TYÖKALUPAKKI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN VASTAISEEN TYÖHÖN ETELÄ-KARJALAN ALUEELLA

Samankaltaiset tiedostot
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN, LAPSEN SEKSUAALISEN RIISTON JA PAHOINPITELYN EHKÄISYN TYÖKALUPAKKI

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

LasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Tunne- ja turvataitoja lapsille

1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Pirkanmaan väkivaltaverkosto

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta urheilussa

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Saako uhri oikeutta?

Nainen väkivallan kohteena. Näin voit auttaa opas naisen läheiselle

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Rikokset, tuki ja apu.

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli

Turvakotien asiakkaat

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

Väkivalta parisuhteessa

KUN TARVITSET APUA. Hätätilanne. Yleiset paikat

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ


Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

VOIKO KIUSAAMINEN OLLA RIKOS? Toimintamalleja, miten lainvastaisiin tekoihin puututaan Etelä-Karjalan kouluissa

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

Ilmoitus oikeuksista

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

PUUTTUA VAI PUUTUA? VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Transkriptio:

TYÖKALUPAKKI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN VASTAISEEN TYÖHÖN ETELÄ-KARJALAN ALUEELLA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus 18.1.2013 Päivitetty 26.9.2018

2 Sisältö TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA... 3 TOIMINTAOHJE AIKUISTEN VÄLISESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA... 4 TOIMINTAOHJE EPÄILTÄESSÄ LAPSEN PAHOINPITELYÄ TAI SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ... 5 KUN LAPSI KERTOO SINULLE VÄKIVALTAKOKEMUKSESTAAN... 6 KUN LAPSI KERTOO SINULLE SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTTÖ- KOKEMUKSESTAAN... 6 KOHDATESSASI VÄKIVALLAN TEKIJÄN... 7 TURVASUUNNITELMA (väkivaltaa kokeneelle)... 8 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA... 10

3 TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA Olet ammattiroolissa Pyri luomaan luottamuksellinen ilmapiiri, ohjaa asiakas rauhalliseen tilaan Anna asiakkaalle aikaa kertomiseen, kuuntele, älä kiirehdi ja ole ihmisenä läsnä Rohkaise asiakasta puhumaan asiasta. KYSYMYKSIÄ TYÖSKENTELYN TUEKSI Vaivaako jokin asia sinua? Mistä olet huolissasi? Kerro mitä on tapahtunut? Oletko kokenut väkivaltaa? Onko tällä hetkellä välitöntä väkivallan uhkaa? Mitä väkivalta sinun mielestäsi on? Kohdistuuko väkivalta lapsiin? Onko kukaan kysynyt sinulta väkivallasta? Kenelle olet asiasta puhunut? Oletko aiemmin hakenut apua, mistä? Älä kyseenalaista asiakkaan kertomusta väkivallasta Älä syyllistä asiakasta, mutta älä myöskään lähde moittimaan väkivaltaa tehnyttä, sillä asiakas voi joutua puolustamaan väkivaltaa tehnyttä Muista, että kohtaat kriisissä olevan ja mahdollisesti traumatisoituneen asiakkaan Hyväksy hänen ristiriitaiset tunteensa, älä kumoa niitä Ota vastaan asiakkaan reaktiot levollisesti; asiakas voi itkeä, hänellä voi olla ahdistusta, tuskaisuutta, aggressiivisuutta, hajoamisen tunnetta jne. Anna tietoa väkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista Dokumentoi kuulemasi tapahtumat, havaintosi ja mahdolliset vammat huolellisesti

4 TOIMINTAOHJE AIKUISTEN VÄLISESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Puutu asiaan. Muista, että olet tärkeä henkilö lähisuhde- ja perheväkivaltakierteen katkaisemisessa Varmista kaikkien läsnäolijoiden turvallisuus. Kysy lääkärin tarpeesta ja tarvittaessa ohjaa asiakas lääkäriin Keskeistä on muistaa, ettei väkivalta ongelmana häviä itsestään. Ota asia rohkeasti puheeksi osapuolten kanssa ja tarjoa tukimuotoja Keskustele avun hakemisen tärkeydestä. Muistuta että väkivalta on rikos ja sillä on tapana uusiutua ja raaistua ilman ulkopuolista apua! Tee tarvittaessa asiakkaan kanssa turvasuunnitelma Muistuta väkivaltaa kokenutta todistusaineiston keräämisen ja tallettamisen tärkeydestä (lääkärissä käynti, vammojen valokuvaaminen, tapahtumatietojen muistiinpano, viestit ym.), vaikkei asiasta tehtäisikään rikosilmoitusta Kerro lastensuojeluilmoituksesta, mikäli perheeseen kuuluu lapsia. Tee aina kirjallinen lastensuojeluilmoitus huolimatta siitä, ovatko lapset paikalla vai eivät. Ilmoitus tehdään lastensuojelun päivystykseen.

5 TOIMINTAOHJE EPÄILTÄESSÄ LAPSEN PAHOINPITELYÄ TAI SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Rauhoita tilanne ja pysy itsekin rauhallisena. Kirjaa ylös tapahtumatiedot, lapsen/nuoren mahdollisesti kertoma sanatarkasti. Lasta ei saa tentata eikä kuulustella asiaan liittyen. Ole läsnä ja kuule ja kuuntele. Testaa omat havaintosi. Jaa huoli epäilystä työtoverin tai esimiehen kanssa, jos se suinkin on mahdollista. Tee aina lastensuojeluilmoitus lastensuojelupäivystykseen (lastensuojelulaki 25 ). Ilmoitus tulisi mieluiten tehdä kirjallisesti, mutta sen voi kiireellisissä tapauksissa tehdä puhelimitse. Lastensuojeluviranomaiset arvioivat tarpeelliset jatkotoimenpiteet. Muita viranomaisia konsultoidaan tarvittaessa. Velvollisuutenasi ammattilaisena on tehdä ilmoitus poliisille silloin, kun on perusteltua syytä epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tai lievää vakavampaa pahoinpitelyä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyepäilyn ollessa poliisitutkinnassa, ei muiden ammattilaisten tule kuulustella tai tentata lasta asiaan liittyen. Jos lapsi ottaa asian itse esille, anna hänen kertoa vapaasti tapahtumasta. Asia tulee kuunnella ja kirjata ylös mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Jos oletetusta tapahtuma-ajasta on kulunut enintään viikko, asian selvittäminen aloitetaan päivystystapauksena, esim. viemällä lapsi lääkärin tutkimuksiin. Lastensuojeluviranomaiset tai poliisi ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi lapselle.

6 KUN LAPSI KERTOO SINULLE VÄKIVALTAKOKEMUKSESTAAN Ota lapsen kertoma vakavasti, älä epäile Vahvista lapsen luottamusta, anna aikaa kertomiseen, esim. seuraavalla tapaamisella Rohkaise häntä kertomaan mieltä painavat asiat Puhu asioista oikeilla nimillä Kuvaa lapselle väkivaltakokemusten aiheuttamia tunteita ja seurauksia Älä anna vääriä lupauksia. Kerro rehellisesti, että voit joutua viemään asiaa eteenpäin puhumalla asiasta muille auttajatahoille. Keskustele lapsen kanssa lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja mikäli mahdollista, ole yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin lapsen läsnä ollessa Varmista lapsen turvallisuus Tee aina lapsen kanssa yhdessä turvasuunnitelma Osoita, että lapsi on toiminut oikein kertoessaan väkivaltakokemuksistaan Muistuta, ettei lapsi ole syyllinen väkivaltaan Kerro, mitä aiot seuraavaksi tehdä Kerro, että lapsen perhettä autetaan KUN LAPSI KERTOO SINULLE SEKSUAALISESTA HYVÄKSIKÄYTTÖ- KOKEMUKSESTAAN Kuuntele lasta rauhallisesti, sillä lapsi osoittaa sinulle asiasta kertoessaan luottamusta Anna lapsen kertoa vapaasti tapahtumasta, älä kuulustele tai tenttaa Paina mieleesi ja kirjaa lapsen kertoma mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti kirjaa lapsen käyttämällä kielellä Kirjaa havaintosi lapsen käyttäytymisestä Arvioi lapsen tilanne ja turvallisuus

7 KOHDATESSASI VÄKIVALLANTEKIJÄN Anna tekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi hänen omin sanoin Arvosta tekijää ihmisenä, älä tuomitse Keskustele suoraan ja rehellisesti tapahtuneesta Esitä selkeä kanta väkivallan vääryydestä Kerro väkivallan aiheuttamista seurauksista Arvioi väkivallantekijän oma kriisiavun ja muun tuen tarve Ohjaa tekijää hakemaan apua väkivaltaongelmaan. Kerro, että väkivallalle on aina vaihtoehto. Korosta tekijän vastuuta omasta väkivaltaisuudestaan Kerro lastensuojeluilmoituksesta lapsiperheissä Kerro väkivallan olevan yleisen syytteen alainen rikos

8 TURVASUUNNITELMA (väkivaltaa kokeneelle) 1. MIETITTÄVÄ/ SUUNNITELTAVA ETUKÄTEEN: Turvallinen tie ulos (ovet/ikkunat) Turvallinen huone, minne paeta (ulospääsymahdollisuus, ei vahingoittavia esineitä) Paikka minne mennä (ystävät, sukulaiset, turvakoti) Puhelin helposti saatavilla (valmiiksi mietittynä keneen ottaa yhteyttä) Selitys, jonka avulla pääsee ulos; joku rutiini, jonka takia normaalistikin käy ulkona säännöllisesti (roskien vienti) Miten ylipäätään pääsee pakoon, jos kumppani tavoittaa 2. HUOMIOITAVA Merkit, jotka ennakoivat mahdollista väkivaltaa esim. puhetapa, alkoholin käyttö, ilmapiirin kiristyminen, fyysiset merkit: hengityksen tiheneminen, sormien puristuminen nyrkkiin, ilmeet ja eleet Riidasta vetäytyminen ajoissa. ulos ennen kuin väkivalta alkaa! Jos ei ehdi pakoon, pään ja vatsan suojaaminen kumartumalla ja käsillä suojaten. Aänekäs huuto! 3. KÄYTÄNNÖN APUKEINOJA Tärkeiden numeroiden tallentaminen puhelimeen: hätänumero ja poliisi 112, ystävien ja sukulaisten numerot ja mm. turvakodin numero Uuden puhelinnumeron ottaminen ja sen salaaminen. Henkilön estäminen sosiaalisessa mediassa. Lukkojen vaihtaminen asuntoon tarvittaessa. Mahdollisimman vähän yksin, koska väkivallan uhka moninkertaistuu, kun on lähtenyt pois väkivallan tekijän luota Päivittäisten rutiinien vaihtelu (matkareitit, lähtöajat) Mahdolliset tapaamiset paikkoihin, joissa on muitakin ihmisiä Väkivallasta tai vaarasta kertominen työpaikalla, päiväkodissa, mahdollisesti naapureille tieto väkivallasta, jotta he osaavat soittaa apua kuullessaan epäilyttäviä ääniä Tunnussana, jonka perusteella ystävä tai naapuri tietää olevan hätätilanne Jos tapahtumalla on silminnäkijöitä tai kuulijoita, heidän yhteystiedot tulee ottaa ylös heti tapahtuman jälkeen (tärkeää todistusaineistoa)

9 Uhkaukset ja kontaktit tulee kirjata ylös päivämäärineen ja kellonaikoineen (tekstiviestit, puhelinnauhoitus, kirjeet, kuvakaappaukset some-viesteistä). Myös väkivaltaisuudet ja muistikuvat kirjattava ylös mahdolliseksi todistusaineistoksi (rikosilmoituksen teko, lähestymiskiellon hakeminen) Rahan säästäminen lähtöä varten (bussi, taksi). Oma salainen pankkitili, jonne voi tallentaa mahdollisuuksien mukaan rahaa äkillisiä tarpeita ja tulevaisuutta varten Mieti missä kotona säilytät tai pakkaa valmiiksi laukku: Rahaa, varapuhelin, vara-avaimet Tärkeät asiakirjat (pankkikortti, verkkopankkitunnukset, kelakortti, passi yms.) Hygieniavälineet ja lääkkeet vara vaatteet Turvalaukkua voit säilyttää myös ystävän tai omaisen luona Tavaroiden hakeminen voidaan järjestää myös myöhemmin turvallisesti. Tarvittaessa poliisilta voi kysyä virka-apua turvallisuuden varmistamiseksi. 4. JOS LAPSIA Lapset aina mukaan, koska puoliso voi kiristää/käyttää valtaa lasten kautta. Lasten opettaminen soittamaan hätänumeroon tarvittaessa. Lapsille kertominen ennakkoon mahdollisesta lähdöstä. Keskustele väkivallasta sekä siitä, miten toimitaan hätätilanteessa!

10 Tärkeitä yhteystietoja Paikallisia palveluita lähisuhde ja perheväkivaltatilanteisiin: Yleinen hätänumero/ poliisi 112 EKSOTE: www.eksote.fi Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella: 040 651 1828 Lastensuojelun päivystysnumero: 040 353 9970 Turvakoti: 040 351 6477 Poliisi/ Kaakkois-Suomi: http://www.poliisi.fi/kaakkois-suomi/yhteystiedot vaihde (ma-pe klo 8-16.15) puh. 0295 430 331 Rikosuhripäivystyksen Lappeenrannan palvelupiste: http://www.mielenterveysseurat.fi/lappeenranta/rikosuhripaivystys-riku/ 050 501 7994 Etelä-Karjalan Jussi-työ: https://ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo/toiminta/ 040 765 4953 Valtakunnallisia palveluita: Poliisi: www.poliisi.fi Rikosuhripäivystys: www.riku.fi Oikeuslaitos: www.oikeus.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo Apua (verkossa) perheväkivaltaan: www.nettiturvakoti.fi Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta: www.nollalinja.fi www.naistenlinja.fi Väkivaltaa käyttäville naisille: www.maria-akatemia.fi https://naisenvakivalta.fi/ Väkivaltaa kokeneille/käyttäville miehille: www.miessakit.fi Lapsiperheille ja pariskunnille: www.ensijaturvakotienliitto.fi Seksuaalirikoksen uhrille: www.tukinainen.fi Maahanmuuttajanaisille apua: www.monikanaiset.fi Vaino (eron jälkeen): www.varjohanke.fi Kunniaväkivalta, pakkoavioliitto, sukuelinten silpominen: www.ihmisoikeusliitto.fi Ihmiskauppa: www.ihmiskauppa.fi Parisuhde, ero, perhe, seksuaalisuus: www.vaestoliitto.fi Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta: Nollalinja www.nollalinja.fi 080 005 005 Nettilinkit tarkastettu 5.4.2018