KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO

KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevien käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta (12.2.2001, dnro 6/011/2001). Aineisto on kyseisen määräyksen liiteosa 2, ei normi. OPETUSHALLITUS 2006

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO SISÄLLYS 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTOON 1 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 1 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä 1 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi 3 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen 3 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 5 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 6 3.1.1 Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, 10 ov 6 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 8 Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma 8 3.1.2 Perinteen taitaminen, 5 ov 8 3.1.3 Esinevalmistuksen suunnittelu, 5 ov 10 3.1.4 Tuotteen tekninen valmistus ja kädentaidot, 20 ov 13 3.1.5 Tuotteen suunnittelu ja valmistus, 10 ov 15 3.1.6 Tuotteen asiakaslähtöinen valmistus, 10 ov 17 Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma 19 3.1.7 Kulttuurin soveltaminen, 5 ov 19 3.1.8 Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu, 5 ov 21 3.1.9 Tuotteen tekninen valmistus ja kädentaidot, 20 ov 24 3.1.10 Tuotteen suunnittelu ja valmistus, 10 ov 27 3.1.11 Tuotteen asiakaslähtöinen valmistus, 10 ov 29 Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma 31 3.1.12 Ammattialan kulttuuriosaaminen, 5 ov 31 3.1.13 Dokumentointi, 5 ov 33 3.1.14 Tekninen toteutus ja kädentaidot, 20 ov 35 3.1.15 Työn suunnittelu ja toteutus, 10 ov 37 3.1.16 Asiakaslähtöinen toteutus, 10 ov 38 3.1C Valinnaiset opinnot, 30 ov 40 3.1.17 Esitystekniikat ja mallintaminen, 10 ov 40 3.1.18 Kädentaidot ja valmistus, 10 ov 42 3.1.19 Ohjaus- ja palvelutoiminta, 10 ov 44 3.1.20 Perinnetekstiilien valmistus, 10 ov 47 3.1.21 Perinteiset työtavat, 10 ov 49 3.1.22 Tilaustöiden valmistus, 10 ov 51 3.1.23 Tuotekehittely ja valmistus, 10 ov 53 3.1.24 Ympäristö- ja tilarakentaminen, 10 ov 56 3.1.25 Yritystoiminta ja valmistus, 10 ov 57 3.1.26 Yritystoiminta ja yhteistyö, 10 ov 60

1 1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYT- TÖAINEISTO KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työprosessina. Näyttöympäristö -kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta oleelliset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineistossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäristössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäksi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi -kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 2 OHJEET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 2.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten

2 tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi.

3 2.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioitsija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin, ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 2.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin

4 palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee selkeästi näkyä koulutuksen järjestäjän hyväksymät ammattialat.

5 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain eriytyvien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa opinnoissa mukaan lukien muut valinnaiset opinnot silloin, kun ne ovat ammatillisia opintoja. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 10 ov Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, 10 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 80 ov Esinesuunnittelun ja - Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulu- valmistuksen koulutusohjelma tusohjelma Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma Pakolliset opinnot, 50 ov Perinteen taitaminen, 5 ov Esinevalmistuksen suunnittelu, 5 ov Tuotteen tekninen valmistus ja kädentaidot, 20 ov Tuotteen suunnittelu ja valmistus, 10 ov Tuotteen asiakaslähtöinen valmistus, 10 ov Pakolliset opinnot, 50 ov Kulttuurin soveltaminen, 5 ov Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu, 5 ov Tuotteen tekninen valmistus ja kädentaidot, 20 ov Tuotteen suunnittelu ja valmistus, 10 ov Tuotteen asiakaslähtöinen valmistus, 10 ov Pakolliset opinnot, 50 ov Ammattialan kulttuuriosaaminen, 5 ov Dokumentointi, 5 ov Tekninen toteutus ja kädentaidot, 20 ov Työn suunnittelu ja toteutus, 10 ov Asiakaslähtöinen toteutus, 10 ov Valinnaiset opinnot, 30 ov Esitystekniikat ja mallintaminen, 10 ov Kädentaidot ja valmistus, 10 ov Ohjaus- ja palvelutoiminta, 10 ov Perinnetekstiilien valmistus, 10 ov Perinteiset työtavat, 10 ov Tilaustöiden valmistus, 10 ov Tuotekehittely ja valmistus, 10 ov Ympäristö- ja tilarakentaminen, 10 ov Yritystoiminta ja valmistus, 10 ov Yritystoiminta ja yhteistyö, 10 ov Muut valinnaiset opinnot, 10 ov

6 3.1A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 3.1.1 Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, 10 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: visuaalisten esitystapojen esteettinen soveltaminen ilmaisun ja kommunikoinnin välineenä käsi- ja taideteollisuuden historia ja kulttuuriperintö. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija käyttää ja soveltaa esteettistä ja visuaalista tietoa (väri-, muoto- ja tilasommittelu) sekä kulttuurihistorian tietoa ammattialalle ominaisissa materiaali-, rakenne- ja työtaparatkaisuissa ammattialan suunnittelu-, valmistus-, toteutus- ja markkinointitilanteissa. Näyttöympäristö Esteettisen ja visuaalisen osaamisen näyttöympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. Kun tuotteesta tehdään mallia, näyttöympäristössä tulee olla ammattialan materiaalien käsittelyyn tarvittavat koneet ja laitteet, jotka täyttävät turvallisuusmääräykset. Piirtämiseen tarvitaan välineet, joilla ammattialalla tarkoituksenmukainen esityskuva voidaan toteuttaa. Tietoteknisen esityksen tekemiseen tarvitaan asianmukaiset laitteet, ohjelmat ja käyttöoppaat. Malleja, piirustuksia tai tietoteknisiä esityksiä tehtäessä voidaan työskennellä tilassa, jossa myös muut työskentelevät samanaikaisesti omien tehtäviensä parissa. Kulttuuriosaamisen näyttöympäristönä voivat olla työpaikan tai oppilaitoksen Internet-yhteyksin varustetut tilat, kirjastot ja/tai ympäristö/tila, jonka välittämä visuaalinen tieto on kulttuurihistoriallisesti riittävän merkittävää dokumentoitavaksi visuaalisesti. Visuaalista ja kirjallista tietoa täydennetään tarvittaessa haastatteluin. Ympäristön havainnoinnin avuksi ja tiedon hankintaan tarvitaan kamera tai videokamera tai piirustusvälineet tai muistiinpanovälineet ja nauhuri haastattelun tai muun kuullun tiedon dokumentoimista varten. Kulttuuriosaaminen näytetään ottaen huomioon paikalliset erityispiirteet: materiaalit, esineet, perinteiset ammatit ja työkalut, rakennustapa, koristeaiheet, kulttuurimaisema, muinaismuistot ja paikallisten yritysten kulttuuri. Kulttuuriosaaminen tulee työprosessin lisäksi esille arviointikeskustelussa, jossa opiskelija kertoo työstään ja perustelee valintojaan sekä arvioi työskentelyään ja työnsä lopputulosta.

7 Näytön arviointi Eettiset ja esteettiset taidot arvioidaan työtehtävän hallinnan arvioinnin yhteydessä. Kansainvälisyyteen kasvu arvioidaan työn perustana olevan tiedon arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työtehtävän hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Väri-, muoto- ja tilasommittelun ja visuaalisten esitystapojen sekä kulttuurihistoriallisen tiedon käyttö ammattialan suunnittelutyössä sekä valmistuksen, toteutuksen ja markkinoinnin apuna käyttää ohjeiden mukaan sommittelun sekä väri- ja muoto-opin perusasioita sekä käsi- ja taideteollisuuden historian tietoa suunnittelun ja ammattityön apuna. käyttää ja ohjattuna soveltaa sommittelun sekä väri- ja muotoopin perusasioita sekä käsi- ja taideteollisuuden historian tietoa ammattityön apuna. käyttää ja soveltaa ilmaisussaan väri-, muoto- ja tilasommittelua sekä käyttää esteettistä ja visuaalista tietoa sekä käsi- ja taideteollisuuden historian tietoa ammattityössä. Työn perustana olevan tiedon hallinta tulkitsee näkemäänsä rakennettua ympäristöä, tuotteita ja teoksia. Sommittelun perusasiat sekä käsi- ja taideteollisuuden historia, kansanperinne ja taidehistoria ammattialaan sovellettuna tunnistaa ja erottaa lähdeaineistoja käyttäen tuotteen aikakausien tunnuspiirteitä. esittää omia ideoitaan ja suunnitelmiaan visuaalisesti. yhdistää ohjattuna väri-, muoto- ja tilasommittelun vaikutukset sekä käsi- ja taideteollisuuden historian, kansanperinteen ja taidehistoriallisen tiedon materiaali-, rakenne- ja työtaparatkaisuihin. yhdistää väri-, muoto- ja tilasommittelun vaikutukset sekä käsi- ja taideteollisuuden historian, kansanperinteen ja taidehistoriallisen tiedon materiaali-, rakenne- ja työtaparatkaisuihin ja ekologisiin seuraamuksiin. Esimerkkejä näytöistä Esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen voidaan näyttää yhtenä näyttönä tai osanäyttöinä muiden näyttöjen kanssa. Opiskelija tekee ammattialan, esimerkiksi puualan, tekstiilialan tai restaurointialan, tavan mukaisen esityskuvan tai mallin, jota voi käyttää ilmaisun välineenä tuotekehitysprosessin jossakin vaiheessa. Opiskelija tekee perinteisin esitysteknisin keinoin, videona, cd:nä tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla portfolion oman osaamisensa markkinointivälineeksi. Opiskelija laatii valmistusohjeen vanhasta valmistusmenetelmästä.

8 Opiskelija etsii ja hankkii tietoa ja kuvia nykyaikaisista tuotteista, jotka ilmentävät esimerkiksi 1900- luvun vaihteessa vallalla olleen art nouveaun sisustusfilosofiaa. Opiskelija kokoaa tietoa ja kuvia yritys- tai tuote-esitettä varten. 3.1B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma Pakolliset opinnot 3.1.2 Perinteen taitaminen, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ammattialan kulttuurihistorian tunteminen ja soveltaminen esinesuunnittelussa ja -valmistuksessa. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa tuotteen määrättyyn tilaan ja aikaan sopivaksi. Hän ottaa huomioon tuotteen kohderyhmän, kulttuurialueen ja asiakkaan toivomukset ja käyttää hyväkseen ammattialansa kulttuurihistorian lähdeaineistoja. Opiskelija käyttää joko perinteisiä työtekniikoita ja materiaaleja tai soveltaa niitä nykyaikaisiin työmenetelmiin. Näyttöympäristö Perinteen taitamisen ammattiosaamisen näytöt voidaan tehdä käsityökeskuksessa, pienyrityksessä, suuressa tuotantolaitoksessa, harrastuspiirissä, työkeskuksessa, oppilaitoksessa tai muussa paikassa, jossa on valittuun alan työhön sopivat työvälineet, koneet ja laitteet. Näyttö voidaan tehdä yksin tai ryhmä- tai parityönä. Perinteen taitaminen näytetään mahdollisimman joustavasti opiskelun aikana joko muiden näyttöjen yhteydessä tai omana näyttönään. Näytön arvioijien on tunnettava alan perinteiset materiaalit ja työmenetelmät.

9 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työtehtävän hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Perinteisten materiaalien, rakenteiden ja työmenetelmien käyttö ammattialan työtehtävässä nykyajan arvostusten mukaan erottaa toisistaan ammattialan perinteiset ja nykyaikaiset materiaalit ja työmenetelmät ja käyttää niitä ohjattuna kohderyhmän ja kulttuurialueen vaatimusten käyttää ammattialansa perinteisiä materiaaleja, rakenteita ja työmenetelmiä aikakausien tuotteiden tunnuspiirteiden kehittää ohjattuna materiaaleja, rakenteita ja työmenetelmiä nykyajan tuotevalmistuksen laadun näkökulmasta. käyttää ammattialansa perinteisiä materiaaleja, rakenteita ja työmenetelmiä aikakausien tuotteiden tunnuspiirteiden soveltaa ja kehittää materiaaleja, rakenteita ja työmenetelmiä nykyajan tuotevalmistuksen laadun ja arvostuksen näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammattialan käsi- ja taideteollisuuden historian tuntemus tunnistaa ammattialan käsityön ja taideteollisuuden historian pääpiirteet. tunnistaa ammattialan esineiden ja tuotteiden tyylisuuntien ominaispiirteet lähdeaineistoja käyttäen. käyttää ohjattuna työskentelyssään kulttuuritietoa ottaen huomioon tuotteen kohderyhmän. tuntee suomalaisen esinevalmistuksen, käsityön ja taideteollisen tuotannon menneisyyttä ja nykytilaa. tuntee ohjattuna tuotteen valmistuksen ja tuotteiden käyttötavat siten, että ohjattuna pystyy soveltamaan niitä esinesuunnittelussa ja - valmistuksessa. käyttää työskentelyssään kulttuuritietoa ottaen huomioon tuotteen kohderyhmän ja kulttuurialueen. tuntee suomalaisen esinevalmistuksen, käsityön ja taideteollisen tuotannon menneisyyttä ja nykytilaa. tuntee tuotteen valmistuksen ja käytön keskeiset tyylit, merkittävät tuotteet ja tuotteiden käyttötavat siten, että pystyy soveltamaan niitä esinesuunnittelussa ja - valmistuksessa.

10 tunnistaa perinteisten ja nykyaikaisten materiaalien ja työtekniikoiden erot ja yhtäläisyydet siten, että pystyy käyttämään niitä esinesuunnittelussa ja - valmistuksessa. tunnistaa ja ajoittaa ohjattuna alansa tuotteet ja tunnuspiirteet. tuntee perinteisten ja nykyaikaisten materiaalien ja työtekniikoiden erot ja yhtäläisyydet siten, että pystyy käyttämään niitä esinesuunnittelussa ja - valmistuksessa. tunnistaa, ajoittaa ja sijoittaa oikein alansa tuotteet ja tunnuspiirteet. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija uudistaa ammattialansa, esimerkiksi puualan tai metallialan, tuotteen ilmeen asiakkaan toivomusten mukaan tämän päivän tarpeisiin. Opiskelija joko korjaa vanhan esineen tai valmistaa kokonaan uuden esineen käyttäen vanhaa esinettä mallina. Opiskelija valmistaa ammattialansa tuotteen käyttäen perinteisiä työtekniikoita. Valmistettava tuote voi olla tarkka kopio vanhasta esineestä, ja mallina voi olla piirustus tai itse esine. Tuote voi olla myös uusi esine, joka tehdään perinteisillä työtekniikoilla. Opiskelija valmistaa ammattialansa tuotteen osan käyttäen perinteisiä työtekniikoita. Työtekniikoita voi kehittää tämän päivän tarpeita vastaaviksi. 3.1.3 Esinevalmistuksen suunnittelu, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ammattialan tuotekehittelyn ja valmistusprosessin työtapojen käyttö yhteistyön ja suunnitelmallisen työskentelyn välineenä. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa ja käyttää työohjeita, esityskuvia tai malleja tuotekehitysprosessin ideointi-, esisuunnittelu-, suunnittelu-, valmistus- tai markkinointivaiheessa ja/tai etsii tuotekehitysprosessin eri vaiheissa tarvittavaa tietoa. Opiskelija käyttää mallien ideoinnissa ja rakenteiden ratkaisuvaihtoehtojen suunnittelussa tai lopullisen mallin esittämisessä hyväksi erilaisia esitystekniikoita, työohjeita ja mallinrakennusmenetelmiä tai tekee muun tuotekehitysprosessin etenemistä hyödyntävän tuotoksen. Opiskelija käyttää suunnittelussa tarvittavan tiedon haussa lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoa.

11 Näyttöympäristö Esinevalmistuksen suunnittelun ammattiosaamisen näyttöjen näyttöpaikkana voi olla esimerkiksi tuotantolaitos, liikeyritys, teatteri, messutapahtuma tai näyttely, suunnittelutoimisto tai oppilaitos. Näyttöympäristö voi myös liittyä kerho- ja harrastustoimintaan. Piirtämisessä tarvittavia välineitä ovat ammattialan esitystekniset piirustusvälineet ja paperit sekä tarvittaessa tietokone asianmukaisine ohjelmineen. Mallien valmistamiseen tarvitaan ammattialan käsityövälineitä, koneita ja laitteita sekä kyseisen mallin valmistamiseen sopivia pahvi-, puu-, muovi-, metalli- ym. materiaaleja sekä tarvittaessa tietokonetta asianmukaisine ohjelmineen. Jos työpaikalla ei ole tietokonetta, voi tämän osan tehdä näytön järjestäjien kanssa erikseen sovitulla paikalla, esimerkiksi oppilaitoksessa. Näyttö voidaan suorittaa tuotekehitysprosessin vaiheesta riippumatta ryhmä- tai parityönä. Näytön arviointi Teknologian ja tietotekniikan hallinta arvioidaan työtehtävän hallinnan arvioinnin yhteydessä. Kestävän kehityksen edistäminen ja eettiset ja esteettiset taidot arvioidaan työprosessin hallinnan arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Tuotekehitysprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija työskentelee tuotevalmistajana yhteistyössä suunnittelijan kanssa. työskentelee valmistajana tuotekehittelyn eri vaiheissa asiakkaan ja suunnittelijan kanssa. työskentelee valmistajana tuotekehittelyn eri vaiheissa asiakkaan ja suunnittelijan kanssa ja tuntee käytännön tuotesuunnittelutapoja. dokumentointi, tekniset piirustukset, tuotevalmistuksen työohjeet, valmistus prosessin eri vaiheissa, arviointi ja esittely arvioi ohjattuna tuotteiden ominaisuuksia. esittelee ammattialaansa suullisesti ja tuotteita joko visuaalisesti, kirjallisesti tai suullisesti. arvioi tuotteiden ominaisuuksia markkinoinnin, kulttuurin ja kestävän kehityksen näkökulmasta ja vertaa tuotteiden esteettistä ja teknistä laatua sekä tarkoituksenmukaisuutta. esittelee ammattialaansa ja tuotteita visuaalisesti, kirjallisesti ja suullisesti.

12 Työtehtävän hallinta Käsivaraisten, mekaanisten ja tietoteknisten tuotesuunnittelumenetelmien käyttö tuotekehitysprosessin eri vaiheissa esittää kuvallisesti tuoteideoiden rakenteita ja malleja käsivaraisin ja teknisin menetelmin. käyttää ammattialan tavanmukaisia käsivaraisia, mekaanisia tai tietoteknisiä menetelmiä joko rakenteiden ja mallien ideoinnissa, esittämisessä tai dokumentoinnissa. käyttää ammattialan tavanmukaisia käsivaraisia, mekaanisia ja tietoteknisiä menetelmiä rakenteiden ja mallien ideoinnissa, esittämisessä ja dokumentoinnissa. tekee mallin mukaan työvaiheiden valmistusohjeita ja käyttää teknisiä piirustuksia. hankkii esineisiin ja tuotteisiin tavoitteiden mukaiset materiaalit ja tarvikkeet ja valmistaa ohjattuna pienois- ja hahmomalleja. valitsee ja hankkii esineisiin ja tuotteisiin tavoitteiden mukaiset materiaalit ja tarvikkeet ja valmistaa pienois- ja hahmomalleja. Työn perustana olevan tiedon hallinta käyttää ja laatii ohjattuna alansa teknisiä piirustuksia ja tuotevalmistuksen työohjeita. käyttää ja laatii alansa teknisiä piirustuksia, tuotevalmistuksen työohjeita ja dokumentteja. Käsivaraisten, mekaanisten ja tietoteknisten tuotesuunnittelumenetelmien tuntemus ja tiedonhankinta tuotekehitysprosessin eri vaiheissa etsii ja ohjattuna käyttää ideoinnissa ja tuotevalmistuksessa lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoa. etsii ja käyttää ideoinnissa ja tuotevalmistuksessa lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoa. etsii ja käyttää muotoilun, tuotekehittelyn, teknisen valmistuksen, tuotannonsuunnittelun ja kaupankäynnin lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoa. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija tekee tuotteen esityskuvia käsivaraisin ja/tai tietoteknisin menetelmin annettujen luonnosten tai muiden työohjeiden mukaan yhteistyössä asiakkaan tai suunnittelijan kanssa. Opiskelija tekee tuotteen työvaiheiden mukaiset valmistusohjeet ja piirrokset, joissa hyödyntää käsivaraisia ja/tai teknisiä menetelmiä. Opiskelija tekee tuotteesta teknisiä piirustuksia mallin, omien ideoidensa, annettujen luonnosten tai muiden työohjeiden Hän piirtää projektioita ja käyttää tarkoituksenmukaisia viivatyyppejä ja mitoitustapoja. Opiskelija tekee piirustukset sopimuksen mukaan joko käsivaraisin tai tietokoneavusteisin menetelmin. Opiskelija tekee tuotteen pienois- tai hahmomallin annettujen luonnosten, teknisten piirustusten, omien ideoidensa tai muiden työohjeiden

13 3.1.4 Tuotteen tekninen valmistus ja kädentaidot, 20 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ammattialan vaatimusten mukainen tuotevalmistuksen tekninen ja työturvallinen osaaminen. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valitsee ja käyttää ammattialan keskeisiä työmenetelmiä, työkokonaisuuksia tai niiden osia, joita työpaikalla tehdään tuotannollisessa toiminnassa. Opiskelija huolehtii työturvallisuudesta käyttäessään ammattialansa keskeisiä työtapoja, koneita sekä laitteita. Opiskelija valmistaa tuotteen tai sen osan valmiin mallin, työpiirustusten tai sovellettavien työohjeiden mukaan käyttäen alan keskeisiä, perinteisiä työtapoja, materiaaleja ja tuoterakenteita. Hän toimii työpaikalla yksin tai työryhmässä, tehtävän Näyttöympäristö Tuotteen teknisen valmistuksen ja kädentaitojen ammattiosaamisen näytöt voidaan tehdä joko työpaikalla tai oppilaitoksessa, jossa on ammattialan tuotantotoimintaan ja valmistukseen tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä käytettävissä määräysten mukainen työsuojeluvälineistö ja turvallinen työympäristö. Näyttöympäristö voi olla pienyritys, suuri tuotantolaitos, käsityökeskus, työkeskus tai harrastuspiiri, esimerkiksi kansalaisopisto. Työyhteisössä opiskelija voi kuulua johonkin työryhmään tai hän voi tehdä työn yksin. Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Valmistusprosessin hallinta ammattialalla Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija valmistaa ohjeen mukaan alan tuotteen alusta loppuun työpiirroksia käyttäen. arvioi ja kehittää teknistä osaamistaan ja kädentaitojaan. kehittää ohjattuna valmistusmenetelmiä niin, että tuote voidaan valmistaa taloudellisesti. arvioi ja kehittää teknistä osaamistaan ja kädentaitojaan. valitsee, soveltaa ja kehittää valmistusmenetelmiä niin, että tuote voidaan valmistaa taloudellisesti ottaen huomioon ammattialan laatuvaatimukset. valmistaa ammattialan tuotteen alusta loppuun valmiin mallin tai työpiirroksen valmistaa ammattialan yksittäistuotteen alusta loppuun valmiin mallin, työpiirustusten ja sovellettavien työohjeiden

14 Työtehtävän hallinta Ammattialan keskeisten työmenetelmien, - välineiden, koneiden ja laitteiden hallinta käyttää ammattialan keskeisiä työvälineitä, koneita ja laitteita. käyttää ammattialan keskeisiä työmenetelmiä, välineitä, koneita ja laitteita alan työtehtävissä ja tuotteiden valmistuksessa. valitsee ja käyttää ammattialan keskeisiä työmenetelmiä, -välineitä, koneita ja laitteita soveltaen niitä alan työtehtävien, valmistus- ja tuotantotapojen valmistaa ohjeen mukaan ammattialan tuotteen alusta loppuun työpiirroksia käyttäen. valmistaa ammattialan tuotteen alusta loppuun valmiin mallin tai työpiirroksen valmistaa ammattialan yksittäistuotteen alusta loppuun valmiin mallin, työpiirustusten ja sovellettavien työohjeiden käyttää ohjeen mukaan ammattialan perinteisiä työtapoja, materiaaleja ja tuoterakenteita. tekee perinteiset liitokset ja rakenteet ammattialan materiaaleista. tekee perinteiset liitokset ja rakenteet ja pystyy viimeisteltyyn työnjälkeen. Työturvallisuuden hallinta Ammattialan työsuojelumääräykset toimii ammattialan työsuojelumääräysten toimii ammattialan työsuojelumääräysten toimii ammattialan työsuojelumääräysten pitää ammattialansa työvälineet, koneet ja laitteet käyttökuntoisina. pitää ammattialansa työvälineet, koneet ja laitteet käyttökuntoisina ja huoltaa ne. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen kehittää työympäristöään ja toimii siinä järjestelmällisesti. Yhteistyötaidot työskentelee tavoitteellisesti ohjeen mukaan yksin sekä ohjattuna työryhmässä. työskentelee asetettujen tavoitteiden mukaan yksin ja ryhmän jäsenenä. työskentelee asetettujen tavoitteiden mukaan yksin ja ryhmän jäsenenä. toimii ohjeiden mukaan yrityksessä ammattialansa tuotevalmistuksen työntekijänä. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija tekee työpaikalla yleisesti valmistettavan tuotteen valmiin mallin, valokuvan, piirroksen tai työohjeiden mukaan alusta loppuun. Tehdessään tuotetta hän käyttää ammattialalle, kuten puualalle tai metallialalle, tyypillisiä perustyövälineitä, -menetelmiä, -koneita ja -laitteita.

15 3.1.5 Tuotteen suunnittelu ja valmistus, 10 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: suunnitteluun pohjautuva tuotevalmistus. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa tuotekehitysprosessissa yksittäistuotteen tai sarjavalmisteisen tuotteen suunnittelijan tai muotoilijan toimeksiannosta. Opiskelija kehittelee ammattisuunnittelijan kanssa tämän tai asiakkaan antamien luonnosten tai kuvien pohjalta joko yksittäistuotteen tai sarjavalmisteisen tuotteen valmistusta. Hän valmistaa tuotteen, valitsee käytettävät materiaalit ja rakenteet sekä pohtii tuotteen muotoiluun ja valmistukseen vaikuttavia mittasuhteita, muotoja ja värejä. Näyttöympäristö Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen ammattiosaamisen näyttö voidaan tehdä joko työpaikalla tai oppilaitoksessa, jossa on ammattialan tuotantotoimintaan ja valmistukseen tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä käytettävissä määräysten mukainen työsuojeluvälineistö ja turvallinen työympäristö. Näyttöympäristö voi olla pienyritys, suuri tuotantolaitos, käsityökeskus, työkeskus tai harrastuspiiri, esimerkiksi kansalaisopisto. Työyhteisössä opiskelija voi kuulua johonkin työryhmään tai hän voi tehdä työn yksin. Näytön arviointi Kestävän kehityksen edistäminen arvioidaan työprosessin hallinnan arvioinnin yhteydessä. Eettiset ja esteettiset taidot arvioidaan työtehtävän hallinnan ja ongelmanratkaisutaitojen arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Tuotesuunnittelu ja valmistus tuotekehitysprosessissa kehittää ohjattuna käsityönä valmistetun tuotteen sarjavalmisteiseksi. kehittelee ja ideoi työtapoja ja valmistusteknisiä ratkaisuja. kehittää käsityönä valmistetun tuotteen sarjavalmisteiseksi.

16 etsii tuotteen valmistukseen ja muotoiluun liittyvää tietoa ja lähdeaineistoja ja ohjattuna soveltaa hankkimaansa tietoa tuotteen valmistukseen ja muotoiluun. etsii ja käyttää tuotteen valmistukseen ja muotoiluun liittyvää tietoa ja lähdeaineistoja. valmistaa tuotteen suunnitteluun pohjautuvien valmistusohjeiden valmistaa tarkoituksenmukaisen tuotteen laatuvaatimuksien mukaisesti. valmistaa esteettisesti toimivan, tarkoituksenmukaisen ja markkinointikelpoisen tuotteen laatuvaatimuksien mukaisesti luonnosten, teknisten piirustusten, hahmomallien ja esitekuvien perusteella. Työn perustana olevan tiedon hallinta arvioi ohjattuna eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia ja merkitystä tuotteen arvostukseen. arvioi eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia ja merkitystä tuotteen arvostukseen. Ammattialan tuotesuunnittelu- ja tuotantotapojen sekä tuotevastuun ja tekijänoikeuksien perusasioiden tuntemus ja taloudellinen ajattelu valmistaa tuotteen tuotesuunnittelun valmistusohjeiden tuntee ammattialan tuotesuunnittelua ja tuotantotapoja siten, että pystyy valmistamaan tarkoituksenmukaisen tuotteen laatuvaatimuksien tuntee ammattialan tuotesuunnittelua, tuotantotapoja ja taloudellista ajattelua siten, että pystyy valmistamaan esteettisesti toimivan, tarkoituksenmukaisen ja markkinointikelpoisen tuotteen laatuvaatimuksien mukaisesti luonnosten, teknisten piirustusten, hahmomallien ja esitekuvien perusteella. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Ongelmanratkaisutaidot valitsee ohjeiden perusteella käyttötarkoitukseen sopivat materiaalit ja rakenteet. tuntee ohjattuna tuotevastuun ja tekijänoikeuksien perusasiat siten, että pystyy neuvottelemaan tuotteen vaatimuksista. ottaa huomioon muotoilun ja valmistuksen välisen yhteyden ja valitsee ohjattuna materiaalit, mittasuhteet ja tekniset rakenteet. tuntee tuotevastuun ja tekijänoikeuksien perusasiat siten, että pystyy neuvottelemaan tuotteen vaatimuksista. ottaa huomioon muotoilun ja valmistuksen välisen yhteyden ja valitsee sen mukaan materiaalit, mittasuhteet ja tekniset rakenteet.

17 soveltaa ohjattuna muoto-, väri- ja tilasommittelun perusasioita sekä kulttuurin asettamia vaatimuksia. soveltaa muoto-, väri- ja tilasommittelun perusasioita sekä kulttuurin asettamia vaatimuksia. arvioi tuotteiden laatutasoa, markkinointimahdollisuuksia ja kestävän kehityksen periaatteita. Yhteistyötaidot toimii suunnittelijan apuna tuotevalmistuksessa. työskentelee yhteistyössä suunnittelijan kanssa. työskentelee suunnittelijan toimeksiannosta. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija kehittää ammattisuunnittelijan valmistamaa protoa niin, että se soveltuu valmistettavaksi piensarjatyönä. Opiskelija kehittelee yhteistyössä ammattisuunnittelijan kanssa työpaikassa valmistettavaan tuotteeseen parannuksia, jotka tulevat tuotteen muotoon, jonkin sen osan muotoiluun tai tuotteen valmistukseen. Opiskelija valmistaa yhteistyössä ammattisuunnittelijan tai asiakkaan kanssa heidän toivomustensa mukaisen tuotteen käyttäen suunnittelun lähtökohtana valmista mallia, muunneltavaa työpiirrosta tai suunnittelijan tai asiakkaan esittämää ideaa. 3.1.6 Tuotteen asiakaslähtöinen valmistus, 10 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: tuotteen valmistaminen asiakkaan tarpeen Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija valmistaa tuotteen asiakkaan tarpeen Hän vastaa mahdollisimman itsenäisesti valmistukseen liittyvistä toiminnoista, kuten tarjousten ja tilausten tekemisestä, materiaalien hankkimisesta, aikataulun laatimisesta, hinnoittelusta ja laskutuksesta. Opiskelija sopii asiakastapaamiset, työn suunnittelu- ja luovutustilaisuudet sekä neuvottelutilanteet. Asiakaskeskusteluissa opiskelija esittää tuotteen ominaisuuksiin, valmistukseen ja käytettäviin ratkaisuihin liittyviä ideoitaan ja asiantuntemustaan sekä suullisesti että luonnoksin, materiaalinäyttein tai muulla tavalla havainnollistaen. Näyttöympäristö Tuotteen asiakaslähtöisen valmistuksen ammattiosaamisen näyttöympäristö voi olla pienyritys, myymälä, suurempi tuotantolaitos, käsityökeskus, harrastepiiri, oppilaitos tms. paikka, jossa opiskelija toimii vuorovaikutuksessa suoraan asiakkaan kanssa. Asiakkaan voi hankkia yritys, oppilaitos tai opiskelija. Näytön aikana opiskelija huolehtii yhteydenpidosta asiakkaaseen ja muihin sidosryhmiin.

18 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Valmistusaikataulun suunnittelu: asiakastapaamisten ajankohdat, tarjousten, hinnoittelun, tilauksien, tavarahankinnan ja laskutuksen käytänteet työskentelee sovitun aikataulun hankkii tuotteen valmistamiseen tarvittavia materiaaleja ja tarvikkeita sekä ohjeiden mukaan laskee valmistamansa tuotteen materiaalikustannukset. suunnittelee ohjattuna valmistusaikataulun. työskentelee sovitun aikataulun tekee ohjattuna tarjouksia, tilauksia ja laskuja ja hinnoittelee ohjattuna työn kokonaiskustannukset. suunnittelee valmistusaikataulun ja noudattaa sitä. tekee valmistajana tarjouksia ja tilauksia, laskuttaa ja hankkii tavaroita ja hinnoittelee työn kokonaiskustannukset. Työtehtävän hallinta Asiakastapaamiset ja tuotevaatimuksista ja valmistuksesta neuvotteleminen Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen työskentelee ja kommunikoi ohjattuna suoraan asiakkaan kanssa. työskentelee ja kommunikoi ohjattuna suoraan asiakkaan kanssa. neuvottelee ohjattuna tuotteen vaatimuksista ja valmistuksesta. sopii asiakastapaamisista. neuvottelee tuotteen vaatimuksista ja valmistuksesta. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot kokoaa ohjattuna asiakkaalle tietoa tuotteesta ja sen valmistuksesta. kokoaa asiakkaalle tietoa tuotteesta ja sen valmistuksesta. esittää ideansa ja kommunikoi asiakkaan kanssa yleiskielellä. esittää ideansa ja kommunikoi asiakkaan kanssa yleis- ja ammattikielellä. Yhteistyötaidot toimii ohjattuna muuttuvissa tilanteissa ja etsii ohjattuna uusia ratkaisumalleja. toimii joustavasti muuttuvissa tilanteissa ja etsii uusia ratkaisumalleja.

19 Yhteiset painotukset Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta valmistaa tuotteen asiakkaalle ohjeiden valmistaa ohjattuna tuotteen, joka vastaa asiakkaan vaatimuksia ja sopii sovittuun käyttötarkoitukseen. valmistaa asiakkaan vaatimusten mukaan tuotteen sovittuun käyttötarkoitukseen. työskentelee valmistuksessa ottaen ohjattuna tuotevastuulain huomioon. työskentelee valmistuksessa ottaen huomioon tuotevastuulain. Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Pakolliset opinnot 3.1.7 Kulttuurin soveltaminen, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: ammattialan kulttuurin tunteminen ja soveltaminen. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija suunnittelee ja valmistaa perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä käyttäen ja soveltaen kohderyhmälle ja kulttuurialueelle sopivan tuotteen. Opiskelija soveltaa työprosessissa alan historian ja kulttuurin tuntemustaan, mikä tulee esille valmiissa tuotteessa. Opiskelija käyttää perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä sekä hyödyntää alan historian tietoa tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa, tunnistamisessa ja ajoittamisessa. Näyttöympäristö Kulttuurin soveltamisen ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä yrittäjän tai yrityksen kanssa tai oppilaitoksen ja museon, teatterin, seurakunnan tai muun kulttuurilaitoksen yhteistyöprojektina. Tärkeätä on se, että opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa alan perinteen ja kulttuurin tuntemusta ja soveltamiskykyä. Kun näyttö järjestetään yhteistyöprojektina, ovat tehtävät usein niin laajoja (esimerkiksi näyttelyn kokoaminen), että näyttö on hyvä järjestää ryhmä- tai parinäyttönä. Tällaisessa projektissa opiskelija ei välttämättä suorita näyttöä täysin itsenäisesti, vaan kiinteässä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Kulttuurin soveltaminen näytetään mahdollisimman joustavasti opiskelun aikana joko muiden näyttöjen yhteydessä tai omana näyttönään.

20 Näytön arviointi Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta Kulttuuritiedon soveltaminen suunnitteluun ja valmistukseen Työtehtävän hallinta Perinteisten käsityötekniikoiden ja työmenetelmien käyttö TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija hyödyntää ohjattuna suunnittelussa ja valmistuksessa ammattialan historiaa. käyttää ohjattuna alan perinteisiä käsityötekniikoita. jäsentää ohjattuna hankkimaansa tietoa siten, että osaa tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa ottaa huomioon kohderyhmän. käyttää ohjattuna ammattialansa perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä. jäsentää ja soveltaa hankkimaansa tietoa siten, että osaa tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa ottaa huomioon kohderyhmän ja kulttuurialueen. käyttää ammattialansa perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammattialan kulttuurihistorian, muotihistorian ja tyylitiedon sekä tapakulttuurin tuntemus tunnistaa ja ajoittaa alan tuotteita lähdeaineiston perusteella siten, että pystyy ohjattuna käyttämään perinteisiä käsityötekniikoita. tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita sekä niiden tyyliominaisuuksia ja tunnuspiirteitä lähdeaineiston perusteella siten, että pystyy ohjattuna käyttämään ammattialansa perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä. tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita sekä niiden tyyliominaisuuksia ja tunnuspiirteitä siten, että pystyy käyttämään ammattialansa perinteisiä käsityötekniikoita ja työmenetelmiä. tuntee joko materiaaleihin, tuotevalmistukseen, tuotteisiin ja niiden käyttöön liittyvää historiaa tai alan tyylihistoriaa ja muodin vaiheita siten, että osaa suunnitella ja valmistaa tuotteen perinteisistä lähtökohdista. tuntee materiaaleihin, tuotevalmistukseen, tuotteisiin ja niiden käyttöön liittyvää historiaa sekä alan tyylihistoriaa ja muodin vaiheita siten, että osaa suunnitella ja valmistaa tuotteen perinteisistä lähtökohdista. tuntee kansallista käsityön, taideteollisen ja teollisen tuotannon menneisyyttä ja nykytilaa siten, että osaa suunnitella ja valmistaa tuotteita. tuntee kansallista ja kansainvälistä käsityön, taideteollisen ja teollisen tuotannon menneisyyttä ja nykytilaa sekä kehitykseen vaikuttaneita asioita siten, että osaa suunnitella ja valmistaa tuotteita.

21 noudattaa ohjeiden mukaan alan tapakulttuuria. seuraa ohjattuna alan kehitystä tutustumalla julkaisuihin. seuraa alan kehitystä tutustumalla julkaisuihin, osallistumalla keskeisiin tapahtumiin sekä olemalla vuorovaikutuksessa alalla toimivien kanssa. Esimerkkejä näytöistä Opiskelija esittelee perinteisen työtavan valmistustekniikan työnäytöksessä alan messuilla. Opiskelija suunnittelee ja valmistelee työnäytöksen. Hän valitsee valmistusmateriaalit ja työvälineet sekä valmistelee esittelymateriaalin, kuten etukäteen valmistetut tai hankitut näytteet valmistusmenetelmästä ja jaettavat ohjemonisteet. Työnäytöksessä opiskelija tekee tuotetta ja kertoo tekniikasta messuvieraille. Tuotteen tekeminen tai vanhan tuotteen korjaaminen noudattaa tietyn aikakauden työtapoja ja tyyliä. Opiskelija suunnittelee uuden myytävän tuotteen perinteisistä lähtökohdista (esimerkiksi jugendhenkiset tekstiilit). Suunnittelu sisältää näytteen tekemisen tekstiilin yksityiskohdasta. 3.1.8 Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu, 5 ov Näytöissä esille tuleva keskeinen osaaminen: tuotteen muodon, ulkoasun ja valmistuksen suunnittelu ja esittely. Näytön kuvaus Ammattiosaamisen näytössä opiskelija tekee asiakkaalle suunnittelutyön, johon sisältyy tuotteen muodon, ulkoasun ja valmistuksen suunnittelua. Opiskelija kehittelee ideaa, hankkii tietoa ja keskustelee asiakkaan kanssa. Hän valitsee materiaalit ja rakenteet, tekee kokeiluja ja mallikappaleita sekä kuvia suunnitelmista käyttäen tekstiili- ja vaatetusalalle ominaisia työtapoja ja välineitä. Hän esittelee suunnitelmiaan työn eri vaiheissa. Näyttöympäristö Tekstiilin ja vaatetuksen ammattiosaamisen näytöt voidaan toteuttaa esimerkiksi pienyrityksissä, kangaskaupoissa, sisustusliikkeissä, teattereissa, käsityökeskuksissa tai oppilaitoksessa. Suunnitteluun sekä kokeilujen ja mallikappaleiden tekemiseen tarvitaan ammattialalle ominaiset työvälineet, koneet ja laitteet sekä tarkoituksenmukaiset materiaalit ja tarvittaessa tietokone asianmukaisine ohjelmineen. Asiakassuhde voi muodostua yrityksen tai oppilaitoksen välittämänä, tai opiskelija voi hankkia asiakkaan itse.

22 Näytön arviointi Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen arviointi sisältyy työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointiin. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työn suunnittelu tuotesuunnitteluprosessin mukaan Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H3) KIITETTÄVÄ (K5) Opiskelija Opiskelija Opiskelija suunnittelee omaa työtään ohjeiden suunnittelee ja ohjattuna organisoi työnsä tuotesuunnitteluprosessin mukaisesti. suunnittelee ja organisoi työnsä tuotesuunnitteluprosessin mukaisesti. Tuotesuunnitteluprosessi: tiedonhaku, ideointi, havainnollistaminen, tuotteen kehittäminen ja vuorovaikutus Työtehtävän hallinta Ammattialan tuotesuunnittelutapojen, välineiden ja menetelmien käyttö tuotesuunnittelun eri vaiheissa suunnittelee ohjattuna tuotteen muotoa ja ulkonäköä tai tuotteen teknisen toteuttamisen. tekee ohjattuna havaintoja ympäristöstään ja käyttää lähdeaineistoja. tulkitsee ohjattuna kuvia ja luonnoksia tai kehittelee asiakkaalta saatuja ideoita. suunnittelee tuotteen muotoa ja ulkonäköä sekä tuotteen teknisen toteuttamisen. tekee havaintoja ympäristöstään ja käyttää lähdeaineistoja. tulkitsee kuvia ja luonnoksia sekä kehittelee asiakkaalta saatuja ideoita. kuvaa tuoteideoita. vertailee ohjattuna tuotteeseen soveltuvia materiaaleja, rakenteita ja valmistustapoja. käyttää ohjattuna kuvallisen ilmaisun tyylittelykeinoja tai ammattialan teknisen piirtämisen ilmaisutapoja havainnollistamisessa. etsii ohjattuna ja vertailee vaihtoehtoisia materiaaleja, rakenteita ja valmistustapoja. käyttää kuvallisen ilmaisun tyylittelykeinoja ja ammattialan teknisen piirtämisen ilmaisutapoja havainnollistamiskeinoina. etsii ja vertailee malliin sopivia vaihtoehtoisia materiaaleja, rakenteita ja valmistustapoja. lukee ja ohjeiden avulla laatii työohjeita ja teknisiä piirustuksia. lukee ja laatii työohjeita sekä ohjeiden avulla teknisiä piirustuksia. lukee ja laatii alansa työohjeita ja teknisiä piirustuksia.