Evijärven kunnostus hanke KOHO Hankesuunnitelma 8.3.2016 luonnos 1
1. Evijärvi ja sen valuma-alue 1.1. Perustiedot Evijärvi on matala ja humuspitoinen järvi Ähtävänjoen valuma-alueen keskiosassa. Suurin järveen laskeva joki on Välijoki, joka saa alkunsa Lappajärvestä. Evijärvestä puolestaan saa alkunsa Ähtävänjoki, joka laskee Luodon-Öjanjärveen. Evijärvi on matala ja sokkeloinen. Järvessä on runsaasti saaria. Suurin saari on nimeltään Kettusaari. Evijärveä on säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 10.10.1991 myöntämän säännöstelyluvan mukaisesti. Säännöstelyn yläraja on veden korkeudella N60 +62,15 m (161,75) ja alaraja korkeudella N60 +61,40 m (160,75). Granbergin ym. (1989) mukaan Evijärven säännöstelyn vaikutus näkyy mm. kevättalven alivedenkorkeuksien laskuna ja kevättulvan viivästymisenä luonnontilaan verrattuna. Lappajärven säännöstely vaikuttaa Evijärven vedenkorkeuksiin. Viime vuosina kesäaikaista vedenkorkeutta on pidetty tarkoituksella noin 10 cm korkeammalla kuin lupapäätöksessä on määrätty (Elgbacka 2016) Evijärvi ja sen valuma-alue järven pinta-ala 28 km² lähivaluma-alue, 84 km² josta peltoa 19 % syvin kohta 3,5 m keskisyvyys 1,7 m teoreettinen veden viipymä 6 viikkoa rantaviivaa 288 km saaria 132 vapaa-ajan asuntoja n. 700 kpl 1.2. Vedenlaatu Evijärvi jakaantuu veden vaihtuvuuden ja veden laadun perusteella keskiosan läpivirtausalueeseen ja mataliin lahtialueisiin. Läpivirtausalueella veden laatuun vaikuttaa Välijoesta virtaava vesi ja on laadultaan parempaa kuin veden vaihtuvuudeltaan heikompien lahtien vesi. Matalat lahdet kärsivät varsinkin talvisin usein hapenpuutteesta. Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailun yhteydessä otetaan vuosittain vesinäytteitä myös Evijärven Isoselän syvänteestä. Evijärven vesi on melko tummaa ja ravinteikasta. Vuonna 2014 kokonaisfosfori vaihteli 32-46 ug/l ja klorofylli a 12 26 ug/l, joiden perusteella järvi voidaan luokitella rehevöityneeksi. Järven happipitoisuus vuonna 2014 oli pääosin hyvällä tasolla. Viime vuosina järvessä on todettu kesäaikaan sinileväkukintoja lahtialueilla. Evijärvi on kuulunut noin 15 vuotta valtakunnalliseen leväseurantaan. Leväseurantapisteenä on ollut Sillankorvan uimaranta. Järven ekologinen tila luokitellaan tyydyttäväksi. 1.3. Vesikasvillisuus Matalassa Evijärvessä on runsaasti ilmaversoisia ja kelluslehtisiä vesikasveja. Vesikasvit peittävät noin reilun kolmanneksen järven pinta-alasta. Yleisimpänä kasvaa mm. 2
järviruokoa, järvikaislaa, ulpukkaa, ahvenvitaa sekä siimapalpakkoa. Vesikasvit ovat vallanneet matalat lahdet mutta myös virtauspaikkoja. Runsas vesikasvillisuus heikentää osaltaan veden vaihtuvuutta ja lisää järven kuormitusta. Evijärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamana. Aineisto on Suomen ympäristökeskuksessa käsittelyssä. (Anssi Teppo, suullinen tieto, helmikuu 2016) 1.4. Kalasto Evijärvi on kalaisa järvi. Järvi on tunnettu runsaista lahna- ja haukisaaliista. Kalastoon kuuluu hauen ja lahnan lisäksi mm. ahven, särki, muikku, kuore, made, kuha, taimen, siika. Suurin saatu kala, hauki, on ollut 16,5 kg ja se on pyydetty Isoteerinevanlahdelta (Hippi 2003). Länsi-Suomen vesioikeuden 8.7.1987 antamassa päätöksessä on Länsi-Suomen ympäristökeskukselle määrätty kalanistutus- ja tarkkailuvelvoite (nyk. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn kalastukselle aiheuttamista vahingoista. Maa- ja metsätalousministeriö on siirtänyt vuonna 2007 määrättyjen velvoitesuunnitelmien hyväksymisen Pohjanmaan TE-keskukselle. Nykyistä istutussuunnitelmaa on noudatettu vuodesta 2008 lähtien. Viimeisin Etelä- Pohjanmaan ELY- keskuksen laatima Lappa- ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoiteraportti on vuosilta 2009 2015. (Alaja 2015) Evijärveen istutetaan nykyisin 1-kesäistä planktonsiikaa 150 000 kpl/vuosi ja 3-4 vuotista taimenta 450 kpl/vuosi. (Alaja 2015) Kalastoon liittyviä selvityksiä on tehty mm. jätevedenpuhdistamojen ympäristölupien hakemisen yhteydessä sekä lupamääräysten velvoittamana. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on toiminut kuntien jätevedenpuhdistamojen ym. lupien määräysten yhteistarkkailukoordinaattorina ja yhteistarkkailuihin on liittynyt myös kalastokyselyjä. Viimeisin Ähtävänjoen, Kruunupyyjoen ja Purmonjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu raportti on vuodelta 2010. Kalastus Evijärvestä on vapaa-ajankalastusta. Ammattikalastajia ei ole. Kalansaalis vaihteli vuosina 2001 2013, 26396 kg - 48 637 kg. Kokonaissaalista verkkojen osuus on ollut 2000-luvulla 23-44% ja katiskan osuus 23-37 %. Uistinsaaliin osuus kokonaissaaliista on noussut jonkin verran 2000-luvun alun tiedusteluihin verrattuna, kun taas katiskan ja verkkojen saalisosuus on vastaavasti laskenut hieman. (Alaja 2015) Vuonna 2013 Evijärven tärkeimmät saalislajit olivat hauki (36 %), ahven (26%) ja särki (22%). Kuha-, siika ja taimenkannat ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla (Alaja 2015) Vuoden 2010 yhteistarkkailuraportin mukaan Evijärven Kniivilänlahdella ja Jokisuunlahdella tehdyissä koeverkkokalastuksessa saatiin eniten särkiä ja ahvenia. Lisäksi jonkin verran lahnoja, kiiskiä ja salakoita. 3
1.5. Järven ravinnekuormitus Evijärvestä ei ole tehty erillistä kuormitusselvitystä. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty Ähtävänjoen fosfori- (P) ja typpikuormituksen (N) jakauma (%) eri kuormituslähteille seuraavasti: P % N% Maatalous 42,5 38,6 Metsätalous 3,0 2,1 Laskeuma 3,7 12,5 Luonnonhuuhtouma 20,0 29,9 Haja-asutus 11,5 3,9 Turkistarhaus 12,3 6,6 Pistekuormitus 1,0 4,2 Turvetuotanto 1,3 2,1 Evijärven ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormittajien välille lienee samankaltainen kuin koko Ähtävänjoen vesistöalueella. 1.6. Evijärven ekologinen tila Vesienhoitoa suunnitellaan valtakunnallisesti vesihuoltoalueittain, joita Manner-Suomessa on seitsemän. Vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila. Valtioneuvosto on hyväksynyt 3.12.2015 vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon suunnittelu perustuu EU:n direktiiviin vesipolitiikan puitteista (vesipolitiikan puitedirektiivi, vesipuitedirektiivi). Evijärvi on osa Ähtävänjoen vesistöä, joka kuuluu Luodon-Öjanjärveen laskeviin vesistöihin. Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren vesienhoitoalueeseen. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen toimenpideohjelmassa vuoteen 2021on asetettu vesien ekologisen ja kemiallisen luokittelun avulla vesistökohtaiset tilatavoitteet. Toimenpideohjelmassa todetaan Evijärvestä: Evijärvi on suurehko matala läpivirtaustyyppinen humusjärvi. Kasviplanktonin osalta järvi luokittuu hyväksi, vaikka sinileväkukintoja tavataankin ajoittain. Suurin osa järven vesistä ja siten myöskin kuormituksesta on peräisin Välijoesta. Veden laatu on kuitenkin jonkin verran huonompaa kuin Välijoessa. Järveä kuormittaa jätevesien rehevöittämä Kirsinpäkki. Järvi on runsassaarinen ja sokkeloinen. Selkävesien tila on parempi kuin veden vaihtuvuudeltaan heikompien lahtialueiden, jotka varsinkin talvisin kärsivät usein hapenpuutteesta. Vesikasvillisuus on järvellä melko runsasta. Evijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Evijärveen kohdistuu vahva virkistyskäyttö vakituisen haja-asutuksen ja loma-asutuksen myötä. Nykyiset ilmasto-olosuhteet ovat muuttaneet Lappajärven ja Evijärven juoksutuksien toteuttamista ja sen takia säännöstelyluvan muuttaminen joustavammaksi 4
voi tulla ajankohtaiseksi hyydeongelmien huomioimiseksi ja ehkäi Evijärveen kohdistuu vahva virkistyskäyttö vakituisen haja-asutuksen ja loma-asutuksen myötä. Nykyiset ilmasto-olosuhteet ovat muuttaneet Lappajärven ja Evijärven juoksutuksien toteuttamista ja sen takia säännöstelyluvan muuttaminen joustavammaksi voi tulla ajankohtaiseksi hyydeongelmien huomioimiseksi ja ehkäsemiseksi. semiseksi. Toimenpideohjelman mukaan Evijärven ekologisen tilan saaminen hyväksi tarkoittaa, että tavoitteena ravinnekuormituksen lasku 20 % sekä säännöstelykäytännön kehittäminen lahtialueiden happiongelman vähentämiseksi..klorofylli-pitoisuuksien osalta järvi on tavoitearvoissa ja fosforin osaltakin melkein. 1.6. Aiemmat kunnostustoimenpiteet Vesikasvien poistaminen Kniivilänlahtea on kunnostettu säännöllisesti joko niittämällä vesikasvillisuutta tai ruoppauksin aina 1970-luvulta alkaen. Länsi-Suomen vesioikeus on vuonna 1998 antanut Evijärven kunnalle päätöksen Kniivilänlahden kunnostamisesta, joka on käsittänyt sekä vesikasvillisuuden niittämistä että ruoppausta. Kunnostustyöt on toteutettu vuosina 1999-2003. Kirkonkylän osakaskunta on jatkanut vesikasvien niittämistä mm. 2010- luvulla. Lahdenkylän osakaskunta on poistanut vesikasvillisuutta Puotisenlahdesta kuuden vuoden ajan vuosina 2009-2015?. Osakaskunnalla on ollut käytössä oma niittokone, jonka hankkimiseen on saatu rahoitus Aisaparilta. Inan- ja Jokikylän osakaskunnilla on käytössä myös omat niittokoneet ja vesikasveja on niitetty omatoimisesti viime vuosien aikana osakaskuntien vesialueilta. Lisäksi Särkikylän osakaskunnan alueella on tehty vesikasvien niittotyötä. Vesistöhankkeet Evijärven kunta on osallistunut Lappajärvi Life (1999-2002) ja Ympäristöystävällinen Järviseutu (2002-2005)- hankkeiden rahoitukseen. Life- hankkeen toimenpiteet keskittyivät Lappajärven valuma-alueelle. Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeessa toteutettiin toimenpiteitä Evijärven lähivaluma-alueella mm. haja-asutuksen ja maitohuoneiden jätevesien käsittelyn kunnostuskohteita. Lisäksi kartoitettiin Evijärven rantapeltojen suojavyöhykkeiden tarpeellisuus sekä tehtiin peloilta tulevan kuormituksen vähentämiseksi kosteikkokartoitus Evijärven lähivaluma-alueella. Suunnitelmista julkaistiin raportit. Laadittuja suunnitelmia voidaan hyödyntää myös uudessa Evijärven kunnostus hankkeessa. - Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Evijärven ja Kerttuanjärven valuma-alueilla, 2004, Pollari Janne - Järviseudun kosteikkokartoitus, 2005, Hakola Mari 5
1.7. Kuormituksen vähentäminen 1.7.1.Maatalous Maatalouden ympäristötukijärjestelmän kautta voidaan vaikuttaa maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Maatalouden ympäristötukeen on liittynyt Evijärven viljelijöistä n. xx %. Maatalouden uusi ohjelmakausi on alkanut vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020. Uudessa ympäristökorvauksessa ei enää ole jakoa kotieläin- ja kasvinviljelytiloihin. Lisätoimenpiteet ovat lohkokohtaisia, kun ne aikaisemmin olivat koko tilaa käsittäviä. Tilalla sitoumuskauden aikana käytettävät toimenpiteet on valittava ensimmäisenä sitoumusvuonna. Pakko ei ole valita yhtään lohkokohtaista toimenpidettä, jolloin tilalle maksetaan vain ympäristökorvauksen perusosa. Lohkokohtaisia toimenpiteitä ovat mm. lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten ainesten kierrättäminen, - ympäristönhoitonurmet kuten suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. 1.7.2. Asumisjätevedet Evijärven jätevedenpuhdistamo saneerattiin vuonna 2015. Puhdistamolle, johdetaan Evijärven keskustaajaman alueelta tulevat jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu xxx m 3 :n jätevesien käsittelylle. Puhdistamolla otetaan vastaa haja-asutusalueen kiinteistöjen sakokaivolietettä. Vuosittain käsitellyn lietteen määrä on noin xxxx m 3. Evijärven kunnan haja-asutusalueen jätevesihuollon yleissuunnitelma valmistui vuonna 2013. Suunnitelman pohjalta laadittiin myös viemäröintisuunnitelma ns. Tervosen alueelle vuonna 2014. Suunnitteluun saatiin EAKR-rahoitus. Ympäristöystävällinen Järviseutu hankkeessa vuosina 2002-2005 annettiin neuvontaa ja avustettiin järjestelmien suunnittelua ja rakentamista yhteensä noin 50 kiinteistöllä. Hajajätevesineuvonta hankkeessa (Jässi) vuonna 2014 annettiin kiinteistökohtaista puolueetonta jätevesineuvonta. Evijärvellä neuvonta kohdistui Jokikylän alueelle, jonne tarjottiin neuvontakäyntejä 115 kpl ja niistä toteutui 59 kpl. Molempiin hankkeisiin kuului lisäksi yleisneuvontaa mm. kylätilaisuuksia. 1.7.3. Metsätalouden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen Vuosina 2006-2008 metsäkeskus on toteuttanut Evijärven-Ähtävännjoen vesiensuojelun tehostamishankkeen. Hankealue on ollut 5 500 ha ja se on sijoittunut Evijärven m. Inan alueelle. Luonnonhoitojanke toteutettiin Kemera -rahoituksella Ähtävänjokirahasto on ollut hankkeen osarahoittajana. 6
1.7.4 Turkistarhaus Evijärven kunnan alueella sijaitsee yhteensä noin 45 kunnan ja ELY-keskuksen valvonnassa olevaa tarhaa. Lähes kaikilla tarhoilla on voimassa oleva ympäristölupa tai tarhalle nn tehty lupaharkinta. Maapohjalle rakennettujen varjotalojen jätevedet käsitellään yleensä hiekkasuodatuksessa. Uudet varjotalot on rakennettu tiiviille lanta-alustoille, joista jätevedet johdetaan umpikaivoon. Tarhojen toimintaa valvotaan säännönmukaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehdään kolme vuoden välein. Valvontailmoitukset tehdään joka vuosi. Tarhojen puhdistamojen toimintaa seurataan vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Hiekkauodattimien hiekat tulee vaihtaa noin kolmen vuoden välein tai harvemmin, mikäli näytteiden perusteella puhdistamo toimii ympäristölupamääräysten mukaisesti. 2. Evijärven kunnostus hankkeen (KOHO) organisointi ja rahoitus 2.1. Hankkeen toteuttajat ja ohjausryhmä Evijärven kunta on varannut vuodelle 2016 talousarvioon 50 000 euroa Evijärven kunnostamiseen. Evijärven kunnanhallitus on 3.2.2016 tehnyt päätöksen Evijärven kunnostus hankkeen käynnistämisestä ja ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmässä on edustettuina kunnan edustajien lisäksi viiden eri osakaskunnan puheenjohtajat sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n edustaja. Asiantuntijana ohjausryhmän kokoukseen voidaan kutsua mm Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Aisaparin ja Evijärven Kortesjärven kalastusalueen edustajat. Ohjausryhmän kokoonpano: Tuomo Saari, Evijärven kunta Pertti Vesala, Evijärven kunta Eeva-Maija Savola, Evijärven kunta Tapio Elgbacka, Evijärven Kirkonkylän maa- ja vesiosakaskunta Aapo Kirsilä, Evijärven Jokelankylän Osakaskunta Markus Kattilakoski, Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunta Kai Vesala, Osakaskunta Inan yhteiset alueet Ari Siltanen Särkikylän osakaskunta Eeva-Kaarina Aaltonen, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Päivi Kultalahti, Aisapari, asiantuntijajäsen Marko Aalto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntijajäsen Kim Klemola, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, asiantuntijajäsen Mauno Puotinen, Evijärven Kortesjärven kalastusalue, asiantuntijajäsen 7
2.2. Hankkeen kesto ja rahoitus Hankeaika on 4 vuotta eli 2016 2019. Kunnanvaltuuston rahoituspäätös 50 000 euroa koskee vuotta 2016. Kunnan taloussuunnitelmaan on varattu 50 000 euroa vuodelle 2017. Tavoitteena on saada kunnan ja/tai muu rahoitus vuosille 2018-2019. Evijärven Kirkonkylän maa- ja vesiosakaskunta, Evijärven Jokelankylän Osakaskunta, Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunta ja Särkikylän osakaskunta rahoittavat kukin 2000 eurolla ja Osakaskunta Inan yhteiset alueet 1000 eurolla hanketyöntekijän palkkaamista, yhteensä 9000 euroa. Lisäksi hanketyöntekijän palkkaukseen haetaan Ähtävänjokirahastosta avustus. Erillisiin kunnostuskohteisiin haetaan kunnan rahoitusosuuden lisäksi mm. Leaderrahoitusta Aisaparin kautta. 3. Hankkeen tavoitteet Evijärven kunnostus hankkeen KOHO tavoitteena on parantaa Evijärven vedenlaatua ja virkistyskäyttöä ja päästä tilatavoitteeseen hyvä. Evijärven kunnostushankkeessa tavoitteena on vähentää järven sisäistä kuormitusta poistamalla vesikasvillisuutta virtauspaikoista ja lahdista kaikkien osakaskuntien alueella. Lisäksi edistetään vähempiarvoisten kalojen kalastusta. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi tavoitteena on vähentää mm. maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta. 3.1. Hanketyöntekijän palkkaaminen Hankkeeseen palkataan hanketyöntekijä 4-5 kk:n ajaksi ainakin vuodeksi 2016 ja 2017. Työ ajoittuu toukokuusta syyskuuhun väliselle ajalle. Hanketyöntekijän tehtäviin kuuluu järven kunnostustoimenpiteiden suunnittelua ja edistämistä, tiedotusta sekä hankehallinnointia. Työ käsittää sekä kenttä- että toimistotyötä. Osakaskunnat osallistuvat hanketyöntekijän palkkaukseen. Lisäksi haetaan rahoitusta palkkakustannuksiin Ähtävänjokirahastosta. Kunnan insinöörin ja ympäristösihteeri osallistuvat hankkeen hallinnointiin, hanketyöntekijän ohjaukseen sekä toimenpiteiden toteutukseen. 4. Hankkeen kunnostustoimenpiteet 4.1. Veden virtausten ja vaihtuvuuden parantaminen Veden virtausta ja vaihtuvuutta parannetaan niittämällä vesiskasvillisuutta virtauspaikoista ja lahdista. Mikäli on tarvetta syventää vesialuetta, tehdään ruoppauksia. 8
Lahdenkylän, Inankylän ja Jokikylän osakaskunnilla on omat niittolaitteet. Niittäminen aloitetaan näillä laitteilla ja osakaskuntien alueella. Samoilla koneilla jatketaan Kirkonkylän ja Särkikylän vesialueilla. Osakaskunnissa sovitaan niittämisestä vastaavat henkilöt. Työstä maksetaan tuntikorvaus. Laajemmissa niittourakoissa, joissa tarvitaan osakaskuntien omistamia niittokoneita tehokkaampia laitteita, kilpailutetaan työ ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Ennen vesikasvien niittoa, tehdään ilmoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hyödynnetään vuonna 2015 tehtyä vesikasvillisuusselvitystä. Säilytetään koskemattomina kalojen tärkeimmät kutualueet. Niittämisessä ja ruoppaamisessa huomioidaan lintujen pesintä. Niittäminen toteutetaan pääasiassa 1-2 kertaa kesässä kesä ja heinäkuun aikana. Mahdolliset ruoppaukset tehdään keväällä tai syksyllä, ennen ja jälkeen lomakauden, niin että aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa järven virkistyskäytölle. Haetaan Leader rahoitusta kunnostuskohteisiin, mistä päätetään ohjausryhmässä. Alle on koottu Evijärven osakaskuntien ehdotuksia niitto- ja ruoppauskohteista. Hankkeessa asetetaan etusijalle (priorisoidaan) kohteet, jotka parantavat virkistyskäyttöä (veneily, uiminen). Toteutettavat kohteet käsitellään ohjausryhmässä. Kirkonkylän osakaskunta Tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: - Puntosenniemi, Sillankorvan alue, Kivisillan ja Kniivilänlahden puoli sekä Ahvenniemen ja Tervaniemen välinen alue. Lahdenkylän osakaskunta - Umpeenkasvaneet virtapaikat mm. Lipsuntin salmi. Muut alueet selviävät keväällä ja kesällä 2016. Inankylän osakaskunta - Kanavien avaaminen Petomaan poikki ja Kaivoslahdella Tikanmaankangas niemen läpi. - Vesikasien poistaminen Joutsenlahdesta Inaan. Jokikylän osakaskunta - Vesikasvillisuuden poistaminen Vilvistin-Jokisuunlahden alueelta Särkikylän osakaskunta - Siilaskansalmen avaaminen - Syväsalmen ja pienten saarien välissä umpeenkasvaneiden salmien avaaminen Niittoalueet on merkitty hankesuunnitelman liitteenä olevaan karttaan. 9
4.1.2. Hoitokalastus Evijärvessä aloitetaan vähempiarvoisen kalan kalastus. Osakaskunnat vastaavat kalastuksen organisoinnista omilla alueilla yhteistyössä hankkeen kanssa. Hoitokalastus toteutetaan joko Wege katiskoilla ja/tai nuottaamalla. Hankitaan tarvittavia pyyntivälineitä. Kalastamisesta maksetaan korvaus / kg. Saaliskalat toimitetaan esim. turkistarhalle tai rehusekoittamolle. Hoitokalastuksessa hyödynnetään mm. Kuortaneella ja Lappajärvellä toteutettuja kalastushankkeiden kokemuksia. 4.2. Kosteikkojen kartoitus ja perustaminen Kosteikkojen perustamisessa voidaan hyödyntää vuonna 2005 julkaistua Järviseudun kosteikkokartoitus raporttia, jossa on mm. kartoitettu Evijärven lähivaluma-alueen kosteikkopaikat. Kosteikkopaikat on sijoitettu erityisesti pelloilta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Varispuron kosteikko Jokikylän osakaskunta on esittänyt Varispuron kosteikon kunnostamista. Varispuron kosteikko on mainittu Järviseudun kosteikkokartoitus raportissa: Varispuro laskee Välijokeen ja sen suistossa on laaja kosteikkoalue, joka toimii luonnollisena vesiensuojelukosteikkona. Alueella kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta. Vehka ja osmankäämi ovat yleisimmät kasvit. Kosteikolla on suuri merkitys sen yläpuolisten peltoalueiden valumavesien ravinteiden pidättämisessä. Kosteikolle voitaisiin laatia hoitosuunnitelma, jotta sen virkistyskäyttömahdollisuudet sekä alapuolisen vesistön kuormitusta vähentävä vaikutus säilyvät myös tulevaisuudessa. Maatalouden ohjelmasopimuskausi 2014-2020 a) Kosteikot Maatalouden ohjelmasopimuskaudella 2014-2020 ei tuotannollisiin investointeihin kuten kosteikkoinvestointeihin voi saada myös korvausta. Kosteikkoinvestoinneiksi katsotaan hoidettavien kosteikkojen perustaminen, pienten kosteikkojen ketjuja, kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita niiden luontaisille paikoille, mm. herkästi tulviville pelloille sekä uomien kunnostaminen luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Kosteikon valuma-alueen pinta-alasta tulee peltoa olla vähintään 10 % ja kosteikon pintaala 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta. Tukea voi hakea viljelijä, rekisteröity yhdistys, kylätoimikunta. 10
Kosteikon hoitosopimusta voi hakea kosteikon, tulva-alueen tai luonnonmukaistetun uoman alle jääneestä ja hoitotoimen kohteena olevasta maa-alasta sekä reuna-alueista. Maataloustukien saanti tulee tarkistaa vuosittain. 4.2.2. Suojavyöhykkeet Pelloilta Evijärveen tulevaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää myös perustamalla suojavyöhykkeitä järveen rajoittuville rantapelloille, valtaojien varsille. Suojavyöhykkeiden perustamisessa voidaan hyödyntää vuonna 2004 valmistunutta suojavyöhykesuunnitelmaa. Maatalouden ohjelmasopimuskaudella 2014-2020 suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito on muuttunut ympäristösitoumukseen kuuluvaksi lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi. Uudet sitoumukset on tehty vuonna 2015. Viime ohjelmakaudella tehtyjä sopimuksia voi jatkaa tänäkin vuonna. Muutoin tällä ohjelmakaudella suojavyöhykkeisiin ei enää saa tukea. Tehdään yhteistyötä maatalousviranomaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan ympäristökorvausten haun edistämiseksi. 4.2.3 Metsäojituksen aiheuttama ravinnekuormitus Inan osakaskunta on esittänyt metsätalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi Inankylän alueelta tulevien noin kuuden metsäojan kartoitusta ja vesiensuojelurakenteiden toteuttamista. Suomen metsäkeskuksen metsän ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Jouko Hautamäeltä (1.3.2016) saadun tiedon mukaan Evijärveltä on pyydetty kartoittamaan aiemmin Puotilanlahteen laskevien metsäojien kunnostustarvetta. Hautamäki lupasi kartoittaa Evijärven metsäojituksen kunnostuskohteita karttatarkasteluna huhtikuussa 2014. Metsäkeskuksella ei ole vuonna 2016 ja todennäköisesti ei myöskään vuonna 2017 mahdollisuutta laatia ojien kunnostukseen liittyvää yleissuunnitelmaa. Työ tulisi tehdä hankeen omana työnä. Otso metsäpalvelut on tehnyt vastaavia suunnitelmia. Mikäli yleissuunnitelmalle haetaan Kemera -rahoitusta, tulee se toteuttaa Suomen metsäkeskuksen hankehaun kautta. Toteutetaa Inan alueen metsäojakartoitus ns. pilottikohteena vuonna 2016 ja toimintaa laajennetaan uudelle alueella vuonna 2017. Metsätaloudellisten vesiensuojelun edistämiseksi yhteistyötä tehdään Suomen metsäkeskuksen kanssa. Liitteenä olevassa suunnitelmakartassa Inan alueella kartoitettavat metsäojat. 11
4.3. Seuranta Evijärven vedenlaatua seurataan Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailun yhteydessä. Vesinäytteitä otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti Isoselän syvänteen kohdalta kesä-elokuun aikana yhteensä neljä kertaa. ELY-keskus on hoitanut talviaikaisen näytteenoton, jolloin on tutkittu veden happipitoisuutta Isoselän syvänteen kohdalta. Hankkeessa laaditaan vedenlaadun tarkkailusuunnitelma, missä huomioidaan yhteistarkkailun ja ELY-keskuksen tarkkailuohjelmat. Näytteiden ottaminen ja analysointi toteutetaan hankkeen omana toimintana tai mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa ja/tai kuntien yhteistarkkailun yhteydessä. 6. Tiedottaminen ja yhteistyö Evijärven kunnostushankkeen toiminnasta tiedotetaan seuraavasti - Hanketiedote, kerran kuussa toukokuusta syyskuulle - Internet, Evijärven kotisivut - Paikallislehdissä: Järviseudun Sanomat, Järviseutu, Komiat, - Maakuntalehdet: Ilkka, Pohjalainen, Keski-Pohjanmaa - Avataan oma facebook ryhmä - Evijärven markkinat - Talkoot yhteistyössä kylätoimikuntien kanssa esim. vesikasvien niittäminen - Tiedotusta hoitokalastuksesta ja kalojen hyödyntämisestä / käytöstä - Tehdään yhteistyötä Evijärven 4H:n ja koulujen kanssa. Yhteistyötä tehdään Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n hallinnoiman VYYHTI hankkeen ja ELY-keskusten hallinnoiman Freshabit Life hankkeen kanssa. Freshabit hankkeeseen kuuluu Natura-alue Jokisuunlahti. Jokisuunlahdelle päivitetään kunnostussuunnitelma ja tehdään lintuvesialueen kunnostustöitä. 7. Toimintasuunnitelma vuosi 2016 - Hanketyöntekijä aloittaa työt toukokuussa - Työohjelman laatiminen vesikasvien niittokohteista - Aloitetaan vesikasvien niittäminen - Niittotalkoita - Hoitokalastuksen organisointi; pyydysten hankkiminen, hoitokalastuksen toteutus osakaskuntien alueella, kalan toimituspaikkojen järjestäminen - Varispuron kosteikon hoitosuunnitelman laatiminen - Ei tuotannollisten investointikosteikkojen selvitys - Metsätalouden kunnostusalueen valinta ja suunnittelu Hanketiedote touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa lehdistölle - Internetsivut ja facebook ryhmä avaaminen - 4H:n ja koululaisten kohteen etsiminen ja toiminnan suunnittelu 12
- Evijärven markkinat - Tarkkailusuunnitelman laatiminen ja vesinäytteiden ottaminen - Mahdollinen Leader- ym. rahoitusten hakeminen kunnostuskohteille vuosi 2017 - Jatketaan vesikasvien niittämistä laaditun suunnitelman mukaisesti - Hoitokalastus jatkuu - Varispuron kosteikon kunnostaminen - Tiedotus jatkuu tiedostussuunnitelman mukaisesti - Ohjausryhmä kokoontuu 8. Hankkeen budjetti (alustava) tulot 2016 2017 yhteensä Kunnan rahoitus 50 000 50 000 Osakaskunnat 4 500 4 500 Ähtävänjokirahasto 5 000 5 000 Yhteensä 59 500 59 500 119 000 Menot 2016 2017 yhteensä Palkat 12 000 10 500 Matkat 1 500 1 000 Toimistokulut 1 000 1 000 (tarvikkeet, postitus, puhelin) Ilmoitukset) Vesikasvien niitto 21 000 20 000 Hoitokalastus 15 000 12 000 Kosteikkosuunnittelu 3 000 Kosteikon kunnostus 10 000 Metsäojitus, suunnittelu 5 000 4 000 Vesianalyysit 1 000 1 000 Yhteensä 59 500 59 500 119 000 13
Kirjallisuus Alaja, H.2015, Lappa-ja Evijärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2009-2015 Loppuraportti, Etelä-Pohjanmaan ELY.keskus, tutkimusraportti 213/2015 Ahma Ympäristö Oy, Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailu vuonna 2014 Granberg, K. & Hyvärinen, J. 1985. Evijärven tila ja kunnostusmahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto ympäristöntutkimuskeskus. Hakola, M. 2005Järviseudun kosteikkokartoitus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 390, Länsi- Suomen ympäristökeskus. Hernesniemi, E. 2013, Evijärven Kniivilänlahden puhdistus- ja rahoitusvaihtoehdot, opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Hippi, S. 2003. Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021 Pollari, J. 2004. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Evijärven ja Kerttuanjärven valumaalueilla. Alueelliset ympäristöjulkaisut 336, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 14