Syrjäytyneet ovat usein myös monella muulla tavalla huono-osaisia. Työttömyys on suurta. Nuoret muuttavat työn, opintojen ja palvelujen vuoksi isompiin kaupunkeihin. Väestö ikääntyy erityisesti haja-asutusalueilla. Muistisairaudet lisääntyvät ja yksin asuvat ikääntyvät ovat useammin rikosten uhreja. Julkinen talous Julkisen talouden huonon tilan vaikutukset korostuvat Itä-Suomessa. Työpaikat vähenevät, toimintoja keskitetään ja muutetaan. Poliisin toimintaedellytykset vaikeutuvat Itä-Suomessa rahoituksen vähentyessä. Nuorille suunnatussa valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selkeimmäksi maan turvallisuutta uhkaavaksi tekijäksi nuoret nostavat heikon taloustilanteen, säästöt ja leikkaukset. Vain joka kymmenes vastaaja kytki turvattomuuden kasvun terrorismiin ja ulkoisiin uhkiin. Ääriliikkeet ja ideologia Ääriliikkeet ja ääriajattelu vahvistuvat, mikä vaikuttaa myös poliisin toiminnan suuntaamiseen. Teknologia Tulevaisuudessa valtaosa rikoksista tehdään verkossa. Verkossa liikkuvat myös huume- ja talousrikolliset. Kyberrikollisuus on myös kansainvälistä toimintaa. 6
Mediaympäristö on jo muuttunut. Vihapuheet ja sosiaalisen median negatiivisuus lisääntyvät. Informaatiovaikuttaminen yleistyy ja on helpompaa sekä kattavampaa. Arvojen sirpaloituminen Auktoriteettien murtuminen on hitaampaa Itä-Suomessa kuin muualla. On tärkeää, että luottamus poliisin jatkuu. Tässä poliisin kyvyllä hoitaa tehtäviä on keskeinen merkitys. Yksityinen turvallisuusala nousee entistä selvemmin turvallisuustoimijaksi. Poliisin toimintaan Itä-Suomessa vaikuttavat kehityssuunnat Alueellisen ja muun eriarvoistumisen kehitys jatkuu. Väestö ikääntyy ja nuorison osuus väestöstä vähenee. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa tulevaisuudessakin poliisitoimintaan. Tilanteet, jotka todennäköisimmin vaikuttaisivat nopeasti tai oleellisesti viranomaisten toimintaan liittyvät kansanväliseen tilanteeseen tai kasvaneeseen terrorismin uhkaan. Sellaisia itäsuomalaislähtöisiä toimintaympäristön muutoksia, joilla olisi nopeita vaikutuksia poliisitoimintaan, ei ole nähtävissä. Turvapaikan hakuprosessien pitkittyessä tai laittomasti maassa oleskelevien määrän kasvaessa on vaarana rikollisuuden lisääntyminen. Johtopäätökset yleinen epävarmuus ja turvattomuus lisääntyvät eriarvoistuminen ja vastakkainasettelu lisääntyvät syrjäytyminen monimuotoistuu ja lisääntyy asuminen keskittyy rikollisuus monimutkaistuu ja kansainvälistyy vakava ja järjestäytynyt rikollisuus lisääntyvät ulkomaalaisten osuus kasvaa terrorismin uhkaan ja terrorismiin varautuminen korostuu ääriliikkeet ja -ilmiöt lisääntyvät viranomaisyhteistyön ja sidosryhmätoiminnan merkitys korostuu POLIISILAITOKSEN STRATEGISET TAVOITTEET 2018-2021 Poliisilaitoksen strategian lähtökohdat ovat sisäisen turvallisuuden strategia ja poliisin strategia. Poliisilaitoksen nykytilan ja toimintaympäristön arvioinnin perusteella poliisilaitoksen toiminnan keskeiset tavoitteet ovat: Ylläpidämme turvallisuutta ja torjumme rikollisuutta Saavutamme tavoitteet Varmistamalla hälytystoiminta ja monipuolinen valvonta sekä vakavien rikosten selvittäminen. Ohjaamalla ja johtamalla toimintoja tietojohtoisesti. Huolehtimalla laaja-alaisesta osaamista ja sitoutumalla yhteiseen tekemiseen. Lisäämällä turvallisuusyhteistyötä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa niin poliisilaitostasolla kuin toiminta-alueilla. Monipuolistamalla ennalta estävää toimintaa ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Suuntaamalla esitutkintaa selvemmin rikosten esikäsittelytoiminnalla ja syyttäjäyhteistyöllä. 7
Pitämällä yllä poliisilaitoksen kykyä reagoida uusiin turvallisuusuhkiin. Varmistamme poliisilaitoksen palvelut Saavutamme tavoitteen Turvaamalla ensisijaisesti poliisin perustehtävien tarvitsemat voimavarat. Varmistamalla tehtävien suorittaminen laaja-alaisella osaamisella ja toiminnalla sekä suunnitelmallisella johtamisella. Sijoittamalla poliisit sellaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan poliisivaltuuksia. Toimimalla hajautetusti nykyisillä poliisiasemilla. Keskittämällä henkilöstöä poliisivankilapaikkakunnille, jos toiminnan painotuksia joudutaan merkittävästi muuttamaan tai poliisien määrä vähentyy huomattavasti. Ylläpidämme hyvää mainetta Saavutamme tavoitteen Poliisin yhteiset arvot - palvelu, oikeudenmukaisuus, osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi - ohjaavat jokaisen toimintaa ja käyttäytymistä. Toimimalla suunnitelmallisesti hyvän työnantajakuvansa vahvistamiseksi. Tukemalla viestinnällä poliisilaitoksen hyvän maineen hallintaa. Parannamme työhyvinvointia ja työssä jaksamista Saavutamme tavoitteet Toimimalla hyvien työyhteisötaitojen mukaisesti ja myös hyvänä esimerkkinä. Parantamalla työyhteisön toimivuutta vuorovaikutustaidoilla, yhdessä tekemisellä ja esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä. Huolehtimalla henkilöstön laajasta osallistumisesta asioiden valmistelussa. Toimimalla poliisilaitoksen varhaisen välittämisen toimintamallin mukaisesti ja puututaan työkykyä heikentäviin asioihin varhaisessa vaiheessa. Ennakoimalla osaamisen kehittämisen tarve ja johtamalla kehittämistä suunnitelmallisesti. Tarkistamme strategisten tavoitteiden keinot vuosittain. 8