FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015 Koodikirja TIETOARKISTO
Tämän koodikirjan viittaustiedot: Eduskuntavaalitutkimus 2015 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2018. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (24.7.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v36 @ 2018-09-10 15:17:12.180000 $
Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD3067. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi) & Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t- FSD3067 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.
Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 4 1.4 Aineiston käyttö.................................. 5 2 Muuttujat 9 3 Hakemistot 229 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 229 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 248 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 266 A Kyselylomake suomeksi 283 B Perävaunulomake suomeksi 315 C Kyselylomake ruotsiksi 331 D Perävaunulomake ruotsiksi 363 i
Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Eduskuntavaalitutkimus 2015 Aineiston nimi englanniksi: Finnish National Election Study 2015 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 (24.7.2018). 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Vaalitutkimuskonsortion verkkosivut 1 Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut 2 Tekijät Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk)) Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu) Borg, Sami (Tampereen yliopisto) von Schoultz, Åsa (Åbo Akademi) Strandberg, Kim (Åbo Akademi) Tiihonen, Aino (Tampereen yliopisto) Wass, Hanna (Helsingin yliopisto) Westinen, Jussi (Åbo Akademi) 1 http://fsd4.uta.fi/fi/vaalitutkimuskonsortio.html 2 http://www.cses.org/ 1
1. Aineiston kuvailu Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning) Aineisto luovutettu arkistoon 22.10.2015 Asiasanat eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; sosiaalinen media; tietämys; vaalipiirit; vaalirahoitus; vaalit; äänestäminen Tieteenala / Aihealue OKM:n tieteenalaluokitus: yhteiskuntatieteet CESSDAn luokitus: poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet; vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä. Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö. 2
1.2. Sisällön kuvaus Sisällön kuvaus Eduskuntavaalitutkimus 2015 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSEShankkeesta (4-moduuli). Tutkimusaineiston keruun on rahoittanut oikeusministeriö. Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi vuoden 2015 eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin kansalaisaloitteeseen liittyen demokratian toimivuudesta ja aloitteiden allekirjoittamisesta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa alueelliset erot, tasa-arvo, kaksikielisyys, Euroopan Unioni ja energiatuotanto. CSES-osion alussa vastaajalta kysyttiin mielipidettä julkisten menojen kohdentamisesta eri toimintoihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja elinkeinoelämän tukemiseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan elintasosta, kotitalouden taloudellisesta tilanteesta sekä Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tässä CSES-osiossa kysyttiin lisäksi näkemyksiä hallituksen vastuusta tuloerojen vähentämiseksi sekä vastaajan puoluekantaa ja äänestämiskäyttäytymisestä. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta vastaaja äänesti ja mitä puoluetta hän olisi vaihtoehtoisesti voinut äänestää. Jokaiselta vastaajalta kysyttiin mielipidettä eri puolueista ja puolueen puheenjohtajista sekä puolueiden sijoittumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille. Vastaajaa pyydettiin sijoittamaan myös itsensä kyseiselle akselille. CSES-osion lopussa esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan poliittista tietotasoa. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väittämiä puoluevalintaan vaikuttavista seikoista sekä äänestämisvalintaan johtaneista tekijöistä eduskuntavaalien ehdokkaissa. Vastaajalta kysyttiin myös tiesikö hän omien vanhempiensa äänestyskannasta vastaajan nuoruudessa. Lopuksi kysyttiin vielä kuinka paljon vastaaja luottaa muihin ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin ja organisaatioihin, kuten eduskuntaan, virkamiehiin, ammattiyhdistysliikkeeseen ja tiedotusvälineisiin. Käyntihaastattelulomaketta seuranneessa perävaunulomakkeessa selvitettiin vastaajan mielipidettä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuten pohjoismaisesta yhteistyöstä, NATO-jäsenyydestä, SOTE-uudistuksesta, alkoholilainsäädännöstä sekä asevelvollisuudesta. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipidettä poliittisesta päätöksenteosta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin ryhmään samastumisesta sekä erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Lisäksi tiedusteltiin olivatko puolueet tai puolueiden ehdokkaat lähestyneet vastaaja ja sitä, oliko vastaajan äänestyspäätökseen pyritty vaikuttamaan eri tavoin. Tämän jälkeen kartoitettiin asioita, joita vastaaja oli tehnyt tai olisi ollut valmis tekemään poliittiseen toimintaan ja tiedonhankintaan liittyen internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kysyttiin oliko vastaaja allekirjoittanut aloitteita vaikuttamiseen tarkoitetuissa verkkopalveluissa. Perä- 3
1. Aineiston kuvailu vaunukyselyssä kysyttiin vielä poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä vastuunjaosta, vastaajan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydentilasta sekä vastaajan taloudellisesta tilanteesta, työtilanteesta ja luonteen piirteistä. Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 24.4.2015 7.7.2015 Kerääjät: TNS Gallup Oy Aineiston tuottajat: Vaalitutkimuskonsortio Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu, Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2015 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Vastausprosentti: 13,7 % Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 404 muuttujaa ja 1587 havaintoa. Otantamenetelmä: Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta Otanta pohjautuu etukäteistietoihin perusjoukon jakautumisesta ryhmiin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti maakuntajaon pohjalta NUTS2-suuralueisiin. Toisessa vaiheessa otettiin huomioon kuntatyypit. Otannan perusteella valikoituivat lomakehaastatteluihin osallistuvat henkilöt. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan tutkimuksen yhteydessä perävaunulomakkeeksi. Aineisto koostuu 1 587 henkilön haastattelusta ja 684 henkilön täyttämästä kyselylomakkeesta, eli perävaunulomakkeesta. Otannnan perusteella valikoituneista 11 550 henkilöstä 4 044 kieltäytyi tutkimukseen osallistumisesta ja 5 919 henkilöä ei tavoitettu tai he eivät olleet kotona, kun haastattelu olisi toteutettu. 4
1.4. Aineiston käyttö 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu muuttujat d24_1 (tarkennus uskonnolliseen yhteisöön kuulumisesta) sekä q37_1 (tarkennus vastaajan äidinkielestä). Arkistoidun aineiston vastausvaihtoehtojen numerointi ei noudata kaikilta osin kyselylomakkeen numerointia. Kuvailussa mainitut Muut tekijät -kohdan henkilöt ovat osallistuneet lomakesuunnitteluun. Julkaisut Ahvo, Johannes (2018). Suomalaisten poliittinen verkko-osallistuminen. Tampere. Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016). Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 379-397. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-483-9 Christensen, Henrik Serup (2017). Knowing and distrusting: how political trust and knowledge shape direct-democratic participation. European Societies, Online first: https://doi.org/10.1080/ 14616696.2017.1402124 Christensen, Henrik Serup & Karjalainen, Maija & Setälä, Maija (2016). Kansalaisaloite poliittisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 435-455. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Christensen, Henrik Serup & Setälä, Maija & Jäske, Maija (2018). Self-reported Health and Democratic Innovations. The Case of the Citizens Initiative in Finland. European Political Science. https://doi.org/10.1057/s41304-018-0167-6 Christensen, Henrik Serup & von Schoultz, Åsa (2018). Ideology and Deliberation: An Analysis of Public Support for Deliberative Practices in Finland. International Journal of Public Opinion Research, Ahead of print: https://doi.org/10.1093/ijpor/edx022 Grönlund, Kimmo (2016). Eduskuntavaalit 2015. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 58-75. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-517-1 Henrik Serup Christensen, Maija Jäske, Maija Setälä & Elias Laitinen (2017) The Finnish Citizens Initiative: Towards Inclusive Agenda-setting?, Scandinavian Political Studies, Early view, DOI: 10.1111/1467-9477.12096 5
1. Aineiston kuvailu Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111. Mattila, Mikko & Lahtinen, Hannu & Rapeli, Lauri & Wass, Hanna (2016). Terveys ja poliittinen kiinnittyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 415-434. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-517-1 Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Simi, Antti (2018). Ammattiliitto, jäsen ja sosialisaatio -Analyysi eroista ja yhtäläisyyksistä SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliittojen jäsenten ja aktiivien talouspoliittisissa arvoissa. Tampere. Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma. Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma. Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-517-1 Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-517-1 Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082 Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http:/ /urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201511022409 6
1.4. Aineiston käyttö Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http:/ /urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Wass, Hanna & Borg, Sami (2016). Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 177-199. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Wass, Hanna & Grönlund, Kimmo (2016). Johdanto: yhdenvertaisuus ja poliittisen osallistumisen eriytyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 29-44. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi & Borg, Sami (2016). Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 200-223. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino (2016). Äänestäjät arvo- ja asenneulottuvuuksilla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 273-297. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd3067 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 7
1. Aineiston kuvailu Painokertoimet Aineisto sisältää painomuuttujan (paino), joka painottaa yhdistetysti vastaajien kieli-, ikä-, sukupuolija vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 8
Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1587 minimi 3067.00 maksimi 3067.00 keskiarvo 3067.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1587 minimi 2.00 maksimi 2.00 keskiarvo 2.00 keskihajonta 0.00 9
2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1587 minimi 1.00 maksimi 1587.00 keskiarvo 794.00 keskihajonta 458.27 [A2] Haastattelija (yksittäiset haastattelijat identifioiva tunnusnumero) Haastattelija (yksittäiset haastattelijat identifioiva tunnusnumero) [A3] Haastattelijan sukupuoli Haastattelijan sukupuoli Mies 1 737 46.4 46.4 Nainen 2 850 53.6 53.6 [A4_1] Haastattelukuukausi (1-12) Haastattelukuukausi (1-12) 10
A4_2B Tammikuu 1 0 0.0 0.0 Helmikuu 2 0 0.0 0.0 Maaliskuu 3 0 0.0 0.0 Huhtikuu 4 169 10.6 10.6 Toukokuu 5 1166 73.5 73.5 Kesäkuu 6 252 15.9 15.9 Heinäkuu 7 0 0.0 0.0 Elokuu 8 0 0.0 0.0 Syyskuu 9 0 0.0 0.0 Lokakuu 10 0 0.0 0.0 Marraskuu 11 0 0.0 0.0 Joulukuu 12 0 0.0 0.0 [A4_2A] Haastattelupäivä: Viikonpäivä Haastattelupäivä: Viikonpäivä Sunnuntai 1 176 11.1 11.1 Maanantai 2 265 16.7 16.7 Tiistai 3 312 19.7 19.7 Keskiviikko 4 290 18.3 18.3 Torstai 5 250 15.8 15.8 Perjantai 6 175 11.0 11.0 Lauantai 7 119 7.5 7.5 [A4_2B] Haastattelupäivä (1-31) Haastattelupäivä (1-31) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1587 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 11
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo minimi 1.00 maksimi 31.00 keskiarvo 13.22 keskihajonta 9.18 [A6] Haastattelukieli (lomakekieli) Haastattelukieli (lomakekieli) Suomi 1 1542 97.2 97.2 Ruotsi 2 45 2.8 2.8 [K1] Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Hyvin kiinnostunut 1 341 21.5 21.5 Jonkin verran kiinnostunut 2 735 46.3 46.3 Vain vähän kiinnostunut 3 390 24.6 24.6 En lainkaan kiinnostunut 4 121 7.6 7.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 0 0.0 0.0 [K2_1] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 12
K2_3 TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Hyvin paljon 1 184 11.6 11.6 Melko paljon 2 513 32.3 32.3 Vain vähän 3 585 36.9 36.9 En lainkaan 4 303 19.1 19.1 En osaa sanoa (spontaani) 5 2 0.1 0.1 [K2_2] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TVuutiset ja ajankohtaisohjelmat Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Hyvin paljon 1 321 20.2 20.2 Melko paljon 2 610 38.4 38.4 Vain vähän 3 470 29.6 29.6 En lainkaan 4 184 11.6 11.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 2 0.1 0.1 [K2_3] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 13
2. Muuttujat TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Hyvin paljon 1 49 3.1 3.1 Melko paljon 2 255 16.1 16.1 Vain vähän 3 600 37.8 37.8 En lainkaan 4 673 42.4 42.4 En osaa sanoa (spontaani) 5 10 0.6 0.6 [K2_4] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Radioohjelmat Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Radio-ohjelmat Hyvin paljon 1 59 3.7 3.7 Melko paljon 2 231 14.6 14.6 Vain vähän 3 451 28.4 28.4 En lainkaan 4 840 52.9 52.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 6 0.4 0.4 [K2_5] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Sanomalehtien uutiset, kolumnit tai yleisönosastokirjoitukset Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 14
K2_7 Sanomalehtien uutiset, kolumnit tai yleisönosastokirjoitukset Hyvin paljon 1 205 12.9 12.9 Melko paljon 2 506 31.9 31.9 Vain vähän 3 525 33.1 33.1 En lainkaan 4 350 22.1 22.1 En osaa sanoa (spontaani) 5 1 0.1 0.1 [K2_6] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Televisiomainokset Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Televisiomainokset Hyvin paljon 1 50 3.2 3.2 Melko paljon 2 257 16.2 16.2 Vain vähän 3 646 40.7 40.7 En lainkaan 4 630 39.7 39.7 En osaa sanoa (spontaani) 5 4 0.3 0.3 [K2_7] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Lehtimainokset Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 15
2. Muuttujat Lehtimainokset Hyvin paljon 1 48 3.0 3.0 Melko paljon 2 319 20.1 20.1 Vain vähän 3 664 41.8 41.8 En lainkaan 4 554 34.9 34.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 2 0.1 0.1 [K2_8] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Vaaleja koskeva uutisointi Internetissä, esim. sanomalehtien Internetsivut Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Vaaleja koskeva uutisointi Internetissä, esim. sanomalehtien Internetsivut Hyvin paljon 1 101 6.4 6.4 Melko paljon 2 354 22.3 22.3 Vain vähän 3 371 23.4 23.4 En lainkaan 4 738 46.5 46.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 23 1.4 1.4 [K2_9] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut Internetissä Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 16
K2_11 Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut Internetissä Hyvin paljon 1 19 1.2 1.2 Melko paljon 2 115 7.2 7.2 Vain vähän 3 318 20.0 20.0 En lainkaan 4 1109 69.9 69.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 26 1.6 1.6 [K2_10] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Blogit Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Blogit Hyvin paljon 1 12 0.8 0.8 Melko paljon 2 69 4.3 4.3 Vain vähän 3 220 13.9 13.9 En lainkaan 4 1259 79.3 79.3 En osaa sanoa (spontaani) 5 27 1.7 1.7 [K2_11] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Internetin vaalikoneet Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 17
2. Muuttujat Internetin vaalikoneet Hyvin paljon 1 94 5.9 5.9 Melko paljon 2 285 18.0 18.0 Vain vähän 3 349 22.0 22.0 En lainkaan 4 833 52.5 52.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 26 1.6 1.6 [K2_12] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Sosiaalinen media, esim. Facebook, Twitter tai Instagram Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Sosiaalinen media, esim. Facebook, Twitter tai Instagram Hyvin paljon 1 55 3.5 3.5 Melko paljon 2 160 10.1 10.1 Vain vähän 3 264 16.6 16.6 En lainkaan 4 1080 68.1 68.1 En osaa sanoa (spontaani) 5 28 1.8 1.8 [K2_13] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Ehdokkaita tai puolueita koskevat videot Internetissä, esim. YouTube Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? 18
K3 Ehdokkaita tai puolueita koskevat videot Internetissä, esim. YouTube Hyvin paljon 1 24 1.5 1.5 Melko paljon 2 87 5.5 5.5 Vain vähän 3 241 15.2 15.2 En lainkaan 4 1204 75.9 75.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 31 2.0 2.0 [K2_14] Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Uutislähetykset Internetissä tai sosiaalisessa mediassa Kuinka paljon seurasit eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Uutislähetykset Internetissä tai sosiaalisessa mediassa Hyvin paljon 1 40 2.5 2.5 Melko paljon 2 124 7.8 7.8 Vain vähän 3 306 19.3 19.3 En lainkaan 4 1086 68.4 68.4 En osaa sanoa (spontaani) 5 31 2.0 2.0 [K3] Kuinka usein käytät Internetiä? Kuinka usein käytät Internetiä? 19
2. Muuttujat Päivittäin, yli 2 tuntia päivässä 1 633 39.9 39.9 Päivittäin, alle 2 tuntia päivässä 2 496 31.3 31.3 Muutamia kertoja viikossa 3 130 8.2 8.2 Noin kerran viikossa 4 19 1.2 1.2 Harvemmin 5 40 2.5 2.5 En lainkaan 6 268 16.9 16.9 En osaa sanoa (spontaani) 7 1 0.1 0.1 [K4] Jos ei ajatella pelkästään vaalien läheisiä aikoja, kuinka usein yleensä keskustelet politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden ihmisten kanssa? Jos ei ajatella pelkästään vaalien läheisiä aikoja, kuinka usein yleensä keskustelet politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden ihmisten kanssa? Päivittäin tai lähes päivittäin 1 200 12.6 12.6 Usein 2 371 23.4 23.4 Joskus 3 551 34.7 34.7 Harvoin 4 375 23.6 23.6 En koskaan 5 90 5.7 5.7 En osaa sanoa (spontaani) 6 0 0.0 0.0 [K5] Kuinka vakiintunut oma puoluekantasi on? Kuinka vakiintunut oma puoluekantasi on? Täysin vakiintunut 1 422 26.6 26.6 Melko vakiintunut 2 578 36.4 36.4 Ei kovinkaan vakiintunut 3 334 21.0 21.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 20
K7 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei lainkaan vakiintunut 4 247 15.6 15.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 6 0.4 0.4 [K6] Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot lähinnä kuuluvasi? Mihin yhteiskuntaluokkaan katsot lähinnä kuuluvasi? Työväenluokkaan 1 480 30.2 30.2 Alempaan keskiluokkaan 2 270 17.0 17.0 Keskiluokkaan 3 546 34.4 34.4 Ylempään keskiluokkaan 4 137 8.6 8.6 Yläluokkaan 5 12 0.8 0.8 En mihinkään luokkaan 6 107 6.7 6.7 En osaa sano (spontaani) 7 35 2.2 2.2 [K7] Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten lapsuudenkotiasi? Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten lapsuudenkotiasi? Työläisperhe 1 565 35.6 35.6 Alemman keskiluokan perhe 2 163 10.3 10.3 Keskiluokkainen perhe 3 311 19.6 19.6 Ylemmän keskiluokan perhe 4 103 6.5 6.5 Yläluokkainen perhe 5 9 0.6 0.6 Maanviljelijäperhe 6 317 20.0 20.0 Yrittäjäperhe 7 98 6.2 6.2 En osaa sanoa (spontaani) 8 21 1.3 1.3 21
2. Muuttujat [K8] Kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olet elämäsi aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olet elämäsi aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Olen aina äänestänyt saman puolueen ehdokkaita 1 440 27.7 27.7 Kahden tai kolmen puolueen ehdokkaita 2 903 56.9 56.9 Neljän tai useamman puolueen ehdokkaita 3 111 7.0 7.0 En ole äänestänyt koskaan 4 122 7.7 7.7 En osaa sanoa (spontaani) 5 11 0.7 0.7 [K9_1] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Täysin samaa mieltä 1 817 51.5 51.5 Jokseenkin samaa mieltä 2 425 26.8 26.8 Jokseenkin eri mieltä 3 194 12.2 12.2 Täysin eri mieltä 4 136 8.6 8.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 15 0.9 0.9 [K9_2] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 22
K9_4 Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Täysin samaa mieltä 1 887 55.9 55.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 541 34.1 34.1 Jokseenkin eri mieltä 3 65 4.1 4.1 Täysin eri mieltä 4 14 0.9 0.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 80 5.0 5.0 [K9_3] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Täysin samaa mieltä 1 464 29.2 29.2 Jokseenkin samaa mieltä 2 565 35.6 35.6 Jokseenkin eri mieltä 3 376 23.7 23.7 Täysin eri mieltä 4 141 8.9 8.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 41 2.6 2.6 [K9_4] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 23
2. Muuttujat Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia Täysin samaa mieltä 1 386 24.3 24.3 Jokseenkin samaa mieltä 2 731 46.1 46.1 Jokseenkin eri mieltä 3 296 18.7 18.7 Täysin eri mieltä 4 89 5.6 5.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 85 5.4 5.4 [K9_5] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Haluaisin itse osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Haluaisin itse osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin Täysin samaa mieltä 1 220 13.9 13.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 379 23.9 23.9 Jokseenkin eri mieltä 3 440 27.7 27.7 Täysin eri mieltä 4 491 30.9 30.9 En osaa sanoa (spontaani) 5 57 3.6 3.6 [K9_6] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vältän sellaisten ihmisten seuraa, joiden arvot, asenteet tai mielipiteet poikkeavat omistani Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 24
K9_8 Vältän sellaisten ihmisten seuraa, joiden arvot, asenteet tai mielipiteet poikkeavat omistani Täysin samaa mieltä 1 56 3.5 3.5 Jokseenkin samaa mieltä 2 201 12.7 12.7 Jokseenkin eri mieltä 3 385 24.3 24.3 Täysin eri mieltä 4 908 57.2 57.2 En osaa sanoa (spontaani) 5 37 2.3 2.3 [K9_7] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena Täysin samaa mieltä 1 1016 64.0 64.0 Jokseenkin samaa mieltä 2 318 20.0 20.0 Jokseenkin eri mieltä 3 113 7.1 7.1 Täysin eri mieltä 4 120 7.6 7.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 20 1.3 1.3 [K9_8] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Suomen nykyinen vaalijärjestelmä on mielestäni toimiva, eikä sitä ole tarvetta muuttaa Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 25
2. Muuttujat Suomen nykyinen vaalijärjestelmä on mielestäni toimiva, eikä sitä ole tarvetta muuttaa Täysin samaa mieltä 1 590 37.2 37.2 Jokseenkin samaa mieltä 2 573 36.1 36.1 Jokseenkin eri mieltä 3 251 15.8 15.8 Täysin eri mieltä 4 89 5.6 5.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 84 5.3 5.3 [K9_9] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Halutessaan äänestäjän tulisi eduskuntavaaleissa voida äänestää vain puoluetta tarvitsematta valita ehdokasta Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Halutessaan äänestäjän tulisi eduskuntavaaleissa voida äänestää vain puoluetta tarvitsematta valita ehdokasta Täysin samaa mieltä 1 240 15.1 15.1 Jokseenkin samaa mieltä 2 373 23.5 23.5 Jokseenkin eri mieltä 3 347 21.9 21.9 Täysin eri mieltä 4 515 32.5 32.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 112 7.1 7.1 [K10_1] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vaaleilla valitut poliitikot ovat parhaita johtamaan Suomea Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 26
K10_3 Vaaleilla valitut poliitikot ovat parhaita johtamaan Suomea Täysin samaa mieltä 1 279 17.6 17.6 Jokseenkin samaa mieltä 2 671 42.3 42.3 Jokseenkin eri mieltä 3 449 28.3 28.3 Täysin eri mieltä 4 121 7.6 7.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 67 4.2 4.2 [K10_2] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Tärkeissä poliittisissa kysymyksissä kansalaisilla on oltava lopullinen päätösvalta Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Tärkeissä poliittisissa kysymyksissä kansalaisilla on oltava lopullinen päätösvalta Täysin samaa mieltä 1 436 27.5 27.5 Jokseenkin samaa mieltä 2 614 38.7 38.7 Jokseenkin eri mieltä 3 355 22.4 22.4 Täysin eri mieltä 4 123 7.8 7.8 En osaa sanoa (spontaani) 5 59 3.7 3.7 [K10_3] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kansalaisia on kuultava ennen tärkeiden poliittisten päätösten tekemistä Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 27
2. Muuttujat Kansalaisia on kuultava ennen tärkeiden poliittisten päätösten tekemistä Täysin samaa mieltä 1 712 44.9 44.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 612 38.6 38.6 Jokseenkin eri mieltä 3 184 11.6 11.6 Täysin eri mieltä 4 57 3.6 3.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 22 1.4 1.4 [K10_4] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos päätöksenteko annettaisiin riippumattomille asiantuntijoille poliitikkojen ja kansalaisten asemesta Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos päätöksenteko annettaisiin riippumattomille asiantuntijoille poliitikkojen ja kansalaisten asemesta Täysin samaa mieltä 1 138 8.7 8.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 391 24.6 24.6 Jokseenkin eri mieltä 3 532 33.5 33.5 Täysin eri mieltä 4 389 24.5 24.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 137 8.6 8.6 [K10_5] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? On tärkeää, että kansalaiset tuovat jatkuvasti esille omia näkemyksiään, esimerkiksi kirjoittamalla nimensä nimenkeräyksiin ja osallistumalla mielenosoituksiin Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 28
K10_7 On tärkeää, että kansalaiset tuovat jatkuvasti esille omia näkemyksiään, esimerkiksi kirjoittamalla nimensä nimenkeräyksiin ja osallistumalla mielenosoituksiin Täysin samaa mieltä 1 550 34.7 34.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 629 39.6 39.6 Jokseenkin eri mieltä 3 270 17.0 17.0 Täysin eri mieltä 4 101 6.4 6.4 En osaa sanoa (spontaani) 5 37 2.3 2.3 [K10_6] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kansalaisten on vaikutettava politiikan suuntaan ensisijaisesti äänestämällä vaaleissa Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kansalaisten on vaikutettava politiikan suuntaan ensisijaisesti äänestämällä vaaleissa Täysin samaa mieltä 1 855 53.9 53.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 526 33.1 33.1 Jokseenkin eri mieltä 3 140 8.8 8.8 Täysin eri mieltä 4 36 2.3 2.3 En osaa sanoa (spontaani) 5 30 1.9 1.9 [K10_7] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos politiikasta päättäisivät menestyksekkäät yritysjohtajat Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? 29
2. Muuttujat Suomen asiat hoituisivat paremmin, jos politiikasta päättäisivät menestyksekkäät yritysjohtajat Täysin samaa mieltä 1 62 3.9 3.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 183 11.5 11.5 Jokseenkin eri mieltä 3 480 30.2 30.2 Täysin eri mieltä 4 769 48.5 48.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 93 5.9 5.9 [K11_1] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Kirjoittaa yleisönosastoon Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Kirjoittaa yleisönosastoon Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 190 12.0 12.0 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 783 49.3 49.3 En tekisi missään tapauksessa 3 576 36.3 36.3 En osaa sanoa (spontaani) 4 38 2.4 2.4 30
K11_3 [K11_2] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 305 19.2 19.2 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 810 51.0 51.0 En tekisi missään tapauksessa 3 437 27.5 27.5 En osaa sanoa (spontaani) 4 35 2.2 2.2 [K11_3] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Kirjoittaa nimeni vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Kirjoittaa nimeni vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin 31
2. Muuttujat Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 733 46.2 46.2 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 606 38.2 38.2 En tekisi missään tapauksessa 3 232 14.6 14.6 En osaa sanoa (spontaani) 4 16 1.0 1.0 [K11_4] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 149 9.4 9.4 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 507 31.9 31.9 En tekisi missään tapauksessa 3 872 54.9 54.9 En osaa sanoa (spontaani) 4 59 3.7 3.7 [K11_5] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Osallistua muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) 32
K11_6 Osallistua muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 413 26.0 26.0 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 682 43.0 43.0 En tekisi missään tapauksessa 3 454 28.6 28.6 En osaa sanoa (spontaani) 4 38 2.4 2.4 [K11_6] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kuluttajana vaikuttaa yhteiskunnallisiin tai poliittisiin asioihin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kuluttajana vaikuttaa yhteiskunnallisiin tai poliittisiin asioihin Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 630 39.7 39.7 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 564 35.5 35.5 En tekisi missään tapauksessa 3 339 21.4 21.4 En osaa sanoa (spontaani) 4 54 3.4 3.4 33
2. Muuttujat [K11_7] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 247 15.6 15.6 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 684 43.1 43.1 En tekisi missään tapauksessa 3 609 38.4 38.4 En osaa sanoa (spontaani) 4 47 3.0 3.0 [K11_8] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin 34
K11_10 Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 129 8.1 8.1 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 669 42.2 42.2 En tekisi missään tapauksessa 3 746 47.0 47.0 En osaa sanoa (spontaani) 4 43 2.7 2.7 [K11_9] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 41 2.6 2.6 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 281 17.7 17.7 En tekisi missään tapauksessa 3 1212 76.4 76.4 En osaa sanoa (spontaani) 4 53 3.3 3.3 [K11_10] Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? (KORTTI) 35
2. Muuttujat Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 3 0.2 0.2 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 43 2.7 2.7 En tekisi missään tapauksessa 3 1514 95.4 95.4 En osaa sanoa (spontaani) 4 27 1.7 1.7 [K12] Oletko jonkin poliittisen puolueen jäsen? Oletko jonkin poliittisen puolueen jäsen? Olen 1 156 9.8 9.8 En ole, mutta olen ollut aikaisemmin 2 174 11.0 11.0 En ole koskaan ollut minkään poliittisen puolueen jäsen 3 1257 79.2 79.2 En osaa sanoa (spontaani) 4 0 0.0 0.0 [K13] Vuonna 2012 Suomessa otettiin käyttöön valtiollisen tason kansalaisaloite. Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä? Kansalaisaloite on edistänyt demokratian toimivuutta Suomessa Vuonna 2012 Suomessa otettiin käyttöön valtiollisen tason kansalaisaloite, jolla vähintään 50 000 äänioikeutettua voi tehdä lakialoitteen eduskunnalle. Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä? "Kansalaisaloite on edistänyt demokratian toimivuutta Suomessa" 36
K15 Täysin samaa mieltä 1 476 30.0 30.0 Jokseenkin samaa mieltä 2 761 48.0 48.0 Jokseenkin eri mieltä 3 203 12.8 12.8 Täysin eri mieltä 4 55 3.5 3.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 92 5.8 5.8 [K14] Oletko allekirjoittanut valtiollisen tason kansalaisaloitteita? Oletko allekirjoittanut valtiollisen tason kansalaisaloitteita? En ole allekirjoittanut enkä aio allekirjoittaa 1 332 20.9 20.9 En ole allekirjoittanut, mutta saattaisin allekirjoittaa 2 706 44.5 44.5 Olen allekirjoittanut 1-2 kansalaisaloitetta 3 449 28.3 28.3 Olen allekirjoittanut vähintään 3 kansalaisaloitetta 4 82 5.2 5.2 En osaa sanoa (spontaani) 5 18 1.1 1.1 [K15] Internet ja sosiaalinen media ovat luoneet uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja hankkia tietoa. Kuinka tärkeänä yhteiskunnallisen toiminnan kanavana pidät itsellesi Internetiä ja sosiaalista mediaa? Internet ja sosiaalinen media ovat luoneet uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja hankkia tietoa. Kuinka tärkeänä yhteiskunnallisen toiminnan kanavana pidät itsellesi Internetiä ja sosiaalista mediaa? Erittäin tärkeänä 1 549 34.6 34.6 Jokseenkin tärkeänä 2 508 32.0 32.0 En kovinkaan tärkeänä 3 245 15.4 15.4 En lainkaan tärkeänä 4 248 15.6 15.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 37 2.3 2.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 37
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [K16_1] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Äänestämällä tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Äänestämällä tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Täysin samaa mieltä 1 788 49.7 49.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 632 39.8 39.8 Jokseenkin eri mieltä 3 111 7.0 7.0 Täysin eri mieltä 4 44 2.8 2.8 En osaa sanoa (spontaani) 5 12 0.8 0.8 [K16_2] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kansanedustajat etääntyvät nopeasti tavallisten ihmisten ongelmista Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kansanedustajat etääntyvät nopeasti tavallisten ihmisten ongelmista Täysin samaa mieltä 1 490 30.9 30.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 38
K16_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jokseenkin samaa mieltä 2 735 46.3 46.3 Jokseenkin eri mieltä 3 271 17.1 17.1 Täysin eri mieltä 4 41 2.6 2.6 En osaa sanoa (spontaani) 5 50 3.2 3.2 [K16_3] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Poliitikot eivät välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Poliitikot eivät välitä tavallisten ihmisten mielipiteistä Täysin samaa mieltä 1 249 15.7 15.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 565 35.6 35.6 Jokseenkin eri mieltä 3 580 36.5 36.5 Täysin eri mieltä 4 150 9.5 9.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 43 2.7 2.7 [K16_4] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus ja eduskunta päättävät Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus ja eduskunta päättävät 39
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 392 24.7 24.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 559 35.2 35.2 Jokseenkin eri mieltä 3 465 29.3 29.3 Täysin eri mieltä 4 132 8.3 8.3 En osaa sanoa (spontaani) 5 39 2.5 2.5 [K16_5] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuiksi Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuiksi Täysin samaa mieltä 1 276 17.4 17.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 792 49.9 49.9 Jokseenkin eri mieltä 3 349 22.0 22.0 Täysin eri mieltä 4 103 6.5 6.5 En osaa sanoa (spontaani) 5 67 4.2 4.2 [K16_6] Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Puolueet ovat kiinnostuneita pelkästään ihmisten äänistä, eivät heidän mielipiteistään Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Puolueet ovat kiinnostuneita pelkästään ihmisten äänistä, eivät heidän mielipiteistään 40