LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (11) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 5 3 VIESTIN ANTAMINEN... 5 3.1 Viestin rakenne... 6 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 6 4 TOIMINTA RAILI-VERKOSSA... 7 4.1 Yleistä... 7 4.2 Junaliikenne... 7 4.3 Vaihtotyö... 8 4.4 Ratatyö... 8 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista... 9 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt... 10 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut... 11
LIIKENNEVIRASTO Ohje 3 (11) 1 Määritelmiä Analoginen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietyllä taajuudella on yksi kanava käytettävissä tiettyä käyttötarkoitusta varten. Dicora on liikenteenohjauksen viestintäverkon puhelin, jolla hallitaan puheluita myös GSM-Rverkossa. GSM (Global System for Mobile communication) on yleinen kaupallinen radiopuhelinverkko. GSM-R on GSM:n pohjalle kehitetty rautatiekäyttöön suunniteltu, suljettu digitaalinen radioverkko, joka on osa RAILI-verkkoa. Digitaalinen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietty taajuus on jaettu useamman samanaikaisen käyttäjän kesken aikaväleihin. Kukin käyttäjä varaa automaattisesti puhelinta käyttäessään oman aikavälinsä verkon resursseista. Junahätäpuhelulla tarkoitetaan GSM-R verkon hätäpuhelua. Se on korkeimman prioriteetin ryhmäpuhelu (tunnus 299), joka avautuu automaattisesti junatilassa oleviin RAILI-puhelimiin ja katkaisee alueellaan muut puhelimissa mahdollisesti meneillään olevat puhelut. Junatila on RAILI-puhelimen perustila virran kytkemisen jälkeen. Junatilassa RAILI puhelimissa on valmiustilassa ainakin junahätäpuhelu (299) ja kuljettajaryhmäpuhelu (200). Konduktöörihätäpuhelu on konduktöörien käyttöön tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 399), joka avautuu automaattisesti alueella olevien junien konduktöörien puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. rataosan liikenteenohjaajalle. Kuljettajaryhmäpuhelu on kuljettajien keskinäiseen viestintään tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 200), joka avautuu automaattisesti alueella olevien junien kuljettajien puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. rataosan liikenteenohjaajalle. Liikenteenohjaus tarkoittaa junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Se sisältää liikenteenohjauksen puhelinnumeroita, vastuualueita, ryhmiä ja ryhmäalueita sekä muita yhteystietoja. Liikenteenohjaukseen vaikuttavat muutokset ilmoitetaan ennakkotietojärjestelmässä (ETJ). Liikenteenohjauksen roolilla tarkoitetaan vastuualueella olevaa työtehtävää. RAILI-verkossa rooleilla on toimintanumero, joka on muotoa 7<vastuualue><tehtävä>. LOV (LiikenteenOhjauksen Viestintäverkko) on liikenteenohjauksen puhelinverkko, joka on RAILI-verkon osa. LOV muodostuu Tercos puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä Dicora puhelimista. Puhetie on puheviestin lähettämiseen käytettävä radiotie. Puhepainike (PTT, push to talk) on ryhmäpuheluissa käytettävä puhetien avauspainike.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 4 (11) RAILI (=Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) on Suomen rataverkolle suunniteltu GSM-R pohjainen uusi viestintäverkko, johon kuuluu myös LOV. RAILI-puhelin on GSM-R verkon veturi- tai käsiradiopuhelin. Rekisteröitymisellä eli kirjautumisella tarkoitetaan tehtävän mukaisen toimintanumeron, roolin, aktivoimista RAILI-verkkoon ja puhelimeen. Rooli on alueella tai junassa oleva työtehtävä. Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) on ilmoitus ratatyöstä tai liikenteen rajoitteesta liikenteenohjaukselle. Ryhmäpuhelu (VGCS, Voice Group Call Service) on nykyistä avointa kanavaa vastaava viestintätapa, jossa yksi puhuu vuorollaan muiden ryhmässä olijoiden ollessa kuuntelulla. Puheenvuoro saadaan painamalla puhepainiketta (PTT) puhetien ollessa vapaa. Ryhmäpuhelualueet on määritelty kullekin ryhmäpuhelutunnukselle erikseen. Alue muodostuu yhdestä tai useammasta solusta. Solu on GSM-R:n tukiaseman peittoalue. Toimintanumero on RAILI-verkossa käytettävä roolikohtainen kutsunumero. Toimintatunnus on tehtävää, tiettyä laitetta, toimintaa tai ryhmää kuvaava tunnus, esim. junan kuljettaja tai konduktööri. Yksilöpuhelu on kahden käyttäjän välinen puheyhteys, jossa PTT:tä ei tarvitse käyttää. Vrt. ryhmäpuhelu.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 5 (11) 2 Soveltamisala Tätä ohjetta on noudatettava viestinnässä valtion rataverkon liikenteenohjauksen kanssa sekä liikennöinnissä ja ratatyössä valtion rataverkolla. Rautatieliikenteen viestintään käytettävää verkkoa saa käyttää ainoastaan liikenneturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikenneviraston on huolehdittava siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen kun tietoja ei enää tarvita tietojen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. (Rautatielaki 84 ) Liikenneturvallisuuteen liittyvällä viestinnällä tarkoitetaan myös viestintää häiriötilanteissa. Nopea ja täsmällinen tiedonkulku osaltaan varmistaa nopean toipumisen häiriöistä. Häiriötilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia asioita: - kalustoyksiköiden viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneen kaluston pois siirtämiseksi) tai - radan ja sen laitteiden viat (esim. kun virransyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä) tai - toimintaa äärimmäisissä sääoloissa 3 Viestin antaminen Viestinnän onnistumisen kannalta on tärkeää, että viestin antaja ja vastaanottaja varmistuvat siitä, että viestintä käydään oikeiden henkilöiden kesken ja viesti on kuultu ja ymmärretty oikein. Jokaisen viestintään osallistuvan on velvollisuus omalta osaltaan toimia niin, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Hyvän viestinnän tunnusmerkkejä: Viestin sisältö on ennakolta valmiiksi mietitty Varmistutaan, että käytettävä puhetie on vapaa Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä Käytetään vain virallisia tunnuksia, termejä ja paikannimiä Puhutaan rauhallisesti Kuunnellaan rauhallisesti viesti kokonaan keskeyttämättä puhujaa Jaetaan pitkä viesti osiin
LIIKENNEVIRASTO Ohje 6 (11) 3.1 Viestin rakenne Viestit (ei koske Valmis lähtöön opasteen antamista) on annettava seuraavien kaavojen mukaan (A = kutsuja; B = vastaanottaja(t)): RAILI-verkon ryhmäpuheluissa: A: Ketä kutsutaan ja kuka kutsuu (viestin vastaanottaja on kuulolla ja odottaa, kunnes kuulee ketä kutsutaan) B: Kuka kuulee ketä A: [viesti] B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. Yksilöpuheluissa viestit on annettava seuraavan kaavan mukaan: B: Kuka kuulee (vastaus yksilöpuheluun) A: [viesti] B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. RAILI-verkon yksilöpuheluissa verkkoon rekisteröityneet osapuolet näkevät toistensa tunnukset puhelimen näytössä. Määrämuotoisten viestien lisäksi, on vastaanottajan toistettava viestin antajalle liikenteenohjauksen ilmoituksen asiasisältö ja jarrupainotietojen muutokset. Jos liikenteenohjaus rajaa pyydettyä lupaa vaihtotyöhön, on saatu lupa toistettava. Liikenteenohjauksen ilmoituksen saa antaa vain liikenteenohjaus. 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset Tunnuksessa olevat numerot on luettava numero kerrallaan. Junan tunnuksena on käytettävä junan numeroa (esim. 1 2 3 4 5: yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi). Liikuttaessa pelkällä veturilla saapuvaan tai lähtevään junaan kohdistuvassa vaihtotyössä käytetään tunnuksena junan numeroa (esim. lähtevä 124, saapuva 124). Matkaveturilla tehtävissä vaihtotöissä voidaan käyttää junan tunnusta tai vaihtotyön yksilöivää tunnusta. Vaihtotyön yksilöivä tunnus alkaa numerolla 6 (esim. 6 5 4 3 2: kuusi, viisi, neljä, kolme, kaksi). Vaihtotyönjohtaja kirjautuu tätä tunnusta vastaavalla toimintanumerolla RAILI-verkkoon. Ratatyön yksilöivä tunnus on liikenteenohjauksen vastuualueen nimi ja vaihtuva RAILI-verkon ratatyön ryhmänumero. Yksilöivä tunnus on esimerkiksi "Saimaan työ 801". Yksilöivä tunnus on samalla myös ratatyöstä vastaavan rooli RAILI-verkossa. Ratatyöstä vastaava kirjautuu tätä tunnusta vastaavalla toimintanumerolla RAILI-verkkoon. Vaihtotyön ja ratatyön yksilöivät tunnukset ovat RAILI-puhelinluettelossa.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 7 (11) 4 Toiminta RAILI-verkossa 4.1 Yleistä Ennen työn aloittamista on RAILI-verkkoon kirjauduttava tehtävän mukaisella toimintanumerolla. Ohjeet kirjautumisesta ovat liittymäoppaassa ja puhelimien käyttöohjeissa. Jos kirjautuminen haluttuun toimintanumeroon epäonnistuu toistuvasti, on otettava yhteyttä liikenteenohjaukseen. Tehtävän mukaisesta toimintanumerosta on ehdottomasti kirjauduttava ulos heti työn päätyttyä. Toimintanumeron rekisteröinnin voi poistaa puhelimen käyttäjän lisäksi vain Rataliikennekeskus. RAILI-verkon palvelut, liittymät ja numerointi kuvataan RAILI-liittymäoppaassa. Alueet ja yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Onnettomuuksista tai niiden uhista ilmoittamista koskevat ohjeet ovat kohdassa 4.5. Mikäli kyseessä ei ole välitön vaaratilanne, kuljettaja tai liikenteenohjaaja käyttää ilmoittamiseen kuljettajaryhmäpuhelua (ryhmä 200). Kuljettajaryhmäpuhelu katkaisee alueellaan ja junatilassa olevista RAILI-puhelimista muut puhelut paitsi junahätäpuhelut. Liikenteenohjaus antaa muut varoitukset ja tiedotukset tiedotusryhmäpuheluina (ryhmätunnus 300) ao. alueelle kaikille junatilassa oleville puhelimille. Tiedotusryhmäpuhelu ei katkaise muita RAILI-verkon puheluita. RAILI-verkon puuttuessa käytetään varayhteytenä yleistä GSM-puhelinta. 4.2 Junaliikenne Junan kuljettaja kirjautuu RAILI-verkkoon junan numerolla ja toimintatunnuksella. Junan kuljettaja käyttää kirjautuessaan toimintatunnusta 01 (junan kuljettaja). Kirjautuminen tehdään ennen junan lähtöä. Tässä vaiheessa kuljettaja aktivoi myös rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset (konduktööriryhmä). Lähtevän junan eteen menossa oleva kuljettaja käyttää kirjautuessaan toimintatunnusta 04 (lähtevän junan kuljettaja). Kirjautuminen tehdään ennen luvan pyytämistä. Saapuvan junan edestä pois lähtevä kuljettaja käyttää kirjautuessaan toimintatunnusta 05 (saapuvan junan kuljettaja). Kirjautuminen tehdään ennen luvan pyytämistä. Junamiehistö käyttää kirjautuessaan tehtävänsä mukaista toimintatunnusta, esim. 10, johtava konduktööri. Kirjautuminen tehdään ja rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset aktivoidaan ennen junan lähtöä.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 8 (11) Matkustajajunassa, jossa on junamiehistö ja junassa on tarkoitus kuljettaa matkustajia, on junamiehistön annettava lähtöpoikkeusilmoitus junan lähtöpaikalla tai junan kokoonpanon muututtua, mikäli juna ei voi noudattaa aikataulun mukaista lähtöaikaa. Muissa junissa kuljettajan on annettava liikenteenohjaukselle lähtövalmiusilmoitus. Junamiehistön antaessa valmis lähtöön opasteen RAILI-puhelimella puhelua ei saa katkaista ennen kuin juna on lähtenyt liikkeelle. Valmis lähtöön opaste on annettava ensisijaisesti RAILI-puhelimella veturivetoisissa matkustajajunissa, joissa on junamiehistö ja junassa on tarkoitus kuljettaa matkustajia. 4.3 Vaihtotyö Ennen luvan pyytämistä ja vaihtotyön aloittamista on vaihtotyönjohtajan rekisteröidyttävä RAILI-verkkoon käyttäen yksilöivää tunnusta ja tehtävänsä mukaista toimintatunnusta. Ennen vaihtotyön aloittamista on vaihtotyöhenkilöstön rekisteröidyttävä RAILI-verkkoon käyttäen yksilöivää tunnusta ja tehtävänsä mukaista toimintatunnusta. 4.4 Ratatyö Liikenteenohjaus antaa ratatyön yksilöivän tunnuksen ennen luvan antamista ratatyöhön. Ennen luvan pyytämistä ratatyöhön on ratatyöstä vastaavan rekisteröidyttävä RAILI-verkkoon käyttäen liikenteenohjauksen antamaa yksilöivää ratatyötunnusta. Ratatyöilmoitukseen (Rt-ilmoitus) merkitään muiden tietojen lisäksi ratatyön yksilöivä tunnus. Tarkemmat menettelyt ovat Radanpidon turvallisuusohjeessa (TURO). Ratatyöstä vastaava ei saa olla kirjautuneena samanaikaisesti muuhun kuin tarvittaessa kuljettajan tehtävään. Ratatyöstä vastaavan (RTV) ja liikenteenohjaajan (LO) välisestä määrämuotoisesta viestinnästä ratatyössä: Yksilöivän tunnuksen pyytäminen ratatyöhön RTV: soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja työalueen sijainnin, pyytää yksilöivän tunnuksen ratatyötä varten ja kertoo tarvitseeko ryhmäpuhelua työssään LO: antaa tunnuksen ja kertoo sen voimassaoloajan (kirjaa tunnuksen ja sen alkamisajan yksilöivien tunnusten taulukkoon) RTV: kuittaa, lopettaa puhelun ja kirjautuu saamallaan tunnuksella RAILI-verkkoon (kirjaa tunnuksen Rt-ilmoitukseen) Luvan pyytäminen ja antaminen ratatyöhön RTV: on ensin kirjautunut yksilöivällä tunnuksellaan RAILI-verkkoon ja soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle
LIIKENNEVIRASTO Ohje 9 (11) LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli (Dicora puhelimen käyttäjä näkee RTV:n yksilöivän tunnuksen/yhteystiedon puhelimensa näytöllä) RTV: kertoo nimensä, kirjautumisen onnistumisen yksilöivällä tunnuksella/yhteystiedon, mitä työtä on tarkoitus tehdä, mikä alue työhön tarvitaan ja kertoo, mitä suojaustoimenpiteitä käyttää ja voiko alueella liikennöidä ratatyön aikana sekä työhön tarvittavan ajan LO: antaa luvan ratatyöhön [ratatyön tunnus, lupa ratatyöhön], kirjaa työn alkamisajan ja sovitun päättymisajan junapäiväkirjaan tai lupapäiväkirjaan RTV: kuittaa, lopettaa puhelun Ilmoitus ratatyöalueen vaihtumisesta RTV: soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo työnsä yksilöivän tunnuksen ja työalueen sijainnin ja kertoo työalueen vaihtumisesta LO: antaa luvan ratatyöhön [ratatyön tunnus, lupa ratatyöhön], kirjaa uuden työalueen ja vaihtumisajan ja sovitun päättymisajan junapäiväkirjaan tai lupapäiväkirjaan RTV: kuittaa, lopettaa puhelun Ilmoitus ratatyön päättymisestä RTV: sulkee/deaktivoi käyttämänsä ryhmäpuhelut, soittaa luvan antaneelle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja yksilöivän tunnuksen, onko työalue liikennöitävissä samoin edellytyksin kuin ennen työtä tai työstä aiheutuneet liikennöinnin rajoitteet. Ilmoittaa ratatyön päättyneeksi. LO: kuittaa ja lopettaa puhelun RTV: kirjautuu ulos yksilöivästä tunnuksestaan. 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista Ilmoitus sattuneesta onnettomuudesta tai sen uhasta tulee antaa viivytyksettä ensiksi tavoitettavalle liikenteenohjaukselle, jonka on selvitettävä onnettomuuden tai sen uhan sijainti ja mitä on tapahtunut. Lisäksi on selvitettävä onnettomuuden laajuus, onko henkilövahinkoja, palo- tai sähkövaaraa tai onko onnettomuudessa mukana vaarallisia aineita ja aiheuttaako onnettomuus vaaraa ympäristölle. Tiedot on kirjattava hälytyslomakkeelle. Ensitiedot saatuaan liikenteenohjauksen on välittömästi varoitettava onnettomuudesta muuta liikennettä ja ratatyötä sekä tarvittaessa keskeytettävä ne. Mikäli onnettomuus edellyttää pelastuslaitoksen tai poliisin toimenpiteitä, on tehtävä hätäilmoitus hätäkeskukseen. Sähköistetyllä radalla tehdään lisäksi ilmoitus käyttökeskukseen. Tämän jälkeen tehdään hälytykset hälytysohjeen mukaisesti pelastus-, jälkiraivaus- ja korjaustoimintaan osallistuville toimintayksiköille. Dicora-puhelimeensa onnettomuusilmoituksen vastaanottava liikenteenohjaus tekee tarvittaessa neuvottelupuhelun hätäkeskukseen, jolloin sekä liikenteenohjaus että hätäkeskus saavat samaan aikaan täydentäviä lisätietoja suoraan ilmoituksen tekijältä.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 10 (11) Varoitus välittömästä vaarasta (hätäpunainen) annetaan junahätäpuheluna, joka ohjautuu vaara-alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle ja alueella junatilassa oleville RAILIpuhelimille. Junahätäpuhelu katkaisee alueellaan ja junatilassa olevista RAILI-puhelimista muut meneillään olevat puhelut. Kuljettajan käynnistämä junahätäpuhelu avautuu automaattisesti kolmen peräkkäisen solun alueella oleville käyttäjille ja alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle. Liikenteenohjauksen käynnistämä junahätäpuhelu avautuu liikenteenohjauksen valitsemalla alueella oleviin RAILI-puhelimiin. Junahätäpuhelujen aluenumerointi ja alueet kuvataan liittymäoppaassa ja RAILI-verkon puhelinluettelossa. Junahätäpuhelun käynnistyttyä RAILI-puhelimesta kuuluu varoitusääni 5s ajan. Tuona aikana kuljettajien on aloitettava täysivoimainen käyttöjarrutus. Puhetien avauduttua (5s kuluttua) on junahätäpuhelun käynnistäjän ilmoitettava ketä puhelu koskee ja mistä on kyse. RAILI-verkon junahätäpuhelut ovat ryhmäpuheluita. Puhetie avautuu painamalla puhepainiketta (PTT) ja puheen aikana on puhepainike pidettävä alas painettuna. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä junahätäpuhelu, on välitön onnettomuuden uhka rautatiealueella tai sen läheisyydessä. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä kuljettajaryhmäpuhelu (ryhmä 200) on rautateihin kohdistuvasta vahingonteosta ilmoittaminen. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä konduktöörihätäpuhelu (399) on henkilökuntaa uhkaavasta tilanteesta ilmoittaminen. 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt RAILI-verkon puuttuessa käytetään varayhteyttä, esim. yleistä GSM-puhelinta tai VIRVEpuhelinta. Vaikka liikenteenohjauksen viestintäverkko ei toimisi, GSM-R-radiopuhelinverkko on silti käytettävissä RAILI-puhelimilla. Yhteys liikenteenohjaukseen saadaan varayhteydellä (ks. liikenteenohjauksen yhteystiedot). Puhelu saattaa katketa yllättäen. Puhelut ovat alttiita erilaisille häiriöille ja katkoksille, joita aiheutuu mm. sääolosuhteista, ulkoisista radiohäiriöistä, laite- ja ohjelmistovioista sekä muutoksista verkossa, puhelimissa ja niiden lisälaitteissa. Puhelu saattaa katketa kesken työturvallisuuden kannalta kriittistä työvaihetta. Puhelun katkeamisen vaikutus työhön ja turvallisuuteen korostuu sen vuoksi, ettei yhteys palaudu itsestään, niin kuin analogisen verkon radiopuhelinyhteys, vaan käyttäjän pitää tehdä uusi puheluyritys. Uusikaan puhelu ei välttämättä onnistu heti tai onnistuu vasta vähän myöhemmin häiriötekijän poistumisen myötä. Puheyhteyden jatkuva valvonta ja toiminnan seuranta on työturvallisuuden kannalta tärkeää.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 11 (11) 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut Jos hätäpuhelun avauduttua ei tule ilmoitusta siitä ketä hätäpuhelu koskee ja mistä on kyse, on liikenteenohjauksen kutsuttava hätäpuhelun käynnistäjää, esim. "Kuuleeko hätäpuhelun käynnistäjä liikenteenohjausta?". Jos tähän ei saada vastausta, liikenteenohjauksen on annettava yleistiedote hätäpuhelualueelle, esim. Huomio, tämä hätäpuhelu on aiheeton eikä edellytä toimenpiteitä kuljettajilta. ja sulkee hätäpuhelun hallitusti siten, että hätäpuhelu päättyy.