Finnair-konsernin osavuosikatsaus

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2018 25.10.2018

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2018 Matkustajamäärät ennätystasolla, Finnairille tunnustusta asiakasarvioissa. Finnair täsmentää koko vuoden ennustetta. Heinä syyskuu 2018 Liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 801,2 miljoonaa euroa (735,4)*. Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 14,2 prosenttia. Matkustajakäyttöaste oli 84,5 prosenttia (-2,7 prosenttiyksikköä). Vertailukelpoinen liiketulos oli 108,4 miljoonaa euroa (118,9). Liiketulos oli 105,7 miljoonaa euroa (122,2). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 64,4 miljoonaa euroa (103,6) ja investointien nettorahavirta -57,8 miljoonaa euroa (-80,5).** Yksikkötuotto (RASK) laski 4,6 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,1 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus (CASK) laski 1,6 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 6,4 prosenttia vertailukaudesta. Osakekohtainen tulos oli 0,60 euroa (0,71). Tammi syyskuu 2018 Liikevaihto kasvoi 11,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 151,5 miljoonaa euroa (1 923,1)*. Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 16,8 prosenttia. Matkustajakäyttöaste oli 83,4 prosenttia (-1,0 prosenttiyksikköä). Vertailukelpoinen liiketulos oli 160,2 miljoonaa euroa (147,5). Liiketulos oli 151,7 miljoonaa euroa (201,3). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 345,6 miljoonaa euroa (289,6) ja investointien nettorahavirta -144,5 miljoonaa euroa (-71,9).** Yksikkötuotto (RASK) laski 4,2 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,7 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus (CASK) laski 4,0 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 6,9 prosenttia vertailukaudesta. Osakekohtainen tulos oli 0,79 euroa (1,12). * Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. ** Investointien nettorahavirta sisältää vuoden kolmannella neljänneksellä 73,4 miljoonaa euroa sijoituksia rahamarkkinarahastoihin tai muihin yli kolmen kuukauden päästä erääntyviin rahoitusvaroihin. Tammi - syyskuussa nämä sijoitukset kasvoivat nettomääräisesti 79,6 miljoonalla eurolla. Sijoitukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa. Tulevaisuuden näkymät Uusi ohjeistus 25.10.2018: Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen ja kilpailu lisääntyy Finnairin päämarkkina-alueilla. Samalla lentopetrolin hinnan tuntuva nousu lisää kustannuksia. 1

Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan 12-13 prosenttia ja liikevaihdon noin 10-11 prosenttia vuonna 2018. Vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 jää jonkin verran edellisvuodesta (2017: 170,4 miljoonaa euroa). Arviossa on mukana tänään erikseen tiedotettu lentäjien pitkän aikavälin kannustinohjelman purkautumisen tulosvaikutus, joka on noin 11 miljoonaa euroa. 17.7.2018 annettu näkymä: Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen vuoden 2018 toisella puoliskolla. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin. Lentopetrolin hinnan tuntuva nousu vaikuttaa Finnairin tulokseen etenkin toisella vuosipuoliskolla. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 on suunnilleen edellisvuoden tasolla (2017: 170,4 miljoonaa euroa), jos polttoaineen hinta ja valuuttakurssit säilyvät nykytasollaan eikä markkinaympäristössä tapahdu merkittäviä muutoksia. Toimitusjohtajan sijainen, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä: Finnairin kasvu jatkui heinä syyskuussa, ja matkustajamäärämme oli kaudella ennätyksellinen. Koneemme lensivät varsin täysinä, vaikka kapasiteettimme on kasvanut ja kilpailu lisääntynyt. Erityisen ilahtunut olen siitä, että saimme asiakkaiden mielipiteisiin perustuvan viiden tähden luokituksen APEXilta ja Skytrax listasi meidät jo yhdeksännen kerran Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi. Näistä tunnustuksista haluan lausua lämpimät kiitokset henkilöstöllemme, jonka hyvä työ mahdollistaa erinomaisen asiakaskokemuksen. Jatkoimme tuotteemme ja asiakaspalvelumme kehittämistä muun muassa tuomalla matkustajillemme nopean internet-yhteyden useisiin Euroopan lennoilla käytettäviin Airbus-kapearunkokoneisiin ja jatkamalla alkuvuonna aloitettua business-luokan palvelu-uudistusta. Kerroimme myös, että lanseeraamme keväällä 2019 uuden digitaalisen palvelun, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kiinnostavuutta matkailumaana ja helpottaa kansainvälisten matkustajien matkasuunnittelua. Edistysaskelien vastapainoksi kohtasimme myös vastatuulta. Kotimaan poikkeuksellisen lämmin kesä hidasti matkakysynnän kasvua etenkin heinä- ja elokuussa, ja myöhemmin liikenteemme kärsi viiveistä ja peruutuksista, jotka johtuivat sekä Aasian taifuuneista että varamoottoreiden heikosta saatavuudesta katsauskaudella. Peruutukset hidastivat matkustajatuottojen ja lisämyynnin kasvua. Euroopan-liikenteen nopea kapasiteetin kasvu johti väliaikaiseen epätasapainoon kauko- ja lähiliikenteen kapasiteettien välillä, mikä yhdessä kiristyneen kilpailun kanssa painoi Euroopan-liikenteemme matkustajatäyttöasteita ja yksikkötuottoja. Eniten tuloskehitystämme rasitti kuitenkin se, että polttoainekulut nousivat lähes kolmanneksella vertailukaudesta. Vertailukelpoinen liiketuloksemme jäikin jonkin verran vertailukaudesta ja oli 108,4 miljoonaa euroa (118,9). Varmistaaksemme kannattavan kasvun jatkumisen keskitymme jatkossa uudistuksiin, jotka samanaikaisesti lisäävät toimintamme tehokkuutta, kasvattavat liikevaihtoa ja parantavat asiakaskokemustamme. Otamme myös käyttöön uusia teknologioita, jotka tehostavat kaikkia prosessejamme. 2

Toimintaympäristö heinä syyskuussa Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä selvästi vertailukautta nopeammin. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 11,8 prosenttia (7,3), ja kilpailu kiristyi etenkin Pohjoismaiden ja Välimeren liikenteessä. Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 8,8 prosenttia (4,8). Finnairin markkinaosuus laski Euroopan-liikenteessä 54,5 prosenttiin (58,2) ja laski Eurooppa-Aasia-liikenteessä 5,6 prosenttiin (5,7). 1 Katsauskaudelle osuneet poikkeukselliset säät vaikuttivat kysynnän ja liikenteen kehitykseen. Kotimaan lämmin kesä hidasti lentojen ja lomamatkojen kysyntää koko kaudella. Aasian-liikenteessä Jebi-taifuuni sulki Osakan lentokentän useiksi viikoiksi ja Mangkhut-taifuuni aiheutti peruutuksia Hongkongin reitillä. Nämä säähaasteet vaikuttivat sekä matkustaja- että rahtiliikenteeseen. Varamoottoreiden heikko saatavuus sekä Helsinki-Vantaan ja Tampereen lentokenttien kiitotieremontit aiheuttivat myös viivästyksiä ja peruutuksia etenkin kotimaan ja Euroopan liikenteessä. Euroopan ja Aasian välisen liikenteen markkinakysyntä kasvoi jonkin verran kapasiteettia hitaammin, mutta suhteessa markkinaan ja nopeaan kapasiteetin kasvuunsa Finnair onnistui täyttämään koneensa hyvin - sen matkustajakäyttöasteet olivat Aasian-reiteillä vain hieman alemmat kuin vertailukaudella. Euroopan ja Pohjois- Amerikan välisessä liikenteessä kysynnän ja kapasiteetin kasvu olivat tasapainossa. Finnair tekee syvempää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Molempien yhteishankkeiden alueella liikenne kasvoi voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä. Kysyntä kehittyi tarjontaa vastaavasti, mikä johti yksikkötuottojen kasvuun molempien yhteishankkeiden liikenteessä. Suomessa toimivien suurimpien matkanjärjestäjien matkapakettien tarjonta kasvoi heinä - syyskuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuussa matkapakettien kysyntä ja tarjonta markkinalla olivat tasapainossa. Suomen poikkeuksellisen lämpimän ja aurinkoisen kesän vaikutus näkyi elo - syyskuun kysynnässä, joka ei yltänyt matkanjärjestäjien merkittävästi kasvattaman matkatarjonnan tasolle. Kreikka, Turkki ja Espanja olivat edelleen kesäkauden suosituimmat matkapakettikohteet ja matkatarjonnan kasvu keskittyi Kreikan ja Turkin lomakohteisiin. Lentorahdin markkinakapasiteetin kasvu hidastui kolmannella vuosineljänneksellä, ja globaali markkinakysyntä laski lievästi. Rahdin yksikkötuotot ovat nousseet kuluvan vuoden toisella puoliskolla, mutta niiden nousu on ollut hitaampaa kuin vertailuvuonna. Finnairin rahtiliiketoiminta kasvoi edelleen katsauskaudella. Kaikki markkina-alueet kasvoivat, ja erityisen vahvasti vertailukaudesta kasvoivat Japanin ja Suomen rahtimarkkinat. Finnair oli heinä- ja elokuussa rahtivolyymeilla mitattuna suurin rahtioperaattori Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Finnairin euron jälkeen merkittävin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se vahvistui euroon nähden 1,0 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli 0,5 prosenttia vahvempi euroon nähden kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan heikkeni euroon nähden 1,1 prosenttia vertailujaksosta. Lentopetrolin dollarihinta oli vuoden kolmannella neljänneksellä 36,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koska Finnair suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, kurssi- ja hintamuutokset eivät välity sellaisenaan sen tulokseen. 1 Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin heinä - elokuulta). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit. 3

Taloudellinen kehitys heinä syyskuussa Liikevaihto heinä syyskuussa Finnairin liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 801,2 miljoonaa euroa (735,4). Matkustajatuotot kasvoivat 9,1 prosenttia ja lisämyynti 12,4 prosenttia. Uuden, vielä käyttöönottovaiheessa olevan rahtiterminaalin toimintavarmuus parani katsauskaudella, mikä nosti rahtivolyymejä. Rahtiliikevaihto nousi 6,3 prosenttia. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi puolestaan 7,8 prosenttia, vaikka kotimaan poikkeuksellisen lämmin kesäsää hidasti valmismatkojen myyntiä katsauskaudella. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,6 prosenttia ja oli 6,95 eurosenttiä. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,1 prosenttia. Liikevaihto tuotteittain Milj. euroa 7-9/2018 7-9/2017 Muutos, % Matkustajatuotot 651,8 597,7 9,1 % Lisämyynti 42,0 37,4 12,4 % Rahti 54,9 51,6 6,3 % Matkapalvelut 52,5 48,7 7,8 % Yhteensä 801,2 735,4 8,9 % Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 7-9/2018 Lipputuotot ASK RPK PLF Liikennealue Milj. euroa Muutos, % Milj. km Muutos, % Milj. km Muutos, % % Muutos, %-yks. Aasia 310,8 10,3 5 501,6 10,3 4 926,0 8,9 89,5-1,2 Pohjois-Amerikka 46,4 15,3 899,8 12,4 783,5 9,6 87,1-2,2 Eurooppa 258,5 8,2 4 788,5 19,6 3 816,2 13,5 79,7-4,3 Kotimaa 32,7 2,1 338,1 12,9 217,0 10,3 64,2-1,5 Reiteille kohdistumaton 3,4-30,0 Yhteensä 651,8 9,1 11 528,0 14,2 9 742,7 10,7 84,5-2,7 Matkustajatuotot (M ) Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) 5 % 0 % 3 % 2 % 40 % 48 % 41 % 48 % 39 % 51 % 7 % 8 % 8 % Aasia Pohjois-Amerikka Aasia Pohjois-Amerikka Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Kohdistumaton Kotimaa Eurooppa Kotimaa Eurooppa Kotimaa 4

Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 14,2 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 11,5 prosenttia, ja Finnair saavutti kauden uuden ennätystason: matkustajia oli nyt kaudella 3 652 000. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 10,7 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 2,7 prosenttiyksikköä 84,5 prosenttiin. Lentoja Aasiaan oli kesäkaudella 2018 enimmillään 97 viikossa (87 kesäkaudella 2017). Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 10,3 prosenttia vertailujaksosta syyskuun 2017 lopulla käyttöön otetun A350- lentokoneen myötä. Kasvu kohdistui etenkin Tokion ja Bangkokin lisävuoroille sekä uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 8,9 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 1,2 prosenttiyksikköä 89,5 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi puolestaan 12,4 prosenttia. Finnair lensi New Yorkiin ja San Franciscoon sekä lisäsi vuoroja Chicagoon. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,6 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 2,2 prosenttiyksikköä 87,1 prosenttiin. Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 19,6 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 13,5 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 4,3 prosenttiyksikköä 79,7 prosenttiin. Kapasiteettia kasvatti kolmen uuden A321-koneen käyttöönotto vertailukauden jälkeen sekä lisäistuimet osassa nykyistä Airbuskapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui etenkin useille Pohjoismaiden-reiteille ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 12,9 prosenttia, kun vuoroja Helsingin ja Pohjois-Suomen kohteiden, etenkin Oulun, välillä lisättiin. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 10,3 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 1,5 prosenttiyksikköä 64,2 prosenttiin. Lisämyynti kasvoi 12,4 prosenttia ja oli 42,0 miljoonaa euroa (37,4) eli 11,50 euroa (11,41) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät, kun taas eniten kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset ja lisämatkatavarat. Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit kasvoivat 13,3 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 7,0 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia ja oli 54,9 miljoonaa euroa (51,6). Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 7,5 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 90,5 prosenttia. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 52,5 miljoonaa euroa (48,7). Kustannuskehitys ja tulos heinä syyskuussa Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,9 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 710,3 miljoonaa euroa (634,6). Yksikkökustannus (CASK) laski 1,6 prosenttia ja oli 6,01 eurosenttiä (6,11). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 6,4 prosenttia. Toiminnallisten kulujen (yht. 710,3 milj. euroa) jakauma 4 % 3 % Henkilöstö Polttoaine 6 % 9 % 23 % Lentokoneet (vuokrat, huolto, poistot, arvonal.) Muut kulut 12 % 11 % Liikennöimismaksut 15 % Maaselvitys ja catering Muut vuokrat 17 % Valmismatkatuotanto Myynti ja markkinointi 5

Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 7,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 547,5 miljoonaa euroa (510,8). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 31,4 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 162,7 miljoonaa euroa (123,8). Polttoaineen hinnan voimakas nousu selittää valtaosan polttoainekulujen noususta, mutta kehityksessä näkyy myös kapasiteetin voimakas kasvu kolmannella vuosineljänneksellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ask) parani 2,2 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/rtk) kuitenkin heikkeni 3,7 prosenttia. Henkilöstökulut laskivat 3,4 prosenttia 109,1 miljoonaan euroon (112,9) henkilöstömäärän kasvusta huolimatta. Vertailukauden lukuun sisältyi merkittävä varaus henkilöstölle vuoden 2017 tuloksen perusteella maksetusta erityispalkkiosta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja sekä huoltokuluja, ja liikenteen kasvu kasvatti liikennöimismaksuja. Maaselvitys- ja catering-kulut kasvoivat matkustajamäärien ja kapasiteetin kasvua maltillisemmin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi. Vertailukelpoinen EBITDAR oli 184,0 miljoonaa euroa (188,9). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta jäi vertailukaudesta ja oli 108,4 miljoonaa euroa (118,9). Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -1,9 miljoonaa euroa (4,7). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,8 miljoonaa euroa (-1,5). Liiketulos oli 105,7 miljoonaa euroa (122,2), tulos ennen veroja 100,6 miljoonaa euroa (117,0) ja tulos verojen jälkeen 80,5 miljoonaa euroa (93,6). Taloudellinen kehitys tammi syyskuussa Liikevaihto tammi syyskuussa Liikevaihto kasvoi 11,9 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 2 151,5 miljoonaa euroa (1 923,1). Matkustajatuotot kasvoivat 12,0 prosenttia ja myös lisämyynti sekä matkapalvelut kasvoivat selvästi. Uuden rahtiterminaalin käyttöönottovaihe heijastui rahdin liikevaihtoon; se kasvoi tarkastelujaksolla muuta toimintaa hitaammin. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,2 prosenttia ja oli 6,74 eurosenttiä (7,04). Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,7 prosenttia. Liikevaihto tuotteittain Milj. euroa 1-9/2018 1-9/2017 Muutos, % Matkustajatuotot 1 713,6 1 529,5 12,0 Lisämyynti 121,6 107,4 13,3 Rahti 147,0 140,2 4,8 Matkapalvelut 169,3 146,0 15,9 Yhteensä 2 151,5 1 923,1 11,9 Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 1-9/2018 Lipputuotot ASK RPK PLF Liikennealue Milj. euroa Muutos, % Milj. km Muutos, % Milj. km Muutos, % % Muutos, %-yks. Aasia 771,2 15,2 15 895,7 19,4 13 932,5 18,5 87,6-0,7 Pohjois-Amerikka 107,0 15,1 2 373,5 15,6 2 027,1 16,4 85,4 0,6 Eurooppa 685,7 7,7 12 261,4 13,9 9 747,4 11,6 79,5-1,6 Kotimaa 129,4 3,9 1 381,8 17,3 898,1 12,7 65,0-2,6 Reiteille kohdistumaton 20,3 >200 Yhteensä 1 713,6 12,0 31 912,4 16,8 26 605,0 15,5 83,4-1,0 6

Matkustajatuotot (M ) Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK) 8 % 1 % 4 % 3 % 40 % 45 % 38 % 50 % 37 % 52 % 6 % 8 % 8 % Aasia Eurooppa Pohjois-Amerikka Kotimaa Aasia Eurooppa Pohjois-Amerikka Kotimaa Aasia Eurooppa Pohjois-Amerikka Kotimaa Kohdistumaton Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 16,8 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 13,2 prosenttia ja saavutti tarkastelujakson ennätystason 10 126 300 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski nopean kasvun vuoksi 1,0 prosenttiyksikköä 83,4 prosenttiin. Lentoja Aasiaan oli talvikaudella 2017/2018 enimmillään 89 viikossa (78 talvikaudella 2016/2017), ja maaliskuun lopulla alkaneella kesäkaudella 2018 niitä oli enimmillään 97 (87 kesäkaudella 2017). Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 19,4 prosenttia. Kasvu kohdistui tammi syyskuussa etenkin Tokion, Bangkokin, Hongkongin, Singaporen ja Chongqingin lisävuoroille sekä talvikauden uuteen kausikohteeseen Goaan ja toukokuussa avattuun uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 18,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski tuntuvasta kapasiteetin lisäyksestä huolimatta vain 0,7 prosenttiyksikköä 87,6 prosenttiin. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti puolestaan kasvoi 15,6 prosenttia. New Yorkin -reitin lisäksi Finnair lensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä Miamiin ja uusiin kausikohteisiin Puerto Vallartaan, Puerto Plataan ja Havannaan sekä toisella vuosineljänneksellä Chicagoon ja San Franciscoon. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 16,4 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 85,4 prosenttiin. Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 13,9 prosenttia, ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,6 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 79,5 prosenttiin. Kapasiteettia kasvattivat uusien A321-koneiden käyttöönotto vertailukauden jälkeen ja lisäistuimet osassa nykyistä Airbuskapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui pääasiassa eri reiteille Pohjoismaihin ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lennettiin vertailukaudesta poiketen myös suoria lentoja Lappiin Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi tammi syyskuussa 17,3 prosenttia. Kasvuun vaikutti talvikaudella lentojen lisääminen etenkin Lappiin, kun Finnair varautui kansainvälisen, Lappiin kohdistuvan matkustajakysynnän kasvuun. Kesäkaudella tarjontaa kasvatettiin koko kotimaan verkostossa. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 12,7 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 2,6 prosenttiyksikköä 65,0 prosenttiin. Lisämyynti kasvoi 13,3 prosenttia ja oli 121,6 miljoonaa euroa (107,4) eli 12,01 euroa (12,00) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät kaudella, kun taas nopeimmin kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajaluokan korotukset. 7

Tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 18,2 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia ja oli 147,0 miljoonaa euroa (140,2). Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 12,4 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 93,7 prosenttia. Omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävä Finnair Holidays -tuote esiteltiin maaliskuussa Viron markkinoilla. Tuote lanseerattiin Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2017. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 15,9 prosenttia ja oli 169,3 miljoonaa euroa (146,0). Kustannuskehitys ja tulos tammi syyskuussa Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,7 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 2 046,4 miljoonaa euroa (1 832,8). Yksikkökustannus (CASK) laski 4,0 prosenttia ja oli 6,24 eurosenttiä (6,50). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 6,9 prosenttia. Toiminnallisten kulujen (yht. 2 046,4 milj. euroa) jakauma 4 % 3 % Lentokoneet (vuokrat, huolto, poistot, arvonal.) Polttoaine 6 % 21 % Henkilöstö 10 % Muut kulut 11 % 12 % 16 % 17 % Liikennöimismaksut Maaselvitys ja catering Muut vuokrat Valmismatkatuotanto Myynti ja markkinointi Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 8,6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 610,8 miljoonaa euroa (1 483,0). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 24,5 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 435,6 miljoonaa euroa (349,8). Polttoaineen hinnan voimakas nousu ja liikenteen volyymien kasvu selittävät valtaosan polttoainekulujen noususta. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ask) parani 3,1 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/rtk) heikkeni 1,3 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 331,1 miljoonaan euroon (310,3), sillä Finnairin kasvun myötä myös sen henkilöstömäärä on kasvanut merkittävästi vertailukaudesta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja, kun taas huoltokulut laskivat. Maaselvitys- ja catering-kulut pysyivät vertailujakson tasolla, kun volyymien kasvusta johtunutta kulujen kasvua kompensoivat huhtikuussa 2017 toteutuneen Finnair Kitchenin hankinnasta seurannut kustannusten lasku ja osin kulujen rakenteellinen siirtymä henkilöstökuluihin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi. Vertailukelpoinen EBITDAR nousi 385,4 miljoonaan euroon (342,2). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta oli 160,2 miljoonaa euroa (147,5). Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -7,5 miljoonaa euroa (10,8). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -1,1 miljoonaa euroa (43,0). Vertailukauden erään sisältyi myyntivoitto yhden A350-lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä 8

kertakuluja neljän A340-lentokoneen palautuksista Airbusille. Liiketulos oli 151,7 miljoonaa euroa (201,3), tulos ennen veroja oli 137,3 miljoonaa euroa (190,4) ja tulos verojen jälkeen 109,8 miljoonaa euroa (152,3). Tase 30.9.2018 Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 3 075,8 miljoonaa euroa (31.12.2017: 2 887,1). A350- koneiden ennakkomaksut ja yhden A320-lentokoneen hankinta kasvattivat pysyviä vastaavia 67,6 miljoonalla eurolla. Myynti- ja muut saamiset olivat 248,8 miljoonaa euroa (31.12.2017: 319,8). Hyvä tuloskehitys ja suojauslaskennassa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos vahvistivat omaa pääomaa, kun taas osingonmaksu pienensi omaa pääomaa 38,4 miljoonaa euroa huhtikuussa. Oma pääoma oli 1 153,7 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 015,7) eli 9,02 euroa osakkeelta (7,95). IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönoton ja IFRS 2 osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vaikutukset omaan pääomaan eivät olleet merkittäviä. 2 Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Syyskuun 2018 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 130,9 miljoonaa euroa (31.12.2017: 63,0). Kassavirta ja rahoitusasema Finnairin rahoitusasema on vahva, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi syyskuussa yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 345,6 miljoonaa euroa (289,6). Investointien nettorahavirta oli -144,5 miljoonaa euroa (-71,9). Omavaraisuusaste 30.9.2018 oli 37,5 prosenttia (34,7) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -37,4 prosenttia (-21,7). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 55,2 prosenttia (69,2). Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli 636,7 miljoonaa euroa (678,3) ja korollinen nettovelka negatiivinen -431,4 miljoonaa euroa (-212,6). Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 1 118,7 miljoonaa euroa (977,3). Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron vakuudeton syndikoitu luottolimiitti. Järjestely on voimassa kesäkuuhun 2019 saakka. Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli katsauskaudella yhteensä -142,9 miljoonaa euroa (68,5). Rahoitustuotot olivat -1,7 miljoonaa euroa (-0,1) negatiivisen korkoympäristön takia ja rahoituskulut olivat -12,6 miljoonaa euroa (-10,7). Investoinnit tammi syyskuussa Bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 168,5 miljoonaa euroa (440,3), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien kassavirta oli -165,6 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos oli -79,6 miljoonaa euroa (109,7). Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) nettorahavirta oli -144,5 miljoonaa euroa (-71,9). Vuoden 2018 investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirran arvioidaan olevan noin 340 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta. 2 Lisätietoa IFRS-standardimuutoksista liitetiedossa 17. Muutokset laadintaperiaatteissa. 9

Finnair jatkoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kapearunkolaivastonsa uudistamista. Syyskuun lopussa valtaosaan nykyisistä Airbus-kapearunkokoneista oli lisätty istuimia lentokoneiden etu- ja takaosan keittiötiloja tehostamalla. Lisäksi Finnair jatkaa langattoman internet-yhteyden asentamista kapearunkokoneisiin vuosina 2018-2019. Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti tukevat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 38 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 63 prosenttia koko laivaston 1 193 miljoonan euron tasearvosta. Laivasto Finnairin operoima laivasto Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Syyskuun 2018 lopussa Finnair operoi itse 56 lentokonetta, joista 19 oli laajarunkokoneita ja 37 kapearunkokoneita. Koneista 27 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia, 21 vuokrattu operatiivisella vuokrasopimuksella ja kahdeksan hankittu rahoitusleasing-sopimuksella. Laivasto kasvoi yhdellä vuokratulla Airbus A321-lentokoneella vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,5 vuotta. Finnairin operoima Istuimia Kpl Muutos Omat** Vuokratut Keski- Tilaukset laivasto* 31.12.2017 (Käyttö- (Rahoitus- ikä 30.9.2018 verrattuna leasing) leasing) 30.9.2018 Kapearunkolaivasto Airbus A319 138/144 8 7 1 17.4 Airbus A320 165/174 10 8 2 16.1 Airbus A321 209 19 1 4 13 2 7.3 Laajarunkolaivasto Airbus A330 289/263 8 1 4 3 8.9 Airbus A350 297/336 11 7 4 2.1 8 Yhteensä 56 1 27 21 8 9.5 8 * Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate). ** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet. Laivastouudistus Syyskuun lopussa Finnair operoi yhtätoista vuosina 2015 2017 toimitettua A350 XWB -lentokonetta. Finnair teki alkuvuonna 2018 päätökset aikaistaa kahden A350-koneen toimituksia, ja nyt voimassa olevan toimitusaikataulun mukaisesti loput kahdeksan A350-lentokonetta toimitaan seuraavasti: yksi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, kaksi vuonna 2019, kaksi vuonna 2020, kaksi vuonna 2021 ja yksi vuonna 2022. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 1,1 miljardia euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit. Finnair lisäsi kapearunkolaivastoonsa vuonna 2017 seitsemän uutta, vuokrattua Airbus A321-lentokonetta ja kahdeksannen A321-koneen vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla. 10

Norran operoima laivasto (ostoliikennelaivasto) Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Financelta.l Norran operoima Istuimia Kpl Muutos Omat** Vuokratut Keski- Tilaukset laivasto* 31.12.2017 (Käyttö- ikä 30.9.2018 verrattuna leasing) 30.9.2018 ATR 68-72 12 6 6 9.2 Embraer E190 100 12 9 3 10.3 Yhteensä 24 0 15 9 9.7 * Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate). Asiakaskokemus ja uusiutuminen Finnair jatkoi kolmannella vuosineljänneksellä panostuksiaan asiakaskokemuksen sekä digitaalisten työkalujen ja prosessien kehittämiseksi ja parantamiseksi. Finnair lisäsi heinäkuussa tarjontaansa uuden, matkantekoa sujuvoittavan matkatavaroiden nouto- ja lähtöselvityspalvelun Lontoon Heathrown lentokentällä yhdessä AirPortrin kanssa. Palvelun tilanneiden asiakkaiden matkatavarat noudetaan kotiovelta tai hotellista, josta ne viedään lähtöselvityksen kautta lennolle asiakkaan puolesta. Asiakkaat voivat näin mennä suoraan lentokentän turvatarkastukseen. Lisäksi Finnair toi heinäkuussa huippunopean internet-yhteyden Euroopan lennoilla käytettäviin Airbuskapearunkokoneisiinsa. Katsauskauden loppuun mennessä se oli asennettu noin kahteenkymmeneen koneeseen, ja koko Airbus-kapearunkolaivasto on katettu kesällä 2019. Syyskuussa Finnair kertoi tuovansa alkuvuonna 2019 kansainvälisille asiakkailleen uuden digitaalisen palvelun, jonka kautta Suomen matkailukohteet ovat helposti löydettävissä, ostettavissa ja paketoitavissa yksilöllisiksi ja elämyksellisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelu on tarkoitus viedä Kiinan, Singaporen ja Hongkongin markkinoille vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi Finnair jatkoi vuoden alussa alkanutta business-luokan palvelu-uudistusta, jonka tavoitteena on aikaisempaa henkilökohtaisempi palvelu. Se myös laajensi alkuvuonna joillakin Euroopan-lennoilla testatun Seat and Meal -tuotteen tarjontaa 30 reitille. Heinä-syyskuussa asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli 50 (51), ja Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli 81,8 prosenttia (87,1). Heinäkuussa kansainväliset lentomatkustajat valitsivat Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo yhdeksättä vuotta peräkkäin Skytraxin World Airline Awards - tutkimuksessa, joka on yksi maailman arvostetuimmista lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaavista tutkimuksista. Tutkimuksessa yli 20 miljoonaa matkustajaa arvioivat mukana olleiden 335 lentoyhtiön asiakaspalvelua kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentokentillä. Syyskuussa Finnair sai myös viiden tähden eli Five Star Global Airline -statuksen APEXin (Airline Passenger Experience Association) lentoyhtiöarvioinnissa. APEXin julkaisema 2019 Global Airline arviointi perustuu lentoyhtiöiden matkustajien antamiin arvioihin ja palautteeseen. APEXin arvioinnissa oli mukana 470 lentoyhtiötä. Aurinkomatkojen mobiilisovellus palkittiin puolestaan kansainvälisessä Red Dot -designkilpailussa kahdessa kategoriassa: Travel Apps sekä Interface & User Experience Design. Sovellus palkittiin tänä keväänä parhaana mobiilipalveluna myös suomalaisessa Grand One digitaalisen median kilpailussa. Digitaalisten työkalujen kehittäminen myös henkilöstön käyttöön jatkui katsauskaudella. Finnair tuo vuoden 2018 aikana koko henkilöstönsä käyttöön iphonet, joihin on asennettu henkilöstön yhteydenpitoa ja työntekoa helpottavia sovelluksia. Alkuvuonna puhelimiin asennettiin sovellus työturvallisuushavaintojen ilmoittamiseksi, ja kesäkuussa matkustamohenkilökunta sai käyttöönsä heitä varten räätälöidyn sovelluksen SkyGuestin, joka tuo 11

matkustajadatan digitaaliseen muotoon ja tukee henkilökohtaisemman palvelun tarjoamista asiakkaille. Uusi Crew app helpottaa puolestaan lennonaikaisen viihdejärjestelmän hallintaa lennoilla. Aikaisemmin matkustamohenkilökunnan käyttöön on tuotu lennonaikaisia maksutapahtumia helpottava SkyPay-sovellus. Digitaalisiin työkaluihin ja kanaviin tehdyt investoinnit näkyivät myös Finnairin digipalvelujen käyttäjämäärien kasvuna. Finnairin internet-sivuilla (finnair.com) oli keskimäärin 2,4 miljoonaa kävijää (2,4) kuukaudessa 3. Aktiivisten Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi 52,5 prosenttia 273 200 käyttäjään. Digitaalisen suoramyynnin osuus lentolippumyynnistä oli 21,8 prosenttia (22,8) ja digitaalisen suoramyynnin osuus lisämyynnistä oli 51,6 prosenttia (54,9). Digitaalisen suoramyynnin suhteellinen osuus laski katsauskaudella, koska Finnairin voimakas kasvu on painottunut markkinoille, joilla perinteisen matkatoimistomyynnin asema on edelleen vahva. Henkilöstökokemus Finnairin palveluksessa oli tammi syyskuussa keskimäärin 6 340 (5 417) henkilöä eli 17,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Jatkuvien toimintojen henkilöstön määrä oli 6,7 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella, pois lukien LSG Finlandin henkilöstön siirtyminen Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen huhtikuussa 2017. Katsauskauden lopussa työsuhteessa olevien määrä oli 6 447 (30.9.2017: 5 739, 31.12.2017: 5 918), ja tammisyyskuussa henkilöstömäärä kasvoi 529:lla pääosin matkustamohenkilökunnan ja lentäjien rekrytointien vuoksi. Henkilöstön vaihtuvuus laski kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana 0,7 prosenttiyksikköä vertailukauteen verrattuna ja oli 3,0 prosenttia (3,7). Henkilöstökokemuksen kehittäminen painottui osaamisen, johtamisen, uusien työtapojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Uuden lentävän henkilökunnan kattavat koulutukset jatkuivat. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen sekä joustavien työtapojen kehittäminen ja niiden johtaminen olivat keskiössä. Työhyvinvoinnin alueella työturvallisuuden vahvistaminen jatkui suunnitellusti. Koko Finnairin tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost Time Incident Frequency) laski tammi syyskuussa ja oli 11,9 (14,9). Sairauspoissaolojen määrä oli vertailujakson tasolla, 4,12 prosenttia (4,01). Omat osakkeet Finnair ei käyttänyt vuoden kolmannella neljänneksellä yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä se luovutti yhteensä 102 529 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille sekä yhteensä 123 430 osaketta yhtiön vuosien 2015 2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille avainhenkilöille kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Finnairin hallussa oli 30.9.2018 yhteensä 207 408 osaketta (31.12.2017: 433 367), mikä vastaa 0,16 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta. Osakkeen kurssikehitys ja vaihto Finnairin markkina-arvo oli syyskuun 2018 lopussa 918,7 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 642,7) ja päätöskurssi 7,17 (12,82 euroa 31.12.2017). Tammi syyskuussa Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 13,22 euroa, alin kurssi 6,83 euroa ja keskikurssi 9,81 euroa. Osakkeita vaihdettiin 70,7 miljoonaa kappaletta yhteensä 694,0 miljoonalla eurolla. 3 Kävijämäärien mittaustapa on muuttunut vertailukaudesta EU GDPR-direktiivin vuoksi. 12

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus syyskuun 2018 lopussa oli 21,5 prosenttia (31.12.2017: 19,5). Voimassa olevat varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset Finnairin 20.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Molemmat valtuutukset koskevat enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2018. Yhteiskuntavastuu Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta. Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi hankintaketjussa. Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus. Yhtiön vastuullisuusstrategia tiivistyy kolmeen teemaan: puhtaammin, välittäen ja yhdessä. Sen avulla kestävä kehitys sulautetaan entistä syvemmin koko strategiaan, brändiin ja tuotekehitykseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään vastuullisuuden lisäksi kustannusten ja riskien hallintaa sekä tuottamaan lisäarvoa. Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) koskevat Finnairin kaikkia työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa. Finnair edellyttää alihankkijoilta olennaisilta osiltaan samanlaisten eettisten normien noudattamista, kuin se noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) muodostavat selkeät periaatteet, joilla varmistetaan hankintojen eettisyys, mukaan lukien korruption nollatoleranssi. Finnair pyrkii sisällyttämään vastuullisuuden ja eettiset toimintaperiaatteet yhä tiiviimmäksi osaksi yrityksen laajempaa yritysvastuustrategiaa. Finnairin toiminnan tärkein prioriteetti on turvallisuus, ja yhtiö on sitoutunut strategioiden ja prosessien toteuttamiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan arviointiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentämiseen liittyvä toiminta tapahtuu asianmukaisesti kohdennettujen organisaatioresurssien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa korkein mahdollinen turvallisuustaso ja sääntöjenmukainen toiminta lentotoiminnassamme. Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi Finnair on asettanut oman, kunnianhimoisen tavoitteen vähentää päästöjään suhteessa myytyihin tonnikilometreihin 17 prosenttia vuosina 2013 2020. Finnair selvitti kesällä 2018 suomalaisten mielipiteitä lentämisen päästöjen vähentämisestä ja eri vaihtoehtojen toimivuudesta. Kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista on valmis maksamaan lentämisen päästöjen vähentämisestä, mutta ihmiset haluavat mahdollisen maksun ohjautuvan suoraan ympäristötoimiin. Finnair vastaa tähän nykytoimiensa lisäksi tarjoamalla alkuvuodesta 2019 asiakkailleen 13

mahdollisuuden valita biopolttoaineen käytön edistämisen tai hiilinieluhankkeiden tukemisen Finnairin nettisivujen kautta lentoa varatessaan, matkan aikana tai sen jälkeen. Finnair tarjoaa asiakkaille kaksi vaihtoehtoa: asiakas voi ostaa biopolttoainetta haluamansa määrän tai tukea hiilinielujen kehittämiseen liittyviä hankkeita valitsemallaan summalla. Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osan taulukossa Avainluvut. Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä. Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja hintamuutosten mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin sekä hintamuutosten vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen. Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän. Toimialan mahdollisella konsolidaatiolla saattaa olla merkittäviä seurauksia kilpailuympäristöön. Finnairin digitaalisella transformaatiolla ja uusilla palveluilla tavoiteltavaan liikevaihdon kasvuun ja tehokkuusparannuksiin liittyy epävarmuutta. Myös Finnairin strategian toteutukseen ja laivastouudistukseen liittyy riskejä. Finnairin kapasiteetin kasvuohjelma ja sen resursointi aiheuttavat lisäksi kustannuspaineita ja operatiivisia haasteita lyhyellä aikavälillä. Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen antamat päätökset lentomatkustajien oikeuksista. Viimeksi mainittujen tulkintaan liittyy riskejä, joista esimerkkinä kuluttaja-asiamiehen hakema kielto Finnairin korvauskäytännöille. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon, kuten vastuullisuusraportoinnin, sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet. Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien uhalla, terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi myös haitata Finnairin kasvuohjelman mukaista markkinoille pääsyä. Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä kenttää operoivan Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen sekä Finnairin kasvustrategian toteuttamisen. Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/risk-management. 14

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti. Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu. Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia. Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) Matkustajakäyttöaste (PLF, %) Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 1 %(-yksikön) muutos 29 milj. euroa 23 milj. euroa 23 milj. euroa Polttoaineherkkyydet 10 %:n 10 %:n muutos Suojausasteet muutos suojaukset (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) ilman huomioon ottaen H2/2018 H1/2019 suojauksia 70 milj. Polttoaine 32 milj. euroa 75 % 69 % euroa Valuuttajakauma % 7-9 2018 7-9 2017 1-9 2018 1-9 2017 2017 Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seur.12 kk) Myyntivaluutat 10 %:n muutos ilman suojauksia 10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen EUR 47 49 54 55 55 - - USD* 5 5 4 5 4 ks. alla ks. alla ks. alla JPY 14 13 11 10 10 28 milj. euroa 13 milj. euroa 64 % CNY 10 10 7 7 7 - - KRW 3 4 3 4 3 - - SEK 2 3 3 3 4 - - Muut 17 16 17 16 17 - - Ostovaluutat EUR 53 57 56 57 57 - - USD* 39 35 37 36 35 71 milj. euroa 26 milj. euroa 68 % Muut 7 8 7 7 7 15

* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD-, CNY- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti. Muutokset yhtiön johdossa Finnairin hallitus nimitti syyskuussa yhtiön toimitusjohtajaksi KTM Topi Mannerin, 44. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2019. Manner siirtyy Finnairille Nordeasta, jossa hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä ja vastannut Personal Banking -liiketoiminta-alueesta. Toukokuussa toimitusjohtajan toimesta irtisanoutunut Pekka Vauramo jätti toimitusjohtajan tehtävät 4.9.2018. Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä toimii toimitusjohtajan sijaisena 4.9. - 31.12. 2018. Muut tapahtumat katsauskaudella Finnair tiedotti elokuussa myyvänsä 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n (Norra) osakkeista tanskalainen lentoyhtiö Danish Air Transportille (DAT). Finnair omisti väliaikaisesti Norran marraskuusta 2017, jolloin edelliset osakkaat, jotka omistivat Norrasta 60 prosenttia, vetäytyivät yhtiön omistuksesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan syyskuun lopussa, ja kauppa toteutui lokakuussa. Omistusmuutoksella ei sellaisenaan ole vaikutusta Norran toimintaan, henkilöstöön eikä Norran ja Finnairin väliseen ostoliikennesopimukseen. Norra operoi Finnairille kotimaan- ja Euroopan-reittejä 24:llä ATR- ja Embraerlentokoneella. Finnair varautuu kaukoliikennelaivaston matkustamojen vaiheittaiseen uudistamiseen osana normaalia laivaston ylläpitotoimintaa. Noin 200 miljoonaa euroa maksavan uudistuksen arvioidaan painottuvan vuosille 2020 ja 2021. Finnair jatkoi katsauskaudella valmistelua IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottamiseksi vuoden 2019 alussa. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin, ja Finnair arvioi, että sen käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lisätietoja standardin käyttöönotosta ja arvioiduista vaikutuksista on tämän osavuotiskatsauksen liitetiedossa 17. Muutokset laskentaperiaatteissa. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tänään 25.10.2018 annetun pörssitiedotteen mukaisesti Finnairin lentäjien pitkän aikavälin osakesidonnainen kannustinohjelma purkautuu, koska kannustinohjelman toteutumisen edellytyksenä määriteltyihin säästötavoitteisiin ei päästä ohjelman voimassaoloaikana, eikä korvaavia lisäsäästöjä ole löydetty yhdessä lentäjien kanssa. Purkautumisen positiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2018 vertailukelpoiseen liiketulokseen on otettu huomioon tämän osavuosikatsauksen alussa julkaistussa tulevaisuuden näkymässä. Taloudellinen raportointi Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2019 on seuraava: Finnairin tilinpäätöstiedote vuodelta 2018 julkaistaan 15.2.2019 osavuosikatsaus kaudelta 1.1. 31.3.2019 julkistaan 24.4.2019 puolivuosikatsaus kaudelta 1.1. 30.6.2019 julkaistaan 17.7.2019 osavuosikatsaus kaudelta 1.1. 30.9.2019 julkaistaan 22.10.2019. 16