2017
2
SISÄLTÖ TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 1 JOHDANTO... 7 2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 9 2.1 YHDISTYKSEN MISSIO, VISIO JA STRATEGISET TOIMINTALINJAUKSET 2014-2017... 9 2.3 TAITOKORTTELI... 11 3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT... 17 4 TULOSALUEET... 21 4.1 TAITOKULTTUURI... 21 4.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot... 21 4.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset... 22 4.1.3 Näyttelytoiminta... 23 4.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet... 23 4.1.5 Taitokeskusten muu toiminta... 24 4.2 KÄSITYÖELINKEINO... 27 4.2.1 Nykytila... 27 4.2.2 Tuotekehitystyö... 27 4.2.3. Matkailu... 29 4.3. PORTTI POHJOIS-KARJALAAN HANKE... 29 5 MUU TOIMINTA... 31 5.1 HENKILÖSTÖKOULUTUS... 31 5.2 VIESTINTÄ... 31 5.2.1 Sisäinen viestintä... 31 5.2.2 Ulkoinen viestintä... 32 5.3. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT... 32 6 HALLINTO JA TALOUS... 34 6.1 KOKOUKSET... 34 6.2 JÄSENISTÖ... 34 6.3. JOHTAMINEN... 34 6.4. TALOUS... 34 LIITTEET... 35 3
TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2017 oli yhdistyksellemme hyvä vuosi. Taitokorttelin monipuoliset tapahtumat värittivät kortteliamme ympäri vuoden tuoden paikalliset asukkaat ja matkailijat vieraiksemme tunnelmalliseen kortteliimme. Kävijöitä korttelissamme oli noin neljännesmiljoona. Taito Pohjois- Karjala ja Taitokortteli saivat Laatutonni järjestelmän diplomin. Diplomi on merkkinä jatkuvasta asiakaslähtöisestä kehittämisestä, jota olemme tehneet - ja työ jatkuu edelleen eri kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa mielenkiintoisien tapahtumien ja hankkeiden myötä. Käsityöneuvonta, asiakaspalvelu, kädentaitokurssit ja laadukas toiminta ovat sydänasiamme toimipaikoissamme sekä pyörillä liikkuvissa taitobusseissa. Vuosi alkoi näkyvästi; uudella Taito group ille ja Taito Pohjois-Karjalalle luodulla visuaalisella ilmeellä. Saimme uuden logon ja raikkaat värit käyttöömme. Uutta on myös slogan, Onni elää käsityössä, joka avaa kuvailevasti toimintamme sisällön ja lopputuloksen. Käsitöiden tekeminen, käsillä tekeminen, kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Se parantaa myös muistia ja keskittymiskykyä. Puhumattakaan käsityön rentouttavasta ja arjen aherruksesta palautumisen merkityksestä. Olipa lopputuloksena matto tai villasukat se ilahduttaa tekijänsä lisäksi myös katselijoita ja käyttäjiä. Taitokorttelin sisäpihojen käyttö tehostui entisestään. REKO lähiruokarengas kokoontuu joka toinen viikko tuoden maaseudun herkkuja käyttäjille ilman välikäsiä. Torikirppis kokoontui kesäisinä sunnuntaipäivinä täyttäen pihat myyjillä, ostajilla ja tunnelmasta nauttijoilla. Kauppakamarin järjestämä kesänavaus toi myös nuorisoa kortteliin digitalisaatio -teeman myötä. Ihanan tunnelmallisen lasten käsityökarnevaalin kädentaitopajat kiinnostivat lapsiperheitä. Rokumentti -elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös toi pihaamme mielenkiintoisa filmejä ja paljuja, jotka antoivat kävijöille ainutlaatuisen kokemuksen marraskuisessa lauantai-illassa. Piha-aittojen kesänäyttelyssä oli hiljentymisen paikka. Siviilien, lottien ja sotilaiden tarinat ja muistot puhuivat karua kieltä sodanmelskeestä. Ne muistuttivat meitä maamme puolustajien kovasta ja urheasta työstä. Taito -lauantai tammikuussa aktivoi taitokeskuksissa jäsenet ja asiakkaat Taito järjestön vuoden tekniikkaan, makrameen saloihin. Tekniikka on vanha ja solmuinen mutta se otettiin heti haltuun mm. kodinsisustustuotteissa ja asusteissa.
Käsityö yökerhossa biletimme vuoden aikana kolme kertaa. Yön kädentaitopajoissa ja tuote-esittelyissä oli yökerhoilijoita jonoksi asti. Käsityöneuvojamme seuraavat ajassa olevia tapahtumia ja järjestivät mm. ryhmän Kalevala Cal virkkausharrastajille ja villasukkakeräyksen suomen 100-juhlavuoden aikana syntyneille vauvoille. Tuotekehitystyötä teemme jatkuvasti omille malleille ja tuoteperheille mutta autamme myös käsityöalan yrittäjiä tuotekehitys- ja innovaatiotyössä. Osa tästä on ryhmämuotoista koulutusta ja osa henkilökohtaista neuvontaa. Lämmin kiitos jäsenille ja asiakkaille, Taito liitolle, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmillemme sekä yhdistyksen johtokunnalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle avoimesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Uusi lehti on käännetty taas yhdistyksen historiassa ja odotan jo innolla ensi vuoden vuosikertomuksen esipuhetta. Tuija Tekin Toiminnanjohtaja 6
1 JOHDANTO Taito Pohjois-Karjala ry:n toiminta-ajatus on käsityön edistäminen ja vahvistaminen elinkeinona, kulttuurina ja taitona. Ydinasiat ovat vuosikymmenten kuluessa säilyneet, mutta toimintatapojen muuttaminen, muokkaaminen ja kehittäminen olivat edelleen kuluneena vuonna tärkeitä. Yhdistyksen tehtävänä on olla linkki menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistys säilyttää vanhoja työtapoja ja perinteitä sellaisenaan, mutta myös kehittää uutta, vahvaa 2010-luvun käsityöperinnettä sen rinnalla! Yhdistyksessä jatkettiin yhdistyksen perustehtävän tukemista liiketoiminnalla. Liiketoimintaa ovat kahvilatoiminta sekä Taito Shop myymälätoiminta. Kuluneena vuonna talouden nousu heijastui myös yhdistyksen toimintaan positiivisesti, tuotemyynnin ja kahvilatoiminnan liikevaihto nousi huomattavasti. Vuoden 2017 lopussa yhdistyksellä oli toimipisteet neljällä paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa: Ilomantsissa, Joensuussa, Lieksassa ja Tohmajärvellä, sivutoimipiste Värtsilässä sekä kaksi Taitobussia kiertävänä käsityöneuvontapalveluna. Taitobussien toimialueena ovat Joensuun seutu sekä Pielisen Karjalan alue. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Yhteistyön tuloksena julkaistiin ensimmäinen Onni elää käsityössä asiakaslehti. Lehdessä on sekä valtakunnallinen että maakunnallinen osionsa. Taito Pohjois-Karjala ry:n jäsenet ottivat lehden innostuneesti vastaan. Lehden lisäksi vuoden aikana lanseerattiin Käsityölauantai ja Taitolauantai tapahtumat. Taito Pohjois-Karjalaa ry:n käsityöneuvojat osallistuivat valtakunnallisille neuvojapäiville Jyväskylässä. Käsityöneuvontaan ja yhdistyksen ns. varsinaiseen toimintaan yhdistys satsaa edelleen voimakkaasti. Finavia pyysi Taito Pohjois-Karjalaa yhteistyökumppaniksi Joensuun lentoasemalle. Yhteistyön tavoitteena on tuoda Joensuun lentoasemalle saapuvalle henkilölle tuulahdus pohjoiskarjalaista elämäniloa ja vieraanvaraisuutta. Taito Pohjois-Karjala haluaa erityisesti nostaa esille lentoaseman tiloissa paikallisia käsityöyrittäjiä ja taiteilijoita. Yhdistys haki hankerahoitusta Portti Pohjois-Karjalaan -hankkeelle ja sai rahoituksen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta. Yhdistyksen toiminta Joensuun lentoasemalla alkoi vuoden 2018 alusta. Yhdistyksen toiminnan talouden vahvistaminen ja sitä kautta toiminnan varmistaminen ja kehittäminen myös tulevaisuudessa vaatii uusien ideoiden suunnittelemista ja testaamista. Matkailu on ollut jo vuosia merkittävä osa Taito Pohjois-Karjala ry:n ja Taitokorttelin toimintaa. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin suunnittelemaan hanketta, jossa voitaisiin yhdistää sekä käsityöneuvonta että matkailu ja testata uusia palveluita. Loppuvuodesta hankesuunnitelma sai positiivisen vastaanoton Pohjois-Karjalan Ely:n maaseuturahastolta. Pienten täsmennysten ja hankesuunnitelman muokkaamisen jälkeen hankkeelle saatiin myönteinen hankepäätös helmikuussa 2018.
Joensuun lentoaseman kahvilatilat joulukuussa 2017, ennen Taito Pohjois-Karjala ry:n aloittamista toimintaansa ko. tiloissa. 8
2 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu käsi- ja taideteollisuusjärjestöön, joka on valtakunnallinen kaksikielinen käsi- ja taideteollisuusalan palvelujärjestö Taito Group. Taito Groupin muodostavat valtakunnallisella tasolla keskusliitto, aluetasolla käsi- ja taideteollisuusyhdistykset, käsi- ja taideteollisuuskeskukset ja -liikkeet sekä paikallistasolla käsityökeskukset sivupisteineen. Käsi- ja taideteollisuusjärjestön strategian 2014 2017 mukaan järjestön arvot ovat luovuus, taito, yrittäjyys ja kestävä kehitys. Järjestön visiona on, että Taito Group on tunnettu ja vaikuttava käsityön kehittäjä. Strategiassa on huomioitu keskeisiä toimintaympäristömuutoksia: ikääntyminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin kunta- ja palvelurakenteen muutos julkisen rahoituksen väheneminen kilpailu asiakkaiden vapaa-ajasta globalisaation ja monikulttuurisuuden vahvistuminen verkkoteknologia oppimisen ja viestinnän välineenä elinkeinorakenteen muutos kohti palveluja luovia-aloja arvo- ja kulttuurimuutoksia: kiinnostus itse tekemiseen ja itseilmaisuun ympäristövastuun voimistuminen hyvinvoinnin ja terveysvaikutusten korostuminen yksilöllisyys ja yhteisöllisyys käsityön tekemisessä sosiaalinen media käsityön jakamisessa ja näkymisessä käsityö osana luovia aloja 2.1 Yhdistyksen missio, visio ja strategiset toimintalinjaukset 2014-2017 Taito Pohjois-Karjala ry toimii itsenäisenä yhdistyksenä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella koko järjestön toiminta-ajatuksen pohjalta ja pyrkii omalta osaltaan tukemaan järjestön vision toteutumista omien edellytyksiensä mukaisesti. Yhdistyksen missiona on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, osaaja ja ohjaaja kädentaitoja kulttuuriperintöalueella ja samalla varmistaa toimeentuloa elinkeinonharjoittajille. Yhdistys haluaa myös vahvistaa paikallista kulttuuriperinnettä ja toimia linkkinä menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhdistyksen visiona olla vahva pohjoiskarjalainen kulttuuritoimija, joka tekee työtä käsityön ja käsityöyrittäjyyden profiilin ja imagon nostamiseksi. Yhdistyksen strategiset toimintalinjaukset vuosille 2014 2017 olivat: yhdistys on vahva toimija käsityöalan kurssitoiminnassa ja käsityön taiteen perusopetuksessa. Yhdistys kehittää käsityön näkyvyyttä, saatavuutta ja kannattavuutta taitokeskuksia eläviksi ja aktiivisiksi toimipaikoiksi kiertävää käsityöneuvontaa käsityöneuvontaa ja nostaa kudonnan megatrendiksi liiketoimintaa niin, että sen avulla kyetään ylläpitämään kulttuuri- ja ohjaustoimintaa käsityöyrittäjyyttä ja työllisyyttä jäsentoimintaa 9
Taitokortteli konseptia Homecrafts konseptia Yhdistys on vastuullinen työnantaja palkkaa vastuullisiin tehtäviin alansa osaajia tarjoaa työskentelymahdollisuuksia työssäoppijoille, työharjoittelijoille, työelämään tutustujille, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville ja oppisopimusopiskelijoille. Taitojärjestön uusi graafinen ilme otettiin myös Taito Pohjois-Karjalassa käyttöön. Ylempi kuva, Taitokeskus Lieksan ikkunateippaukset, alempi kuva Taitobussin teippaukset. 10
2.3 Taitokortteli Vuonna 2006 avattu käsityö-, kulttuuri- ja matkailukohde Taitokortteli Joensuun ydinkeskustassa on osa yhdistyksen markkinointija toimintastrategiaa. Taitokortteli on kokonaisuus, jossa yhdistyvät taito ja taide sekä pohjoiskarjalaisuus. Taitokortteli koostuu pienistä käsityö- ja lahjatavaratuotteita myyvistä puodeista, erilaisista palvelualojen yrityksistä ja Perheentalosta. Lisäksi Taitokorttelissa palvelevat yhdistyksen omat toimipisteet; Taitokeskus, Taito Shop ja Kauppaneuvoksen kahvila. Taito Pohjois-Karjala & Taitokortteli saivat vuoden 2017 alussa Laatutonni järjestelmän diplomin. Diplomi on merkkinä jatkuvasta asiakaslähtöisestä kehittämisestä, jota olemme tehneet - ja työ jatkuu edelleen. Taitokorttelin kohderyhmiä ovat joensuulaiset, lähikuntien asukkaat sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat. Vuoden 2017 aikana Taitokorttelin kävijämäärä oli noin 250 000. Taitokorttelissa järjestettiin vuoden 2017 aikana 22 tapahtumaa ja 17 näyttelyä. Lisäksi Taitokorttelissa järjestettiin useampia pienempiä kulttuuritapahtumia ympäri vuoden, kuten muun muassa kahvikonsertteja Kauppaneuvoksen kahvilassa. Taitokorttelissa on vuoden 2017 alusta alkaen kokoontunut REKO-lähiruokarengas joka toinen viikko. REKO:n kautta asiakkaat tilaavat ruokaa suoraan lähituottajilta ilman välikäsiä. Lähiruoantuottajat ilmoittavat REKO Joensuu/Kitee facebook-ryhmässä tuotteistaan ja tarjoavat niitä tilattavaksi ennalta määrättynä jakelupäivänä. Asiakas tilaa haluamansa määrän tuotteita ja sitoutuu noutamaan ne kohtaamispaikasta suoraan tuottajalta. Kaupankäynti tuottajan ja kuluttajan välillä toimii ilman välikäsiä ja keskusteluyhteys tuottajien ja asiakkaiden välillä pyritään säilyttämään mahdollisimman avoimena. Periaatteena on, että REKO-toiminnan avulla asiakkaat saavat tuoretta, edullista ja puhdasta ruokaa, jonka alkuperä on tiedossa. Lisäksi näin voidaan tukea kotimaista ruoantuotantoa ja edistää alueellista tuotantoa. Taitokorttelissa oli lauantaina 13.5. toimintaa koko perheelle kahden tapahtuman voimin. Pohjois-Karjalan kauppakamarin järjestämä Kesäntekijäiset ja Taito Pohjois-Karjala ry:n järjestämä Lasten käsityökarnevaalit tarjosivat monipuolisen ohjelman muun muassa tieteen ja kädentaitojen työpajojen kautta, digitalisaation paneelikeskustelun sekä tietoa virtuaalitodellisuudesta robotteihin, sekä perinteisempään kierrätystoimintaan. Tapahtumassa oli myös mukana Soikku omassa meet&greetissään klo 13-14. Nuorison hyvin tunteman Soikun suositulla videoblogilla on noin 190 000 seuraajaa ja hänen videoitaan on katsottu yli 28 miljoonaa kertaa. Soikku oli myös mukana Tanssii Tähtien Kanssa - ohjelmassa vuonna 2014. Joensuun torilla parikymmentä vuotta toiminut kesätapahtuma Torikirppis siirtyi Joensuun kauppatorin remontin ajaksi Taitokortteliin. Torikippis-koordinaattorina toimii joensuulainen Jouni Postari. Torikippis oli kesän 2017 aikana sunnuntaisin seitsemän kertaa ja tapahtuma jatkuu Taitokorttelissa edelleen kesällä 2018. Toriremontin vuoksi myös Joensuun keskustassa kesäaikaan tapahtunut Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen tapahtuma Laulupuisto Arto Pippurin laulattamana kokoontui Taitokorttelissa 16.8. Joensuulainen kirjailija Sirpa Sulopuisto on kääntänyt ruotsista suomenkielelle Kauppaneuvos Antti Juhana Mustosen tyttären Annan (nyk. Bamford) päiväkirjat. Päiväkirjat kertovat hänen lapsuudesta ja perheen elämästä Taitokorttelin Mustosen talossa sekä sen aikaisessa 11
Joensuussa. Käännösten lisäksi Sirpa tuotteisti päiväkirjojen mukaan Annan mukana Mustosen talossa kierroksen, jota esiteltiin kesällä 2017 kutsuvieraille sekä yleisölle Wanhan kaupungin päivä -tapahtumassa. Kierroksen oheen tapahtuvaan kahvitukseen Kauppaneuvoksen kahvila kehitti aikakauteen sopivan leivoksen, Anna Auroran leivoksen. Leivoksessa on karpaloa, kinuskia ja mascarponea. Kierroksella Sirpa näyttelee Annaa, joka esittelee vierailleen nuorta, vuonna 1848 perustettua Joensuuta. Kaupunki nousi siivilleen ensimmäisten vuosikymmenten aikana eikä vähiten Annan isän liiketoimien ansiosta. Anna havainnoi tarkasti ympäristöään ja kertoo entisaikojen elämästä Koskikatu 1:ssä, omassa rakkaassa kotitalossaan. Anna avioitui englantilaisen Thomas Bamfordin kanssa ja muutti asumaan Utraan. Myöhemmin Annan tie johti Englantiin. Suomi 100 juhlavuotta juhlistimme läpi vuoden eri tavoin. Taitokorttelin Taitokeskus Joensuu ja muut yhdistyksen taitokeskukset olivat mukana valtakunnallisessa Sinivalkoisia villasukkia juhlavuonna syntyvien vauvoille - kampanjassa. Rekrytoimme kävijöitämme neulomaan vauvoille sinivalkoisia villasukkia, toimittamaan ne taitokeskukseen ja toimitimme ne eteenpäin jaettavaksi synnytyssairaaloihin. Keräys tuotti taitokeskuksiemme kautta yli 350 villasukkaparia. Taitokorttelin kesänäyttelyt koostuivat kesällä 2017 Suomen historiasta ja suomalaisuudesta. Sisäpihan tunnelmallisessa Piha-aitassa oli esillä Lotta - monta tarinaa -näyttely, joka koostui Lottamuseon/Lotta Svärd säätiön kokoelmien esine-, valokuva ja multimediaesityksestä jossa muisteltiin lotta-aikoja, sekä Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistykseltä näyttelyyn saaduista lotta-asuista. Kontiolahtelaisen Pertti Korhosen yksityiskokoelmista näyttelyssä oli Tykki sotiemme vahva puolustaja sekä laaja valikoima sota-ajan materiaalia, kuten esimerkiksi Lotan Kultaiset sanat -taulu sekä kenttäpapin pullo viimeistä ehtoollista varten. Lieksan Rukajärvikeskuksesta näyttelyyn saatiin esille aitoja sota-ajan todellisuudesta kertovia kuvia. Yhteen tunnelmallisista aittatiloista etnologi Leena Jääskeläinen rakensi karjalaisen pirtin. Pirtti kätki sisälleen menneiden vuosikymmenten tunnelmaa ja lisäksi siellä kesän aikana pystyi tutustumaan Leenan johdolla sarafaaneihin ja fereseihin. Taitokorttelin Käytävägalleriassa oli esillä joensuulaisen kuvataiteilija Sanna Palmin hevosaiheisia maalauksia. Teokset olivat kerrosmaalaustekniikalla toteutettuja akryylimaalauksia. Tiistaina 5.12. nautittiin Taitokorttelissa kahvit 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Valtioneuvoston kanslia ja valtakunnallinen Suomi 100 - juhlatoimikunta kannustivat suomalaisia kokoontumaan yhteiseen kahvihetkeen työpaikoilla, kouluissa, kodeissa, hoitopaikoissa jne. Opintokeskus Siviksen Itä-Suomen aluetoimisto ja Taitokortteli tarjosivat mahdollisuuden yhteiseen suomalaiseen kahvitteluhetkeen Kauppaneuvoksen kahvilassa. Ohjelmassa oli kahvittelun lisäksi musiikkia ja runon lausuntaa. Musiikista vastasivat kantelisti Jussi Karkkulainen ja lauluja esittivät Marita Penttinen ja Joensuun naiskuoro. Runoja tapahtumassa lausui joensuulainen Elsi Komu. Suomen juhlavuoden kunniaksi Kauppaneuvoksen kahvila kehitti Suomi100- juhlaleivoksen. Leivoksessa oli täytteenä puolukka-karpalo ja paahdettu valkosuklaa. Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmanäytös järjestettiin Taitokorttelin sisäpihalla lauantaiiltana 18.11. Höyryävät paljut, taianomainen valaistus, mielenkiintoiset leffat ja Kauppaneuvoksen kahvilan lämmittävät juomat taka- 12
sivat unohtumattoman marraskuisen lauantaielämyksen keskellä kaupunkia. kahvilan johtajana ja ääni-ja esitystaiteilijana toimi Jaap Klevering. Kauppaneuvoksen kahvilan kirjastohuoneessa toteutettiin Äänten Kahvila 18.9.-11.11. Äänten kahvila kutsui nautiskelemaan äänimaisemasta, josta oli puhdistettu pois ei-toivotut äänet. Äänten Kahvilaan syntyvät ääniympäristöt tukevat erityisesti henkilöitä, joille liian hälyiset, meluiset tai hiljaiset ympäristöt ovat ongelmallisia ja jonka sekä asiakkaat että työntekijät kokevat virkistäväksi ja taiteellisesti kiinnostavaksi. Äänten Kahvila oli mielenterveyskuntoutujien osallistava ja osallistuva taidelähtöinen projekti. He kokkasivat ja tarjoilivat ääni-aterioita ja pitivät äänipesulan käynnissä ja näin ääniympäristön puhtaana ei-toivotusta äänistä. He myös tiedottivat ja keskustelivat asiakkaiden kanssa projektista. Äänten Kahvila -projekti oli Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n hallinnoima ja projektia tuki Taiteen edistämiskeskus. Äänten Perheentalo Perheentalo on Pelastakaa Lapset ry:n perustamana yhteisötalo ja kohtaamispaikka lapsille sekä lapsiperheille. Perheentalo sijaitsee Taitokorttelin Parviaisen talossa. Pelastakaa Lapset ry:n vetämiin RAY:n ja EAKR-hankkeiden tukemaan Perheentaloon on sitoutunut noin 20 järjestöä, oppilaitoksia, Joensuun kaupunki, seurakunta sekä lukuisia eri alojen yrityksiä. Perheentalo on kohtaamispaikka kaikille lapsille ja heidän läheisilleen. Talossa voi vapaasti viettää aikaa ja osallistua monipuoliseen toimintaan. Perheentalo tarjoaa lapsiperheille mahdollisuuden tulla lämminhenkiseen paikkaan, jossa lapset läheisineen voivat oleskella, leikkiä, lueskella ja jutustella toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lisäksi on mahdollisuus lapsen huoltotoimiin ja hengähdyshetkiin kaupungissa käynnin ohessa. Vuosittain Perheentalossa vierailee noin 25 000 kävijää. Taitokorttelissa järjestetyt tapahtumat vuonna 2017 pvm Tapahtuman nimi yhteistyökumppani 12.1.-31.12. Reko Lähiruokatuottajat 27.1. Lähtölasku viikonloppuun, Duo Seriöösö Joensuun kaupunginorkesteri 20.1.- Kansanmusiikkivartti Konservatorio 21.1. Perinteen lumo -luento Leena Jääskeläinen 28.1. Taito-lauantai taitokeskuksessa Sari Åström 3.2. Taitokorttelin käsityö-yökerho Taitokorttelin yrittäjät 24.-25.2., 10.-11.3., 31.3.-1.4. Perinteen lumo -kurssi (sarafaani tai feresi) Leena Jääskeläinen 2.3. Metsämiehen laulut, 100 % suomalainen runokooste Joensuun kaupunginteatteri 26.3. Harmonikkakonsertti Kauppaneuvoksen kahvilassa Joensuun konservatorio 8.4. Taito-lauantai taitokeskuksessa 10.-13.4. Taito-viikko taitokeskuksessa 13.5. Lasten käsityökarnevaalit & Kesäntekijäiset Pohjois-Karjalan kauppakamari, MLL Joensuun yhdistys, Perheentalo Joensuu 13
26.5. Muotokuvapiirtäjä Kauppaneuvoksen kahvilassa Daria Ermovich 28.5., 11.6., 2.7., 16.7., 30.7., 13.8., 27.8. Torikirppis Jouni Postari 12.6.-10.8. Polkuautopiha Perheentalo Joensuu 8.7. Karaoke-iltapäivä Karjalan Karaoke klubi 13.-14.7. Bonnie & Clyde on the run -teatteriesitys Pauli Patisen teatteriryhmä 17.7. Sydämeen tatuoitu -kirjaesittely Marja Korhonen 19.7. DJ-musiikkia TYT-kollektiv 12.8. Wanhan kaupungin päivä Paikalliset toimijat 25.8. Joen yö Joensuun kaupunki 16.9. Käsityö-lauantai taitokeskuksessa Sari Åström/Kalevala CAL 18.9.-11.11. Äänten kahvila Jaap Klevering 22.9. Taitokorttelin käsityö-yökerho Taitokorttelin yrittäjät, Käpynen ja Nosh 23.9. Ihan pipona -päivä taitokeskuksessa ja Taito Shopissa 28.9.-31.10. Roosa nauha -kampanja Taitoliitto ja Syöpäsäätiö 13.10. Pukeudu pinkkiin päivä Taitoliitto ja Syöpäsäätiö 11.10. Muistoja -kansanmusiikkikonsertti Anna-Leena Harju 6.-11.11. Taito käsin tehty -viikko taitokeskuksessa ja Taito Shopissa 6.-18.11. PaaPiin popup Taito Shopissa PaaPii 18.11. Rokumentti-ulkoilmaelokuvat Joensuun Popmuusikot 24.11. Black Friday -kampanjapäivä taitokeskuksessa ja Taito Shopissa 2.-3., 9.-10., 16.-17.12. Joulukylä Taitokorttelin yrittäjät ja toimijat 5.12. Nautitaan kahvit 100 v. Suomen kunniaksi Opintokeskus Sivis 8.12. Taitokorttelin käsityö-yökerho Taitokorttelin yrittäjät, Puikkopiika, Kyntteli ja Daria Ermolovich Lisäksi vuoden aikana Taitokorttelissa järjestettiin 17 eri näyttelyä. Kaikkiin Taitokorttelin tapahtumiin ja näyttelyihin oli vapaa pääsy. 14
15
facebook.com/taitokortteli, kuvakaappaus facebook.com/taitopohjoiskarjala, kuvakaappaus 16
3 ORGANISAATIO JA SIDOSRYHMÄT Taito Pohjois-Karjala ry kuuluu valtakunnalliseen Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:een, joka yhdessä käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa muodostaa Taitojärjestön. Taito Pohjois-Karjala ry:llä on kiinteät toimipisteet vuoden lopussa neljällä paikkakunnalla sekä yksi kudonnan sivutoimipiste. Lisäksi yhdistyksellä on kiertävää käsityöneuvontapalvelua, Taitobusseja kaksi kappaletta, jotka mahdollistavat yhdistyksen palveluiden tarjoamisen ympäri maakunnan Taitokeskukset ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 10 17. Joensuussa Taitokeskus on avoinna myös lauantaisin sekä heinä- ja joulukuussa sunnuntaisin. Toimipisteet vuoden lopussa: Ilomantsi, taitokeskus Piirolan piha Joensuu, Taitokortteli (taitokeskus, Taito Shop, Kauppaneuvoksen kahvila) Lieksa, taitokeskus, kahvila Tohmajärvi, taitokeskus Värtsilä, kudonnan sivutoimipiste Taitobussi, kiertävä käsityöneuvontapalvelu, kaksi Taitobussi-autoa. Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2017 lopussa 13 (liite 1) ja määräaikaisia kahdeksan. Heistä oppisopimusopiskelijoita oli yksi ja palkkatuella palkattuja viisi. Kesä- ja tuntityöntekijöitä vuoden aikana oli 14 henkilöä. Harjoittelijoita, työssäoppijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneita oli vuoden aikana yhteensä 68 henkilöä. Kuvio 1. Taitojärjestö lukuina (www.taito.fi 2018)
Kuvio 2. Taito Pohjois-Karjala ry:n organisaatiokaavio 18
Sidosryhmät Yhdistyksen tärkeimpiin sidosryhmiin kuuluvat mm. kunnat ja kaupungit, Finavia, Pohjois- Karjalan ammattiopisto, Tekniikka ja kulttuuri, Karelia Ammattikorkeakoulu, Opintokeskus Sivis, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Martat, 4 H-liitto, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pohjois- Karjalan Ely, Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, oma jäsenistö sekä tiedotusvälineet. Valtakunnallisella tasolla sidosryhminä toimivat Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ympäri maata. Taitokortteli on kokonaisuus jossa yhdistyvät kaupunkikeskustan parhaat puolet, Joensuun kaupungin historia, vanhat puurakennukset sekä kävelykeskustan rauhallisuus. Kauppaneuvoksen kahvilan kesäterassi onkin kesäisin suosittu levähdyspaikka. 19
Taitokortteli instagramissa, kuvakaappaus 20
4 TULOSALUEET Järjestön tulosalueet ovat taitokulttuuri ja käsityöelinkeino. 4.1 Taitokulttuuri Järjestön taitokulttuurin palveluita ovat: mm. taitopajat, -kurssit, -tuokiot ja -näytökset taiteen perusopetuksen Taito-käsityökoulut koulutus, konsultointi, oppimateriaalit kehittämishankkeita, kulttuurituotantoja, - tekoja, -tapahtumia ja -julkaisuja, hankkeita ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja mm. ympäristövastuu taito.fi, Taitolehti 4.1.1 Taitopajat, -kurssit ja tuokiot Yhdistyksen taito- ja käsityökeskukset tukevat toiminnallaan valtakunnallisen käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito -brandia. Yhdistyksen toimipisteet toimivat paikkakunnillaan myös ns. kulttuurimatkailukohteina, kulttuurin, käsityön, koulutuksen ja elämyksiä tarjoavan matkailun kohtaamispisteinä. Kaikissa taitokeskuksissa palvellaan ilolla, innolla ja motivoituneena. Taitokeskus on tulevaisuuteen orientoitunut, jonka henkilökunta tuntee trendit ja perinteet ja tukee paikallista käsityöyrittäjyyttä. Viime vuosina tehdyt muutot uusiin toimitiloihin keskeisemmille liikepaikoille varmistavat toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Taito Pohjois-Karjala ry hallinnoi vuoden aikana Käsi- ja taideteollisuusliiton erillishanketta, toiminnanjohtajien yhteistyöryhmää, eli ns. Seiskaryhmää. Yhteistyöryhmän tehtävänä on toteuttaa järjestön visiota järjestöstä käsityön ensimmäisenä toimijana järjestöuudistuksen hengessä. Hankkeen toimenpiteitä olivat mm. Yhteiset kampanjat; Roosa nauha, Suomi 100 tuotteet ja näkyvyys Järjestön graafisen ilmeen uudistus Järjestön yhteinen asiakaslehti Tekemisen iloa mallisto Tuotemerkki, Taito käsin tehty Kansallispukuyhteistyökuviot ja uudet tuotteet Yrittäjäyhteistyö sidosryhmien ja yrittäjien kanssa Tampereen kädentaitomessuille osallistuminen ja taitolava Taito Pohjois-Karjalan osasto Taito-kadulla, Suomen kädentaitomessuilla, Tampereella. Kuva 2, Haroun Vanneste, Puikkopiian suunnittelija ja valmistaja. Kuva kolme Laura Palm ja Emma Karvonen. 21
Taulukko 1. Käsityökulttuurin avaintulosalueet AVAINTULOSALUE tulos 2014 Tulos 2015 Tulos 2016 Tulosarvio 2017 Tulos 2017 Koulutus (atp) 1 572 1 590 1767 1 500 1 594 Koulutus (alv 0%) 25 002 28 553 31 119 27 000 27 386 Taiteen perusopetus (atp) Taiteen perusopetus (alv 0%) 732 626 465 632 365 10 540 8 885 7 970 8 165 6 090 Työpajat (atp) 4 190 3 175 3873 3 681 3 211 Työpajat (alv 0%) 8 730 7 052 9 582 10 100 7 398 Asiantuntijapalvelut eur, alv 0%) 6 309 5 534 5 948 9 210 6 907 Kulttuurin näyttelyt (hlöä) 240 086 236 803 246155 245 350 254 463 4.1.2 Käsityökulttuurin avaintulosalueen tulokset Koulutus Yhdistyksen käsityökulttuurin koulutustoimintaa ovat erilaiset yhdistyksen omat ns. lyhytkurssit, työyhteisöille tarjottavat työhyvinvointikurssit, yrityksille ja ryhmille myydyt kädentaitokurssit sekä kansalaisopistojen kanssa yhteistyössä järjestettävät kurssit. Kansalaisopistoyhteistyötä yhdistyksellä oli kolmella paikkakunnalla, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Nurmeksessa käsityöneuvontapalvelut tuotetaan Taitobussilla. Taitobussi Pielisen Karjala kiertää ahkerasti Nurmeksen alueella sekä kaupungin keskustassa että kylillä. Joensuussa kurssitoiminta on yhdistyksen omaa toimintaa ja kurssit pidetään Taitokorttelin kurssiluokassa. Joensuun seudun Taitobussi liikennöi Joensuun ympäristössä, Joensuun lisäksi Liperissä, Kontiolahdella ja Kiteellä. Aikuisten kurssien lisäksi Taitobussilla on kurssitoimintaa myös lapsille. Lieksan Vuoniskylissä lasten kädentaitokerho kokoontuu joka toinen viikko. Kurssitoimintaa järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Koulutuksen atp:t palasivat vuoden 2015 tasolle. Taiteen perusopetus Yhdistyksellä on käsityön taiteen perusopetusta (TPO) yleisen oppimäärän mukaan jokaisessa toimipisteessään. Yhdistyksen käsityökoulu on nimeltään Kässä-käsityökoulu. Käsityökouluryhmiä on 1-3 ryhmää/toimipiste. Käsityökoululaisten määrässä on ollut viime aikoina laskua ahkerasta markkinoinnista huolimatta. Työpajat Työpajat pitävät sisällään kudontapäivien asiakastyöpäivät sekä Kesä Käsillä -koululaisten käsityöleirien asiakastyöpäivät. Kuluneena vuonna työpajojen atp:t laskivat 17 %. Asiakastyöpäivissä palattiin vuoden 2015 tasolle. 22
Asiantuntijapalvelut Yhdistyksen käsityötaitojen asiantuntijapalveluihin kuuluvat asiakkaille luodut loimet, kotikäynnit sekä asiakkaille suunnitellut ja kudotut tuotteet. Asiantuntijapalveluiden eurot nousivat n. 16 % edellisvuodesta. 4.1.3 Näyttelytoiminta Yhdistyksellä on näyttelytoimintaa jokaisessa toimipisteessä ympäri vuoden. Isojen näyttelyiden osalta näyttelytoiminta painottuu kesäaikaan. Ilomantsin ja Joensuun toimipisteissä on kesäisin käytössä piha-aittoja, jotka toimivat upeina näyttelytiloina. Ilomantsissa Piirolan Pihan pihapiirin vanhan kauppamakasiinin yläkerran kolme aittaa ovat jo vuosia kesäisin olleet näyttelykäytössä. Alakerran aitoissa oleva Kotirintamanäyttely on pysyvä näyttely. Joensuussa näyttelytiloina toimivat Taitokorttelin Käytävägalleria, Kauppaneuvoksen kahvilan tilat sekä piha-aitat. Lieksassa uudet valoisat ja korkeat tilat mahdollistavat suurienkin töiden esille laiton. Tohmajärvellä näyttelytilana toimi tunnelmallinen vinttitila. Näyttelytoiminnan lisäksi yhdistys on mukana toimintapaikkakuntiensa erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten Lieksassa Vaskiviikoilla, Tohmajärven Potsipäivillä ja Joensuussa yhdistys mm. vastaa Wanhan kaupungin päivä -tapahtuman järjestämisestä ja koordinoinnista. 4.1.4 Näyttelytoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Näyttelytoiminta on tärkeää niin ammattilaisyleisölle kuin harrastelijoille käsityö- ja muotoilualan nykytilan havainnollistamiseksi ja kulttuurin edelleen kehittämiseksi. Lisäksi näyttelytoiminnassa nostetaan harrastajia ja harrastajien töitä esille kannustaen heitä edelleen käsityöharrastuksensa parissa. Myös valtakunnallisten ja kansainvälisten alan toimijoiden näyttelyitä tuotetaan. Taito Pohjois-Karjala ry:n toimipisteiden kesänäyttelyt koostuivat Suomen historiasta ja suomalaisuudesta sekä paikallisista tekijöistä. Suomi100 kesänäyttelyt toimipaikoittain: 28.6.-26.8. Taitokeskus Ilomantsi Sukupolvesta polveen Kirsti Kariluoto ja Arja Korpelainen Luonnostaan 100 Liisa ja Eeva Kontturi Kauppatiellä 100 vuotta Puupogosta ry Kesänäyttely Joensuun Taiteilijaseura 22.6.-12.8. Taitokortteli, Joensuu Lotta monta tarinaa Lotta Svärd museo ja Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys Tykki sotiemme vahva puolustaja Pertti Korhosen yksityiskokoelma Karjalainen pirtti, Feresit ja Sarafaanit etnologi Leena Jääskeläinen Toden taru, hevosmaalauksia Sanna Palm Kauppaneuvoksen kahvilassa oli vuoden aikana myös useita näyttelyitä, mm. Joensuun seudun kansalaisopiston kuvataideryhmien näyttelyitä. 1.6.-31.8. Taitokeskus Lieksa Suomi sodassa Rukajärvikeskuksen valokuvaja puhdetyönäyttely 19.6.-28.7. Taitokeskus Tohmajärvi Orvokkini tummasilmä Tohmajärven posliinimaalareiden, käsityöläisten ja taitokeskuksen töitä. 23
4.1.5 Taitokeskusten muu toiminta Taitokeskuksissa järjestetään koulutus-, työpaja ja näyttelytoiminnan lisäksi monenlaista muutakin toimintaa sekä ollaan mukana paikkakuntien erilaisissa tapahtumissa. Taitoyhdistyksissä ympäri Suomen vietettiin Taito-lauantaita 28.1.2017. Taito-lauantaina sai muun muassa kokeilla neulomista Suomi 100 -raitalangalla käsityöneuvojan ohjauksessa. Lisäksi asiakkailla oli mahdollisuus saada uusia neulontaohjeita, kokeilla kutomista kangaspuilla sekä tutustua kevään käsityökursseihin. Valtakunnallisen Taito-lauantai tapahtuman avulla ylläpidetään kädentaitojen kulttuuriperintöä elävänä. Tapahtuma oli myös osa Suomi 100 -juhlavuoden avausta. Taidon ja käsityön teemaviikkoa, Taitoviikkoa vietetään vuosittain huhtikuussa ja se sijoittuu viikolle, johon osuu 14.4. eli Taitonimen nimipäivä. Taitoliitto valitsi vuoden 2017 käsityötekniikaksi makrameen ja se oli myös huhtikuussa vietettävän valtakunnallisen Taidon ja käsityön viikon teema. Taitokeskuksissa ympäri Suomea oli viikon aikana muun muassa makramee-työpajoja ja esillä makramee-tekniikalla valmistettuja tuotteita. Taito-viikon tarkoituksena on nostaa käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen. Taito Pohjois-Karjalan taitokeskuksissa vietettiin vuoden toista Taito-lauantaita 8.4. Taitolauantai avasi samalla seuraavan viikon valtakunnallisen Taidon ja käsityön teemaviikon, eli Taito-viikon. Taito-lauantaina taitokeskuksissa oli mahdollisuus tutustua makrameekäsityötekniikkaan, tutustua tekniikan avulla tehtyihin sisustustuotteisiin ja koruihin sekä osallistua työpajoihin. Syksyllä tapahtuma järjestettiin nimellä Käsityölauantai 16.9., jolloin taitokeskuksien päivän ohjelmassa oli syksyn kurssien esittelyä ja Ilomantsissa minimakramee-työpaja, Joensuussa Kalevala CAL virkkuutapaaminen Sari Åströmin johdolla, Lieksassa Freestyle Machine Embroidery tekniikan työnäytös (vapaa konekirjonta) ja Tohmajärvellä Green Craftheijastin -työpaja sekä räsyvirkkaus-työnäytös. Ihan pipona -päivää vietettiin 23.9., jolloin Taito Shopissa ja taitokeskuksissa esiteltiin suomalaisten suunnittelijoiden ja valmistajien päähineitä sekä esillä oli tekemispaketteja. Lisäksi Taito Shopissa oli Personal Design Hat - päähineiden esittelijä Marja-Leena Tenhunen. Roosa nauha kampanja 2017 käynnistyi valtakunnallisesti musiikkitalolla Helsingissä, linkki vie Youtubeen; https://www.youtube.com/watch?v=qqaznz w3c_e Taito Pohjois-Karjala osallistui keräykseen lahjoittamalla rahaa myydyistä roosa nauha villalangoista ja tuotteista. Taito käsin tehty -teemaviikolla 6.-12.11. Taito Shopissa ja Taitokeskuksissa nostettiin esille itsetekemistä ja erityisesti joululahjojen valmistamista itse. Taito Shopissa oli PaaPiin popup-myymälä ja Taitokeskuksista sai hankkia tekemispaketteja sekä osallistua työpajoihin. Taitokeskus Joensuu oli mukana valtakunnallisessa Sinivalkoisia villasukkia juhlavuonna syntyvien vauvoille -kampanjassa. Rekrytoimme kävijöitämme neulomaan vauvoille sinivalkoisia villasukkia, toimittamaan ne taitokeskukseen ja toimitimme ne eteenpäin jaettavaksi synnytyssairaaloihin. 24
25
Käsityö-yökerhon julisteet. Taito-viikon banneri Taitokorttelin Suomi 2017 kesänäyttelystä Karjalainen pirtti sekä lottien asuja. 26
4.2 Käsityöelinkeino 4.2.1 Nykytila Järjestön käsityöelinkeinon palveluita ovat: koulutus, konsultointi, työpajat, oppimateriaali kehittämishankkeet markkinointiverkostopalvelut: myymäläverkosto, näyttelyt, messut, vienti taitoverkko.fi, taito.fi, Taito-lehti taitopalvelut hyvinvointi- ja matkailupalvelut työllistymistä tukevat palvelut. Yhdistyksen rooli alueen käsityöyrittäjyyden edistämisorganisaationa on vahvistunut ja yhdistyksen imago ja uskottavuus ovat kehittyneet edelleen. Yhteistyötä alueen käsityöyrittäjien kanssa kehitetään ja laajennetaan. Yhdistys markkinoi käsityöyrittäjien tuotteita taitokeskuksien sekä Taito Shop -myymälän kautta. Yhteistyössä järjestetään erilaisia tapahtumia, teemapäiviä ja näyttelyitä. Hyvän vastaanoton yrittäjiltä on saanut myös vuosittain pidetyt Taikasormet kädentaitomessut Joensuussa. Taito Group järjesti Roosa nauha hyväntekeväisyyskampanjan myös syksyllä 2017. Roosa nauha -neulelangat ja ohjevihkot ovat Taitojärjestön erikoistuotteita, joilla kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen. Lahjoitusvaroja kertyi 12 000. Vuoden aikana järjestettiin jokaisessa toimipisteessä asiakasilta-tapahtumat. Illan ohjelma koostuu tuote-esittelyistä, kädentaitopajoista sekä pienestä purtavasta. Yhdistyksen käsityöelinkeinotoimintaa on käsityöyrittäjien tuotteiden markkinointi ja jälleenmyynti. Myyntipisteitä yhdistyksellä oli vuoden 2017 lopussa yhteensä viisi: Taito shop Joensuu sekä taitokeskusten myymälät (4 kpl). Kaikkien myyntipisteiden tuotevalikoima koostuu pääasiassa suomalaisten tekijöiden tuotteista, valikoimasta n. puolet on paikallisten tekijöiden tuotteita ja puolet tulee muualta Suomesta. 4.2.2 Tuotekehitystyö Yhdistys on tehnyt jo useita vuosia töitä oman malliston ja oman tuotannon kehittämisen eteen. Olemassa olevia mallistoja ovat Karjala-, Homecrafts-, Taitokortteli- sekä Kansallisromantikkomallistot. Kuluneen vuoden aikana yhdistys teki yhteistyötä käsityöalan yrittäjien kanssa ja yhteistyön tuloksena syntyi uutuustuote käsivoidepala. Voidepalan valmistaa Liperiläinen yritys Onnenpussi. Puikkopiika tuotteen lanseeraamisessa ja tuotekehitystyössä yhdistys oli myös yrittäjän tukena ja apuna. Puikkopiialle suunniteltiin yhteistyössä uutuusväri pinkki. Yrittäjä pääsi myös myymään ja esittelemään tuotettaan yhdistyksen osastoille mm. Taikasormet kädentaitomessuille Joensuuhun sekä Suomen kädentaitomessuille Tampereelle. Molemmat uutuustuotteet lisättiin myös Taito Shop verkkokauppaan. 27
Voidepala käsivoide, valmistaja Onnenpussi, Marjo Räsänen. Puikkopiika, valmistaja Haroun Vanneste. PaaPiin PopUp myymälä oli menestys Taito Shopissa 28
Taulukko 2. Käsityöelinkeinon avaintulosalueet AVAINTULOSALUE Tuoteostot käsityöyrittäjiltä (eur) Ostot kotimaisilta materiaalintoimittajilta Koulutus (atp) Asiantuntijapalvelut (eur) Myyntinäyttelyt (atp) tulos 2014 Tulos 2015 Tulos 2016 Tulos 2017 95 780 90 347 145693 140 518 91 808 79 340 76977 76 352 0 0 0 289 0 0 0 157 1 692 976 2617 919 4.2.3. Matkailu Pelastakaa Lapset ry. Joensuun Perheentalo on osa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistoa Hyvin hoidettuina käsityö ja matkailu kulkevat käsi kädessä. Yhdistyksen perustama Taitokortteli on Joensuun tärkeimpiä matkailukohteita. Taitokortteli on yhdistyksen vuonna 2006 perustama käsityö- ja kulttuurikeskus Joensuun keskustassa, jossa vierailee vuosittain noin 250 000 kävijää. Taitokorttelin tapahtumat ovat vakiintuneet vuosien varrella jo omille paikoillensa, mm. Lasten Käsityökarnevaalit toukokuussa, Wanhan kaupungin päivä elokuussa ja Joulukylä joulukuussa. Näyttelytoimintaa Taitokorttelissa järjestetään ympäri vuoden Mustosen talon Käytävägalleriassa sekä sesonkiaikoina (kesä ja joulu) Pihaaitassa. Osana Taitokorttelia toimii Perheentalo. Perheentalo on vuoden 2013 alusta avattu yhteisötalo lapsille ja lapsiperheille. Talon tehtävänä on toimia lasten ja lapsiperheiden kohtaamispaikkana sekä arjen tukena. Perheentalo on hankerahoituksella toimiva (RAY & EAKR) ennaltaehkäisevän lastensuojelun yhteistyökeskus. Hankkeiden hallinnoijana toimii 4.3. Portti Pohjois-Karjalaan hanke Portti Pohjois-Karjalaan hankkeen hankeaika on 1.12.2017-30.6.2018. Hankkeen rahoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Pohjois- Karjalan tulevaisuusrahasto. Hankkeen tavoitteena on tuoda Joensuun lentoasemalle saapuvalle henkilölle tuulahdus pohjoiskarjalaista elämäniloa ja vieraanvaraisuutta. Ideana on luoda pohjoiskarjalainen, tunnelmallinen ja positiivisesti muistettava kokonaisuus. Tilojen halutaan henkivän paikallista kulttuuria, joka valottaa alueen historiaa mutta elää vahvasti tässä päivässä. Hankkeen tavoitteena on markkinoida Pohjois-Karjalaa ja esitellä pohjoiskarjalaisuutta lentoaseman tiloissa, siten että matkailija tunnistaa heti lentoasemalle saavuttuaan mille paikkakunnalle ja mihin maakuntaan on saapunut. Hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoiskarjalaisia palveluita ja viihtyisyyttä sekä lähteville että saapuville matkustajille että heidän saattajille ja vastaanottajille. 29
Palveluihin kuuluvat sekä lentoaseman tilat, opasteet, graafinen ilme sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Tavoitteena on tarjota lentoaseman käyttäjille pohjoiskarjalaisia elämyksiä kaikille asteille. Kahvila tulee tarjoamaan loistavan asiakaspalvelun lisäksi pohjoiskarjalaisia herkkuja ja aidosti viihtyisiä tiloja matkailijoille. Lisätään matkailijoille myytävien tuotteiden valikoimaa, mm. erilaiset lahjat ja matkamuistotuotteet sekä päivittäistavarat. Tuotevalikoimassa nostetaan erityisesti esille pohjoiskarjalaisten käsityöyrittäjien tuotteita. Lentoasemalle rakennettavassa näyttelytilassa esitellään pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden töitä. Palveluissa huomioidaan sekä kotimaiset että ulkomaiset liike- ja lomamatkailijat. Hankkeessa kehitetään aito portti Pohjois- Karjalaan, joka informoi ja viihdyttää matkustajiaan Joensuun lentoasemalla. Hankkeen toimenpiteet Lentoaseman tilat, graafinen ilme ja opasteet Lähtevien sekä turvatarkastettujen matkustajien tilat: - lisätään odotustilojen viihtyisyyttä pehmeillä materiaaleilla - pohjoiskarjalaisuuden näkyminen esim. tekstiileillä ja vaihtuvilla banderolleilla - odotustilojen palveluiden kehittäminen ja toiminnallisuuden lisääminen mm. työpisteillä, erilaisilla tunnelmallisilla tiloilla, huomioiden myös lapsimatkustajat - kehitetään pohjoiskarjalaisia suolaisia ja makeita makuelämyksiä - tuotemyyntiä mm. pohjoiskarjalaisten käsityöläisten valmistamia lahjatavaroita - vaihtuvien näyttelyiden järjestäminen yhteistyössä pohjoiskarjalaisten käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa, näyttelytilojen rakentaminen sekä tiloista tiedottaminen - erilaisten äänimaailmojen luominen virkistäytymistiloihin (asiakas wc:t), hankitaan oikeudet pohjoiskarjalaisiin ääniin sekä tekniikka äänimaailmojen toteuttamista varten Saapuvien matkustajien tilat: - Pohjoiskarjalaisuuden näkyminen esim. tekstiileillä ja vaihtuvilla banderolleilla - sähköiset opasteet - erilaisten äänimaailmojen luominen virkistäytymistiloihin (asiakas wc:t), hankitaan oikeudet pohjoiskarjalaisiin ääniin sekä tekniikka äänimaailmojen toteuttamista varten Markkinointiviestintä - lisätään koko maakunnan näkyvyyttä lentoasemalla mm. huomioiden eri vuodenajat ja maakunnan suurimmat tapahtumat (ampumahiihto, Ilosaarirock) - tiedotetaan lentoaseman palveluista maakunnan eri tiedotusvälineissä 30
5 MUU TOIMINTA 5.1 Henkilöstökoulutus Yhdistyksen tavoitteena on tarjota työntekijöilleen vuosittain mahdollisuuksia lisäkoulutukseen. Lisäkoulutusten tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan osaamista. Koulutuksen käynyt työntekijä siirtää osaamistaan kollegoilleen omassa työpisteessään sekä yhteisissä koulutuspäivissä. Vuoden 2017 koulutuspäivät Pvm Koulutuksen nimi osall.lkm 19.1. Slap-seminaari, mainonta ja markkinointi 2.2. Tehoa digimarkkinoinnista 1 7.2. Luottamusmiesten ja puheenjohtajien 1 neuvottelupäivät 20.2., 23.2. Näyttötutkintomestarikoulutus 2 28.3. Messukoulutus käsityöyrittäjille 1 29.3. Markkinointi-iltamat, Pasi Raution markkinointikoulutus 26.-27.4. Valtakunnalliset Taito Shop päivät 28.4. Tiedosta turvaa työturvallisuus seminaari 10.5. Hyviä käytänteitä palvelumuotoilulla 12.5. Taito Pohjois-Karjala ry:n TPOlukuvuoden suunnittelupäivä 17.-18.5. Taitojärjestön valtakunnalliset neuvontapäivät 23.5. Taitojärjestön koulutuspäivä, TPOopetussuunnitelmauudistus 7.9. Erotu tarinallistamalla koulutus 29.9. Taito Pohjois-Karjala ry:n henkilöstöpäivä 6.10.,6.11., 15.12. Luotsit-hanke, TPOopetusssuunnitelman uudistaminen 9.11. Videot, ideat ja editointi koulutus 3 4 2 1 2 5 8 1 2 12 1 1 Koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä 16. Koulutuksia oli useilta eri aloilta, myynti- ja markkinointikoulutusta oli vuoden aikana koko henkilökunnalle. työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle mahdollistettiin koulutuksiin osallistuminen. Toiminnanjohtaja sekä talouspäällikkö suorittivat näyttötutkintomestarin tutkinnon. Keskimäärin koulutuspäiviä oli keskimäärin 2,5/työntekijä (koulutuspäivän pituudeksi on laskettu normaali työpäivän pituus). 5.2 Viestintä 5.2.1 Sisäinen viestintä Sisäistä viestintää yhdistyksessä hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä. Sähköpostin lisäksi sisäisen viestinnän välineinä ovat puhelin ja henkilökohtaiset keskustelut. Henkilöstömäärän kasvun myötä sisäisen viestinnän merkitys on lisääntynyt. Edellisinä vuosina käyttöön otettu kuukausitiedote on osoittautunut hyväksi sisäisen tiedottamisen välineiksi. Koko henkilöstö on mukana kuukausitiedotteen tietojen välittäjinä, toimistosihteeri kokoaa asiat yhteen ja tekee kuukausitiedotteen. Tiedote lähetään sähköpostitse kaikille työntekijöille. Yhdistyksessä on lisätty palvelimen käyttöoikeuksia ja mahdollistettu etäyhteyksillä kaikkien toimipisteiden pääsy yhteisiin sähköisiin tiedostoihin. Yhdistyksen sisäinen tiedottaminen ja tiedonkulku on näin parantunut ja tasapuolistunut. Valtakunnallisella tasolla sisäisen viestinnän välineenä on Taitocampus Intranet. Taitoliitto tiedottaa ja jakaa mm. viestintään liittyviä julistepohjia ja yhteisiä ohjeita Taitocampuksen kautta. Whats up sovellus on otettu aktiiviseen käyttöön. Älypuhelimien myötä myös sosiaalisen median päivittäminen on nopeutunut ja helpottunut. Sisäisen viestinnän välineenä yhdistyksessä on ollut sisäinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä jaetaan työhön liittyviä ideoita (kuvin, tekstein, videoin) sekä käydään vapaa- 31
muotoista keskustelua. Ryhmässä jaetut ideat toimivat myös ideapankkina myöhempää käyttöä varten. 5.2.2 Ulkoinen viestintä Ulkoisesta viestinnästä koko yhdistyksen osalta vastaa pääasiassa yhdistyksen toiminnanjohtaja. Paikkakuntakohtaisesta viestinnästä ovat vastuussa vastaavat neuvojat. Yhdistyksen tapahtumista tiedotetaan mediaa säännöllisesti, juttuja paikallis- ja maakuntalehdessä (Karjalainen) sekä mm. paikallisradioissa oli vuoden aikana n. 35 kpl. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan markkinointikeinona on pääasiassa sosiaalinen media (Facebook) sekä yhdistyksen jäsenlehti Onni elää käsityössä, joka julkaistaan kahdesti vuodessa. Lisäksi käytetään ns. täsmä markkinointia, esim. asiakasiltoja, jäsentarjouksia, erilaisia kampanjoita ym. Taitokeskuksissa vierailee säännöllisesti erilaisia ryhmiä ja sidosryhmien edustajia, joille toimintaa esitellään henkilökohtaisilla esittelyja tutustumiskierroksilla. Taitokorttelin tapahtumia mainostettiin tarpeen mukaan mm. Karjalaisessa. Taitobussin tiedottaminen painottui sosiaaliseen mediaan. Taitobussilla on oma sivunsa yhdistyksen www-sivujen yhteydessä, Facebook-sivu ja sähköinen Google-kalenteri. Home Crafts-mallistolla on omat www-sivut ja Facebook-sivu. Työntekijöiden pukeutuminen on myös osa ulkoista viestintää. Neuvojilla on käytössään tunikat sekä lyhyt- että pitkähihaisia karjalaaiheisia työpaitoja ja collegehuppareita. Myös kahvilan ja myymälöiden työntekijöillä on yhtenäiset työasut käytettävissään. 5.3. Asiantuntijatehtävät Yhdistyksen rooli alansa asiantuntijana ja käsityöelinkeinon edistäjänä on omalla alueellaan vahva. Taito Pohjois-Karjala ry:n asiantuntemusta tarvittiin Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien asun kanssa. Toiminnanjohtaja Tuija Tekin suunnitteli Pietu Heiskasen (Lukiolaisten liiton puheenjohtaja) frakkiin asusteet Karjalamalliston 3D-tulostetuista metallikoruista. 32
Vuoden 2017 Onni elää käsityössä asiakaslehdet. Taitobussin facebook-sivuilta, kuvakaappaus. 33
6 HALLINTO JA TALOUS 6.1 Kokoukset Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 21.3.2017 ja syyskokous 23.11.2017. Johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa, joista yksi kokous pidettiin sähköpostikokouksena. 6.2 Jäsenistö Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2017 lopussa 436 henkilöä. Vuoden aikana jäsenille lähetettiin kaksi kirjettä, kaksi Onni elää käsityössä - asiakaslehteä, Taitobussin esitteen sekä jäsenetukuponkeja. Etukupongeilla jäsenet saivat etuja tuote- ja materiaaliostoista, Kauppaneuvoksen kahvilan palveluista sekä kurssimaksuista. 6.3. Johtaminen Yhdistyksen strategisesta johtamisesta vastaa johtokunta (liite 2) ja operatiivisesta johtamisesta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana toimi Tuija Tekin (tekstiilisuunnittelija, käsi- ja taideteollisuusalan ammatin opettaja). Työvuorojen ja tuntikirjanpitoa varten edellisinä vuosina kehitettyjä työkaluja käytettiin ja kehitettiin eteenpäin. Talouden seurantaan kehitetyt tuloerittely- sekä myyntiseurantalomakkeet ovat myös vakiintuneet käyttöön. Lomakkeiden avulla kukin toimipiste saa kuukausittain tiedon siitä, kuinka toiminta on eurojen näkökulmasta kehittynyt. Tuloseurannan lisäksi kukin toimipiste saa kuukausittain oman tuloslaskelman käyttöönsä. Taloushallinnon sähköistämistä jatkettiin. Lähes kaikki ostolaskut tulevat verkkolaskuina ja myyntilaskut lähetetään sähköisinä. Palkkalaskelmien tulostamisesta paperille on luovuttu, ne lähetetään työntekijöille sähköisesti. 6.4. Talous Yhdistyksen kokonaistuotot vuonna 2017 olivat 1,22 milj. euroa. Siitä oman toiminnan tuottojen bruttomäärä oli 986 420 euroa (81 % koko toiminnan rahoituksesta). Valtion osuus oli 140 000 euroa (11 %), kuntien osuus 50 750 euroa (4 %). Yhdistyksen hallinnoimien hankkeiden osuus 40 370 (3%). Yhdistyksen selkeästi suurin kuluerä olivat palkat, sivukuluineen 555 200 euroa. Taseen loppusumma oli 572 651 euroa. Oma pääoma oli tilikauden lopussa 313 228 euroa ja omavaraisuusaste on 55 %, mikä luokitellaan hyväksi. 11% 4% 3% oma toiminta Valtion avustus Kuntien avustukset Hanketoiminta 81% Kuvio 3, tuottojen jakautuminen vuonna 2017. 34
LIITTEET Liite 1 Vakituiset työntekijät vuoden 2017 lopussa (13 henkilöä): Sukunimi Etunimi Tehtävä Holopainen Hannele neuvoja Kokkonen Mervi myyjä Lemmetyinen Päivi neuvoja Leppänen Marita kahvilatyöntekijä Martiskainen Mirja neuvoja Parkkinen Henna kahvilatyöntekijä Puukko Tarja talouspäällikkö Saarelainen Susanna kahvilatyöntekijä Sutinen Laura markkinointivastaava Tekin Tuija toiminnanjohtaja Turpeinen Heli kahvilavastaava Turtiainen Päivi kahvilatyöntekijä Väätäinen Aija neuvoja 35
Liite 2 Johtokunta vuonna 2017 Puheenjohtaja Tarvainen Ulla Johtokunnan jäsenet: Lemmetyinen Minna Rusila Hannele Räsänen Anna-Kaisa Sulopuisto Sirpa Tahvanainen Tapio Turunen Riitta 36
Liite 3 lehtiartikkeleita yms. vuodelta 2017 Karjalainen 25.1.2017 Lieksan lehti 22.4.2017 37
Karjalainen 19.5.2017 Karjalainen 13.8.2017 www.karjalainen.fi 6.11.2017 38
39
40