Kimolan kanavan vaikutusselvitys

HEINOLAN KAUPUNKI, IITIN KUNTA JA KOUVOLAN KAUPUNKI Kimolan kanavan vaikutusselvitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34326

Loppuraportti 1 (36) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 KIMOLAN KANAVA - HANKKEEN KUVAUS... 3 3 VAIKUTUSALUEEN NYKYTILANNE... 6 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus... 6 3.2 Ranta-asuminen... 11 3.2.1 Olemassa oleva ranta-asuminen... 11 3.2.2 Rantayleiskaavojen kaavavaraukset... 13 3.2.3 Rantakiinteistöjen arvo... 14 3.3 Työpaikat... 15 3.4 Palvelut... 16 3.4.1 Matkailualan yritykset Kimolan kanavan vaikutusalueella... 16 3.4.2 Arvio matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista vaikutusalueella... 17 3.4.3 Kimolan kanavan lähialueen palvelut... 17 3.5 Vesiliikenne... 19 3.5.1 Veneilyreitit... 19 3.5.2 Matkustajaliikenne ja veneiden vuokraustoiminta... 20 3.5.3 Satamat ja laiturit... 20 3.5.4 Veneilyn motiivit, venematkan kesto ja veneilijöiden rahankäyttö... 21 3.5.5 Veneiden määrä, venetyypit ja vesiliikenne sulkukanavilla... 22 4 KIMOLAN KANAVAN VAIKUTUKSET... 23 4.1 Strateginen viitekehys... 23 4.1.1 Matkailustrategiat... 23 4.1.2 Matkailun ja vapaa-ajan trendejä... 24 4.1.3 Veneilyn kehitysnäkymiä... 25 4.2 Kimolan kanavan vaikutukset matkailuun... 26 4.2.1 Vaikutukset vapaa-ajan veneilyyn... 26 4.2.2 Risteilyliikenne... 27 4.2.3 Muu vesiliikenne... 28 4.2.4 Muu matkailu ja yritystoiminta... 28 4.2.5 Yhteenveto... 28 4.3 Vaikutukset rantakiinteistöjen arvoon ja kysyntään... 29 4.4 Vaikutukset työllisyyteen... 30 4.5 Vaikutukset verotuloihin... 31 4.6 Kustannus-/hyötyanalyysi... 31 5 YHTEENVETO JA EHDOTUKSET KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ... 32 5.1 Keskeiset vaikutukset... 32 5.2 Ehdotukset kehittämistoimenpiteistä... 33 6 LIITE: KANNATTAVUUSLASKELMA... 36

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (36) Kimolan kanavan vaikutusselvitys 1 JOHDANTO Kimolan kanava yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdollistama yhtenäinen vesitieyhteys Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 kilometriä. Kanavan vaikutusalueelle uusivesitieyhteys luo uutta tarjontaa matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuteen. Matkailijoiden lisäksi uusi vesitieyhteys palvelee myös paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita. Kimolan kanava on tarkoitus avata huvivene- ja risteilyliikenteelle vuoden 2019 veneilykauden aikana. Heinolan kaupunki, Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki ovat yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa nostaneet vesitiehankkeen yhdeksi seutukunnan kärkihankkeeksi. Uuden vesitieyhteyden hyödyntäminen yli maakuntarajojen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä ja panostusta myös kaupallisen hyödyntämisen mahdollistamiseen. Kanavan avautumiseen kohdistuu suuria toiveita ja odotuksia, ja siksi on erityisen tärkeää pitää huolta niihin vastaavan infrastruktuurin ja palveluntarjonnan synnyttämisestä alueelle. Tässä selvityksessä on arvioitu Kimolan kanavan vaikutuksia matkailuun ja muuhun yritystoimintaan, rantakiinteistöjen arvoon ja kysyntään sekä työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta on arvioitu Kimolan kanavan aluetaloudellista kannattavuutta. Lisäksi on laadittu esitys toimenpiteistä, joilla kanavan vaikutusalueen kunnat ja yritykset voivat edistää kanavasta saatavia hyötyjä. Vaikutusalueena on tarkasteltu Heinolan, Iitin ja Kouvolan alueita. Selvitys on tehty Heinolan kaupungin, Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Selvityksen laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Heikki Mäkilä Heinolasta, Riku Rönnholm Iitistä ja Petteri Portaankorva Kouvolasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet Taina Ollikainen, Jaana Myllyluoma, Jan Tvrdý ja Mari Pohjola. 2 KIMOLAN KANAVA - HANKKEEN KUVAUS Hankkeen kuvaus Kimolan kanava sijaitsee Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin alueilla Kymijoen vesistössä, joka saa alkunsa Päijänteeseen laskevista Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reiteistä. Päijänteeseen laskee lisäksi useita sivureittejä, joista merkittävimmät ovat Jämsän ja Sysmän reitit sekä Vesijärvestä laskeva Vääksynjoki. Päijänteestä vedet laskevat Kalkkisten kosken ja kanavan kautta Ruotsalaiseen, josta ne virtaavat edelleen Heinolan kautta Jyrängönvirtaa pitkin Konniveteen. Konnivedestä vesistö jatkuu Vuolenkosken kautta Kymijokeen ja edelleen Pyhäjärveen. Pyhäjärven pohjoisosassa sijaitseva Kimolanlahti on yhdistetty uittokanavalla Konniveteen. Uittokanavan muuttaminen vesistömatkailua palvelevaksi sulkukanavaksi yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdollistama yhtenäinen vesitieyhteys Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 kilometriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (36) Kuva 1: Kimolan kanavan sijainti. (Petteri Portaankorva: Kimolan kanava, vesiväylän ja satamien kehittäminen -esitys 15.9.2017) Kimolan uittokanava valmistui vuonna 1966 helpottamaan puutavaran kuljetusta Kymijoen varressa oleville tehtaille. Kanavan pituus on noin 7 kilometriä. Konniveden ja Pyhäjärven välissä on noin 12 metrin korkuinen porras / kallioon louhittu nipunsiirtolaitos, jonka alapuolella on noin 75 metrin pituinen louhittu uittotunneli. Muilta osin kanava on avokanavaa. Maantie 363 Vierumäki - Jaala, Vierumäentie / Vuolenkoskentie ylittää kanavan uittotunnelin kohdalla. Kuva 2: Vasemmalla kallioon louhittu nipunsiirtolaitos ja uittotunneli, oikealla tarkasteluvaihtoehto, jossa tunnelia on laajennettu louhimalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (36) Kimolan uittokanava muutetaan huvivene- ja risteilykäyttöön soveltuvaksi sulkukanavaksi. Vesiväylän pituus on noin 8,4 km, josta varsinainen kanava-alue on noin 5,6 km. Kanava-alue jakautuu rakennettavan venesulun myötä ylä- ja alakanavaan. Mitoitusaluksen mitat ovat: pituus 30 m, leveys 7 m ja syväys 1,8 m. Vesiväylä kulkee tunnelissa n. 70 metrin matkalla. Hanke on tarkoitus toteuttaa neljässä urakassa, joihin sisältyvät: sulku ja ympäröivät rakenteet: sulun hyötypituus 35 m, leveys 8 m ja pudotuskorkeus 12 m väylä: leveys 14 m (sulkujen läheisyydessä 12 m), kulkusyvyys 1,8 m ja haraussyvyys 2,4 m kaksi siltaa ja tiejärjestelyt: siltojen alikulkukorkeus 4,8 m sähkö ja automaatio Kuva 3: Kimolan kanava-alue (Harri Liikanen: Kimolan kanavahanke -esitys 19.9.2017) Investointikustannukset Kimolan kanavan rakentaminen on Liikenneviraston vastuulla. Rakentamiskustannukset ovat kevään 2018 urakkatarjousten mukaan noin 20,8 milj., josta valtion osuus on noin 13,9 milj. ja kuntien osuus noin 6,9 milj. Kuntien rahoitusosuus jakautuu kuntien kesken seuraavasti: Kouvola noin 4,8 milj. (69,6 %), Heinola noin 1,3 milj. (18,4 %) ja Iitti noin 0,8 milj. (12 %). Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kimolan kanava ja sen rakenteet siirretään Kouvolan kaupungin omistukseen. Kimolan kanavan maa- ja vesialueiden hoito-, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset jaetaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella kuntien kesken osuuksilla Kouvola 69,6 %, Heinola 18,4 % ja Iitti 12 %. (Harri Liikanen: Kimolan kanavahanke - esitys 19.9.2017). Hoito-, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset ovat yhteensä noin 100 000 euroa vuodessa, joka jakautuu kuntien kesken seuraavasti: Kouvola 69 600 /v (69,6 %), Heinola 18 400 /v (18,4 %) ja Iitti 12 000 /v (12 %). Arvio veneilijöiden määrästä Kimolan kautta on arvioitu toteutuvan 2 000 venematkaa eli 1 000 sulutusta touko-syyskuun aikana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (36) Yhteenveto Vaikutusten arvioinnissa käytettävät lähtötiedot Rakennuskustannukset: 20,8 milj., josta valtion rahoitusosuus 13,9 milj. Kuntien rahoitusosuus 6,9 milj. : Kouvola 4,8 milj., Heinola 1,3 milj. ja Iitti 0,8 milj. Rakennusajan pituus 15 kuukautta: 4.6.2018-31.8.2019 Hoito-, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset 100 000 /vuosi, josta Kouvolan osuus 69 600 /v Heinolan osuus 18 400 /v Iitin osuus 12 000 /v 2 000 venematkaa (1 000 sulutusta) / veneilykausi (touko-syyskuu, 5 kuukautta) 3 VAIKUTUSALUEEN NYKYTILANNE Kanavan rakentamisen vaikutukset kohdistuvat eri aluetasoille tarkasteltavan ilmiön luonteesta riippuen. Siten esimerkiksi vaikutukset maankäyttöön kohdistuvat suppeammalle alueelle kuin matkailulliset vaikutukset. Tarkasteluja tehdään kolmella tasolla: Ydinalue: Kimolan kanavan lähialue Iitin ja Kouvolan alueella Vaikutusalue: Heinolan kaupunki, Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki Merkitysalue: maakuntataso ja Kymijoen vesistö 3.1 Maankäyttö ja kaavoitus Kimolan kanava-alueen pohjoisimmissa osissa, Iitin kunnan puolella, kanavan rannoilla on sekametsää sekä harvapuustoisia kallioalueita. Kouvolan kaupungin puoleiset alueet ovat pienimuotoista maatalousmosaiikkia, jossa on viljelyskäytössä olevia peltoja ja asuinrakennuksia. Kanavan länsipuolella on laajoja havupuuvaltaisia metsäalueita. (Kimolan vesiväylähanke, ympäristövaikutusten arvioinnin tarve, selvitys lausuntopyyntöä varten, Kouvolan kaupunki ja FCG 7.5.2014) Maakuntakaavat Kanavan alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt (2010), maaseutu ja luonto (2010), energiamaakuntakaava (2014) sekä kauppa ja merialue (2014). (www.kymenlaakso.fi 2018). Maakuntakaavassa on esitetty Kimolan kanavalle kanavavaraus maakunnallisesti merkittävänä veneilyn runkoväylänä ( ). Alueella on voimassa MRL 35 mukainen rakentamisrajoitus, jonka tarkoituksena on turvata veneilyä, puuhuoltoa ja matkailua palvelevan liikenneväylän toteutumisen maakäytölliset edellytykset. Kimolan kanavaa ympäröivät alueet ovat pohjoisimmassa osassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja muulla osuudella maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvoihin sekä ympäristön hoitoon. Sen lisäksi idempänä on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Kanavan molemmin puolin on kaavassa esitetty Kimolan kanavan sekä Kimolan lahden kallioalueet, jotka ovat geologisesti arvokkaita (ge). Koko kanava-alue on merkitty sinisellä rasterilla kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, joka on maakunnallisesti tärkeä. Kanavan eteläosassa - merkinnällä merkitty kohde on maakunnallisesti merkittävä veneilyverkostojen Kimolan luonnonsatama. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksissä todetaan että alue tulisi varata pienveneilyn tarpeisiin sekä yleiseen virkistykseen. Kanavan luoteispuolella sijaitsee -merkinnällä merkitty Ilonojan kartano.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (36) Kuva 4: Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta, maaseutu ja luonto (Kymenlaakson liitto) Kymenlaakson maakuntakaavassa, maaseutu ja luonto (2010) on osoitettu ylimaakunnalliset melontareitit ( ) ja veneväylät ( ). Ylimaakunnallinen melontareitti kulkee Paaterinselältä Heinolan suuntaan Konnivedelle ja etelän suuntaan Vuolenkosken kautta Arrajärvelle ja Kirkkojärven kautta Pyhäjärvelle. Pyhäjärveltä melontareitti kulkee etelän suuntaan Voikkaalle ja edelleen Kymijokea pitkin etelään sekä pohjoisen suuntaan Verlan alueelle ja Vuohijärvelle ja Repoveden kansallispuiston alueelle. Veneväylä on osoitettu Kimolan kanavalta Pyhäjärvelle ja sieltä edelleen Iitin Kirkkojärvelle ja Leininkulman alueelle sekä Kuusankosken Voikkaalle. Kuva 5: Ote Kymenlaakson liiton ajantasamaakuntakaavasta (Kymenlaakson liitto)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (36) Heinolan kaupungin alueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2016. Maakuntakaavassa on osoitettu laivaväylät ( ), ohjeelliset syväväylät ( ), veneväylät ( ) ja melontareitit ( ). Konnivedeltä alkava laivaväylä kulkee Ala-Rievelin kautta Paasoon ja Heinolan keskustan kautta Ruotsalaiseen, josta väylä jatkuu Päijänteeseen. Laivaväylän lisäksi Konnivedelle on osoitettu veneväylä. Kuva 6: Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014 (Päijät-Hämeen liitto 2017) Rantayleiskaavat Kimolan kanavan alueella yläkanavan puolella on voimassa Iitin kunnan Kymijoen-Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava 25.5.2004. Kanava on merkitty rantayleiskaavassa mustalla pisteviivalla. Rantayleiskaavan mukaan kanavan ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU), jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MU - alueella on joitakin loma-alueiksi (RA) merkittyjä kohteita. Kanavaalue rantoineen on lisäksi merkitty sk-1 merkinnällä, joka tarkoittaa Kimolan kanavan kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueen arvo perustuu uiton historiaan. Uiton historiaan liittyviä rakenteita ei saa kaavan mukaan hävittää.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (36) Kuva 7: Ote Kymijoen-Konniveden vesistöalueen rantayleiskaavasta (http://iitti.karttatiimi.fi/) Alakanavan puolella on voimassa Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava 23.6.2004. Rantayleiskaavan mukaan alakanavan ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kanavan vesialue on merkitty LK -tunnuksella kanava-alueeksi. Kanava-alue rantoineen on merkitty sk-1 tunnuksella kulttuurihistoriallisia, rakennushistoriallisia sekä maisema-arvoja omaavaksi alueeksi, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennelmat tulee pyrkiä säilyttämään. Rantaosayleiskaavan sk-1 kaavamääräys ohjeistaa alueen käyttöä ja rakentamista. Kuva 8: Ote Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaavasta (https://kartta.kouvola.fi/ims/) Kanava-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kimolan kanavan vaikutusalueella Iitissä on voimassa Kymijoen-Konniveden rantayleiskaava (2004), Kymijoen-Mankalan rantayleiskaava (2002), Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven (2000) yleiskaava sekä Kausalan-kirkonkylän osayleiskaava (2012).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (36) Kymijoen-Konniveden rantayleiskaava Kymijoen-Mankalan rantayleiskaava Pyhäjärven-Leininselän- Urajärven yleiskaava Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaava Kuva 9: Iitin yleiskaavoitetut alueet ((http://iitti.karttatiimi.fi/) Kouvolassa Kimolan kanavan lähiympäristössä on voimassa Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava (2004), Etelä-Valkealan rantayleiskaava (2000), Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava (2015), Valkealan pohjoisosan rantayleiskaava (2007) sekä Jaalan itäosan rantayleiskaava (2003). Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava Jaalan itäosan rantayleiskaava Valkealan pohjoisosan rantayleiskaava Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava Etelä-Valkealan rantayleiskaava Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Kuva 10: Kouvolan pohjoisosien yleiskaavoitetut alueet (https://kartta.kouvola.fi/ims)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (36) Heinolassa Kimolan kanavan vaikutusalueella on voimassa Konniveden rantaosayleiskaava (2009) ja Ruotsalaisen rantaosayleiskaava (2011). Kuva 11: Vasemmalla Ruotsalaisen rantaosayleiskaava ja oikealla Konniveden rantaosayleiskaava (Heinolan kaupunki) 3.2 Ranta-asuminen 3.2.1 Olemassa oleva ranta-asuminen Kimolan kanavan vaikutusalueella (Heinola, Iitti ja Kouvola) oli vuoden 2016 lopussa yhteensä noin 13 800 loma-asuntoa. Loma-asuntojen määrä on lisääntynyt vuosina 2005-2016 noin 520 kesämökillä (+3,9 %). Koko maassa loma-asuntojen määrä on vastaavana aikana lisääntynyt jonkin verran enemmän (+6 %). Taulukko 1. Loma-asuntojen määrä Kimolan kanavan vaikutusalueella (Tilastokeskus)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (36) Kanavan lähivaikutusalueella (kuvassa 12 isompi ympyrä) on 335 vakituista asuinrakennusta ja 779 lomarakennusta. Kanavan välittömässä läheisyydessä (kuvassa 12 pienempi ympyrä) on 49 vakituista asuinrakennusta ja 56 lomarakennusta. Itse kanavan varrella ja välittömästi kanavaan liittyvillä Pohjanlahden ja Kimolanlahden rannoilla on rantayleiskaava-alueilla noin 15 vakituista asuinrakennusta ja noin 25 lomarakennusta. Lähimmät asuinalueet ovat länsipuolella Koskenniska ja Kimola sekä itäpuolella Sydänmaa, Mooseksenmutka ja Heijalanpää. Lomarakennukset ovat keskittyneet pohjoispuoleisten Paaterinselän ja Pohjanlahden rannoille sekä eteläpuoleisen Kimolanlahden rannoille. Kuva 12: Asuin- ja lomarakennukset Kimolan kanavan lähiympäristössä (Tilastokeskus)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (36) Kuva 13: Asuin- ja lomarakennukset Kimolan kanavan vaikutusalueella (Tilastokeskus) 3.2.2 Rantayleiskaavojen kaavavaraukset Kimolan kanavan ydinalueella (kuvan 14 mukainen rajaus) sekä vaikutusalueella voimassa olevien rantayleiskaavojen alueella Iitissä (Kymijoen-Konniveden ja Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven rantayleiskaavat), Kouvolassa (Jaalan etelä- ja länsiosan ja Etelä-Valkealan rantayleiskaavat) ja Heinolassa (Konniveden ja Ruotsalaisen rantayleiskaavat) on yhteensä noin 3 110 rakennettua kiinteistöä ja noin 860 rakentamatonta kiinteistöä. Taulukko 2. Arvio rakennettujen ja rakentamattomien kiinteistöjen (asuinrakennukset ja lomarakennukset) määrästä Kimolan kanavan ydinalueella ja vaikutusalueella (Heinolan kaupunki, Iitin kunta, Kouvolan kaupunki) Kiinteistöjen määrä Rakennetut Rakentamattomat YHTEENSÄ Ydinalue Iitti ja Kouvola 1) 1 920 390 2 310 Muu vaikutusalue Iitti ja Kouvola 2) 270 310 580 Vaikutusalue Heinola 3) 920 160 1 080 YHTEENSÄ 3 110 860 3 970 1) Rajattu alue = ydinalueen rantavyöhyke 2) Kymijoen-Konniveden ja Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven ryk sekä Jaalan ryk ja ak ja Valkealan royk 3) Konniveden ja Ruotsalaisen royk Tiedot rakennettujen kiinteistöjen määrästä perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin ja tiedot rakentamattomien kiinteistöjen määrästä rantayleiskaavojen tietoihin, joita on päivitetty ja täydennetty kunnista saaduilla tiedoilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (36) Kuva 14: Kimolan kanavan ydinalueen rajaus (punaisella) 3.2.3 Rantakiinteistöjen arvo Kimolan kanavan ydinalueen (kuvan 14 mukainen rajaus) sekä vaikutusalueen voimassa olevien rantayleiskaavojen alueella Iitissä (Kymijoen-Konniveden ja Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven rantayleiskaavat), Kouvolassa (Jaalan etelä- ja länsiosan ja Etelä-Valkealan rantayleiskaavat) ja Heinolassa (Konniveden ja Ruotsalaisen rantayleiskaavat) olevien rakennettujen kiinteistöjen arvo on noin 325 milj. ja rakentamattomien kiinteistöjen arvo noin 42 milj.. Taulukko 3. Arvio rakennettujen ja rakentamattomien kiinteistöjen (asuinrakennukset ja lomarakennukset) arvosta Kimolan kanavan ydinalueella ja vaikutusalueella Kiinteistöjen arvo, milj. Rakennetut Rakentamattomat YHTEENSÄ Ydinalue Iitti ja Kouvola 1) 189 13 202 Muu vaikutusalue Iitti ja Kouvola 2) 27 10 37 Vaikutusalue Heinola 3) 110 19 129 YHTEENSÄ 325 42 368 1) Rajattu alue = ydinalueen rantavyöhyke 2) Kymijoen-Konniveden ja Pyhäjärven-Leininselän-Urajärven ryk sekä Jaalan ryk ja ak ja Valkealan royk 3) Konniveden ja Ruotsalaisen royk

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (36) Arvio kiinteistöjen arvosta perustuu seuraavassa taulukossa esitettyihin vuosina 2010-2018 Heinolassa, Iitissä ja Kouvolassa toteutuneiden kiinteistökauppojen hintoihin (mediaani). Taulukko 4. Vuosina 2010-2018 toteutuneiden kiinteistökauppojen määrä ja hinta (Maanmittauslaitos: Kiinteistöjen kauppahintatilasto) Heinola Iitti Kouvola VAIKUTUSALUE Kiinteistöjen kaupat vuosina 2010-2018 Kauppojen Hinta, Kauppojen Hinta, Kauppojen Hinta, Kauppojen Hinta, lukumäärä (mediaani) lukumäärä (mediaani) lukumäärä (mediaani) lukumäärä (mediaani) Lomarakennuskiinteistöt kaava-alueella, rantaan rajoittuvat, rakennetut kohteet 82 141 000 165 137 700 327 128 000 574 135 300 Lomarakennuskiinteistöt kaava-alueella, rantaan rajoittuvat, rakentamattomat kohteet 51 141 000 23 102 200 84 49 300 158 96 600 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella, rakennetut kohteet 89 99 600 141 90 300 787 79 200 1 017 89 300 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella, rakentamattomat kohteet 11 20 600 43 13 100 120 15 500 174 15 600 3.3 Työpaikat Kimolan kanavan vaikutusalueen kunnissa Heinolassa, Iitissä ja Kouvolassa oli vuonna 2015 yhteensä lähes 40 000 työpaikkaa. Työpaikoista 4 % oli alkutuotannossa, 24 % jalostuksen toimialoilla ja 71 % palvelualoilla. Taulukko 5. Heinolan, Iitin ja Kouvolan työpaikkamäärä ja työpaikkarakenne vuonna 2015 (Tilastokeskus) Työpaikkarakenne 2015 Heinola Iitti Kouvola YHTEENSÄ Alkutuotanto 2 % 11 % 4 % 4 % Jalostus 33 % 32 % 22 % 24 % Palvelut 63 % 54 % 73 % 71 % Tuntematon 1 % 3 % 1 % 1 % Työpaikkojen määrä 6 523 2 114 31 106 39 743 Kimolan kanavan lähivaikutusalueella (kuvassa 15 isompi ympyrä) oli vuonna 2015 yhteensä 67 työpaikkaa, joista alkutuotannossa 32 työpaikkaa (48 %), jalostuksessa 12 työpaikkaa (18 %) ja palvelualoilla 23 työpaikkaa (34 %). Kanavan välittömässä läheisyydessä (kuvassa 15 pienempi ympyrä) oli 3 työpaikkaa, joista 2 on alkutuotannossa ja 1 jalostuksessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (36) 3.4 Palvelut Kuva 15: Kimolan kanavan vaikutusalueen työpaikat vuonna 2015 (Tilastokeskus) 3.4.1 Matkailualan yritykset Kimolan kanavan vaikutusalueella Kimolan kanavan vaikutusalueella (Heinola, Iitti ja Kouvola) oli Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2016 yhteensä 539 toimipaikkaa matkailulle tyypillisillä toimialoilla. Matkailulle tyypillisten toimialojen henkilöstömäärä oli vuonna 2016 noin 1 800 henkilöä ja liikevaihto noin 212 milj.. Taulukossa 6 esitettyjen liikevaihtotietojen pohjalta on arvioitu matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia Heinolan, Iitin ja Kouvolan alueella (taulukko 7). Taulukko 6. Matkailulle tyypillisten toimialojen sekä matkailun liitännäistoimialojen ja matkailulle eiominaisten toimialojen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Heinolassa, Iitissä ja Kouvolassa vuonna 2016 (Tilastokeskus) Toimipaikkojen määrä 2016 Henkilöstön määrä 2016 Liikevaihto 2016, 1000 Heinola Iitti Kouvola YHTEENSÄ Heinola Iitti Kouvola YHTEENSÄ Heinola Iitti Kouvola YHTEENSÄ Matkailulle tyypilliset toimialat 111 25 403 539 526 78 1 237 1 841 57 498 8 523 146 452 212 473 Majoituspalvelut 9 2 21 32 214 3 84 301 25 598 229 12 426 38 253 Ravitsemispalvelut 49 13 176 238 245 60 652 957 25 437 6 885 58 778 91 100 Henkilöliikenteen palvelut 31 5 122 158 36 5 282 323 3 151 471 51 923 55 545 Matkatoimistot ja muut matkailupalvelut 5 2 22 29 5 3 27 35 910 258 6 725 7 893 Kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalvelut 17 3 62 82 26 7 192 225 2 402 680 16 600 19 682 Matkailun liitännäistoimialat ja matkailulle ei-ominaiset toimialat 114 38 430 582 449 84 1 874 2 407 139 945 29 444 563 180 732 569 Polttoainekauppa 4 2 20 26 12 0 62 74 8 016 2 980 27 166 38 162 Vähittäiskauppa 110 36 410 556 437 84 1 812 2 333 131 929 26 464 536 014 694 407 YHTEENSÄ 225 63 833 1 121 975 162 3 111 4 248 197 443 37 967 709 632 945 042

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (36) Taulukossa 6 esitetty toimialajako on työ- ja elinkeinoministeriön suosituksen mukainen. Majoituspalveluihin kuuluvat kaikki majoituspalveluja tarjoavat yritykset, joiden päätoimiala on majoitus (toimialaluokka 55). Ravitsemispalveluihin kuuluvat kaikki ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset, joiden päätoimiala on ravitsemistoiminta (toimialaluokka 56). Henkilöliikenteen palveluihin kuuluvat rautateiden, linja-autojen, taksien, vesiliikenteen ja ilmaliikenteen henkilökuljetuspalvelut sekä matkustajaliikennettä palveleva toiminta (mm. linja-autoasemat ja satamat). Muita matkailupalveluja ovat autojen ym. kulkuvälineiden, vapaa-ajan ja urheiluvälineiden sekä vesiliikennevälineiden vuokraus. Kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalveluissa ovat mukana mm. museot, urheilulaitokset, huvi- ja teemapuistot, hiihto- ja laskettelukeskukset sekä kylpylät. 3.4.2 Arvio matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista vaikutusalueella Kimolan kanavan vaikutusalueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on arvioitu Heinolan, Iitin ja Kouvolan matkailulle tyypillisten toimialojen sekä matkailun liitännäistoimialojen ja matkailulle ei-ominaisten toimialojen toimipaikkojen vuoden 2016 liikevaihdon pohjalta (taulukko 6). Matkailun osuus liikevaihdosta on arvioitu Päijät-Hämeen matkailun tulo- ja työllisyysselvityksessä käytetyillä laskentaperusteilla (Lahti Region 2016) käytettyjä laskentaperusteita. Välitön matkailutulo on arviolta 220 milj., josta noin 32 % kohdistuu vähittäiskauppaan, noin 27 % ravitsemispalveluihin ja noin 15 % majoituspalveluihin. Matkailun välitön työllisyysvaikutus on noin 2 400 henkilötyövuotta, josta noin 40 % kohdistuu vähittäiskauppaan, noin 27 % ravitsemispalveluihin ja noin 15 % majoituspalveluihin. Taulukko 7. Arvio matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Kimolan kanavan vaikutusalueella (Heinola, Iitti, Kouvola) vuonna 2016 Matkailun kokonaishyöty on noin 528 milj., josta välitön kokonaishyöty on noin 351 milj. ja välillinen kokonaishyöty noin 178 milj.. Matkailun kokonaishyötyyn sisältyy välitön ja välillinen matkailutulo, matkailun ansiosta työllistyneiden palkkatulo, johdettu palkkatulo (=matkailun ansiosta työllistyneiden kulutuksen aikaansaama työllisyyden ja palkkatulon kasvu) sekä verotulo. Taulukko 8. Arvio matkailun kokonaishyödystä Kimolan kanavan vaikutusalueella (Heinola, Iitti ja Kouvola) vuonna 2016 2016 Välitön Välillinen Yhteensä Matkailutulo, milj. 220 121 341 Palkkatulovaikutukset, milj. 98 43 141 Johdetut palkkatulovaikutukset, milj. 10 4 14 Verotulovaikutukset, milj. 22 10 32 MATKAILUN KOKONAISHYÖTY, milj. 351 178 528 Työllisyysvaikutus, htv 2 452 1 064 3 515 3.4.3 Kimolan kanavan lähialueen palvelut Kouvola Innovation on teettänyt toukokuussa 2017 selvityksen Kimolan kanavan ja sen lähialueen julkisista ja kaupallisista palveluista ja kohteista Kouvolan ja Iitin alueella. Työssä on toteutettu myös on line - kartta, jossa on esitetty keskeisimmät kohteet ja palvelut.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (36) Kuva 16: Kimolan kanavan lähialueen palvelut, matkailun kärkikohteet ja reitit (https://fcg.maps.arcgis.com/apps/publicinformation/index.html?webmap=bda2b3c0d882412e87972c4c1213cf24) Keskeiset palvelut ja matkailukohteet kanavan lähialueella Kouvolassa ja Iitissä (Kimolan kanavan ja lähialueen palvelut - selvitys 22.5.2017) Kaupalliset ja matkailupalvelut: vähittäiskaupan palveluja on Voikkaalla, Jaalassa, Kimolassa, Vuolenkoskella ja Iitissä Voikkaan apteekki toimii sekä Voikkaalla ja Jaalassa pankkiautomaatteja on Voikkaalla, Jaalassa ja Kausalan Neste Matkakeitaassa yksi veneiden huoltoon liittyvä yritys Jaalassa lähialueella on erityyppisiä majoitusta tarjoavia kohteita, puoteja ja lähiruokamyyntiä lähialueella 3 golfkenttää: Lampila Golf (jonka yhteydessä The Pirate Adventure Golf - seikkailugolfrata), KoskiGolf ja Iitti Golf Kuusankosken taajaman palvelut pyöräilyetäisyydellä Luontokohteet ja -reitit, nähtävyydet: luonnon ja kulttuurimaisemia luontopolkuja ja -reittejä virkistyskohteita (esim. Vasikkasaari, Hiidensaari) kivikautisia kalliomaalauksia lintutorneja uimarantoja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (36) Matkailukohteita kauempana: Verla (UNESCO) KymiRing Tykkimäen huvipuisto Tykkimäki Aquapark & Camping Repoveden kansallispuisto (Suomen 6. suurin, 150 000 kävijää/vuosi) Mustila Arboretum Veneyhteys Verlasta Kimolaan: Verla on veneilijöille vetovoimainen kohde, jossa on jo kehittynyt infrastruktuuri edellyttää Puolakan suojapadon rakenteiden uusimista Verlan kylän asioimislaituri on uusittu kesällä 2014. Kyläyhdistys on sitoutunut pitämään laiturin kunnossa ja tekemään tarpeelliset korjaukset vuosittain kaupungin osallistuessa tarpeen mukaan. Tarvetta olisi veneenlaskupaikalle. Sopiva paikka ja sen rakentamiskustannukset ovat olleet selvittelyn alla. Keskeiset palvelut ja matkailukohteet kanavan lähialueella Heinolassa (http://visitheinola.fi) Kaupalliset ja matkailupalvelut RantaCasino (mm. ravintolapalvelut, kokouspalvelut, tapahtumat, vierasvenesatama) Cafe Kailas (Siltasaari, Heinola), kahvilan lisäksi betanque- ja mölkkypelivälineiden lainaus, kalastuslupia Jyrängönkoskiin ja Heinolan urheilukalastusalueelle, laiturit ja kulkuväylät soveltuvat liikuntarajoitteisille, veneilijöille on useita vierasvenepaikkoja Kalastusta Heinolan Siltasaaressa Majoituspalveluja: Hotelli Kumpeli Spa ja sen palvelut Heinola Camping Heinäsaari: ravintolapalvelut, vierasvenelaituri, harrastusvälineiden vuokrausta (SUP-laudat, minigolf, polkupyörät, kalastus, soutuveneet, kajakit) Heinolan keskustan kaupalliset ja matkailupalvelut (mm. Taidemuseo ja Kaupunginmuseo, Kesäteatteri) ovat kävelyetäisyydellä vierasvenesatamasta Päijänteen telakka (venekorjauksia ja venehuoltoa) Luontokohteet ja -reitit, nähtävyydet Heinolan kansallinen kaupunkipuisto Heinolassa on useita kaupungin ylläpitämiä kotia, laavuja ja nuotiopaikkoja, jotka ovat retkeilijöiden vapaasti käytettävissä. Näistä vesireitin varrella Rautsaaren laavu (Konnivesi), Saittalahden laavu (Ruotsalainen), Tähtiniemen laavu (Ruotsalainen), Koskensaaren nuotiopaikka (Kymen virta), Savisaaren nuotiopaikka (Ruotsalainen) ja Tamppilahden nuotiopaikka (Konnivesi) Matkailukohteita kauempana Vierumäki Resort Lintutarha Heila Lähiruokatori 3.5 Vesiliikenne 3.5.1 Veneilyreitit Kimolan kanava yhdistää Pyhäjärven pohjoisosassa sijaitsevan Kimolanlahden Konniveteen. Kanava yhdistää näin ollen Kymijoen vesitieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdollistama yhtenäinen vesitieyhteys ulottuu Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle (pituus yli 400 kilometriä). Kimolan kanavan vaikutusalueen ylimaakunnalliset venereitit on osoitettu Kymenlaakson maakuntakaavassa, maaseutu ja luonto (2010) ja Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (kts. kohta 3.1. kuvat 5 ja 6). Kymenlaakson maakuntakaavassa on osoitettu veneväylä Kimolan kanavalta Pyhäjärvelle ja sieltä edelleen Iitin Kirkkojärvelle ja Leininkulman alueelle sekä Kuusankosken Voikkaalle. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on osoitettu laivaväylä Konnivedeltä Paasoon ja Heinolan keskustan kautta Ruotsalaiseen. Laivaväylän lisäksi Kinnoveden länsiosaan on osoitettu veneväylä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (36) 3.5.2 Matkustajaliikenne ja veneiden vuokraustoiminta Sisävesiliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2016 noin 240 000 henkilöä. Matkustajamäärä on vähentynyt vuosina 2010-2016 noin 39 %. Kymijoen vesistön matkustajaliikenteen määrä oli vuonna 2016 noin 33 000 henkilöä. Matkustajaliikenteestä toteutui Jyväskylässä noin 10 300 henkilöä (31 %) ja Lahdessa 14 000 henkilöä (42 %). Kymijoen vesistön matkustajaliikenteen määrä väheni vuosina 2010-2016 noin 48 %. Matkustajamäärä väheni sekä Jyväskylässä että Lahdessa yli 50 % (Liikennevirasto: Kotimaan vesiliikennetilasto). Kimolan kanavan vaikutusalueella risteilyliikennettä on Heinolassa (Päijänne Risteilyt Hilden Oy). Matkaveneilyyn soveltuvien veneiden vuokraus on tällä hetkellä Kimolan kanavan vaikutusalueella vähäistä. Heinolassa on asuntolaivaa vuokraava yritys, jonka tukikohta on Tahtihovin laituri. Aluksen pituus on 12 metriä ja syväys 40 senttiä. Alukseen mahtuu 16 matkustajaa, joista kahdeksalle on vuodepaikat. Varusteina on keittiö, kylpyhuone, pyykkihuoltotila, sauna, käymälä, aurinkokansi sekä oleskelu- ja makuuhuonetilat. Asuntolaivan vuokra oli vuonna 2017 touko-, syys- ja lokakuussa 2 195 /viikko (375-470 /päivä), kesä- ja elokuussa 2 695 /viikko (460-580 /päivä) ja heinäkuussa 3 195 /viikko (550-685 /päivä). Päijänne Safarit vuokraa matkaveneilyyn soveltuvia veneitä. Venevuokra on ensimmäiseltä päivältä 200 /päivä ja seuraavilta päiviltä touko- ja syyskuussa 100-120 /päivä ja kesä-, heinä- ja elokuussa 130-150 /päivä. 3.5.3 Satamat ja laiturit Seuraavassa esitetyt tiedot Kimolan kanavan lähialueen nykyisistä satamista ja venelaitureista perustuvat Kimolan kanavan ja lähialueen palvelut selvitykseen (22.5.2017), Kouvolan venepaikkojen nykytilatarkastelu selvitykseen (luonnos 9.6.2017) sekä VisitHeinolan tietoihin. Tietoja on päivitetty ja täydennetty kunnista saaduilla tiedoilla. Nykyiset venelaiturit alakanavan puolella: Voikkaalla Virtakiven venelaituri ja rantapaikat / Voikkaan satama (Veneranta 10, Voikkaa, Kouvola): Pyhäjärvestä noin 6 km Kymijoen alajuoksulla, 46 aisapaikkaa, 40 maapaikkaa. Kunnostetussa saunarakennuksessa on kahvila-ravintola, tilaussauna sekä vaihtuvia näyttelyitä. Hirvelä (Brejlininpolku 15, Voikkaa, Kouvola): 30 maapaikkaa Pilkanmaan venelaituri ja rantapaikat (Luodonkärki 50, Pilkanmaa, Kouvola): 40 maapaikkaa Lohikadun venepaikat (Lohikatu 20, Pilkanmaa, Kouvola): 16 maapaikkaa Pyhäjärven rannalla Pyhäjärven (Siikalahti) venelaituri ja venepaikat (Saunalahdentie 223, Pilkanmaa, Kouvola): 108 aisapaikkaa, 26 maapaikkaa, 8 leveää paikkaa, veneenlaskupaikka Kallioistenniemen venelaituri ja rantapaikat (Kallioistentie 10, Jaala, Kouvola): 18 aisapaikkaa, 6 maapaikkaa, 2 vieraspaikkaa Hiidensaari (Iitti): retkeilypaikka, saaressa on laivalaituri, nuotiopaikkoja, uimaranta ja käymälät. Kirkkojärven rannalla Pohjanmäen venelaituri (Iitti): sijaitsee Iitin kirkonkylän ja Kausalan keskustan välillä Radansuussa. Rannassa on veneenlaskuluiska. Sataman edustalla on Kalmusaari, jossa on laituri, laavu, nuotiopaikka ja käymälä. Kuoppaniemen (Iitin kirkonkylän) vierasvene- ja laivalaituri: sijaitsee noin kilometrin päässä Iitin kirkonkylästä. Kausalan veneranta (Iitti): sijaitsee Kirkkojärven Lietteensalmessa noin 3 km päässä Kausalan keskustasta. Satamassa on venepaikat pienille ja isoille veneille sekä veneenlaskuluiska. 43 aisapaikkaa, 14 poijupaikka, 200 maallevetopaikka ja 2 vierasvenepaikkaa Jokuen laivalaituri ja veneenlaskupaikka (Iitti): sijaitsee Kirkkojärven Jokuenlahdessa, Leininselän lounaisrannalla. Lähellä ovat Kausalan Matkakeitaan palvelut: polttoaine, kauppa, pizzeria ja Hesburger. Veteraanimajan laivalaituri Urajärven rannalla Urajärven veneenlaskupaikka ja venelaituri

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (36) Nykyiset venelaiturit yläkanavan puolella: Paaterinselän rannalla Vuolenkoski: vierasvenelaituri Konnivedellä, etelään johtavan väylän päässä, laivalaituri, veneenlaskupaikka, talousjätehuolto, käymälä, lauantaisin kesätori, kylällä mm. kauppa, ravintola ja grillikioski Heinolassa Vierasvenesatama (RantaCasino): 50 vierasvenepaikkaa, ravintola-kahvila, kioski, sähköpiste, WC:t ja suihkut, pyykkitupa, jätekatos, septipumppu, polttoaineet (bensa, diesel), Heinolan keskustaan matkaa noin 200 metriä Vierasvenesatama Tähtihovi: vieraslaituri 4/5-tien sillan pohjoispuolella, noin 100 metrin päässä Tähtihovin 24h-palvelut Vierasvenesatama Vasikkasaari: retkisatama Heinolasta Konnivettä etelään johtavan väylän varrella, laavu ja grillikatos, puuliiteri ja kuivakäymälä Vierasvenepaikkoja Siltasaaressa (Cafe Kailas) Heinäsaaren leirintäalueelle voi tulla veneellä Suunnitteilla on Kimolan satama Ilonojan kartanon alueella (yläkanavan puolella). Kartanon yrittäjät suunnittelevat satamaa ja sen operointia yhdessä muiden yrittäjien kanssa (majoitusta, ravintolatoimintaa, tankkausta). Kouvolassa on suunnitteilla Hirvelän kotisatama (suunnitelmassa enintään noin 100 laituripaikkaa ja kotisataman palveluita) sekä Virtakiven käyntisatama. Virtakiven satamalla on yhteistyömahdollisuuksia Virtakiven saunan kanssa. Virtakiven saunalla on omat kehittämissuunnitelmat. Lisäksi on suunnitteilla Pyhäjärven viitoituksen tarkistaminen ja kulkusyvyyden varmistaminen. 3.5.4 Veneilyn motiivit, venematkan kesto ja veneilijöiden rahankäyttö Vene on veneilijöille usein kesämökin korvike. Veneilemään lähdetään useimmiten perheen kanssa, joskin muitakin tottumuksia on. Veneilemään lähdetään harvoin yksin. Veneen pääasiallinen käyttötarkoitus on venematkailu, jonka merkitys muihin käyttötarkoituksiin verrattuna on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi. Trafin tutkimuksen (Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa, 2017) mukaan suomalaisten veneilyyn käyttämä aika veneilykauden aikana on vähentynyt hieman viime vuosina. Käyttäjät hyödyntävät vesikulkuneuvoja mökkimatkoihin (20 %), lyhyisiin päiväretkiin (69 %) ja usean päivän tai viikon mittaisiin matkoihin (11 %). Loma-aikana veneitä käytetään selvästi useammin kuin lomakauden ulkopuolella. Loma-aikana yli puolet käyttäjistä veneilee vähintään viikoittain ja noin 77 % vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Venematkan kesto Venematkojen pituuteen ja veneilypäivien määrään vaikuttaa vesistöalueen koko. Suurten vesistöjen veneilijät tekevät pidempiä matkoja ja viettävät useampia päiviä veneellään kuin pienempien vesistöjen veneilijät. Päijänne-Saimaa-kanavan vaikutusselvityksen (2003) yhteydessä toteutetun laajan veneilijäkyselyn mukaan veneilijät viettivät vesillä keskimäärin 29 päivää vuodessa. Yöpymisiä näillä matkoilla kertyi keskimäärin 22. Keskimääräinen matkustajamäärä venettä kohti oli 3 henkilöä. Yöpyminen veneilymatkoilla vaihtelee. Keskimäärin 14 % veneilijöistä yöpyy veneilymatkoilla. Eniten yöpyvät purjeveneilijät (84 % yöpyy) ja sisämoottoriveneilijät (59 %). Taloustutkimus (2016) arvioi, että ne veneilijät, jotka yöpyvät, yöpyvät keskimäärin 16 yötä venettä kohti vuodessa. Useimmiten yövytään purjeveneillä liikuttaessa (28 yötä vuodessa). Kimolan kanava ei kuitenkaan mahdollista purjeveneilyä. Myös veneen koolla on vaikutusta yöpymisten lukumäärään ja majoittautumiseen. Mikäli veneessä yövytään useita öitä, öiksi majoittaudutaan hieman todennäköisemmin vierasvenesatamiin kuin muihin satamiin tai suojapaikkoihin. Varsinkin vesiskoottereilla liikkuvat, mutta jonkin verran myös perämoottoriveneillä ja purjeveneillä liikkuvat, valitsevat maksullisen majoituksen. Lisäksi perämoottoriveneilijät majoittuvat hyvin usein muualle kuin veneisiinsä (esimerkiksi telttailu, sukulaiset) tai maksullisiin majoituksiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (36) Matkaveneilyn lisäksi venettä käytetään päiväretkiin. Matkailullisessa mielessä lyhytkestoista retki- ja ulkoilukäyttöä voidaan pitää vaikutuksiltaan vähäisenä, koska lyhyillä matkoilla esim. polttoaineiden, elintarvikkeiden yms. ostot tehdään pääosin kotipaikkakunnalla. Veneilijöiden rahankäyttö Veneilijöiden kulutus ei jakaudu tasaisesti päivää kohti, vaan rahaa käytetään rantautumisten yhteydessä. Näin ollen taloudelliset vaikutukset kohdentuvat niille alueille, joilla on veneilijöille palvelutarjontaa. Selvityksiä veneilijöiden rahankäytöstä: Päijänne-Saimaa-kanavan vaikutusselvityksen (2003) mukaan veneilijät käyttävät keskimäärin 67 vuorokaudessa yöpymisen sisältävillä matkoilla ja 36 vuorokaudessa sellaisilla matkoilla, joihin ei sisälly yöpymistä. Savonlinnan seudulla tehdyn selvityksen (Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010) mukaan veneessä yöpyneet matkailijat käyttivät rahaa keskimäärin 92,8 /henkilö/vuorokausi. Keskimääräinen venekunnan koko oli 2,5 henkilöä ja keskimääräinen viipymä 2,2 vuorokautta, joten veneessä majoittuva matkaseurue toi paikkakunnalle matkansa aikana yhteensä noin 510 /matka. Eniten rahaa veneessä yöpyneet käyttivät ravitsemispalveluihin (32 %), ostoksiin päivittäistavarakaupoista (17 %) ja polttoaineeseen (13 %). Muita merkittäviä kulutuskohteita olivat kulttuuripalvelut (9 %), majoituspalvelut (9 %) ja erikoiskauppaostokset (9 %). Päijät-Hämeen matkailun tulos- ja työllisyysselvityksen (2016) yhteydessä tehdyn matkailijatutkimuksen mukaan vierasvenesatamassa yöpyneet käyttivät rahaa keskimäärin 47 /henkilö/vuorokausi (ostokset päivittäistavarakaupasta 15,7, ravitsemispalvelut 11,9, ostokset erikoiskaupoista 8,6, polttoaineostot 4,9, muu rahankäyttö 2,8, liikennepalvelut 1,4, viihde- ja virkistyspalvelut 1 ja kulttuuripalvelut 0,7 ). 3.5.5 Veneiden määrä, venetyypit ja vesiliikenne sulkukanavilla Rekisteröityjä vesikulkuneuvoja oli Heinolassa, Iitissä ja Kouvolassa vuoden 2017 lopussa yhteensä 3 658 kpl, joista valtaosa, 3 545 kpl (97 %), oli moottoriveneitä. Koko maassa moottoriveneiden osuus 90 %. Rekisteröityjen vesikulkuneuvojen määrä on lisääntynyt 143 kpl (koko alueella 4,1 %, Heinolassa 3,7 %, Iitissä 3,6 % ja Kouvolassa 4,4 %) vuosina 2015-2017. Koko maassa kasvu on ollut samaan aikaan 3,4 %. Taulukko 9. Rekisterissä olevat vesikulkuneuvot vesikulkuneuvotyypeittäin ja kunnittain 31.12.2017 (Trafi: Vesikulkuneuvorekisterin tilastot) Vesikulkuneuvotyyppi 01 Moottorivene 02 Purjevene 03 Muut Yhteensä Heinola 962 40 27 1 029 Iitti 565 1 2 568 Kouvola 2 018 12 31 2 061 ALUE YHTEENSÄ 3 545 53 60 3 658 Koko maa 188 151 14 079 5 845 208 075 Vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- ja moottoriveneet. Vesikulkuneuvot on merkittävä rekisteriin myös silloin, kun valmistajan ilmoittama moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli 20,4 hevosvoimaa. Vesiliikenteen kehitystä voidaan arvioida sulkukanavien liikennemäärän pohjalta. Sulutusten määrä sulkukanavilla (pl. Saimaan kanava) on vähentynyt vuosina 2010-2016 noin 24 %. Myös sulutettujen veneiden määrä on vähentynyt. Vääksyssä sulutettujen veneiden määrä on vuosina 2010-2016 vähentynyt noin 16 %, Muroleessa noin 7 %, Taipaleessa noin 27 % ja Varistaipaleessa noin 41 %. Yleinen taloustilanne heijastuu vesiliikenteen määrään ja veneiden hankintaan, mistä osittain johtuu viime vuosien vähenevä kehitys erityisesti vesiliikenteen määrissä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (36) 4 KIMOLAN KANAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Strateginen viitekehys Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki ja Iitin kunta ovat yhdessä Kymenlaakson Liiton kanssa nostaneet vesitiehankkeen yhdeksi seutukunnan kärkihankkeeksi. Lisäksi alueelliset ja kansalliset matkailustrategiat ja niihin linkittyvä kehittämistoiminta muodostavat tukevan selkänojan tulevien vuosien panostuksille. 4.1.1 Matkailustrategiat Matkailu on koko kanavan vaikutusalueella strateginen valinta, jonka kehittämiseen ja markkinointiin satsataan tulevina vuosina. Alueelliset strategiat ovat Kimolan kanavaympäristön ja alueen palvelujen kehittämiselle mahdollistava kehys, joka luo ja vahvistaa edellytyksiä tukea paikallista yritystoimintaa sekä tukea Kimolan kanavan hyödyntämistä ja vetovoimaa edistäviä kehittämis- ja investointihankkeita. Strateginen selusta parantaa myös merkittävästi toimijoiden niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin - mahdollisuuksia hankkia toimenpiteisiin ulkopuolista rahoitusta mm. kansallisista ja EU:n lähteistä. Kouvolan matkailun master planissa ja investointistrategiassa (2017) Kimolan kanavan ja sitä ympäröivän palvelukokonaisuuden kehittäminen on yksi keskeisistä kehittämisen kärjistä ja edistettävistä vetovoimainvestoinneista. Vesistömatkailu ja kestävä kehitys näkyvät vahvasti myös Kymenlaakson maakuntaohjelmassa, jossa matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima alueita ovat Kymijoki, Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois Kymenlaakson järvi ja erämaaympäristö. Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumastrategiassa (2016) yksi kärjistä on puhdasta vetovoimaa, jossa strategisena tavoitteena on kehittää Päijänteen vesistöä Pohjois-Euroopan saavutettavimmaksi, matkailijoilta maailmalta houkuttelevaksi järvialueeksi. Asiakaslupauksena halutaan tuottaa hyvää oloa puhtaasta vedestä, ilmasta ja ruuasta. Päijät- Hämeen maakuntaohjelma korostaa vetovoiman lisäämistä erityisesti matkailun, vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen kiinnostavuuden osalta. Se tarkoittaa mm. maakunnan markkinointiin panostamista, houkuttelevaa asumista, hyviä liikenneyhteyksiä, kiinnostavan kulttuurin esiin nostamista sekä Suur-Päijänteen ja elinvoimaisten kylien nostamista maaseudun vetonaulaksi ja yritysten toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Uuden palveluinfrastruktuurin syntymistä tukee myös Vierumäki-Konnivesi-alueen master plan, jossa tavoitellaan Urheiluopiston ja UPM:n maa-alueiden (esim. uuden sataman kehittäminen) yhdistämistä vesistöalueisiin. Kansallisen tason viitekehyksenä ja vesistömatkailun nousua alueella edistävänä tekijänä on kansallinen Lakeland-kattomarkkinointikokonaisuus, jossa Business Finlandin matkailua edistävä Visit Finland -yksikkö kehittää yhteistyössä Järvi-Suomen matkailuorganisaatioiden kanssa Järvi-Suomesta Lappia vastaavaa houkuttelevaa matkakohdetta ja aluebrändiä. Teeman alla on vuoden 2018 alussa käynnistynyt neljän maakunnan (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi) yhteismarkkinointi- ja myynninedistämisprojekti, jonka tavoitteena on mm. edistää Päijänteen vesistöalueen alueen tunnettuutta, edistää palveluiden myyntiä ja hakea kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta, kohdemaina Japani ja Saksa. Vesistömatkailun kehittämisen rinnalla kansallisissa kehittämisteemoissa ovat näkyvästi esillä luonto ja reitistöt sekä hyvinvointi-, kulttuuri- ja ruokamatkailu. Myös digitaalisuuteen ja ympärivuotisuuden kehittämiseen panostetaan myös vahvasti. Lisäksi hallituksen puolivälitarkastelussa keväällä 2017 hallitus päätti lisätä matkailukokonaisuuden hallituksen toimenpidesuunnitelmaan 2017-2019. Siinä määritelty Matkailu 4.0 on toimenpiteiden kokonaisuus, jolla tuetaan matkailuelinkeinon kansainvälistä kasvua ja uudistumista. Toimenpideohjelmalle on myönnetty 16 miljoonan euron lisärahoitus, ja sen toteuttamista tuetaan myös muulla rahoituksella. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa Visit Finlandin suuralueyhteistyötä Järvi-Suomen alueen kanssa. Kimolan kanavan avautumiseen linkittyvää kehittämistyötä on tehty ja tehdään parhaillaankin seudullisissa kehittämishankkeissa. Käynnissä on mm. Kymenlaakson kylät ry:n Näkyvät kylät hanke (2017-2019). Sen tavoitteena on edistää Kouvolan ja Iitin maaseutualueen, sen toimijoiden ja tekijöiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta, nostaa esille kyliä ja niiden palveluita sekä kehittää jo olemassa olevia palveluita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (36) Kouvola Innovation on valmistelemassa luontomatkailun kehittämishanketta, jossa painottuvat Pohjois-Kymenlaakson alueen vesistömatkailu- ja retkeilymahdollisuudet sekä niiden osalta palveluntarjonnan kehittäminen ja markkinointi. Päijänteen puolella on puolestaan meneillään koko Päijänteen kattava Juotavan hyvä Päijänne kehittämishanke, jossa keskitytään vesistö- ja kalastusmatkailun kehittämiseen alueella. Heinolan kaupungin keskustan kehittämisohjelma tukee myös Kimolan palveluinfrastruktuuria, siihen sisältyy mm. satamarakenteiden parantamista sekä alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden kokonaisvaltaista kehittämistä. Lisäksi Kouvola, Heinola ja Iitti panostavat yhteistyöhön veneilijöitä, muita matkailijoita sekä asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita palvelevan julkisen infrastruktuurin kehittämiseksi, ja riittävien resurssien turvaamiseksi tälle työlle ollaan mm. hakemassa maaseutuohjelman rahoitusta. Hankkeiden lisäksi alueen matkailu- ja palveluliiketoiminnan potentiaalia vahvistavat elinkeinojen kehittämiseen saatavilla olevat julkiset yrityspalvelut. Kouvola Innovation tarjoaa palveluita yritysten elinkaaren eri vaiheisiin, joten kehitysyhtiön normaalilla toiminnalla pystytään edistämään Kimolan alueen palvelujen kehittämistä. Työtä alueen yritysten kanssa on jo tehty mm. tarjoamalla käytännön tukea toiminnan kehittämisessä ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä. Vastaavasti Päijät-Hämeen puolella resursseina ovat mm. Lahti Regionin ja Heinolan kaupungin elinvoimapalvelujen tekemä kehittämistyö. 4.1.2 Matkailun ja vapaa-ajan trendejä Matkailun yleiset kehityssuunnat vaikuttavat Kimolan kanavan vaikutusalueen matkailun kehittymiseen ja sitä kautta myös kanavan rakentamisen matkailullisiin vaikutuksiin. Matkailun ja vapaa-ajan keskeisiä muutosajureita ovat: ilmastonmuutos: kesämatkailun kausi pitenee, kun luminen ja kireiden pakkasten aika lyhenee perinteiset etelän lomakohteet muuttuvat entistä kuumemmiksi, joten viileämpi suomalainen kesä voi olla vetovoimainen digitalisaatio: digitaalisen ja mobiilin palvelutason kehittäminen ja sen huomioon ottaminen myynnissä ja markkinoinnissa ja saavutettavuudessa sosiaalisen median merkitys kasvaa kaupungistuminen: yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa kaupunkeja lähellä olevien kohteiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyminen: 55+ markkinat: suurin kasvu seuraavien 20 vuoden aikana (varakkaita ja työssäkäyviä) 65+ markkinat: superseniorit (energisiä, aktiivisia, varakkaita, vaativat laatua) kestävä kehitys: otettava huomioon kaikessa toiminnassa Matkailukysynnän muutostrendejä: Yhteisöllisyys korostuu, ja matkakohdetta tärkeämpiä ovat teema ja samanhenkiset ihmiset. Matkailijat ovat entistä vaativampia, hintatietoisempia ja kriittisempiä. Kiinnostus hyvinvointiin, terveyteen, puhtauteen ja luontoon kasvaa. Lihasvoimalla liikkuminen on läpäisevä trendi. Kiinnostus paikallisiin kulttuureihin ja ihmisten arkeen lisääntyvät, samaten ilmassa on paluuta perusasioihin ja aitojen kokemusten etsimistä. Lähiruoka ja paikalliset erikoisuudet ovat arvossaan. Elämykset, kokemukset ja tarinat korostuvat. Elämyshakuisuutta on kahdentyyppistä: jotkut etsivät extreme-tyyppisiä kokemuksia, toiset taas turvallisia, ohjattuja elämyksiä esim. vesillä liikkumiseen. Lyhytlomien ja lähimatkailun kysyntä kasvaa ja vallalla on ns. snacking kulttuuri lyhyessä ajassa on ehdittävä kokea niin paljon kuin mahdollista. Varuksia tehdään viime tipassa. Vesistöt ovat olleet matkailun kannalta pitkälti hyödyntämätön alue Suomessa. Erityisesti tämä koskee Päijännettä, Suomen toiseksi suurinta järveä, jonka potentiaali on heikosti hyödynnetty esimerkiksi Saimaaseen verrattuna.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (36) 4.1.3 Veneilyn kehitysnäkymiä Veneilyn trendejä Visio 2025 - tulevaisuuden venepalvelut - tutkimuksen (2011) mukaan veneily koetaan miellyttäväksi harrastukseksi sekä siihen liittyvät elämys-, luonto- ja harrastusmahdollisuudet laajoina ja houkuttelevina, mutta tietyin rajauksin. Arviolta 20 % väestöstä ei koe veneilyä missään muodossa mielenkiintoisena, mutta 80 %:lle kuluttajista veneily voisi olla houkutteleva harrastus, jos sitä tarjottaisiin nykyistä laajemmissa ja joustavammissa muodoissa. Veneilyyn kasvetaan usein sisään lapsuuden perheen harrastuksen kautta ja kynnys aloittaa veneilyharrastus myöhemmällä iällä on korkea. Helppoutta arvostaville on tarjottava omia palveluita, ja toisaalta ikääntyneet kaipaavat jatkossa enemmän veneilytoimintaan liittyviä tukipalveluita. Veneilyyn on tulossa uusia sukupolvia ja harrastajaryhmiä: Halvat ja nopeat pikkuveneet kiinnostavat Sinkkunaiset ovat nouseva veneenostajaryhmä Veneilyn perinne siirtyy sukupolvelta toiselle, etenkin purjeveneilyssä Veneilyn rasitteeksi koetaan erityisesti (pääoma, aika, sitoutuminen): Osaamisen puute, aloittamisen vaikeus Nykyveneilyn muoto ja brändi eivät houkuttele Toimivien palvelukonseptien puute Kuva 17: Perinteisiä ja uusia kohderyhmiä veneilyssä Venettä ei välttämättä haluta omistaa edellisten sukupolvien tavoin, joten vene- ja välinevuokrauksen sekä jakamistalouden (esim. Dokk.fi, Skipperi.fi) palvelujen kysynnän odotetaan nousevan merkittävästi. Kuva 18: Keskeisiä ilmiöitä veneilyn ympärillä & veneilijöiden odotuksia

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (36) Viimeaikaisten selvitysten ja kyselyjen perusteella perustarpeet kuten tuoreet elintarvikkeet ja sauna/suihku ovat veneilijälle ensisijaisen tärkeitä matkan varrella. Veneilijät myös toivovat tietoa ja opasteita lähialueiden palveluista, joten kysyntää niille on, jos vain tietoa on helposti saatavilla. Samaten tapahtumat ovat veneilijöille vetovoimatekijä, kunhan tieto niistä saadaan perille. Myös omaleimaiset kohteet ja lähiruoka kiinnostavat. 4.2 Kimolan kanavan vaikutukset matkailuun Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on, että rakennusaikaisten hyötyjen lisäksi taloudelliset hyödyt syntyvät matkailun ja vapaa-ajan vesiliikenteen sekä niiden ympärille rakennettujen palvelujen kautta. Matkailusta ja vesiliikenteestä saatavat hyödyt heijastuvat muille toimialoille kuten esim. vähittäiskauppaan. Kimolan kanavan matkailullisten vaikutusten määrään vaikuttaa oleellisesti se, miten alueen palvelutarjonta tulevaisuudessa kehittyy ja miten kohteiden ja palvelujen markkinoinnissa onnistutaan. Matkailualan yrityksille on yhä tärkeämpää tunnistaa nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat, kohderyhmät sekä markkina-alueet ja suunnata markkinointitoimenpiteet näiden segmenttien mukaisesti. Erityisen vahvasti Kimolan matkailullinen potentiaali liittyy sen kytkentään alueen kärkikohteisiin ja näiden palvelujen käyttämiseen. 4.2.1 Vaikutukset vapaa-ajan veneilyyn Matkaveneily Kimolan kanava yhdistää Kymijoen vesitieyhteyden Päijänteelle, jolloin sisävesikanavien mahdollistama yhtenäinen vesitieyhteys Kouvolan Voikkaalta Kansallisveden koillisosaan Pielavedelle on yli 400 kilometriä. Kanava lisää veneilyn määrää vaikutusalueella, tuo alueelle uusia veneilijöitä muilta alueilta, luo veneilijöille mahdollisuuden pidempiin venematkoihin ja lisää alueen omaa venekantaa. Kanavasta koituva hyöty on seurausta laajenevasta veneilyalueesta ja sitä kautta matkailun edellytysten paranemisesta. Esim. Kouvolan asuntomessut sekä vetovoimaiset matkailukohteet (Tykkimäki, Verla ym.) kiinnostavat venematkailijoita ja vetävät kanavan rakentamisen myötä puoleensa venekuntia Päijänteeltä. Kimolan kanava avaa mahdollisuuksia myös uusien vesistöreittien kehittämiselle. Melonnan näkökulmasta kiinnostava on esimerkiksi Kymijoen-Kirkkojärven-Hiidenvuoren kautta avautuva rengas-reitti. Kanavan läheiset nähtävyyskohteet lisäävät myös matkailukäytön mahdollisuuksia, mikäli ne onnistutaan nostamaan näkyvästi esille markkinoinnissa. Repoveden-Verlan alueella vesistömatkailu ja retkeily ovat kasvussa, ja Kimolan avautuminen tuo synergiaa tälle kasvulle. Kanavan avautuminen ja uusien vesialueiden liittyminen kokonaisuuteen luovat sellaisenaan runsaasti kysyntää erityisesti kanavan ensimmäisten toimintavuosien aikana. Tänä aikana veneilijät saapuvat alueelle tutustumaan, mitä uutta vesistöön on liittynyt ja millaisia mahdollisuuksia uusi yhteys tarjoaa. Ensimmäiset toimintavuodet luovat haasteen Kimolan kanavan alueen toimijoille, koska silloin luodaan yleinen mielikuva alueen kiinnostavuudesta ja palvelutarjonnasta. Mielikuvan muuttaminen tämän jälkeen on vaikeaa. Vaikutusten arvioinnin lähtötiedot: kolmena ensimmäisenä vuonna 2 000 venematkaa (1 000 venekuntaa), sen jälkeen 600 venekuntaa / kausi kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen venekuntien määrän arvioidaan kasvavan noin 3 % vuodessa (=venemäärän vuotuinen kasvu vuosina 2015-17 koko maassa) oleskelun pituus alueella keskimäärin 2 päivää venekunnan keskikoko 3 henkilöä kulutus 47 / henkilö / vuorokausi Kanavan arvioidaan houkuttelevan avaamisen jälkeen ensimmäisinä vuosina noin 1 000 venekuntaa. Kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen venekuntien määrän arvioidaan laskelmissa vähenevän noin 600 venekuntaan/vuosi. Neljännestä vuodesta eteenpäin veneiden määrän arvioidaan lisääntyvän noin 3 % vuodessa, jolloin veneiden määrä on 20. vuonna noin 900 ja 30. vuonna noin 1 200.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (36) Oleskelun pituudeksi on arvioitu keskimäärin 2 vuorokautta ja venekuntien keskikooksi 3 henkilöä, jolloin matkavuorokausia kertyy kanavan avaamisen jälkeen kolmena ensimmäisenä vuonna noin 6 000 vuosittain. Tämän jälkeen määrä tippuu noin 3 600 matkavuorokauteen ja ryhtyy seuraamaan venemäärän yleistä kehitystä niin, että 30. vuonna matkavuorokausia on noin 7 300. Keskimääräisenä kulutuksena on käytetty Päijät-Hämeen matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaista 47 / henkilö / vuorokausi. Tällöin matkailutulo on kanavan avaamisen jälkeen kolmena ensimmäisenä vuonna noin 282 000 euroa / vuosi. Uutuuden viehätyksen vähentyessä matkavuorokausien määrä vähenee ja matkailutulo on noin 169 000 euroa / vuosi. Tämän jälkeen kehitys ryhtyy seuraamaan venemäärän yleistä kehitystä. Vuokraveneily 4.2.2 Risteilyliikenne Vuokraveneilyn on arvioitu muodostavan kotimaan matkailulle uuden mahdollisuuden. Kiinnostusta vesillä liikkumiseen on eri selvitysten mukaan myös niillä, jotka eivät omista venettä, mutta palvelujen puute tulee eteen esteenä. Veneilyn potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttääkin uusien vuokrauspalvelujen kehittämistä alueelle. Siinä mahdollisena kanavana ovat myös digitaaliset jakamistalouden alustat kuten Dokk.fi ja Skipperi.fi, joiden kautta pienyritykset ja yksityishenkilöt voivat vuokrata venekalustoaan. Vuokraveneilyn kehitykseen vaikuttavat useat ulkopuoliset tekijät. Kanava-alueen palvelutarjonnan kehittyminen, yleinen talouskehitys, ulkomaan markkinoinnin onnistuminen sekä useat muut vaikeasti arvioitavissa olevat tekijät vaikuttavat vuokraveneilyn kehittymiseen ja siitä kertyvän matkailutulon määrään. Vuokraveneilyn matkailutulon arvioinnissa on lähtökohtana, että vuokrattavien veneiden määrä on vaikutusalueella ensimmäisenä vuonna 5 venettä, jonka jälkeen vuokraveneiden määrä ryhtyy seuraamaan venemäärän yleistä kehitystä (+3 % / vuosi). Veneiden keskimääräiseksi käyttöajaksi on arvioitu 12 viikkoa vuodessa ja käyttöasteeksi 50 % ja venekuntien keskikooksi 3 henkilöä. Näin vuokraveneille kertyisi ensimmäisenä vuonna yhteensä noin 630 matkavuorokautta vuodessa. Keskimääräisenä kulutuksena on käytetty Päijät-Hämeen matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaista 47 / henkilö / vuorokausi. Veneen viikkovuokra on keskimäärin 2 700 /viikko. Tällöin vuokraveneilyn aikaansaama matkailutulo on kanavan avaamisen jälkeen ensimmäisenä vuonna noin 111 000 euroa / vuosi, josta venevuokra on noin 81 000 ja kulutus noin 30 000. Ensimmäisen vuoden jälkeen matkailutulo kasvaa venemäärän yleisen kehityksen mukaisesti. Kimolan kanava avaa uusia mahdollisuuksia risteilyliikenteelle ja voi tuoda sille piristysruiskeen sekä synnyttää myös uusia toimijoita. Kanava lisää risteilyjen houkuttelevuutta ja tarjoaa puitteet esim. päivä- ja charter-tyyppiselle liikennöinnille Heinolan ja Kouvolan Voikkaan välillä. Hyvät liikenneyhteydet Heinolaan ja Voikkaalle helpottavat laivamatkan sisällyttämistä lomasuunnitelmaan tai viikonlopun ohjelmaan. Potentiaalisia tuotteita ovat erityisesti ryhmille paketoitavat bussi-laiva-yhdistelmät, joihin voi sisällyttää kanavaristeilyn lisäksi vierailuja lähialueen kiinnostavissa matkailukohteissa. Risteilyjen määrän lisääminen edellyttää palvelutarjonnan kehittämistä kanavan vaikutusalueella. Risteilyliikenteen matkailutulon arvioinnissa on lähtökohtana, että Kimolan kanavalla tehdään 12 viikon aikana keskimäärin 2 risteilyä viikossa. Yhdellä risteilyllä arvioidaan olevan keskimäärin 30 matkustajaa. Risteilymatkustajien kokonaismäärä kauden aikana on näin ollen 720 henkilöä. Lipputulojen lisäksi on otettava huomioon matkustajien kulutus laivalla sekä pysähtymispaikoissa ja matkakohteissa. Keskimääräiseksi kulutukseksi on laskettu 40 euroa / matka, josta lipputuloa on 20 euroa / matka. Risteilyliikenteen aikaansaama matkailutulo on edellä esitetyin perustein vuositasolla noin 28 000 euroa / vuosi, josta lipputulojen määrä on noin puolet eli 14 000 euroa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 28 (36) 4.2.3 Muu vesiliikenne Kimolan kanavan rakentaminen ja palvelutarjonnan kehittyminen vilkastuttaa muiden vesiliikenne- ja ohjelmapalvelujen kysyntää. Tällaisia ovat esim. kalastukseen ja melontaan liittyvät ohjelmapalvelut ja välineiden vuokraus. Vuokrauspalvelut eivät välttämättä yksinään kannata liiketoimintaa, vaan niitä syntyy todennäköisimmin ohjelmapalveluiden ja esimerkiksi kauppojen tai muiden palvelujen oheisliiketoiminnnaksi. Palvelutarjonnan kehittyminen ja sen myötä mahdollisesti kehitettävät tuotteet ovat matkailullista potentiaalia, jolla voi olla taloudellista merkitystä. Esimerkki tällaisesta on melontamatkailun ja retkisoudun kehittäminen alueella. Veneilijöille suunnattavat palvelut ovat valtaosin myös melojille/soutajille soveltuvia, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta retkimelojien/soutajien parissa. Mikäli muulle vesiliikenteelle suunnattuja palveluita rakennettaessa otetaan huomioon myös retkimelojien/soutajien tarpeet, voi retkimelonta/soutu muodostaa osan alueen matkailusta. Muun vesiliikenteen aikaansaama matkailutulo sisältyy edellä esitettyihin veneilyn matkailutuloihin. 4.2.4 Muu matkailu ja yritystoiminta 4.2.5 Yhteenveto Kanavan seurauksena alueelle syntyy pieniä pää- ja sivutoimisia matkailuyrityksiä, jotka saavat osan tuloistaan venematkailusta. Venematkailua tärkeämpänä tulonlähteenä ovat kuitenkin maitse liikkuvat matkailijat. Kanava toimii vetovoimatekijänä muulle matkailulle. Selvitysten mukaan esim. hyvien liikenneyhteyksien varrella olevan venesataman liikevaihdosta suuri osa tulee muilta kuin veneilijöiltä. Muita matkailijaryhmiä ovat erityisesti auto-, bussi- ja pyöräilymatkailijat sekä motoristit. Myös tapahtumakävijöiden oheisohjelmiin voi sisällyttää tutustumisen kanavaalueeseen ja esimerkiksi lyhyen risteilyn. Muun matkailun osalta matkailutulon arvioinnin lähtöoletuksena on, että auto-, bussi-, pyöräilyja motoristimatkailijoiden kulutus alueella on vähintään yhtä suuri kuin veneily- ja risteilyliikenteen kasvun kautta syntyvä matkailutulo. Tällöin muun matkailun aikaansaama matkailutulo on kanavan avaamisen jälkeen ensimmäisenä vuonna noin 421 000 / vuosi ja tarkastelujakson lopussa noin 618 000 / vuosi. Yleisen taloudellisen kehityksen ohella matkailun kehitykseen ja Kimolan kanavan matkailullisten vaikutusten määrään vaikuttaa oleellisesti se, miten alueen matkailukohteiden vetovoima ja palveluvarustus kehittyvät. Alkuvaiheessa kanava ja uudet järvialueet lisäävät alueelle suuntautuvaa matkailua, mutta myöhemmässä vaiheessa alueen matkailupalvelutarjonnan merkitys kasvaa. Kanava yksin ei tuo alueelle lisää matkailutuloa, vaan vaikutukset syntyvät kanavan myötä lisääntyvän matkailukysynnän ja kehitettävien matkailupalveluiden kautta. Tämä edellyttää kanavan lähialueen veneily- ym. palveluiden kehittämistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto edellisissä kohdissa arvioidusta Kimolan kanavan aikaansaamasta matkailutulon lisäyksestä. Taulukossa esitetty vuosi 3 on ensimmäinen vuosi kanavan avaamisen jälkeen. Taulukko 10. Kimolan kanavahankkeen aikaansaama matkailutulo tuloryhmittäin, /vuosi Arvio matkailutulosta, /vuosi Vuosi 3 Vuosi 6 Vuosi 20 Vuosi 30 Vapaa-ajan veneily 282 000 169 000 256 000 344 000 Vuokraveneily 111 000 121 000 183 000 246 000 Venevuokra 81 000 89 000 134 000 180 000 Muu kulutus 30 000 32 000 49 000 66 000 Risteilyliikenne 28 000 28 000 28 000 28 000 Lipputulot 14 000 14 000 14 000 14 000 Muu kulutus 14 000 14 000 14 000 14 000 Muu matkailutulo 421 000 319 000 468 000 618 000 Matkailutulo yhteensä 842 000 637 000 935 000 1 236 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 29 (36) Arvioitu kanavan aikaansaama matkailutulo ensimmäisenä vuonna kanavan avaamisen jälkeen on yhteensä noin 0,8 milj., joka on noin puoli prosenttia alueen välittömästä matkailutulosta (taulukko 7). Kimolan kanavan aikaansaaman matkailutulon jakautuminen toimialoittain on arvioitu matkailijoiden rahankäyttöä koskevien selvitysten pohjalta. Matkailutulo jakautuu toimialoittain seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa esitetty vuosi 3 on ensimmäinen vuosi kanavan avaamisen jälkeen. Taulukko 11. Kimolan kanavahankkeen aikaansaama matkailutulo toimialoittain, /vuosi Matkailutulo toimialoittain, /vuosi Vuosi 3 Vuosi 6 Vuosi 20 Vuosi 30 Majoituspalvelut 62 000 47 000 69 000 91 000 Ravitsemispalvelut 206 000 151 000 217 000 284 000 Liikennepalvelut 73 000 54 000 80 000 106 000 Kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalvelut 30 000 21 000 32 000 42 000 Vähittäiskauppa 294 000 205 000 305 000 407 000 Polttoaineiden vähittäiskauppa 51 000 35 000 52 000 70 000 Muu rahankäyttö 31 000 21 000 32 000 42 000 Vuokratulot 81 000 89 000 134 000 180 000 Lipputulot 14 000 14 000 14 000 14 000 Matkailutulo yhteensä 842 000 637 000 935 000 1 236 000 Euromääräisesti suurimpia hyötyjiä ovat ravitsemispalvelut ja vähittäiskauppa. Matkailutulon kohdentumiseen alueen sisällä vaikuttaa palvelutarjonnan määrä ja kehittyminen tulevaisuudessa. Matkailutulo kohdentuu niille alueille, joilla veneilijöiden ja muiden matkailijoiden käynnit ovat suurimpia ja viipymät pisimpiä. 4.3 Vaikutukset rantakiinteistöjen arvoon ja kysyntään Kimolan kanavan voidaan arvioida lisäävän kanava-alueen ja sen lähiympäristön rantakiinteistöjen kysyntää ja nostavan rantakiinteistöjen hintaa. Kanavan vaikutusta lomarakennusten hinnanmuodotukseen ei ole tutkittu, mutta selvitysten mukaan järven koon suureneminen, johon kanavan rakentaminen voidaan rinnastaa, nostaa rantatonttien hintaa. Kimolan kanava avaa vesitieyhteyden Voikkaalta Päijänteelle, joten kanavan voidaan arvioida nostavan erityisesti kanavan ydinalueen (kuvan 14 mukainen rajaus: kanava-alue ja sen alapuoliset vesistöt, Pyhäjärvi, Kirkkojärvi ja Urajärvi) rantaan rajoittuvien ja rannan tuntumassa olevien kiinteistöjen hintaa. Kanavan ydinalueella olevien rakentamattomien kiinteistöjen hinnan arvioidaan nousevan enintään 5 % ja rakennettujen kiinteistöjen enintään 1 %. Kanavan yläpuolisilla ja muilla vaikutusalueen vesistöalueilla kanavan rakentamisen ei oleteta vaikuttavan kiinteistöjen hintaan. Edellä esitetyillä perusteilla kanavan ydinalueen kiinteistöjen arvonlisäys on yhteensä noin 2,5 milj.. Kimolan kanavan vaikutusalueen kunnissa loma-asuntojen määrä on lisääntynyt vuosina 2010-2016 keskimäärin 40 loma-asunnolla vuosittain. Mikäli Kimolan kanava lisää tonttien kysyntää ja myyntiä kolmella vuodessa on tonttikaupan vaikutus noin 300 000 / vuosi. Tonttikauppojen arvo kuntatalouksiin on vähintään yhtä suuri. Mikäli yhden loma-asunnon rakentamisen keskihinta on noin 100 000, kolmen loma-asunnon rakentaminen aikaansaa noin 300 000 euron lisäyksen vuodessa. Loma-asuntojen kysynnän kasvu aikaansaa näin ollen vuositasolla noin 600 000 lisäyksen vaikutusalueen talouteen. Kannattavuuslaskelmassa rantakiinteistöjen arvonlisäys on oletettu tapahtuvan 10 vuoden aikana ja rantakiinteistöjen kysynnän kasvun jatkuvan 10 vuotta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 30 (36) 4.4 Vaikutukset työllisyyteen Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset Kimolan kanavan rakentamisen työllisyysvaikutukset on arvioitu kanavan rakennuskustannusten ja Tilastokeskuksen panos-tuotos-tutkimuksen työpanoskertoimien avulla. Työpanoskertoimien mukaan yhden miljoonan euron investointi maa- ja vesirakennustoimintaan lisää työllisyyttä 12 henkilötyövuotta. Tästä kohdistuu 7 henkilötyövuotta suoraan maa- ja vesirakennustoimintaan ja 5 henkilötyövuotta välillisesti muille toimialoille. Kimolan kanavan rakentamisen kustannusarvio on 20,8 milj.. Rakentamisen välittömät työllisyysvaikutukset maa- ja vesirakennustoiminnassa ovat noin 146 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 104 henkilötyövuotta. Kokonaistyöllisyysvaikutus on siten 250 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset jakautuvat kahden vuoden ajalle. Rakennusvaiheen välittömistä työllisyysvaikutuksista 100 % ja välillisistä vaikutuksista 50 % oletetaan kohdistuvan kanavan vaikutusalueen kuntiin. Tällöin työllisyysvaikutukset Heinolassa, Iitissä ja Kouvolassa ovat yhteensä noin 198 henkilötyövuotta. Taulukko 12. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus, henkilötyövuotta / rakennusaika Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus, htv Hankkeen kesto 2 vuotta Investointikustannukset 20,8 milj. Työllisyysvaikutus yhteensä 198 Välitön työllisyysvaikutus 146 Välillinen tyällisyysvaikutus 52 Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset Kimolan kanavan hoito-, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Käyttövaiheen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset Tilastokeskuksen panos-tuotostutkimuksen työpanoskertoimilla arvioituna ovat vuositasolla noin 1 henkilötyövuosi. Kanavan käyttövaiheen välilliset työllisyysvaikutukset muodostuvat vilkastuvan matkailun aikaansaaman palvelujen kysynnän kasvun myötä. Matkailun välitön vaikutus kohdistuu yrityksiin, joiden palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset puolestaan syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset kohdistuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun (esim. leipomot ja elintarviketeollisuus). Käyttövaiheen välilliset työllisyysvaikutukset ovat ensimmäisenä vuonna kanavan avaamisen jälkeen noin 13 henkilötyövuotta/ vuosi ja tarkastelujakson lopulla noin 18 henkilötyövuotta / vuosi. Taulukossa esitetty vuosi 3 on ensimmäinen vuosi kanavan avaamisen jälkeen. Taulukko 13. Käyttövaiheen työllisyysvaikutus, henkilötyövuotta / vuosi Käyttövaiheen työllisyysvaikutus, htv/vuosi Vuosi 3 Vuosi 6 Vuosi 20 Vuosi 30 Välitön työllisyysvaikutus 1,0 1,0 1,0 1,0 Kanavan kunnossapito 1,0 1,0 1,0 1,0 Välillinen työllisyysvaikutus 12,6 9,3 13,7 18,1 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 4,6 3,4 4,9 6,4 Muut matkailupalvelut 1,4 1,0 1,5 2,1 Vähittäiskauppa ja polttoaineet 5,9 4,1 6,1 8,1 Veneen vuokraus ja risteilyliikenne 0,8 0,8 1,2 1,6 TYÖLLISYYSVAIKUTUS YHTEENSÄ 13,6 10,3 14,7 19,1

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 31 (36) 4.5 Vaikutukset verotuloihin Kimolan kanavan työllisyysvaikutuksen mukainen palkkasumma-arvio koko maan mediaanitulon (31 761 / vuosi) mukaan arvioituna on: rakentamisvaiheessa 6,3 milj. / rakennusaika hoito-, ylläpito- ja kunnossapito 32 000 / vuosi matkailu, 1.vuosi avaamisen jälkeen 377 000 / vuosi matkailu, tarkastelujakson lopussa 525 000 / vuosi Kunnallisvero on laskettu Heinolan, Iitin ja Kouvolan keskimääräisellä efektiivisellä veroasteella, joka on 14,32 %. Muita veroja tai veronluonteisia maksuja ei ole otettu huomioon. Kanavan rakentamisen tuoma verotulojen lisäys on kahden vuoden rakennusaikana noin 900 000. Käyttövaiheessa kuntien verotulojen lisäys on aluksi noin 59 000 / vuosi ja tarkastelujakson lopussa noin 80 000 / vuosi. Kuntien tuloveron lisäys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa esitetty vuosi 3 on ensimmäinen vuosi kanavan avaamisen jälkeen. Taulukko 14. Arvio kanavan vaikutuksesta kuntien verotuloihin, Verotulojen lisääntyminen, Rakennusvaihe, / 2 vuotta 900 000 Käyttövaihe Vuosi 3, / vuosi 59 000 Vuosi 6, / vuosi 43 000 Vuosi 20, / vuosi 61 000 Vuosi 30 / vuosi 80 000 4.6 Kustannus-/hyötyanalyysi Laskelman perusteet Kimolan kanavan kannattavuustarkastelu perustuu edellisissä kappaleissa esitettyihin vaikutuksiin. Kannattavuuslaskelman perusteina on käytetty 30 vuoden laskenta-aikaa ja 5 % korkokantaa. Jäännösarvoksi on investointien osalta laskettu 30 %. Hankkeen kustannuksia tässä tarkastelussa ovat: investointikustannukset: 20,8 milj. hoito-, ylläpito- ja huoltokustannukset: 100 000 / vuosi Hankkeen hyötyjä ovat: vaikutukset matkailuun vaikutukset kiinteistöjen arvoon ja kysyntään työllisyys- ja verotulovaikutukset Laskelman tulokset Vuosittaiset kustannukset ja hyödyt on laskettu yhteen 30 vuoden ajalta. Investointien jäännösarvoksi on laskettu 30 %. Kustannuksille ja hyödyille on laskettu nykyarvot käyttäen laskentakorkokantana 5 % ja kuoletusaikana 30 vuotta. Hyötyjen ja kustannusten nykyarvot ovat seuraavat: Investointikustannukset 13,95 milj. euroa Käyttö- ja ylläpitokustannukset 1,49 milj. euroa Vaikutukset matkailuun 12,58 milj. euroa (vapaa-ajan veneily, vuokraveneily, risteilyliikenne) Vaikutukset kiinteistöjen arvoon 24,18 milj. euroa Työllisyys-/verotulovaikutukset 1,60 milj. euroa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 32 (36) Kimolan kanavan rakentamisen aikaansaamat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Mikäli kanavan hyödyt toteutuvat edellä esitettyjen vaikutusarvioiden mukaisina, kanavan rakentaminen on aluetalouden näkökulmasta kannattava hanke. Hankkeen kustannus-/hyötysuhde on 1,81. Vaikutusarviointien epävarmuuden vaikutusten testaamiseksi on tehty kaksi herkkyysanalyysiä kustannusten toteutuessa 20 % arvioitua suurempina ja hyötyjen toteutuessa 20 % arvioitua pienempinä. Kannattavuuslaskelman ja herkkyystarkastelujen kustannus-/hyötysuhde on: perustilanne 1,81 hyödyt -20 % 1,45 kustannukset +20 % 1,51 Kannattavuuslaskelma on liitteenä. Kannattavuuden pohdintaa Kimolan kanava poikkeaa tavanomaisista liikennehankkeista. Kanava palvelee erityisesti matkailuelinkeinoa ja siihen liittyviä oheispalveluja kuten risteily-, veneenvuokraus- sekä majoitus- ja ravitsemispalveluja. Kimolan kanavan ensisijaisena tavoitteena on parantaa veneilyn mahdollisuuksia sekä sisävesimatkailun ja siihen liittyvien oheispalvelujen kilpailukykyä ja kysyntää kanavan vaikutusalueella. Valtion väyläinvestointeja koskeva ohjeistus soveltuu huonosti tällaisten hankkeiden kannattavuuden arviointiin. Kanavan rakentamista tulisikin tarkastella aluekehitys- ja matkailuhankkeena liikennehankkeen asemasta. Matkailua palvelevien hankkeiden hyödyt ovat yleensä paikallisia, asiakasmäärien kasvun tuomia lisätuloja. Valtakunnan tasolla matkailuelinkeinon kokonaishyödyt eivät kasva, ellei hanke lisää ulkomaisten matkailijoiden määrää. Pitkällä tähtäimellä nämäkin vaikutukset voivat realisoitua alueellisten matkailuorganisaatioiden tekemän kehittämis- ja markkinointityön myötä, kun kansainvälisiä matkailijavirtoja kohdistuu yhä enemmän luonto- ja vesistömatkailuun ja sitä kautta myös Kimolan kanavan alueeseen. On myös huomattava, että kanavahanke ei itsessään tuota merkittäviä hyötyjä, vaan hyötyjen saavuttaminen edellyttää investointeja sekä veneilijöiden peruspalveluihin että myös muuhun matkailua palvelevaan infrastruktuuriin ja liiketoimintaan. Näitä investointeja ei ole otettu huomioon kannattavuustarkastelussa. 5 YHTEENVETO JA EHDOTUKSET KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ 5.1 Keskeiset vaikutukset Kimolan kanava luo uutta, mielenkiintoista tarjontaa alueen matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuteen. Avautuva vesitieyhteys palvelee sekä matkailua että paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita. Kanavalla on tärkeä merkitys myös maaseudun palvelutarjonnan ja kehityksen näkökulmasta. Se tarjoaa uusia näkymiä ja vireyttä maaseudulle muutenkin kuin liiketoiminnallisesti - ja luo nuorille uusia työllistymis- tai harjoittelupaikkamahdollisuuksia. Kouvolan osalta tärkeä viesti on myös, että panostuksia kohdistetaan muuallekin kuin esimerkiksi ydinkeskustan kehittämiseen. Lisäksi uudella vesitieyhteydellä on tärkeä imagollinen vaikutus. Kouvolan matkailun supervuodelle 2019 se on yksi niistä positiivisista uutisista, joita erityisesti halutaan nostaa esille. Kimolan kanavan avautuminen voi myös osaltaan tukea Kouvolan tunnettuusongelman ratkaisemista ja positiivisen mielikuvan luomista, joka on nostettu Kouvolassa strategiseksi tavoitteeksi. Seuraavaan kaavioon on koottu Kimolan kanavan keskeiset vaikutukset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 33 (36) 5.2 Ehdotukset kehittämistoimenpiteistä Uuden vesitieyhteyden hyödyntäminen yli maakuntarajojen edellyttää kunnilta tiivistä yhteistyötä ja panostusta myös kaupallisen hyödyntämisen mahdollistamiseen. Kanavan avautumiseen kohdistuu suuria toiveita ja odotuksia, ja siksi on erityisen tärkeää pitää huolta niihin vastaavan infrastruktuurin ja palveluntarjonnan synnyttämisestä alueelle. Veneilyä palveleva perusinfrastruktuuri Julkisin varoin voidaan kehittää yritystoiminnan mahdollistajana toimivaa alueen perusinfrastruktuuria kuten veneilyn fasiliteetteja, opasteita, tiestöä sekä reitistöjä ja virkistyskohteita. Veneilyinfran kehittäminen on Heinolassa pidemmällä kuin Kouvolassa ja Iitissä, joten toteutuksen painotukset eroavat hieman alueittain. Heinolan ensisijainen tarve on parantaa vesireitin ympäristön houkuttelevuutta ja saavutettavuutta, Kouvolassa ja Iitissä taas joudutaan panostamaan voimakkaammin uuden veneily- ja palveluinfrastruktuurin rakentamiseen. Risteilyliikenteen mahdollistamisessa tarvitaan hyvää yhteistyötä infrarakentajien, maanomistajien ja yritysten välillä esimerkiksi esim. pysähtymis/liityntäpaikkojen kehittämisessä. Veneilyn näkökulmasta veneilyinfrastruktuurin sekä veneilijän peruspalveluiden kehittäminen on ensisijaista, ja perustarpeet kuten tuoreet elintarvikkeet ja sauna/suihku ovat veneilijälle tärkeitä matkan varrella. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että koko reitin varrella on riittävästi pysähtymispisteitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 34 (36) Keskeisiä tarpeita ja toimenpiteitä: Satamainfrastruktuurin kehittäminen: uudisrakentamista ja olemassa olevien rakenteiden vahvistamista Kouvolan puolelle uusi vierassatama, lisäksi panostuksia palvelusatamatoimintoihin (etenkin Kouvolassa ja Iitissä, kotisatamiin, retkisatamiin ja veneenlaskupaikkoihin, laitureiden kunnostukseen ym.) Polttoaineen jakelupisteet ja septitankkien tyhjennyspisteet Opastus ja viitoitukset Risteilyliikenteen tarpeisiin vastaaminen, mm. satamayhteyksien ja väyläsyväysten riittävyys Saavutettavuuden kehittäminen (tiestö, liikenne- ja liikkumispalvelut) Veneilijän peruspalveluiden kehittäminen (suihkut, saunat yms. fasiliteetit, ravintolat) Veneilijän informaatio (jonotilanne sululla, palvelukartta ym.) Venepaikkojen varattavuus ja ostettavuus Reitistöjen kehittäminen Pyhäjärven vesiväylien viitoituksen tarkistus/kulkusyvyyden varmistaminen, merikortti Veneilymäärien lisääntyessä myös veneiden säilytys-, huolto- ja kuljetuspalveluiden tarpeen voi odottaa lisääntyvän. Ei vain veneilyä Kimolan avautumisen myötä avautuu monia uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää laajaa ja avarakatseista ajattelua; veneilijän palvelujen lisäksi tarjontaa on kehitettävä myös matkailijoiden, tapahtumakävijöiden ja paikallisen väestön ja muiden ohikulkijoiden (esim. motoristit) näkökulmasta. Kanavan vaikutusalueen kunnat ovat mökkivaltaisia, joten myös vapaa-ajan asukkaat sekä heidän vieraansa ovat potentiaalisia kohderyhmiä. Kimolan matkailullinen potentiaali liittyy erityisesti kärkikohteiden kytkentään ja näiden palvelujen käyttämiseen, ja mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää toimijoiden yhteistyönä tehtävää palvelujen kehittämistä ja tuotteiden paketointia. Tunnistettuja tarpeita ja mahdollisuuksia ovat mm.: Kimolan kanavan alueen palveluntarjonnan keskeisten kohderyhmien määrittely ja palvelukonseptien kehittäminen eri segmenteille Kohderyhmät on otettava huomioon myös maankäytön suunnittelussa, jolloin voi syntyä tuoda uusia mahdollisuuksia esim. esteettömään retkeilyyn. Aktiviteettien ja välinevuokrauksen kehittäminen - ihmiset kaipaavat aktiviteetteja kuten melontaa ja pyöräilyä Venevuokrauspalvelujen kehittäminen Venevuokrauksessa mahdollisuutena myös jakamistalouden alustat (esim. Dokk.fi, Skipperi.fi) Linkitys ympäröivän alueen vierailu- ja retkikohteisiin sekä reitistöihin Tapahtumien kehittäminen ja yhteistyö ympäröivän alueen tapahtumien kanssa (mm. oheisohjelmat) Risteilyliikenteen palvelupakettien tuotteistus ryhmille (kytkentä matkailun kärkikohteisin) Paketoitavaksi koko reitti tai osia sitä, bussi-laivayhdistelmät (liityntäpisteissä vaihdot: matkailijoita poimitaan ja toisia ohjataan busseihin ja sitä kautta vierailukohteisiin). Bussifirmat ja muut matkanjärjestäjät tärkeitä yhteistyötahoja. Majoitusmahdollisuuksien kehittäminen (ml. sisällöt ja oheispalvelut niiden yhteyteen) Vajaakäytöllä olevien vapaa-ajan asuntojen potentiaalin hyödyntäminen matkailussa Sesongin pidentäminen (kevät, syksy) sekä ympärivuotisen toiminnan mahdollisuuksien selvittäminen (esim. luistelu kanavalla) Lähialueen kohteiden saavutettavuuden (kaupat, nähtävyydet, tapahtumat) sekä liikenne- ja liikkumispalvelujen kehittäminen Vuokrapyörät ja -autot (myös sähköiset) Taksiliikenteen vapautuminen voi olla mahdollisuus: esim. Uber-taksit sivuliiketoimintana + kävijöiden mobiiliappien kautta tilaukset järkevällä varoitusajalla Kanava itsessäänkin on nähtävyys, jota käydään katsomassa eri liikennevälineillä, joten sen maisemalliseen ilmeeseen kuten myös palveluympäristön viihtyisyyteen ja siisteyteen on varauduttava panostamaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 35 (36) Paikallisten voimavarojen hyödyntäminen ja yhteistyö Paikallisilta toimijoilta on noussut toive mukaanpääsystä rakennusaikaisiin hankkeisiin, mikä edistäisi osaltaan hankkeen myönteisiä työllisyys- ja aluetalousvaikutuksia. Julkisissa hankinnoissa paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksia edistää markkinavuoropuhelun ja innovatiivisten hankintamenettelyjen avulla ja mm. hankinta-asiamiehen palveluja hyödyntämällä. Palveluliiketoiminnan edellytysten luominen edellyttää kunnilta vakavaa panostusta ja yhteistyötä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi yhdistykset ovat hyvä koordinaatioväline ja tuki ihmisten saavuttamisessa. Viestintä ja markkinointi Viestinnän ja markkinoinnin merkitystä ei pidä unohtaa. Kimolaa ei alueen ulkopuolella juurikaan tunneta, joten perusviestintää tarvitaan sekä paikallisesti että laajemmilla foorumeilla. Säännöllinen tiedottaminen asioiden etenemisestä on myös tärkeää julkisuuskuvan ja kiinnostuksen säilymisen näkökulmasta. Uusi vesitieyhteys ja sen palvelut tarvitsevat lisäksi voimakasta panostusta ja resursseja markkinointiin ja laaja-alaiseen yhteistyöhön alueen matkailutoimijoiden ja kärkikohteiden kanssa. Reittiä ja kohteita on markkinoitava myös pohjoisen päässä retkiveneilijöille. Lisäksi Kimolan kanavalle tarvitaan tarina, joka antaa sille matkailullisen identiteetin. On tärkeää tunnistaa ja tuoda esille ne syyt, jotka tekevät Kimolan kanavasta matkakohteena kiinnostavan. Tarina toimii samalla pohjana tuotteistukselle. Kanava on kokemuksena hieno, mutta ei luo säännöllistä lojaalisuutta tulla uudelleen, jolloin tarinan ytimen muodosta ympäröivän alueen ainutlaatuinen sisältö. Kuva 19: Kehittämiskokonaisuus Kimolan kanavainvestoinnin ympärillä