POP strategia POPmaakunnan strategiatyö Maakuntauudistuksen johtoryhmän ja poliittisen seurantaryhmän yhteiskokous 17.5.2018
Millainen on POPstrategia? SYLEILEE KOKO MAAILMAA OTTAA AIDOSTI KANTAA VASTAUS KAIKKEEN JA KAIKILLE VALINTOJA OHJELMALLINEN STRATEGIAPAPERI AITO TYÖKALU LAKISÄÄTEINEN JOHTAMISEN VÄLINE EDUNVALVONTA ORGANISAATION TYÖKALU KESKITTYY TOIMINTAAN JA/TAI VISOINTIIN TALOUDEN VÄÄNTÖMOMENTTI Tavoitteet vaikuttavat työskentelytapaan, muotoon ja tiekarttaan sekä aikatauluun.
Mitä ja mistä strategiassa halutaan linjata? Palvelut ja niiden eri muodot Saatavuus ja saavutettavuus Monituottajuus Omistajapolitiikka Rahoitus Elinvoima Elinkeinot Kestävä kehitys Talous ja sen tavoitteet Muuta? Henkilöstö
POPmaakunnan strategia POP-visio POP-missio POParvot POP-maakuntastrategia Maakuntalaki 35 Laissa sotea koskeva, mutta POPmaakunnassa monialaisen maakunnan palvelulupaus? POP-palvelulupaus Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 15 Useat eri lait ja mm. kansalliset ja maakunnan linjaukset Järjestämisohjelma Muut ohjelmat ja suunnitelmat Soten palvelustrategia Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 14
Maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin strategisista tavoitteista. Strategiassa on huomioitava asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategiset linjaukset, palvelutavoitteet, alueiden, elinympäristön ja elinkeinojen kehittäminen, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Palvelulupaus on asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa (sosiaali- ja terveys)palvelut. Palvelulupauksessa asetetaan tavoitteet sille, miten (sote-)palvelut toteutetaan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioiden. Palvelulupaus ei muuta lakisääteisiä velvoitteita järjestää (sote-)palvelut. Ohjelmat ja suunnitelmat: esim. järjestämisohjelma, talousarvio ja taloussuunnitelma, maakuntaohjelma ja -kaava ml. liikennejärjestelmäsuunnitelma, turvallisuusja varautumisohjelma, henkilöstöpoliittinen ohjelma, osallisuusohjelma, viestintäohjelma, ICT-ohjelma, TKIohjelma, omistajapoliittinen ohjelma, hyte-ohjelma Palvelustrategiassa maakunta päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä yksityisiltä sote-palveluiden tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Palvelustrategia määrittelee, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan.
Strategiatyön taustalla ja pohjana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma http://www.e-julkaisu.fi/pohjois-pohjanmaan- liitto/maakuntaohjelma-2018-2021/pdf/ppl_maakuntaohjelma.pdf
Strategiatyössä hyödynnetään kansallisen uudistuksen työkaluja, mm. STM:n palvelulupauskäsikirjaa
Aiemmin valmisteluvaiheessa ministeriölle työstetty POPmaakunnan muutosvisio: UUDISTAMME YHDESSÄ Pohjoista elinvoimaa ja laatua elämään! Voidaanko hyödyntää pohjana vai syntyykö uusi visio?
Sanapilvi an siirtyvien organisaatioiden arvoista
POP strategia Strategian tehtävät vision hahmottelun näkökulmia
Strategian tehtävät POPmaakunnassa miten visio muotoutuu? Edunvalvonnallinen tehtävä Suhteessa valtioon, kansalliseen ohjaukseen, kv-toiminnot, monipuolinen kuntarakenne (mm. suuret kaupungit, kehyskunnat, maaseutuverkostot), elinkeino- ja aluepolitiikka Vahva vaikuttaa koko Suomeen/ssa Muut tehtävät/näkökulmat? Ohjaava tehtävä Seuraavan tason ohjelmat ja suunnitelmat, järjestäminen ja tuotanto Talous ja toiminta pitää, vaikuttavasti Identiteettiä tukeva tehtävä Osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen, demokratia, monipuolinen viestintä Me ja meidän yhteinen maakunta Luovuutta, innovatiivisuutta ja kehittämistä tukeva tehtävä Ekosysteemit, nuori ja koulutettu väestö, monipuolinen yrittäjyys, vahva TKIO, teknologia POPmaakunnassa osataan ja uskalletaan Monialaisen maakunnan yhteensovittamisen tehtävä Elinvoimaisuus, integraation mahdollisuudet, vaikuttavat palvelut, arjen tuki, luonnon monimuotoisuus, veto- ja pitovoima Kaikkien toimijoiden/kuntien vahvuus on maakunnan vahvuus, maakunnan vahvuus on kaikkien toimijoiden/kuntien vahvuus Verkostoitumisen tehtävä Kunnat, järjestöt, yritykset, maakunnat, yhteistyöalueet, pohjoinen Suomi, Pohjois- Skandinavia, arktiset alueet Pohjoista voimaa ja elämänlaatua Muista erottautumista tukeva tehtävä Vahvuudet suhteessa muihin, väestölliset, alueelliset ja maantieteelliset erityispiirteet Moninaisuus on POPmaakunnan vahvuus ja luovuuden lähde Halutun ja vetovoimaisen työnantajan tehtävä Osaamisen varmistaminen, työvoiman saatavuus, motivaatio, hyvä johtaminen, kehittäminen kuuluu kaikille Haluan työskennellä ja kehittää itseäni ja työyhteisöäni POPmaakunnassa
Kansallinen aikataulu
Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 Kevät syksy 2019 9/2017 simuloinnin aloitustilaisuus 9/2017 ministeriökohtaisten simulointien valmistelu käynnistyy Syksy 2017 LVM:n hallinnonalan simulointi 11-12/2017 maakuntien ja STM:n yhteinen keskustelutilaisuus (muutosvalmistelun tilanne, tietopohja ja mittaristo) Alkuvuosi 2018 valtioneuvostotason yhteistyön simulointi ministeriöissä 1-2/2018 aluekehittämiskeskustelujen harjoittelukierros 2/2018 THL:n arviointi palvelujen saatavuudesta valmistuu 3-4/2018 maakuntalain 13 mukaisten neuvottelujen simulointi VM:n johdolla 3/2018 sote:n neuvottelujen simulointi 3/2018 pelastustoimen toiminnallisten neuvottelujen simulointi 4-5/2018 yleiskatteisen rahoituksen laskelmapäivitys julkaistaan 5/2018 mennessä simuloitu yleiskatteiseen rahoitukseen liittyvät ohjaustapahtumat Kevät-syksy 2018 MMM hallinnonalan simulointi YM osallistuu simulointiin tarpeen mukaan 4-6/2018 neuvottelujen arviointi ja raportointi Syksy 2018 pidemmän aikavälin laskelma yleiskatteisen rahoituksen urasta 8/2018 alkaen maakuntien talousarviosimulointi Syksy 2018 ensimmäiset oikeat ministeriöiden ja maakuntien väliset neuvottelut Talvi 2018 alkaen vuosia 2020-2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelu Simulointiprosessin aikataulu Kevät 2019 vuosia 2020-2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelu jatkuu Kevät 2019 ensimmäinen oikea maakuntalain 13 mukainen neuvottelu 4/2019 JTS-päätös Aikataulu voi päivittyä simulointiprosessin edetessä
POPmaakunnan strategiatiekartta 6/2018 1/2019 6/2019 1/2020 Strategiatyön startti 5/2018 Maakunnan tilannekuvan ja muutospaineiden tarkentaminen Strategian taustavalmistelu maakuntavaltuustolle Eri toimijat aktiivisesti mukana strategian taustavalmistelussa Strategian valmistelumateriaali valtuustolle valmiina 12/2018 Päätös maakuntastrategiasta 5/2019 Maakuntavaltuusto ja toimielimet työstävät strategiaa strategia hyväksytään Strategia ohjaa maakunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimeenpanoa Strategian toimeenpano Tarkennetaan maakuntastrategiaa toteuttavat ohjelmat ja suunnitelmat (mm. järjestämisohjelma, palvelustrategia ja palvelulupaus) ja käynnistetään niiden laadinta. Työstäminen ja päätöksenteko toimielimissä. Strategiaprosessista ja strategiasta viestiminen Viestintä- ja osallisuussuunnitelmat valmiina
Strategiatyön organisoituminen Strategiaprosessin ohjaus Johtoryhmä ja lakien voimaantulon jälkeen väliaikainen toimielin Poliittinen seurantaryhmä Laaja seurantaryhmä Käsittely edellä mainittujen lisäksi Maakuntahallitus ja -valtuusto (PP liitto) POPmaakunnan eri valmisteluryhmät, mm. maakuntauudistuksen työryhmät 1-4, soteryhmä, HYR, muut valmistelutyöryhmät Päätöksenteko 5/2019 maakuntavaltuustossa Maakunnan muut toimielimet Osallistuminen ja vaikuttaminen Asukkaat ja muut toimijat (esim. 3. sektori, yritykset) Siirtyvien organisaatioiden henkilöstö, toimielimet ja muut ryhmät Kunnat Prosessista vastaa muutosjohtaja Valmistelijoiden johtotiimi Strategiatyönyrkki
Seuraavat askeleet Strategiaprosessin ja sen etenemisen (mm. päätösaikataulu) tarkentaminen Maakunnan tilannekuvan ja muutospaineiden tarkentaminen Strategian periaatteiden ja rakenteen valmistelu Arvojen, vision ja mission työstäminen Valtuustolle työstettävän valmistelumateriaalin kokonaisuuden määrittely (valmiina 12/2018) Viestintä strategiaprosessista käynnistyy Osallisuussuunnitelman laatiminen Valmistelijoiden korkeanpaikan leiri 6.-7.6. 6.9. ja 29.11. strategian käsittely ja työstäminen poliittisen ohjausryhmän ja väliaikaisen toimielimen yhteiskokouksissa
Strategiatyön perusta 1. Strategiatyötä tehdään POPmaakunnan asukkaita ja muita toimijoita varten 2. Osallisuus tärkeää - strategia tehdään yhdessä 3. Tavoitteena selkeä ja POPmaakunnan näköinen kokonaisuus, johon halutaan ja voidaan sitoutua 4. Strategia vahvistaa maakunnan vaikuttavaa toimintaa ja vakaata talouden kehitystä 5. Strategia rakentaa uuden maakunnan identiteettiä - Meidän 6. Perustana myönteinen tulevaisuusorientaatio huomioiden muuttuvan toimintaympäristön paineet 7. Moninaisuus on POPmaakunnan vahvuus ja luovuuden lähde 8. Viestintä strategiatyöstä on avointa, selkeää, useita kanavia hyödyntävää ja eri kohderyhmien tarpeet huomioivaa 9. Strategiatyössä hyödynnetään maakuntaohjelmaa sekä muuta olemassa olevaa materiaalia 10. Strategiaprosessi vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja tukee sujuvaa siirtymistä uuteen maakuntaan Valtuuston hyväksymä strategia ohjaa kaikkea toimintaa POPmaakunnassa
Lainsäädäntöä strategiaan ja palvelulupaukseen liittyen
Maakunnan tehtäväalat / Maakuntalaki 6 (HE 15/2017) 1) sosiaali- ja terveydenhuolto 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille 3) alueellinen alkoholihallinto 4) pelastustoimi 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta 8) kalatalous ja vesitalous 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät 16) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 20) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta 21) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu 22) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 23) maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen 24) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen 25) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 26) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen
Maakunnan tehtäväalat / Maakuntalaki 6 (HE 15/2017) Maakunta voi lisäksi hoitaa: 1. liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren ( / ) IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella ja näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä raideliikennettä; 2. saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä; 3. kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäväaloihin liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 4. kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 5. maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä. Maakunnalla voi olla myös muita sille laissa erikseen säädettyjä tehtäviä. Maakuntien on hoidettava tehtäviään yhteistoiminnassa siten kuin siitä laissa säädetään. Maakuntien sopimukseen perustuvasta yhteistoiminnasta säädetään 8 luvussa.
Maakuntastrategia / Maakuntalaki 35 (HE 15/2017) Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon: 1. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3. maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4. alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5. omistajapolitiikka; 6. henkilöstöpolitiikka; 7. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 97 :ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.
Palvelustrategia / Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 14 (HE 15/2017) Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.
Maakunnan palvelulupaus / Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 15 (HE 15/2017) Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaalija terveydenhuolto. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 :ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupauksensa julkisessa tietoverkossa ja muilla lupauksen julkisuutta edistävillä tavoilla.