KOTKAN KAUPUNKI. Kouluverkkoselvitys. Raportti FCG KONSULTOINTI OY P34066

KOTKAN KAUPUNKI Kouluverkkoselvitys Raportti FCG KONSULTOINTI OY P34066

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (61) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Väestötarkastelu... 4 2.1 Ikäryhmittäinen väestökehitys... 5 2.2 Huoltosuhteen kehittyminen... 6 2.3 Palvelutarpeiden kehittyminen... 7 2.4 Esiopetuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena... 8 2.5 Perusopetuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena... 9 2.6 Lukiokoulutuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena... 10 3 Väestöennusteen trendiennuste... 11 4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 16 4.1 Oppilasmäärät... 17 5 Perusopetuksen palvelutarve Kotkan kaupungin väestörekisteritietojen perusteella... 20 5.1 Koko kaupungin oppilasmäärien kehittyminen... 21 5.2 Pihkoon alue... 25 5.3 Karhulan alue... 26 5.3.1 Hakalan koulu... 28 5.3.2 Helilän koulu... 29 5.3.3 Karhulan koulu... 30 5.3.4 Otsolan koulu... 30 5.3.5 Rauhalan koulu... 32 5.4 Karhulan lukion opiskelijamäärätarkastelua... 33 6 Oppilasmäärätarkasteluja erilaisille kouluyhdistelmille... 35 6.1.1 Hakala ja Rauhala... 35 6.1.2 Hakala, Rauhala ja Otsola... 36 6.1.3 Yläkoulut... 37 7 Talous... 39 7.1 Odotekustannukset ja tuottavuuden kehitys... 39 7.2 Karhulan alueen koulujen talous... 40 7.3 Pihkoon koulun talous... 41 8 Kiinteistöt... 43 8.1 Yleistarkastelu... 43 8.2 Tasearvot... 45 9 Vaihtoehtojen tarkastelu... 46 9.1 Vaihtoehdot... 46 9.2 Pihkoon koulu... 47 9.3 Hakalan ja Rauhalan koulut... 47 9.4 Otsolan koulu... 48 9.5 Hakalan, Rauhalan ja Otsolan koulu... 48

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (61) 9.6 Helilän ja Karhulan koulut sekä Karhulan lukio... 49 9.7 Vaihtoehtojen kustannusvertailu vuokra- ja investointikustannusnäkökulmasta... 49 9.8 Vaihtoehtojen kuntataloudellinen vertailu... 52 9.8.1 Pihkoon koulu... 52 9.8.2 Vaihtoehto 1 (VE1)... 55 9.8.3 Vaihtoehto 2 (VE2)... 58 10 Johtopäätös... 61 10.1 Lopuksi... 61

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (61) Kouluverkkoselvitys 1 Johdanto Kotkan kaupunki antoi loppusyksystä 2017 FCG Konsultointi Oy:lle tehtäväksi laatia kouluverkkoselvityksen, jossa tarkastellaan Pihkoon ja Karhulan alueiden perusopetuksen palveluverkon laajuutta. Tarkastelussa huomioidaan yläkoulun ja lukion tilaratkaisut. Tehtävä sisältää nykyisen perusopetuksen palveluverkon tarkastelun väestö- ja oppilaskehityksen näkökulmista. Palveluverkon kehittämistarpeita tarkastellaan nykyisen rakennuskannan kustannusten, investointien sekä talouden näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan Pihkoon alueen ratkaisut omana kysymyksenään. Karhulan osalta tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: 1) Neljä koulua korjataan korjauskustannukset toiminnalliset kustannukset 2) Muodostetaan kaksi yhtenäiskoulua ja lukiokoulutus keskitetään Kotkansaarelle arvio tilatarpeista korjaus- ja investointikustannukset arvoitu säästöpotentiaali arvioitu lukiokoulutuksen säästöpotentiaali Selvityksen edetessä tehtävää tarkennettiin siten, että tarkastelu kohdistetaan Pihkoon alueen kouluratkaisun lisäksi koskemaan kahta vaihtoehtoa, jossa tarkastellaan Hakalan, Helilän, Karhulan ja Rauhalan kouluja sekä Karhulan lukion sijoittumista uudisrakennuksiin. Tammikuussa tarkasteluun lisättiin Otsolan koulu. Selvitystyön etenemistä seuratiin kahdessa palaverissa, joista toinen oli joulukuussa ja toinen tammikuussa. Selvitys perustuu tilaajan toimittamiin aineistoihin, Tilastokeskuksen tietoihin ja FCG Konsultoinnin asiantuntijoiden asiantuntemukseen. Lähtötietoja ovat Tilastokeskuksen väestöennuste: kokonaisväestöennuste, ikäluokittaiset väestöennusteet, huoltosuhde Kotkan kaupunki: väestörekisteri, kevät 2016: syntyneet, 0-6-vuotiaat, peruskouluikäiset, Kotkan kaupungin oppilastilastot, ennusteet kouluittain, opetusryhmätiedot, TP 2016, TA 2017, arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista FCG Konsultointi Oy: palvelutarveanalyysi, odotekustannukset, tuottavuuden kehitys, talouden vertailutiedot, trendiennuste

2016=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (61) 2 Väestötarkastelu Vuoden 2016 lopussa Kotkan kaupungin väkiluku oli 54 187. Ennakkotieto syksyltä 2017 on, että kaupungin väkiluku oli elokuussa 53 730 (Tieto: Tilastokeskuksen verkkoviitteenä). Vuosina 2000-2016 Kotkan väkiluku väheni 1 030 hengellä, keskimäärin 60 hengellä vuodessa (Timo Aro 2016). Vuosien 2010-2015 väestökehitys oli negatiivinen, -0,9 % prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) perusteella tarkastelujaksolla 2016-2032 väestökehitys jatkaa negatiivisena, mutta negatiivinen kehitys olisi vain prosentin luokkaa (kuva 1). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2016 väkimäärän ennakoidaan laskevan vuoteen 2032 mennessä 730 asukkaalla. Ennustettu väestökehitys 2016-2032: -1% Koko väestö 110 Kotka Kymenlaakso Koko maa 105 Koko maa 100 95 Kotka Kymenlaakso 90 Kotka Kymenlaakso Koko maa 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 2020-2032: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 Asukkaita 54 187 54 141 53 919 53 714 53 457 2016=100 100 100 100 99 99 Asukkaita 177 659 176 511 174 672 172 949 171 138 2016=100 100 99 98 97 96 Asukkaita 5 503 297 5 595 213 5 672 989 5 740 382 5 794 198 2016=100 100 102 103 104 105 Kuva 1. Kotkan kaupungin väestökehitys vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (61) 2.1 Ikäryhmittäinen väestökehitys Ikäryhmittäinen väestötarkastelu osoittaa, että suurimmat muutokset väestömäärissä tapahtuvat alle kouluikäisten ja yli 65-vuotiaiden määrissä (kuva 2). Alle kouluikäisten määrä laskee yli 10 prosentilla, kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 20 prosentilla. Vuonna 2032 yli 65-vuotiaiden osuus kaupungin koko väestömäärästä on hieman yli 30 prosenttia. Määrällisesti heitä tulee olemaan lähes 3 000 nykyistä enemmän. Kuva 2. Kotkan kaupungin ikäryhmittäiset väestöennusteet vuosille 2016-2032(Tilastokeskus 2015) Työikäisten kaupunkilaisten lukumäärä laskee 15 vuodessa lähes 10 prosentilla eli lähes kolmella tuhannella asukkaalla. Työikäisten osuus kokonaisväestöstä ennustetaan olevan noin 55 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden määrät ovat kaikissa ikäryhmissä laskussa. 1-6-vuotiaiden määrä on laskussa. Tarkastelujakson loppupuolella alle kouluikäisten määrä on laskenut 336 lapsella. Peruskouluikäisten lasten määrä laskee 271 lapsella. Alle 16- vuotiaita kaupungissa on 2030 luvun alkupuolella reilut 10 prosenttia koko väestömäärästä. Nuorten (16-18-vuotiaiden) määrä laskee 184 nuorella.

Heikkenee FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (61) 2.2 Huoltosuhteen kehittyminen Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan lasten ja eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohden. Väestön huoltosuhde perustuu ikärakenteeseen eikä sitä tarkasteltaessa huomioida mm. työllisyyttä. Mitä enemmän lapsia ja eläkeikäisi on sataa työikäistä kohden, sitä heikommaksi huoltosuhde muodostuu, ts. työikäisiä kohden on tällöin enemmän oletettuja huollettavia. Vaikka lasten määrä Kotkassa vähenee vuosina 2016-2032, heikkenee Kotkan väestöllinen huoltosuhde nykyisestä (kuva 3). Nykyisen 0,7 sijaan vuonna 2032 on saavutettu 0,83. Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Kotka Kymenlaakso Koko maa 1,0 0,9 Kymenlaakso 0,8 Kotka Koko maa 0,7 0,6 0,5 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 2020-2032: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 016 2 020 2 024 2 028 2 032 Kotka 0,70 0,75 0,78 0,80 0,83 Kymenlaakso 0,72 0,78 0,84 0,88 0,91 Koko maa 0,65 0,69 0,72 0,75 0,76 Kuva 3. Kotkan kaupungin väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) Väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisen takana on kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän kasvu.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (61) 2.3 Palvelutarpeiden kehittyminen Palvelutarpeiden kehittyminen on yhteydessä väestökehitykseen. Kuvassa 4. on kuvattu Kotkan kaupungin palvelutarpeiden muutokset väestötekijöiden muutosten perusteella. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasmääriin. Vanhusten hoidon tarve on suhteutettu yli 75-vuotiaiden määrään. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat nykyisestä voimakkaimmin. Tässä kuvassa ei ole ennakoitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia palvelutarpeiden kehittymiseen, vaan analyysi on laadittu yleisten väestötekijöiden muutosten perusteella. Kuva 4. Kotkan kaupungin palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) Kotkassa väestökehitys ja palvelutarvekehitys kehittyvät ikäjakautumien kanssa samansuuntaisesti. Palvelutarpeissa tapahtuu kaksi merkittävää muutosta vuoden 2020 tienoilla. Tällöin vanhusten hoitopalvelun palvelutarve (keltainen viiva) alkaa kasvaa merkittävästi ja samanaikaisesti varhaiskasvatuksen palvelutarve (sininen

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (61) viiva) alkaa laskea. Hoitopalvelujen tarve on lähtenyt nousuun jo aiempina vuosina, mutta vuoden 2020 jälkeen vanhusten hoidon palvelutarve lähtee voimakkaaseen kasvuun ja kasvaa vajassa vuosikymmenessä lähes 60 prosenttia. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on arvioitu toteutuneen trendin pohjalta. Varhaiskasvatuksen palvelutarve laskee 11 prosenttia. Perusopetuksen palvelutarve 8 prosenttia ja toisen asteen koulutuksen palvelutarve 10 %. 2.4 Esiopetuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena Esiopetusikäisten eli 6-vuotiaiden määrä laskee vuoteen 2020 mennessä jyrkästi, jonka jälkeen lasku jatkuu tasaisempana vuosina 2016-2032 (kuva 5). Esioppilaiden ikäluokka pienenee 18 prosenttia eli 99 lapsella, joka tarkoittaa esiopetuksen oppilaspaikkatarpeen vähenemistä samassa suhteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2032 esiopetusryhmiä, joissa oppilasmäärä on 20, tarvitaan viisi nykyistä vähemmän. Jos esiopetusryhmän koko on 13, opetusryhmien määrän tarve vähenee seitsemällä ja puolella. Kuva 5. Kotkan kaupungin esiopetusikäisten lasten määrän kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (61) Ennusteen mukaan esioppilaiden määrässä suurin pudotus tapahtuu vuosien 2016 ja 2020 aikana. Neljän vuoden aikana esioppilaiden määrä vähenee 78 lapsella, joka tarkoittaa neljää opetusryhmällistä. 2.5 Perusopetuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena Perusopetusikäisten lasten määrä vähenee 8 prosenttia (kuva 6). Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa 383 lasta nykyistä vähemmän. Määrä vastaa vuodessa yhden luokallisen oppilasmäärää. Kuva 6. Kotkan kaupungin 7-15-vuotiaat vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) Kuvassa 6. esitetty oppilasmäärän ennuste on suhteutettu kotkalaisten 7-15-vuotiaiden määrän kehitykseen. Vuoden 2016 Opetushallituksen oppilastilaston mukaan Kotkan kaupungin perusopetuksen 1-9 vuosiluokkien oppilasmäärä oli 4 596. Ikäluokan ja oppilasmäärän erotus oli 157 lasta. Esimerkiksi Svenska Samskolassa opiskelevat oppilaat eivät ole mukana Kotkan kaupungin oppilasmäärissä.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (61) Peruskouluikäisten määrän ennuste tarkoittaa, että vuonna 2032 perusopetusryhmiä, joissa oppilasmäärä on 20, tarvitaan reilut 19 opetusryhmää nykyistä vähemmän. Taulukossa 1. tarkastellaan perusopetuksen oppilaiden lukumäärän laskua Tilastokeskuksen (2015) väestöennusteen pohjalta sekä kokonaisuutena että määrällisesti viiden vuoden sykleissä. Vuosi 2016 2020 2024 2028 2032 Kokonaismäärä 4 596 4 613 4 517 4 298 4 226 Laskua 5 vuodessa 17-96 -219-72 Laskua 1 vuodessa 3,4-19,2-43,8-14,4 Ikäluokkaa kohden 1,8-10,7-24,3-8 Taulukko 1. Kotkan kaupungin perusopetuksen oppilaiden lukumäärien vähentyminen vuosina 2016-2031 (Tilastokeskus 2015) 2.6 Lukiokoulutuksen palvelutarve Tilastokeskuksen ennusteen mukaisena Nuorten eli 16-18-vuotiaiden määrä vähenee viidessatoista vuodessa 10 prosenttia (kuva 7). Nuorten määrä vähenee 184 nuorella. Vuonna 2016 lukiossa opiskeli 56 prosenttia nuorten ikäluokasta. Kuvassa 7 lukiolaisten määrä on suhteutettu 16-18-vuotiaiden määrään. Ennusteen mukaan lukiokoulutuksen opiskelijamäärän ennakoidaan vähenevän yli sadalla (103) opiskelijalla viidentoista vuoden aikana. Tosin tämä ennakointi edellyttää, että lukiolaisten suhteellinen osuus ikäluokasta pysynee nykyisellään.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (61) Kuva 7. Kotkan kaupungin 16-18-vuotiaiden ja lukiolaisten määrän kehittyminen vuosina 2016-2032 (Tilastokeskus 2015) 3 Väestöennusteen trendiennuste Kotkan kaupungin väestökehitys on 2010-luvulla ollut ennustettua synkempää. Selvitystyön ohjauspalaverissa 19.12.2017 todettiin, että päätöksenteon tueksi laaditaan tarkennettu väestöennusteesta trendiennuste, joka perustuu toteutuneisiin väestömuutoksiin. Tämän hetken väestörekisteritietojen perusteella reilussa puolessa vuodessa laskua on kuitenkin tapahtunut yli 450 henkeä ja syksyn 2017 asukasmäärä vastaa Tilastokeskuksen vuoden 2028 arvioitua asukasmäärää. Negatiivinen väestökehitys on ollut ennakoitua nopeampaa. Kun tarkastellaan vuoden 2016 toteutuman ja Tilastokeskuksen ennustetta voidaan havaita, että erotus väkiluvussa on ollut lähes 200 asukasta vuodessa (taulukko 2). Koko väestö Toteuma 54187 Tk:n ennuste 54374 Erotus -187 Taulukko 2. Erotus Tilastokeskuksen ja toteutuman välillä (FCG Konsultointi 2018)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (61) Trendiennuste on tehty vuoden 2016 toteutuman ja Tilastokeskuksen ennusteen erotuksen perusteella oletuksella, että trendi eroaa vuosittain yhtä paljon ennusteesta kuin vuonna 2016. Näin syntyvä kumulatiivinen poikkeama on vähennetty/lisätty kunkin vuoden ennusteeseen. Esim. vuonna 2020 ero ennusteeseen on 4 x vuoden 2016 ero (Taulukko 3.) Koko väestö 1-6 6 7-15 16-18 Toteuma 54187 2960 548 4753 1775 Tk:n ennuste 54374 2970 547 4815 1783 Erotus -187-10 1-62 -8 Taulukko 3. Kotkan kaupungin väestökehityksen Tilastokeskuksen ja trendiennusteen erotus (FCG Konsultointi 2018) Trendiennusteesta voidaan huomata, että Tilastokeskuksen ennusteen ja vuoden 2016 toteutuman erotus on koko väestönmäärän osalta lähes 200 kuntalaisen verran. Alle kouluikäisten määrässä erotus on ollut -10 lasta. Huolestuttavinta on, että kouluikäisten määrässä on merkittävää eroa, erotus on yli 60 lasta. Kuvassa 8. on tarkasteltu alle kouluikäisten määrien kehittymistä Tilastokeskuksen ja trendiennusteen perusteella. Mikäli kehitys jatkuu vuoden 2016 kaltaisena, alle kouluikäisten määrän väheneminen kiihtyy ennakoitua nopeammin. Vuoden 2025 jälkeen puhutaan jo yli sadan lapsen lukumäärällisestä erosta näissä kahdessa ennusteessa. Viimeisen tarkasteluvuoden erotus on peräti 160 lasta. 1-6 -vuotiaat 2016 2020 2024 2028 2032 TK:n ennuste 2960 2803 2753 2686 2624 2016=100 100 95 93 91 89 Trendiennuste 2960 2763 2673 2566 2464 2016=100 100 93 90 87 83 Erotus 0 40 80 120 160 Kuva 8. Tilastokeskuksen ja trendin erotus 1-6-vuotiaat (FCG Konsultointi 2018)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (61) Kuva 9. Tilastokeskuksen ja trendin ero 6-vuotiaat (FCG Konsultointi 2018) Kuvassa 10. tarkastellaan perusopetusikäisten ennusteiden kehittymistä. Mikäli tämän ikäryhmän väestökehitys jatkuu vuoden 2016 kaltaisena muodostuu trendiennusteesta Tilastokeskuksen ennustetta huomattavasti synkempi. Vuonna 2032 lapsia olisi lähes 30 prosenttia nykyistä vähemmän. Lukumäärällisesti on kyse lähes tuhannesta lapsesta.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (61) 7-15 -vuotiaat 2016 2020 2024 2028 2032 TK:n ennuste 4753 4771 4671 4445 4370 2016=100 100 100 98 94 92 Trendiennuste 4753 4523 4175 3701 3378 2016=100 100 95 88 78 71 Erotus 0 248 496 744 992 Kuva 10. Tilastokeskuksen ja trendin kehitys ja erotus 7-15-vuotiaat (FCG Konsultointi 2018) Tarkasteltaessa 7-15-vuotiaiden Tilastokeskuksen ennustetta ja laadittua trendiennustetta, havaitaan, että ennusteiden ero on yli 600 lasta. Mikäli trendiennuste toteutuisi koko Kotkan kaupungissa vähenisi perusopetuksen palvelutarve kolmella 330 oppilaan koululla, joka tarkoittaa vuonna 2032 koko kaupungin osalta 50 perusopetuksen opetusryhmää nykyistä vähemmän. Trendiennusteen mukaan 16-18-vuotiaiden määrä vähenisi vuoteen 2032 mennessä 312 nuorella (Kuva 11) 16-18 -vuotiaat 2016 2020 2024 2028 2032 TK:n ennuste 1775 1714 1662 1722 1591 2016=100 100 97 94 97 90 Trendiennuste 1775 1682 1598 1626 1463 2016=100 100 95 90 92 82 Erotus 0 32 64 96 128 Kuva 11. Tilastokeskuksen ja trendin kehitys sekä erotus, 16-18-vuotiaat (FCG Konsultointi 2018)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (61) Tarkasteltaessa 16-18-vuotiaiden Tilastokeskuksen ennustetta ja laadittua trendiennustetta, havaitaan, että ennusteiden ero on noin 200 nuorta. Mikäli trendiennuste toteutuisi ennustetulla tavalla, vähenee toisen asteen koulutuspaikkojen laskennallinen määrä vastaavalla määrällä.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (61) 4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Kotkan kaupungin perusopetuksen palveluverkon muodostavat 17 perusopetusta antavaa oppilaitosta, joista alakouluja on 12, yläkouluja 4 ja yhtenäiskouluja 1. Alakouluja ovat Aittakorven koulu, Hakalan koulu, Hovinsaaren koulu, Korkeakosken koulu, Kyminkartanon koulu, Metsolan koulu, Mussalon koulu, Otsolan koulu, Pihkoon koulu, Rauhalan koulu, Ruonalan koulu ja Tavastilan koulu. Yläkouluja ovat Helilän koulu, Karhulan koulu, Karhuvuoren koulu ja Langinkosken koulu. Yhtenäiskouluna toimii Kotkansaaren koulu. Kotkan kaupungin linjauksen mukaan esiopetusta annetaan alakoulujen yhteydessä. Virallisesti oppilastilastosta (kuva 12) voi havaita, että kahdella koululla järjestetään pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta. Kuudennet luokat ovat pääsääntöisesti toiminnallisesti jo osa yläkoulua. Kotkassa on ruotsinkielistä perusopetusta antava koulu Kotka Svenska Samskola, jota ylläpitää Kotka Svenska Samskolas garantiförening r.f. Samainen oppilaitos antaa myös ruotsinkielistä lukiokoulutusta. Kotkassa on kaksi suomenkielistä päivälukiota sekä aikuislukio. Lukiot sijaitsevat Karhulassa ja Kotkansaarella. Kuva 12. Kotkan peruskoulut 20.9.2017 (Kotkan kaupunki 2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (61) 4.1 Oppilasmäärät Tilastointipäivänä Kotkan perusopetuksen kouluissa oli yhteensä 4 678 oppilasta. Lyseon ja Kotkan aikuislukiossa oli lisäksi 18 oppilasta. Oppilasmäärä yhteensä Vuosiluokka Yht. Esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisä- Koulu op. op. Aittakorpi 51 46 33 38 36 204 Hakala 34 36 34 23 22 31 180 Helilä 103 149 136 112 500 Hovinsaari 12 16 15 10 10 63 Karhula 79 87 89 255 Karhuvuori 101 135 133 68 437 Korkeakoski 28 36 27 35 32 29 187 Kotkansaari 83 59 78 85 72 74 106 73 148 778 Kyminkartano 46 44 45 56 38 229 Langinkoski 83 64 92 89 328 Metsola 33 29 34 27 26 24 173 Mussalo 17 63 79 60 68 60 9 5 5 3 369 Otsola 64 57 53 40 45 259 Pihkoo 21 33 21 25 20 120 Rauhala 38 38 47 53 40 38 254 Ruonala 53 41 41 45 38 218 Tavastila 19 21 20 21 19 24 124 Yhteensä 50 541 540 501 525 456 492 538 526 509 4678 Taulukko 4. Kotkan kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät 20.9.2017 (Lähde: Kotkan kaupunki 20.9.2017) Tällä hetkellä koulussa olevien oppilaiden sijoittuminen Kotkan kaupungin alueelle on esitetty liitteiden 1 ja 2 kartoissa. Kotkan perusopetuksen oppilaista 10,7% noudattaa tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa (taulukko 5a). Erityisen tuen päätös on 358 oppilaalla eli 7,6 prosentilla perusopetuksen oppilaista (taulukko 5b).

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (61) Oppilaat, joilla tehostetun tuen oppimissuunnitelma Vuosiluokka Yht. Esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisä- Koulu op. op. Aittakorpi 6 1 4 8 5 24 Hakala 1 5 4 3 2 15 Helilä 13 23 15 9 60 Hovinsaari 3 1 3 2 9 Karhula 10 7 8 25 Karhuvuori 16 22 8 12 58 Korkeakoski 1 5 6 2 3 2 19 Kotkansaari 6 4 5 10 5 9 7 11 18 75 Kyminkartano 1 4 5 3 3 16 Langinkoski 14 9 20 12 55 Metsola 2 5 9 1 17 Mussalo 8 9 4 8 29 Otsola 6 4 8 2 8 28 Pihkoo 5 1 6 2 14 Rauhala 1 6 2 2 2 9 22 Ruonala 3 3 4 7 4 21 Tavastila 1 2 4 6 2 15 Yhteensä 35 41 61 56 51 67 71 61 59 502 Taulukko 5a. Kotkan kaupungin perusopetuksen tehostetun tuen oppilaat (Lähde: Kotkan kaupunki 20.9.2017) Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, ei pidennetty oppivelvollisuus Vuosiluokka Esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisä- Koulu op. op. Yht. Peruskoulut: Aittakorpi 1 1 1 2 5 Hakala 2 1 4 7 Helilä 7 11 13 8 39 Hovinsaari 4 3 5 4 3 19 Karhula 9 4 3 16 Karhuvuori 9 10 11 14 44 Korkeakoski 1 2 1 1 5 Kotkansaari 14 9 23 15 17 9 15 12 34 148 Kyminkartano 1 1 Langinkoski 2 3 5 1 11 Metsola 1 1 1 1 1 5 Mussalo 2 1 2 2 2 9 Otsola 3 1 2 6 Pihkoo 2 1 1 4 Rauhala 5 9 5 8 7 1 35 Ruonala 2 1 3 Tavastila 1 1 Yhteensä 1 29 31 40 32 36 32 48 47 62 358 Taulukko 5b. Kotkan kaupungin erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, ei pidennetyt (Lähde: Kotkan kaupunki 20.9.2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (61) Vaikeimmin kehitysvammaisia, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita on 9 (0,2%). Pidennettyä oppivelvollisuutta suorittaa yhteensä 185 oppilasta (4 %) (taulukko 5c). Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetty oppivelvollisuus, vaikeimmin kehitysvammaiset Vuosiluokka Yht. Esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisä- Koulu op. op. Mussalo 2 2 1 2 1 1 9 Yhteensä 2 2 1 2 1 1 9 Kotkan lyseo ja aikuislukio Kaikki yhteensä 2 2 1 2 1 1 9 Taulukko 5c. Kotkan kaupungin erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, vaikeimmin kehitysvammaiset (Lähde: Kotkan kaupunki 20.9.2017) Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetty oppivelvollisuus, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset Vuosiluokka Yht. Esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lisä- Koulu op. op. Peruskoulut: Aittakorpi 1 1 Hakala Helilä 4 4 2 2 12 Hovinsaari Karhula 1 1 Karhuvuori 1 1 2 1 5 Korkeakoski 1 1 Kotkansaari 1 4 4 5 2 8 3 4 7 38 Kyminkartano 1 1 2 Langinkoski 1 1 2 Metsola 32 7 6 1 1 47 Mussalo 15 5 4 5 3 3 8 5 2 1 51 Otsola 1 2 1 4 Pihkoo 1 1 2 Rauhala 1 1 Ruonala 9 9 Tavastila Yhteensä 47 22 15 13 13 7 23 13 11 12 176 Taulukko 6. Kotkan kaupungin erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, pidennetty oppivelvollisuus, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset (Lähde: Kotkan kaupunki 20.9.2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (61) 5 Perusopetuksen palvelutarve Kotkan kaupungin väestörekisteritietojen perusteella Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu pitkällä ajalla tapahtuneisiin, aiemman väestökehityksen perusteella muodostettuun ennusteeseen. Jos lyhyellä aikavälillä kaupungissa alkaa tapahtua trendistä poikkeavia väestömuutoksia, on kaupungin laatimat väestö- ja oppilasennusteet enemmän ajan tasalla kuin pitkän aikavälin Tilastokeskuksen ennuste. Kotkan kaupungissa väestökehitys on ennusteita karumpaa. Luvussa 2. todettiin, että Tilastokeskuksen ennusteiden vuoden 2028 ennakoitu laskeva väestömäärä on saavutettu kymmenen vuotta aiemmin, syksyllä 2017. Tästä eteenpäin oppilasmääräkehitystä tarkastellaan Kotkan kaupungin toimittamien väestörekisteri- ja oppilastietojärjestelmäpohjaisten tietojen pohjalta. Kotkassa alle 18-vuotiaiden ikäluokat pienenevät. 2000-luvun alkuvuosina vain yksi ikäluokka kymmenestä jäi alle 500 lapsen (kuva 13). Siirryttäessä 2010-luvulla muutos ikäluokkien koossa on ollut huomattava. Vuoden 2012 jälkeen syntyneiden kaikki ikäluokat ovat jääneet reilusti alle 500. Vuonna 2017 syntyi 398 lasta. Tämä on alle kouluikäisten ja kouluikäisten suurinta ikäluokkaa, vuonna 2009 syntyneitä, 171 lasta pienempi. Kuva 13. Kotkassa kirjoilla olevat, vuosina 2002-2017 syntymävuoden mukaiset ikäluokat. Vuoden 2017 osalta 11.12.2017 mennessä syntyneet. (Kotkan kaupunki, Paikkatietojärjestelmä 11.12.2017 ja Effica 10.1.2018) Kuvassa 14. on esitetty peruskouluikäisten lasten jakautuminen vuosiluokittain (syntymävuoden mukaan) koulutuksen järjestäjätahoittain. Oman kunnan kouluissa ovat mukana Kotkassa vakinaisesti asuvat lapset, maahanmuuttaja lapset sekä muualta Suomesta Kotkaan lastensuojelun kautta sijoitetut lapset. Muun opetuksen järjestäjän koulu tarkoittaa Kotkassa lähinnä Kotka Svenska Samskolanin oppilaita. Svenska Samskolanin oppilasmäärä 20.9.2017 oli 100 oppilasta, joista 90 oli kotkalaisia. Muun opetuksen järjestäjän koulujen oppilasmäärissä ovat mukana myös ulkomailla asuvat lapset ja lastensuojelun puolesta muualle Suomeen sijoitetut kotkalaiset lapset.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (61) Kuva 14. Kotkan peruskouluikäiset koulutuksen järjestäjän mukaan (Kotkan kaupunki 2017) Kotkan peruskouluikäisistä on 2,9% muun kuin Kotkan kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Vastaavasti Kotkan kaupungin järjestämässä perusopetuksessa opiskeli syksyllä 2017 lähes sata vieraskuntalaista oppilasta. Vieraskuntalaisiksi luokiteltuja lapsia Kotkan kouluissa oli siten syksyllä 2017 alle kaksi prosenttia. Suurimman ryhmän muodostivat kotipaikaltaan tuntemattomat, joiden määrä oli 68 lasta. Tämä oppilasryhmä muodostuu käytännössä turvapaikkaa hakevista lapsista/perheiden lapsista. Kotkassa opiskelee 23 muussa kunnassa kirjoilla olevaa lasta. Naapurikunnissa oppilaita on vain hieman yli 10 lasta. Ilman turvapaikanhakijoita vieraskuntalaisten osuus perusopetuksen oppilasmäärästä jää puoleen prosenttiin. 5.1 Koko kaupungin oppilasmäärien kehittyminen Kotkan kaupunki laatii oppilasmääräennusteet siten, että tilastoissa on eroteltuina tiedot esioppilaista, erityisen tuen oppilaista sekä valmistavan opetuksen oppilaista. Erityisen tuen oppilaita koskevat tilastot ovat ajan tasalla tarkasteluvuodesta muutaman vuoden eteenpäin. Tämän jälkeen erityisen tuen siirron saavien oppilaiden määrästä annetaan ennuste. Erityisen tuen oppilaiden määrään arvioidaan vaihtelevasti 8-12 % oppilasta alueen yleisopetuksen oppilasmäärästä ja määrä lisätään yleisopetuksen oppilasmäärään kokonaisoppilasmäärän arvioimiseksi. Koulukohtaisissa oppilasennusteissa ei ole huomioitu musiikin ja liikunnan painotettua opintomäärää suorittavien oppilaiden siirtymisiä koululta toiselle koululle. Kuvan 15. oppilasmääräkehitys on laadittu siten, että luvuissa ovat mukana esioppilaat, laskennallisesti noin 8 prosenttia erityisen tuen oppilaita sekä lukuvuotta kohden 80 valmistavan opetuksen oppilasta. Oheisessa kuvassa lukuvuodet 2012-2017 ovat toteutumaa ja vuodet 2017-2023 ovat ennustetta.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (61) Kuva 15. Oppilasmääräkehitys vuosina 2012-2023 (Lähde: Kotkan kaupunki 2017) Kevään 2017 tilastojen perusteella Kotkan kaupungin esi- ja perusopetuksessa oli 5 293 lasta. Määrä on hyvin lähellä vuonna 2012 laadittua esi- ja perusopetuksen oppilasennusteen mukaista oppilasmäärää. Nyt laaditun ennusteen mukaan oppilasmäärä nousee seuraavaksi lukuvuodeksi, mutta vuoden 2019 kääntyy laskuun. Tämä trendi poikkeaa merkittävästä vuonna 2012 laaditusta ennusteesta. Nyt laaditun oppilasennusteen mukaan tarkastelujakson lopussa vuosina 2023-2024 esija perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan olevan 157 lasta nykyistä pienempi, noin 5 100 lasta. Vuonna 2012 laadittu ennuste ennakoi oppilasmäärän kasvun jatkuvan 2020-luvulle saakka ja olevan 5 400 lasta vuoden 2024 tienoilla. Ennusteiden ero on useita satoja lapsia. Kuvan 16. perusopetuksen oppilasmääräkehitys on laadittu siten, että luvuissa ovat mukana yleisopetuksen oppilaat ja laskennallisesti noin 8 prosenttia erityisen tuen oppilaita ja 80 valmentavan opetuksen oppilasta. Luvuissa ei mukana esioppilaita. Kuluvasta lukuvuodesta perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan vähenevän 135 lapsella ja nuorella. Kuva 16. Kotkan perusopetuksen oppilasennuste vuosille 2017-2025 (Lähde: Kotkan kaupunki, 3/2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (61) Oppilaiden ennustetaan jakautuvan vuosien 2017-2025 aikana kuvassa 17. esitetyllä tavalla. Valmistamassa opetuksessa olevien määrä on ennusteessa vakioitu 80 oppilaaseen. Samoin vuodesta 2019 lähtien erityisen tuen oppilaiden lukumäärän on ennakoitu olevan sama, vaikka kokonaisoppilasmäärä on laskussa. Kotkassa osa oppilaista on siirtynyt opiskelemaan yläkoulun yhteyteen jo kuudennella luokalla. Opetus on järjestetty yläkoulun tiloissa, mutta pääsääntöisesti luokanopetuksena. Osasta alakouluja on siirrytty yläkouluun 7:lle vuosiluokalle. Yleisen vertailtavuuden takia ennusteissa on käytetty perinteistä vuosiluokkajakoa 1-6 ja 7-9. Kuva 17. Kotkan perusopetuksen oppilasennuste vuosille 2017-2023 (Lähde: Kotkan kaupunki, 3/2017) Luvuissa ei mukana esioppilaita. Kuvan 18. vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste on laadittu siten, että laskennan perusteissa lukuvuoden 2024-2025 ensimmäisen luokan oppilasmääränä on käytetty tammikuun 2018 tietoa vuonna 2017 syntyneistä eli 398 lasta. Erityisen tuen ja valmentavan opetuksen oppilasmäärät ovat suhteutettu kuuden vuosiluokan lukumääriin. Ennusteen mukaan alakoulujen oppilasmäärä laskee seitsemän vuoden kuluessa 183 oppilaalla.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (61) Kuva 18. Kotkan perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien ennuste vuosille 2017-2025 (Kotkan kaupunki, 3/2017) Kuvan 19. vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste on laadittu siten, että laskennan perusteissa lukuvuoden 2024-2025 ensimmäisen luokan oppilasmääränä on käytetty tammikuun 2018 tietoa vuonna 2017 syntyneistä eli 398 lasta. Erityisen tuen ja valmentavan opetuksen oppilasmäärät ovat suhteutettu kolmen yläkoulun vuosiluokan lukumääriin. Ennusteen mukaan yläkoulujen oppilasmäärä nousee seitsemän vuoden kuluessa 48 oppilaalla, mutta tarkastelujakson lopussa oppilasmäärä on laskenut 179 oppilaalla kuluvasta lukuvuodesta. Kuva 19. Kotkan perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärien ennuste vuosille 2017-2031 (Kotkan kaupunki, 3/2017) Yhteenvetona voidaan todeta, että lukuvuoden 2024-2025 jälkeen Kotkassa tarvitaan 9,15 vuosiluokkien 1-6 opetusryhmää nykyistä vähemmän ja lukuvuonna 2030-2031 vuosiluokkien 7-9 opetusryhmiä 8,95 nykyistä vähemmän. Tarve on laskettu laskennallisella 20 oppilaan opetusryhmäkoolla.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (61) 5.2 Pihkoon alue Kuvan 20 ennusteessa on toteutuman osalta vuoteen 2012 asti mukana 6. vuosiluokka. Vuodesta 2011 alkaen oppilasmäärässä on mukana esiopetuksen oppilaat. Vuosiluokat e-5 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -27 Kuva 20. Pihkoon koulun esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (Kotkan kaupunki 2017) Kuvan 21 ennusteessa on toteutuma ja ennuste on laadittu siten, että 6. luokkalaiset ovat ennusteessa mukana vuodesta 2018 lukien. Ennusteessa ei ole mukana esioppilaita. Vuosiluokat 1-6 oppilasennuste 2017-2023: nouseva, +3 Kuva 21. Pihkoon koulun perusopetuksen 1-6 luokkien oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (Vuoteen 2012 asti toteutumassa mukana 6 luokka) (Kotkan kaupunki 2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (61) 5.3 Karhulan alue Karhulan alueella oli syksyllä 2017 esiopetuksessa ja vuosiluokilla e-6 yhteensä 1 449 oppilasta. Osa kuudennen luokan oppilaista opiskeli alakouluissa ja osan kuudennen luokan oppilaiden opetusryhmistä oli sijoitettu yläkoulujen yhteyteen. Kuvassa 22. on esitetty Karhulan alueen esi- ja perusopetuksen (e-6) oppilasmäärän kehittyminen vuoteen 2023 asti. Kuva 22. Karhulan alueen alakoulut, ml. esiopetus yhteensä, ennuste nykyisillä astejaoilla (Kotkan kaupunki 2017) Koska Karhulan alueella ei ole varsinaisesti perusopetuksen alaisia esiopetusryhmiä, tarkastellaan kuvassa 23 vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärän kehittymistä. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä kasvaa seuraavat pari vuotta, mutta kääntyy laskuun lukuvuoden 2019-2020 jälkeen. Lukuvuonna 2022-2023 oppilaita ennakoidaan olevan 85 nykyistä vähemmän. Määrä vastaa 4,25 kahdenkymmenen oppilaan opetusryhmää.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (61) Kuva 23. Karhulan alueen alakoulut, ennuste nykyisillä astejaoilla (Kotkan kaupunki 2017) Karhulan alueella toimii kaksi yläkoulua. Helilän koulu ottaa oppilaiksi kolmen alakoulun oppilaita siten, että Kyminkartanon ja Otsolan koulusta siirrytään Helilän kouluun viidenneltä luokalta ja Korkeakosken koulusta kuudennelta luokalta. Karhulan koulu on Hakalan, Rauhalan ja Tavastilan alakoulujen vastaanottava yläkoulu seitsemännestä vuosiluokasta lukien. Kuvassa 24 esitetään vuosiluokkien 6-9 oppilasmäärän kehittyminen noudattaen nykyistä astejakoa. Oppilasmäärä kasvaa lukuvuoteen 2022-2023 asti, jonka jälkeen oppilasmäärän kehittyminen kääntyy laskuun. Kuva 24. Karhulan alueen vuosiluokkien 6-9 yhteenlaskettu oppilasennuste, nykyinen astejako (Kotkan kaupunki 2017) Lukuvuonna 2028-2029 oppilaita ennakoidaan olevan 67 nykyistä vähemmän. Määrä vastaa 3,35 kahdenkymmenen oppilaan opetusryhmää.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (61) Kuvassa 25. tarkastellaan yläkoulujen oppilaskehitystä siten, että koulujen oppilasennusteisiin on laskettu mukaan vain vuosiluokkien 7-9 oppilaat. Kokonaisoppilasmäärä on koko tarkastelujakson ajan 600-700 oppilaan välissä (kuva 23). Luvuissa on mukana arvio noin 25 erityisen tuen oppilaasta. Kuva 25. Karhulan alueen vuosiluokkien 7-9 yhteenlaskettu oppilasennuste (Kotkan kaupunki 2017) Karhulan alueen yläkoululaisten määrä ei nouse koko ennustejakson aikana yli 700 oppilaan. Kymmenen vuoden kuluttua oppilaita on 53 nykyistä vähemmän. Tämä vastaa 2,65 kahdenkymmenen oppilaan opetusryhmää. 5.3.1 Hakalan koulu Vuosiluokat e-6 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -11 Kuva 26. Hakalan koulun esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (Kotkan kaupunki 2017)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (61) Vuosiluokat 1-6 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, +1 Kuva 27. Hakalan koulun perusopetuksen oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (Kotkan kaupunki 2017) 5.3.2 Helilän koulu Kuva 28. Helilän koulun oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2029 (Kotkan kaupunki 2017) Vuosiluokat 6-9 oppilasennuste 2017-2029: laskeva, -43 Kyminkartanon ja Otsolan viidennen luokan oppilaat muodostavat keskimäärin sadan oppilaan ryhmän. Mikäli Helilän koulu muutettaisiin 7-9 vuosiluokkien kouluksi, on koulun oppilasennuste keskimäärin sata oppilasta kuvassa 26 esitettyä pienempi. Lukuvuosi Kuudennelle siirtyviä 2017-2018 83 2018-2019 96

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (61) 2019-2020 98 2020-2021 101 2021-2022 110 2022-2023 86 Vuosiluokat 7-9 oppilasennuste 2018-2030: laskeva, -62 Kuva 29. Helilän koulun oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2030, astejaolla 7-9 (Kotkan kaupunki 2017) 5.3.3 Karhulan koulu Vuosiluokat 7-9 oppilasennuste 2017-2030: laskeva, -57 Kuva 30. Karhulan koulun oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2030 (Kotkan kaupunki 2017) 5.3.4 Otsolan koulu Vuosiluokkien e-5 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -33

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (61) Kuva 31. Otsolan koulun esi- ja perusopetuksen (e-5) oppilaiden oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (Kotkan kaupunki 2017) Vuosiluokkien 1-5 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -27 Kuva 32. Otsolan koulun perusopetuksen (1-5) oppilaiden oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (61) Kuva 33. Otsolan koulun perusopetuksen (e-6) oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2018-2023, astejaolla e-6 (Kotkan kaupunki 2017) 5.3.5 Rauhalan koulu Vuosiluokkien e-6 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -17 Kuva 34. Rauhalan koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 Vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste 2017-2023: laskeva, -13

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (61) Kuva 35. Rauhalan koulun perusopetuksen oppilasmäärän kehittyminen vuosina 2008-2023 (mukana valmistava ja erityinen tuki) Yhteenvetona voidaan todeta, että Pihkoon ja Karhulan alueilla esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-5 ja 1-6 koulujen esi- ja perusopetuksen oppilaspaikkatarve vähenee vuoteen 2023 mennessä 132 koulupaikalla ja vuosiluokkien 6-9 ja 7-9 koulujen oppilaspaikkatarve vähenee vuoteen 2029 ja 2030 mennessä 100 koulupaikalla. 5.4 Karhulan lukion opiskelijamäärätarkastelua Perusopetuksen pienenevillä ikäluokilla on vaikutuksensa lukion aloittavien ja lukiossa opiskelevien lukumääriin. Kuvassa 36 on ennuste 9. luokkalaisten lukumäärästä ja arvio kotkalaisten lukion aloittavien määrän kehittymisestä siten, että perusopetuksesta lukioon arvioidaan siirtyvän ikäluokasta noin 55 prosenttia. Mikäli lukion aloittavien määrät pysynevät nykyisellään, ei seuraavien kymmenen vuoden aikana ole havaittavissa merkittävää opiskelijamäärien laskua. Kuva 36. Ennuste yhdeksäsluokkalaisten lukumäärästä ja 55 % ikäluokasta 2017-2029

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (61) Lukuvuonna 2017-2018 Karhulan lukiossa opiskelee 400 opiskelijaa. Kuvaan 37 on laskettu laskennallinen Karhulan lukion aloittavien opiskelijoiden lukumäärä siten, että koko Kotkan ikäluokasta on arvioitu 25 prosenttia aloittavan Karhulan lukiossa. Laaditun ennusteen mukaan Karhulan lukion aloittavien kotkalaisten lukumäärä näyttää olevan suhteellisen vakaa (100-130). Laskelma ei huomioi lukion suosion muuttumista tai lukion hakeutuvien määrän mahdollista nousua tai laskua tai muiden kuin kotkalaisten osuutta. Myöhemmissä laskelmissa Karhulan lukion opiskelijamääräksi ennakoidaan 350 opiskelijaa. Kuva 37. Arvio Karhulan lukioon siirtyvien 9. luokkalaisten lukumäärästä vuosina 2017-2033 (kuva korjattu 20.2. RO)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (61) 6 Oppilasmäärätarkasteluja erilaisille kouluyhdistelmille Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2. 2 alakoulua 1 yläkoulu 1 yläkoulu + Karhulan lukio Hakala lv. 22-23: 200 (sis. 19 esiop.) Rauhala lv. 22-23: 269 (sis. 28 esiop.) Helilä lv. 22-23: 523 lv. 28-29: 358 Karhula lv. 22-23: 278 + lukio 350 lv. 28-29: 198 + lukio 350 1 alakoulu 1 yläkoulu + Karhulan lukio Hakala+Rauhala lv. 22-23: 469 sis. esiopet. tai Hakala+Rauhala+Otsola lv. 22-23: 803 sis. esiopet. Helilä+Karhula lv. 28-29: 556 + lukio 350 Seuraavaksi tarkastellaan koulujen erilaisia yhteenlaskettuja oppilasmäärävaihtoehtoja. Tämä siksi, että hahmotetaan eri kouluyhdistelmien oppilasmäärien suuruudet ja nähdään yhdistelmien oppilasmääräennusteita. Hakalan, Otsolan ja Rauhalan koulukohtaisia oppilasennusteita on käsitelty luvussa 5. Tarkempi tarkastelu kohdistetaan vaihtoehtoon 1 ja 2. Tarkastelu perustuu Kotkan kaupungin toimittamiin oppilasennusteisiin. 6.1.1 Hakala ja Rauhala Hakalan ja Rauhalan yhteenlaskettu ennuste on laskeva. Tarkastelujakson lopussa eli lukuvuonna 2022-2023 perusopetuksen oppilasmäärä on hieman yli 400, mutta jää lukuvuonna 2022-2023 alle 400 (398). Perusopetuksen oppilaita on 38 nykyistä vähemmän (kuva 38). Kuva 38. Hakalan ja Rauhalan koulut, ennuste 1-6 (esioppilaat tiedoksi)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (61) Kyseisen kokoinen perusopetuksen koulu, noin 400 oppilasta, vastaa 3-sarjaista koulua, jossa lisäksi toimii pienryhmiä tai erityisen tuen ryhmiä. Laskennallisesti Hakalan ja Rauhalan yhdistetty koulu jäisi pienemmäksi kuin 3,5-sarjaisuus edellyttäisi. 6.1.2 Hakala, Rauhala ja Otsola Mikäli koko Karhulan alueelle rakennettaisiin kaksi alakoulua, muodostaisivat todennäköisesti Hakala ja Rauhala omat alakoulunsa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös Otsolan koulun liittämistä ao. kouluun ja tarkastellaan seuraavassa näiden kolmen alakoulun yhteistä oppilasennustetta. Kyseiset koulut toimivat nykyisin astejaolla 1-5 ja 1-6, joten uutta koulua varten tulisi Otsolan osalta siirtää kuudennet luokat yhdistettävän alakoulun oppilasmääriin. Kuvissa 39 ja 40 on esitetty Hakalan, Rauhalan ja Otsolan esi- ja perusopetuksen oppilasennuste. Kuva 39. Hakalan, Rauhalan ja Otsolan koulut, ennuste 1-6, esioppilaat tiedoksi

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 37 (61) Kuva 40. Hakalan, Rauhalan ja Otsolan koulut, ennuste 1-6 Ennuste näyttää alueen alakouluikäisten määrän olevan laskusuunnassa lukuvuoden 2020-2021 jälkeen. Tarkastelujakson lopussa eli lukuvuonna 2022-2023 oppilasmäärä on 777 esi- ja perusopetuksen oppilasta (joista perusopetuksessa 692). Käytännössä oppilasmäärä tarkoittaa 6-7-sarjaista alakulua, jossa 1-sarja muodostuu erityisen tuen pienryhmistä. Vuonna 2016 7 prosenttia Suomen kouluista oli 500-699 oppilaan kouluja. 6.1.3 Yläkoulut Luvussa 5.3 on tarkasteltu Karhulan alueen vuosiluokkien 7-9 sekä Helilän ja Karhulan oppilasmäärien kehittymistä vuoteen 2029 asti. Alueen yläkoululaisten määrät ovat korkeimmillaan vuosina 2023-2024, jolloin ennusteen mukaan yläkoululaisia on lähes 700 (694). Tämän jälkeen oppilasmäärän lasku on nopeaa ja lukuvuonna 2028-2029 oppilaita on enää 600. Kymmenen vuoden kuluttua oppilaita on 53 nykyistä vähemmän. Mikäli Karhulan koulun oppilasmäärät muodostuvat nykyisten Hakalan, Rauhalan ja Tavastilan koulujen kuudensien luokkien oppilaspohjalta, voidaan todeta, että 2020-luvun alkuvuosien jälkeen, ennuste laskee jyrkästi ja laskee alle 200 oppilaan jo vuonna 2029.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 38 (61) Kuva 41. Toisen yläkoulun oppilasennuste Mikäli Helilän koulun oppilaat muodostuvat nykyisten Korkeakosken, Kyminkartanon ja Otsolan kouluista ja koulusta muodostetaan 7-9 vuosiluokkien koulu, siirretään Kyminkartanon ja Otsolan kuudensien luokkien oppilaat takaisin omille alakouluilleen. Helilän koulun ennuste muodostuu Karhulan koulun kaltaiseksi. 2020-luvun alkuvuosina oppilasmäärät ovat nousussa, mutta kääntyvät laskuun vuoden 2025 tienoilla. 2030-luvulle siirryttäessä oppilasmäärä jää lähelle 350 oppilasta. Kuva 42. Toisen yläkoulun oppilasennuste

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 39 (61) 7 Talous 7.1 Odotekustannukset ja tuottavuuden kehitys Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Tässä tarkastelussa Kotkan vertailuryhmäksi on valittu kuntia, joiden ikärakenne on samankaltainen. Tarkastelu perustuu vuoden 2016 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Kotkan osalta esitetään myös vuosien 2009-2016 kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Kuva 43. Kotkan kaupungin perusopetuksen nettokustannustarkastelua Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että perusopetuksen laskennallinen säästöpotentiaali olisi 2,7 milj. euroa verrattaessa Lahden kaupungin järjestämään perusopetukseen. Kotkan perusopetuksen oppilaskohtainen kustannuskehitys on ollut tarkasteluvuosina hieman kasvava. Oppilaskohtainen nettokustannus 8.999 euroa vuonna 2016 on verrokkikuntien keskiarvoon nähden 0,7 % pienempi, mitä ei voida pitää merkittävänä erona. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 40 (61) laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista. 7.2 Karhulan alueen koulujen talous Karhulan alueen koulujen toimintakate (eli toimintamenot vähennettynä toimintatuotoilla) olivat vuonna 2017 seuraavat: 12 000 Toimintakate /opp. vuonna 2017 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Hakala Rauhal a Otsola Tavasti la Kymin kartan o Korkea koski Helilä Karhul a Kotkan ka. 2016 Sarja1 7 934 7 729 7 309 9 885 6 418 7 391 7 280 8 341 8 999 Kuva 44. Karhulan alueen koulujen toimintakate /oppilas vuonna 2017 Yllä olevassa kuvassa esitetty Karhulan alueen koulujen oppilaskohtaiset toimintakatteet vuodelta 2017. Kuvan mukaan suurimmat kustannukset ovat Tavastilan koulussa 9.885 /oppilas ja pienimmät Kyminkartanon koulussa 6.418 (2/3 Tavastilan kustannuksista). Tavastila on kouluista ainoa, joka ylittää Kotkan kaupungin keskiarvon (2016) 8.999 /oppilas. Karhulan alueen koulujen toimintakate jakautui vuonna 2017 toiminnoittain seuraavasti:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 41 (61) Toimintakate toiminnoittain /opp. vuonna 2017 Karhula Helilä Korkeakoski Kyminkartano Tavastila Otsola Rauhala Hakala 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö / vuokrat Kuljetukset Ruokailu Muut kulut Kuva 45. Karhulan alueen koulujen toimintakate /oppilas vuonna 2017 Yllä olevassa kuvassa oppilaskohtaiset kustannukset toiminnoittain huomio kiinnittyy Tavastilan koulun selvästi korkeampiin kustannuksiin erityisesti kiinteistökustannusten osalta. Tavastilan oppilaskohtaiset kiinteistömenot oat jopa yli kaksinkertaiset verrattuna lähes kaikkiin muihin Karhulan alueen kouluihin. Opetuksen menoissa havaitaan myös melko suurta vaihtelua koulukohtaisesti. Opetuksen menot ovat Karhulan koulussa selvästi suurimmat. Oppilashuollon oppilaskohtaiset kustannukset ovat Rauhalan ja Tavastilan kouluissa muita kouluja suuremmat. Kuljetuskustannusten osalta Korkeakosken koulun kustannukset nousevat muita kouluja suuremmiksi. 7.3 Pihkoon koulun talous Pihkoon koulun toimintakate vuonna 2017 toteutui seuraavasti:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 42 (61) Pihkoo 0 2 000 4 000 6 000 8 000 Pihkoo Hallinto 208 Opetus 3 214 Oppilashuolto 223 Kiinteistö / vuokrat 2 459 Kuljetukset 71 Ruokailu 599 Muut kulut 291 Kuva 46. Pihkoon koulun toimintakate 7 066 /oppilas Pihkoon koulun oppilaskohtainen toimintakate vuonna 2017 oli 7.066 euroa, joka selvästi alittaa mm. Kotkan koulujen keskimääräiset nettokustannukset 8.999 euroa vuonna 2016. Pihkoon koulun toimintakatteesta suurin erä muodostuu opetuksesta 45 % ja kiinteistömenoista 27 %.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 43 (61) 8 Kiinteistöt 8.1 Yleistarkastelu Koulujen tekniset tiedot on koottu taulukkoon 7. Koulu Osoite Rakennusvuosi Huoneistoala m² Uudishinta ( ) Kuluminen ( /v) Kyminkartanon koulu ja laajennus Temppelikatu 18 1936 2 835 6 108 139 106 892 Tavastilan koulu ja laajennus Tavastilantie 227 1951 3 254 8 133 142 142 330 Otsolan koulu/laajennus Hiidenkirnuntie 2 1985 720 1 342 846 23 500 Otsolan koulu Hiidenkirnuntie 2 1956 694 1 137 463 19 906 Pihkoon koulu/uusi Aartapolku 41 1977 1 386 2 284 971 39 987 Pihkoon koulu/vanha Aartapolku 41 1959 719 1 183 236 20 707 Rauhalan koulu Mällinkatu 1 A 1951 4 903 8 408 155 147 143 Korkeakosken koulu Veikkolantie 9 1955 2 027 3 194 817 55 909 Korkeakosken koulu/kivi Veikkolantie 9 1935 728 1 263 135 22 105 Korkeakosken koulu/puu Veikkolantie 9 1910 410 764 676 13 382 Hakalan koulu Poikkikatu 7 1960 2 776 4 831 264 84 547 Hakalan koulu Poikkikatu 7 1970 654 1 779 424 31 140 Helilän koulu/ylätalo Suntionkatu 27 1970 3 181 6 257 749 109 511 Helilän koulu/alatalo Suntionkatu 27 1970 2 780 5 446 016 95 305 Karhulan koulu/kivi Vesivallintie 16 1954 4 431 7 789 145 136 310 Karhulan koulu/puu Vesivallintie 16 1920 1 287 1 946 148 34 058 Yhteensä 32 785 61 870 328 1 082 731 Taulukko 7. Koulujen tekniset tiedot ja arvot (Trellum). (Huom. Korkeakosken koulu on purettu vuonna 2017) Tarkastelun kohteena olevien koulujen pinta-ala on yhteensä noin 33 000 m². Pintaalaa on siten noin 16,6 m²/oppilas. Jos kaikki koulut rakennettaisiin samanlaisina samoille tonteille uudelleen, kertyisi sille hintaa (laskenta Trellum) karkeasti noin 61,9 milj. (alv 0 %). Nykyinen rakennuskanta kuluu noin 1,1 milj. /vuosi (alv 0 %) eli sen verran tulisi koulujen kunnossapitämiseen laskennallisesti (Trellum) panostaa, jotta ne pysyisivät nykyisellä kuntotasollaan. Tiedossa on kuitenkin monia kouluja vaivaavat sisäilmaongelmaepäilyt, joten panostustarpeet koulujen korjauksiin ovat todellisuudessa merkittävästi suuremmat. Useimmista kouluista on tehty kuntotutkimukset. Yhteenvetona voidaan tehdä seuraavat arviot: Rauhalan koulu Rauhalan alakoulu tulee menemään kevään 2018 aikana kokonaan väistöön. Korjaustoimet keskeytetty joulukuussa 2017. Päätös remontin jatkosta jää odottamaan kouluverkkoselvityksen päätöstä. Peruskorjausaste kuntotutkimusten perusteella on noin 70-80 % eli kustannusarvio karkeasti noin 8,6 9,8 milj.. Väistöjen arvioitu kesto kevääseen 2021.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 44 (61) Hakalan koulu Hakalan koulun väistötilat ovat hankinnassa. Päätös mahdollisesta remontista jää odottamaan kouluverkkoselvityksen päätöstä. Peruskorjausaste kuntotutkimusten perusteella on noin 70-80 % eli kustannusarvio karkeasti noin 6,0 6,9 milj.. Väistöjen arvioitu kesto kevääseen 2021. Karhulan koulu Karhulan koulun korjaustyöt ovat käynnissä ja koulu osittaisessa väistössä syksyyn 2018 saakka. Lähtökohtana on ollut, että koulu pidetään käyttökunnossa suunnitelluilla pitkän tähtäimen kunnossapitotoimilla. Koulun peruskorjaus tullee ajankohtaiseksi 2020-luvun puolella. Helilän koulu Helilän koulun osalta vanhan koulun käytöstä luovutaan, pl. liikuntasali. Tilapäiskoulu hankinnassa kvr-toimituksena ja leasing-rahoitteisena. Uudiskoulun arvo on noin 9 milj.. Kesto vähintään 64 kk eli kesälle 2023 asti. Nyt hankittavan tilapäiskoulun tulee olla siirtokelpoinen, jolloin sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös muualla kuin Helilässä, mikäli kouluverkon tarpeet sitä edellyttävät. Kvr-toimittajalle sälytetään urakkasopimuksessa lunastusvelvollisuus 5 vuoden jälkeen 50 % hankintahinnalla. Otsolan koulu Otsolan koulun viimeisin kuntotutkimus on vuodelta 2004. Koulun kuntotutkimukset on tarkoitus teettää vuonna 2018. Korjaustarve vuosille 2018 2019 on 1 1,5 milj. Varsinainen peruskorjaus ajoittunee vuosille 2023-2025. Koulu on tavoitteena säilyttää ja pitää käyttökunnossa suunnitelluilla ptstoimilla. Kyminkartanon koulu Kyminkartanon koulun peruskorjaus valmistunut v. 2010 ja teknistä käyttöikää peruskorjatulla rakennuksella runsaasti jäljellä (>10v) Koulu on tavoitteena säilyttää ja pitää käyttökunnossa suunnitelluilla ptstoimilla. Korkeakosken koulu Korkeakosken koulun pahvikoulu-osa on purettu kesällä 2017. Uudiskoulu ja kivikoulun peruskorjauksen sisältävä hanke lähdössä tarjouskilpailuun helmi-/maaliskuussa 2018. Investoinnin kustannusarvio noin 7,5 milj.. Korkeakosken koulu on nähty pysyvänä osana kouluverkkoa. Pihkoon koulu Pihkoon koulun kuntotutkimus valmistunut marraskuussa 2017.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 45 (61) Koulun tekninen kunto on heikko ja peruskorjaustarve suuri, mikäli se jää osaksi kouluverkkoa. Peruskorjausaste karkeasti noin 70 80 % eli kustannuksiltaan noin 3,7 4,2 milj.. Tavastilan koulu Tavastilan koulun peruskorjaus on valmistunut v. 2009 ja teknistä käyttöikää peruskorjatulla rakennuksella runsaasti jäljellä (>10v) Koulu on ollut tavoitteena säilyttää ja pitää käyttökunnossa suunnitelluilla pts-toimilla. 8.2 Tasearvot Nykyisten koulujen tasearvot on esitetty taulukossa 8. Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Tasearvo ( ) Rakennus 31.12.2017 31.12.2018 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2023 31.12.2024 31.12.2025 Kyminkartanon koulu 2 698 971 2 576 137 2 453 303 2 330 469 2 207 636 2 084 802 1 961 968 1 839 134 1 716 300 Otsolan koulu 2 473 383 2 316 460 2 159 536 2 002 613 1 847 778 1 693 962 1 543 207 1 392 452 1 247 310 Pihkoon koulu 440 400 402 690 365 201 328 884 303 178 278 127 253 076 228 025 202 974 Rauhalan koulu 2 595 466 2 401 619 2 208 143 2 017 726 1 833 953 1 668 127 1 508 471 1 351 756 1 195 832 Tavastilan koulu 4 097 428 3 947 501 3 797 575 3 650 172 3 517 115 3 384 498 3 251 882 3 119 824 2 987 816 Hakalan koulu 2 289 410 2 131 665 1 974 537 1 818 026 1 677 162 1 537 720 1 426 490 1 315 349 1 204 208 Helilän koulu 3 399 552 3 154 681 2 911 615 2 668 714 2 448 408 2 229 563 2 011 665 1 798 194 1 585 262 Karhulan koulu 1 931 180 2 278 877 2 076 574 1 874 270 1 675 556 1 476 496 1 277 967 1 083 014 888 093 Yhteensä 19 925 791 19 209 630 17 946 485 16 690 875 15 510 786 14 353 295 13 234 726 12 127 747 11 027 795 Taulukko 8. Koulujen poisto-ohjelman mukaiset tasearvot vuosina 2017-2025 Pääosalla kouluista on vielä varsin korkeat tasearvot, jotka mahdollisissa koulujen purkutilanteissa joudutaan alaskirjaamaan. Luonnollisesti myös rakennusten purkukustannukset tulee ottaa huomioon näissä tilanteissa. Toisaalta vanhojen koulujen peruskorjauksissa on otettava huomioon rakennusten heikompi soveltuvuus muutosrakentamiseen esim. uusien oppimisympäristöjen toteuttamiseksi sekä heikommat energiatehokkuudet sekä seuraavien korjausvaiheiden nopeammat frekvenssit. Siten peruskorjausten ja uudisrakentamisten vaihtoehtovertailuissa tulee ottaa huomioon myös elinkaaren aikaiset talousvaikutukset.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 46 (61) 9 Vaihtoehtojen tarkastelu Tarkastelu kohdistuu Pihkoon ja Karhulan alueen kouluratkaisuihin. Useissa Karhulan alueen kouluissa on havaittu sisäilmaongelmia ja ratkaistavaksi tulee koulujen korjaaminen tai uudisrakennusten toteuttaminen. Nykyisen valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijaon jaksotusta noudattaen, tarkastelu laaditaan noudattaen astejakoa 1-6 ja 7-9. Tarkastelussa huomioidaan yhteistyö esiopetuksen kanssa. Selvitystä laadittaessa päädyttiin tarkastelemaan tarkemmin kahta vaihtoehtoa, jossa vaihtoehdossa 1) nykytilanteen kaltainen palveluverkkorakenne, jossa rakennetaan kaksi uutta vuosiluokkien e-6 koulua (Hakala ja Rauhala) ja kaksi uutta vuosiluokkien 7-9 (Helilä ja Karhula). Tämä vaihtoehto poikkeaa siltä osin nykytilanteesta, että kaikista Karhulan alueen alakouluista siirryttäisiin yläkouluun 7:lle vuosiluokalle. vaihtoehdossa 2) rakennetaan kaksi uutta koulua, joista toinen on vuosiluokkien e-6 koulu ja toinen 7-9 koulu yhdistettynä lukioon. Pihkoon koulun tilanne tarkastellaan omanaan. 9.1 Vaihtoehdot Yhteenvetotaulukkoon on laskettu eri vaihtoehtojen oppilasmäärät. Selvitystyön aikana tehdyn tarkennuksen mukaisesti tarkastelu kohdistetaan vaihtoehtoihin 1 ja 2. Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2. 2 alakoulua 1 yläkoulu 1 yläkoulu + Karhulan lukio Hakala lv. 22-23: 200 (sis. esiop.) Rauhala lv. 22-23: 269 (sis. esiop.) Helilä lv. 22-23: 523 lv. 28-29: 358 Karhula lv. 22-23: 278 + lukio 350 lv. 28-29: 198 + lukio 350 1 alakoulu 1 yläkoulu + Karhulan lukio Hakala+Rauhala lv. 22-23: 469 sis. esiopet. tai Hakala+Rauhala+Otsola lv. 22-23: 803 sis. esiopet. Helilä+Karhula lv. 28-29: 556 + lukio 350 Vaihtoehto 1. tarkoittaa, että Karhulan alueelle rakennetaan kaksi uutta vuosiluokkien e-6 koulua 240 perusopetuksen oppilaalle ja kaksi uutta vuosiluokkien 7-9 koulua 270 perusopetuksen oppilaalle. Vaihtoehto 2. tarkoittaa, että Karhulan alueelle rakennetaan yksi uusi vuosiluokkien e-6 koulu, joka mitoitetaan noin 480 tai 800 lapselle ja 1 uusi vuosiluokkien 7-9 koulu, joka mitoitetaan noin 540 perusopetuksen oppilaalle ja 350 lukion opiskelijalle. Pihkoon koulu joko peruskorjataan tai korvataan uudella rakennuksella.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 47 (61) 9.2 Pihkoon koulu Pihkoon esi- ja perusopetuksen yhteenlaskettu oppilasennuste lukuvuodelle 2022-2023 on 117 oppilasta. Mikäli Pihkoon rakennettaisiin uusi koulu, voidaan koulun koko arvioida väljän mitoituksen mukaisesti seuraavasti: 120 oppilasta x 10 hym²/oppilas = 1 200 hym² (bruttoala 1 680 brm²) Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 4,2 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat. Koulun peruskorjauksen arvo (alustavasti noin 3,7 4,2 milj. ) voi nousta lähelle uuden rakennuksen investoinnin arvoa, joten jatkotoimenpiteinä tulee teettää tarkemmat arviot uudisrakennusvaihtoehdon tilatarpeista ja kustannuksista sekä peruskorjausvaihtoehdon kustannuksista ja laatia elinkaarikustannuslaskelmat molemmista vaihtoehdoista sekä ottaa tarkastelussa huomioon myös muut vaihtoehtojen erot, kuten toiminnallisuuteen liittyvät seikat. Uudisrakennusvaihtoehdossa tulee huomioida alaskirjaustarve noin 0,3 milj. ja purkukustannukset noin 0,2 milj.. Lisäksi tarkasteluun tulee ottaa väistötilojen kustannukset (karkeasti noin 0,5 milj. ), jotka tulevat huomioitaviksi peruskorjausvaihtoehdossa ja mahdollisesti myös uudisrakennusvaihtoehdossa, mikäli tontti ei mahdollista koulutyön keskeytymätöntä sujumista. 9.3 Hakalan ja Rauhalan koulut Hakalan ja Rauhalan koulujen esi- ja perusopetuksen yhteenlaskettu oppilasennuste lukuvuodelle 2022-2023 on 469 oppilasta. Mikäli toteutetaan kaksi 240 oppilaan koulua, voidaan kummankin koulun koko arvioida seuraavasti: 240 oppilasta x 9 hym²/oppilas = 2 160 hym² (bruttoala 3 024 brm²) Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle yhdelle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 7,56 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat. Mikäli toteutetaan yksi 480 oppilaan koulu, voidaan koulun koko arvioida seuraavasti: 480 oppilasta x 8 hym²/oppilas = 3 840 hym² (bruttoala 5 378 brm²) Koska koulun koko on tässä laskelmassa kasvanut, on laskelmassa koulun tilatehokkuutta tehostettu. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 13,45 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 48 (61) Hakalan koulun peruskorjauksen hinta-arvioksi on saatu noin 6,0 6,9 milj. ja Rauhalan noin 8,6 9,8 milj. eli molempien koulujen yhteensä noin 14,6 16,7 milj.. Peruskorjausten hinta on siten yhteensä karkeasti saman suuruinen kuin kahden uuden koulun rakentaminen ja kalliimpi kuin yhden isomman uuden koulun rakentaminen. Uudisvaihtoehdoissa tulee huomioida Hakalan ja Rauhalan koulujen alaskirjaustarve yhteensä noin 3,2 3,8 milj. ja purkukustannukset yhteensä noin 0,8 milj.. Peruskorjausvaihtoehdoissa puolestaan tulevat väistötilakustannukset karkeasti yhteensä noin 1,5 2,0 milj. riippuen väistön kestosta. Uudisrakennusvaihtoehdoissa näitä ei välttämättä synny. 9.4 Otsolan koulu Otsolan esi- ja perusopetuksen yhteenlaskettu oppilasennuste lukuvuodelle 2022-2023 on 334 oppilasta. Mikäli Otsolaan rakennettaisiin uusi koulu, voidaan koulun koko arvioida väljän mitoituksen mukaisesti seuraavasti: 335 oppilasta x 9 hym²/oppilas = 3 015 hym² (bruttoala 4 220 brm²) Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 10,55 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat. Otsolan koulun peruskorjaamisesta ei ole laadittu arvioita. Tulee huomata, että peruskorjaaminen voi nousta lähelle uuden rakennuksen investoinnin arvoa, joten jatkotoimenpiteinä tulee teettää tarkemmat arviot uudisrakennusvaihtoehdon tilatarpeista ja kustannuksista sekä peruskorjausvaihtoehdon kustannuksista ja laatia elinkaarikustannuslaskelmat molemmista vaihtoehdoista sekä ottaa tarkastelussa huomioon myös muut vaihtoehtojen erot kuten toiminnallisuuteen liittyvät seikat. Uudisrakennusvaihtoehdossa tulee huomioida alaskirjaustarve, purkukustannukset ja väistötilojen kustannukset. 9.5 Hakalan, Rauhalan ja Otsolan koulu Mikäli toteutetaan yksi 800 oppilaan koulu, voidaan koulun koko arvioida seuraavasti: 800 oppilasta x 7,5 hym²/oppilas = 6 000 hym² (bruttoala 8 400 brm²) Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 21 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään maltilliset liikunta- ja ruokailutilat.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 49 (61) 9.6 Helilän ja Karhulan koulut sekä Karhulan lukio Helilän ja Karhulan koulujen perusopetuksen yhteenlaskettu oppilasennuste lukuvuodelle 2029-2030 on 556 oppilasta. Mikäli toteutetaan kaksi 270 oppilaan koulua, voidaan kummankin koulun koko arvioida seuraavasti: 270 oppilasta x 9 hym²/oppilas = 2 430 hym² (bruttoala 3 400 brm²) Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 8,5 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat. Mikäli toteutetaan yksi 540 oppilaan koulu, voidaan koulun koko arvioida seuraavasti: 540 oppilasta x 7,5 hym²/oppilas = 4 050 hym² (bruttoala 5 670 brm²) Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 14,18 milj.. Hyötyala-arvio pitää sisällään varsin maltilliset liikunta- ja ruokailutilat. Jos tähän yhteen yläkouluun lisäksi yhdistetään lukio, voidaan suunnittelemalla tilat yhteiskäyttöiseksi säästää satoja neliöitä. Lukion omia tiloja lasketaan toteutettavaksi 5 hym²/opiskelija: 350 opiskelijaa x 5 hym²/opiskelija = 1 750 hym² (bruttoala 2 450 brm²). Lukiotilojen hinta-arvioksi saadaan noin 4,375 milj. Yläkoulun ja lukion yhteisrakennuksen kokonaisalaksi arvioidaan 8 120 brm². Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2 000-3 000 euroa bruttoneliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Tämän kokoiselle koululle voidaan antaa keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla suuntaa-antavaksi hinta-arvioksi 20,3 milj.. Helilän koulun peruskorjauksen hinta-arvio on noin 9,0 milj. ja Karhulan koulun korjaustyöt ovat käynnissä. Mikäli näistä kouluista luovutaan, tulee huomioida koulujen alaskirjaukset yhteensä noin 3,3 4,1 milj. ja purkukustannukset noin 1,0 milj.. Väistötilakustannuksia korjausvaihtoehdoissa syntyy karkeasti noin 3,0 4,0 milj. riippuen väistöajasta. Uudisvaihtoehdoissa näitä ei välttämättä synny. 9.7 Vaihtoehtojen kustannusvertailu vuokra- ja investointikustannusnäkökulmasta Vaihtoehtojen 1 ja 2 alustavat kustannusvaikutukset taulukoitiin ja mukaan otettiin myös vertailun vuoksi vaihtoehto 0 eli siinä tehtäisiin vain normaalit peruskorjauk-

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 50 (61) set. Vaihtoehdoista tarkasteltiin investointikustannuksia ja sisäisen vuokran muutoksia, jotka vaikuttavat opetustoimen vastuualueen käyttömenoihin. Pääomavuokraprosenttina on käytetty 5,25 % eli jokaisen investoinnin on arvioitu korottavan pääomavuokraosuutta sen mukaan. Ylläpitovuokrana on käytetty 5 /m²/kk uudisrakennuskohteissa ja sitä on korotettu 2 % vuodessa. Peruskorjauskohteissa ylläpitovuokra on kohteen nykyinen vuokra korjauksen valmistumiseen saakka ja korjauksen jälkeinen vuotuinen korotusprosentti on sama kuin uudisrakennuskohteissa. Kuva 47. Vaihtoehdon 0 vuokra- ja investointikustannukset ennustejaksolla Kuva 48. Vaihtoehdon 1 vuokra- ja investointikustannukset ennustejaksolla

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 51 (61) Kuva 49. Vaihtoehdon 2 vuokra- ja investointikustannukset ennustejaksolla Kuva 50. Vaihtoehtojen vuokra- ja investointikustannukset yhteensä ennustejaksolla Kuvasta 50 voidaan havainnollisesti nähdä, että vuokra- ja investointikustannuksiltaan kallein ratkaisu on vaihtoehto 0 eli Pihkoon ja Karhulan alueen koulut jatkaisivat nykyisellään ja niitä peruskorjattaisiin tarpeen mukaan. Vaihtoehto 2 on investoinneiltaan noin 3,1 milj. edullisempi kuin vaihtoehto 1. Vuokrakustannuksiltaan vaihtoehto 2 on noin 3,5, milj. edullisempi.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 52 (61) 9.8 Vaihtoehtojen kuntataloudellinen vertailu Tässä kappaleessa tarkastellaan vaihtoehtoja kokonaisvaltaisesti näkökulmana kuntataloudelliset vaikutukset. Molemmista vaihtoehdoista on laadittu ennustelaskelmat vuoteen 2030 saakka. Ennusteessa on otettu huomioon seuraavat seikat ja oletukset: - investoinnit toteutetaan suorana tasehankintana, jolloin niistä kirjataan suunnitelmanmukaiset poistot, poistoaika 25 vuotta - käytöstä poistettujen koulurakennusten taseen jäännösarvo alaskirjataan kerralla ensimmäisenä uusinvestoinnin valmistumista seuraavana vuonna - uudisrakennusten käyttö- ja ylläpitomenot 5 /m2/kk, ei korotettu indeksillä - käytöstä poistuvien rakennusten käyttö- ja ylläpitomenosäästö kirjattu 5 /m2/kk, ei korotettu indeksillä - käytöstä poistuvien rakennusten arvioitu purkukustannus kirjattu ensimmäisenä mahdollisena vuonna - arvio henkilöstöön liittyvästä säästöpotentiaalista otettu huomioon varovaisuuden periaatetta noudattaen (VE2) - investointien rahoituskuluja ei ole otettu huomioon Seuraavien tarkastelujen taulukot (taulukot 9-17) löytyvät liitteistä suuremmassa koossa. 9.8.1 Pihkoon koulu Vaikutukset käyttötalouteen ja tilikauden tulokseen ovat seuraavat: TULOSLASKELMA 1000 1/2019 12/2019 12/2020 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2028) Muuttuvat kulut 0 26-275 26 26 26 26 26 26 26 26 0 Uudet tilat 1680 brm2 x 5 eur/m2/kk -101-101 -101-101 -101-101 -101-101 -101-101 Poistuvat tilat 2105 hum2 x 5 e/m2/kk 126 126 126 126 126 126 126 126 126 126 Purkukustannukset -300 Poistot 0-168 -497-168 -168-168 -168-168 -168-168 -168 0 Kauden voitto (tappio) 0-143 -772-143 -143-143 -143-143 -143-143 -143 0 Taulukko 9. Pihkoon koulun tuloslaskelma Pihkoon kouluinvestoinnin osalta ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat huomattavan paineen tilikauden tulokseen. Vuodesta 2020 alkavat käyttömenot olisivat toimintakatetasolla ilman poistojen vaikutusta positiiviset 25 tuhatta euroa vuosittain. Suunnitelman mukaiset poistot 168 T ovat siinä määrin suuret, että vaihtoehdon nettovaikutus on 143 T negatiivinen kunnan talouden näkökulmasta. Tässä vaihtoehdossa on arvioitu, että henkilöstösäästöjä ei syntyisi. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan kassavirtoihin ovat seuraavat:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 53 (61) Kuva 51. Kassavirrat KASSAVIRTALASKELMA 1000 1/2019 12/2019 12/2020 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2028) Muuttuvat kulut 0 26-275 26 26 26 26 26 26 26 26 0 Liiketoiminnan kassavirta 0 26-275 26 26 26 26 26 26 26 26 0 Hyödykeinvestoinnit ja -realisoinnit 0-4 200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 191 Vapaa kassavirta (FCF) 0-4 175-275 26 26 26 26 26 26 26 26 2 191 Diskontattu vapaa kassavirta (DFCF) 0-4 175-275 26 26 26 26 26 26 26 26 2 191 Kumulatiivinen diskontattu vapaa kassavirta 0-4 175-4 449-4 424-4 398-4 373-4 347-4 322-4 296-4 271-4 245-2 054 Kokonaiskassavirta 0-4 175-275 26 26 26 26 26 26 26 26 2 191 Kumulatiivinen kokonaiskassavirta 0-4 175-4 449-4 424-4 398-4 373-4 347-4 322-4 296-4 271-4 245-2 054 Taulukko 10. Kassavirtalaskelma Ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat huomattavan rahoitustarpeen eli suurimmillaan vuonna 2020 rahoitustarve on 4,4 milj. euroa. Vuodesta 2021 alkavat käyttömenojen vaikutus kassavirtaan olisi positiivinen 26 tuhatta euroa vuosittain, jolloin tulorahoitusta kerryttävä toiminta keventää hieman painetta rahoitukseen. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan taseeseen ovat seuraavat:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 54 (61) Kuva 52. Aineelliset hyödykkeet, saamiset ja pääoma TASE 1000 1/2019 12/2019 12/2020 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2028) VASTAAVAA Avaava tase 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 0 4 032 3 535 3 367 3 199 3 031 2 863 2 695 2 527 2 359 2 191 0 Aineelliset hyödykkeet 0 4 032 3 535 3 367 3 199 3 031 2 863 2 695 2 527 2 359 2 191 0 Käyttöomaisuus yhteensä 0 4 032 3 535 3 367 3 199 3 031 2 863 2 695 2 527 2 359 2 191 0 Vaihto- ja rahoitusomaisuus 0-4 175-4 449-4 424-4 398-4 373-4 347-4 322-4 296-4 271-4 245-2 054 Rahat ja pankkisaamiset 0-4 175-4 449-4 424-4 398-4 373-4 347-4 322-4 296-4 271-4 245-2 054 Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 0-4 175-4 449-4 424-4 398-4 373-4 347-4 322-4 296-4 271-4 245-2 054 VASTAAVAA 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 VASTATTAVAA 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 Oma pääoma 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 Edellisten tilikausien voitto 0 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-1 912 Tilikauden voitto (tappio) 0-143 -772-143 -143-143 -143-143 -143-143 -143-143 Oma pääoma yhteensä 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 VASTATTAVAA EBITDA; Liikevoitto ennen poistoja, 1000 0-143 -914-1 057-1 199-1 342-1 484-1 627-1 769-1 912-2 054-2 054 Taulukko 11. Tase

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 55 (61) 9.8.2 Vaihtoehto 1 (VE1) Vaikutukset käyttötalouteen ja tilikauden tulokseen ovat seuraavat: TULOSLASKELMA 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) Muuttuvat kulut 0 137-763 325-475 325 325 325 325 325 325 0 Hakala uudisrak 3024 m2-181 -181-181 -181-181 -181-181 -181-181 -181 Rauhala uudisrak 3024 m2-181 -181-181 -181-181 -181-181 -181-181 -181 Hakala poistuva 3430 m2 206 206 206 206 206 206 206 206 206 206 Rauhala poistuva 4903 m2 294 294 294 294 294 294 294 294 294 294 Helilä poistuva 5961 m2 358 358 358 358 358 358 358 358 Karhula poistuva 5718 m2 343 343 343 343 343 343 343 343 purkukustannukset yht. -900-800 Helilä + lukio uudisrak 5150 m2-309 -309-309 -309-309 -309-309 -309 Karhula uudisrak 3400 m2-204 -204-204 -204-204 -204-204 -204 Poistot 0-605 -3 811-1 460-4 341-1 460-1 460-1 460-1 460-1 460-1 460 0 Kauden voitto (tappio) 0-468 -4 574-1 135-4 816-1 135-1 135-1 135-1 135-1 135-1 135 0 Taulukko 12. VE1:n vaikutukset käyttötalouteen ja tulokseen Ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat huomattavan paineen tilikauden tulokseen. Vuodesta 2026 alkavat käyttömenot olisivat toimintakatetasolla ilman poistojen vaikutusta positiiviset 325 tuhatta euroa vuosittain. Suunnitelman mukaiset poistot 1.460 T ovat siinä määrin suuret, että vaihtoehdon nettovaikutus on 1135 T negatiivinen kunnan talouden näkökulmasta. Tässä vaihtoehdossa on arvioitu, että henkilöstösäästöjä ei syntyisi. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan kassavirtoihin ovat seuraavat: Kuva 53. VE1:n kassavirrat

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 56 (61) KASSAVIRTALASKELMA 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) Muuttuvat kulut 0 137-763 325-475 325 325 325 325 325 325 0 Liiketoiminnan kassavirta 0 137-763 325-475 325 325 325 325 325 325 0 Hyödykeinvestoinnit ja -realisoinnit 0-15 120 0-21 375 0 0 0 0 0 0 0 17 520 Vapaa kassavirta (FCF) 0-14 983-763 -21 050-475 325 325 325 325 325 325 17 520 Diskontattu vapaa kassavirta (DFCF) 0-14 983-763 -21 050-475 325 325 325 325 325 325 17 520 Kumulatiivinen diskontattu vapaa kassavirta 0-14 983-15 746-36 796-37 271-36 946-36 621-36 297-35 972-35 647-35 322-17 802 Kokonaiskassavirta 0-14 983-763 -21 050-475 325 325 325 325 325 325 17 520 Kumulatiivinen kokonaiskassavirta 0-14 983-15 746-36 796-37 271-36 946-36 621-36 297-35 972-35 647-35 322-17 802 Taulukko 13. VE1:n kassavirtalaskelma Ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat huomattavan rahoitustarpeen eli suurimmillaan vuonna 2025 rahoitustarve on 37,3 milj. euroa. Vuodesta 2025 käyttömenojen vaikutus kassavirtaan olisi positiivinen 325 tuhatta euroa vuosittain. Vuodesta 2025 alkaen tulorahoitusta kerryttävä toiminta keventää hieman painetta. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan taseeseen ovat seuraavat: TASE 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) VASTAAVAA Avaava tase 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 0 14 515 10 704 30 620 26 279 24 819 23 359 21 899 20 440 18 980 17 520 0 Aineelliset hyödykkeet 0 14 515 10 704 30 620 26 279 24 819 23 359 21 899 20 440 18 980 17 520 0 Käyttöomaisuus yhteensä 0 14 515 10 704 30 620 26 279 24 819 23 359 21 899 20 440 18 980 17 520 0 Vaihto- ja rahoitusomaisuus 0-14 983-15 746-36 796-37 271-36 946-36 621-36 297-35 972-35 647-35 322-17 802 Rahat ja pankkisaamiset 0-14 983-15 746-36 796-37 271-36 946-36 621-36 297-35 972-35 647-35 322-17 802 Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 0-14 983-15 746-36 796-37 271-36 946-36 621-36 297-35 972-35 647-35 322-17 802 VASTAAVAA 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 VASTATTAVAA 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 Oma pääoma 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 Edellisten tilikausien voitto 0 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-16 667 Tilikauden voitto (tappio) 0-468 -4 574-1 135-4 816-1 135-1 135-1 135-1 135-1 135-1 135-1 135 Oma pääoma yhteensä 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 VASTATTAVAA EBITDA; Liikevoitto ennen poistoja, 1000 0-468 -5 041-6 176-10 992-12 127-13 262-14 397-15 532-16 667-17 802-17 802 Taulukko 14. VE1:n tase Vaihtoehdossa taseen aineelliset hyödykkeet kasvaisivat alussa investointien myötä selvästi. Toisaalta alaskirjauksilla on taseen hankintamenoa pienentävä vaikutus.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 57 (61) Kuva 54. Aineelliset hyödykkeet, saamiset ja pääoma

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 58 (61) 9.8.3 Vaihtoehto 2 (VE2) Vaikutukset käyttötalouteen ja tilikauden tulokseen ovat seuraavat: TULOSLASKELMA 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) Muuttuvat kulut 0 357-943 721-79 721 721 721 871 871 871 0 Hakala ja Rauhala plus Otsola uudisrak 7140 m2-428 -428-428 -428-428 -428-428 -428-428 -428 Helilä ja Karhula plus lukio uudisrak 8120 m2-487 -487-487 -487-487 -487-487 -487 Hakala poistuva 3430 m2 206 206 206 206 206 206 206 206 206 206 Rauhala poistuva 4903 m2 294 294 294 294 294 294 294 294 294 294 Helilä poistuva 5961 m2 358 358 358 358 358 358 358 358 Karhula poistuva 5718 m2 343 343 343 343 343 343 343 343 purkukustannukset yht. -1 300-800 säästöpotentiaali, henkilöstö 150 150 150 150 150 300 300 300 Otsola poistuva 4763 m2 286 286 286 286 286 286 286 286 286 286 Poistot 0-812 -5 712-1 379-4 260-1 379-1 379-1 379-1 379-1 379-1 379 0 Kauden voitto (tappio) 0-455 -6 655-658 -4 339-658 -658-658 -508-508 -508 0 Taulukko 15. VE2:n vaikutukset käyttötalouteen ja tulokseen Ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat tässäkin vaihtoehdossa huomattavan paineen tilikauden tulokseen. Vuodesta 2025 alkavat käyttömenot olisivat toimintakatetasolla ilman poistojen vaikutusta positiiviset noin 0,7 milj. euroa vuosittain. Suunnitelman mukaiset poistot 1.379 T ovat siinä määrin suuret, että vaihtoehdon nettovaikutus on 658 T negatiivinen kunnan talouden näkökulmasta. Tässä vaihtoehdossa on arvioitu, että henkilöstösäästöjä syntyisi ensin vuodesta 2023 alkaen ja myös vuodesta 2028 alkaen. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan kassavirtoihin ovat seuraavat: KASSAVIRTALASKELMA 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) Muuttuvat kulut 0 357-943 721-79 721 721 721 871 871 871 0 Liiketoiminnan kassavirta 0 357-943 721-79 721 721 721 871 871 871 0 Hyödykeinvestoinnit ja -realisoinnit 0-20 300 0-14 180 0 0 0 0 0 0 0 14 041 Vapaa kassavirta (FCF) 0-19 943-943 -13 459-79 721 721 721 871 871 871 14 041 Diskontattu vapaa kassavirta (DFCF) 0-19 943-943 -13 459-79 721 721 721 871 871 871 14 041 Kumulatiivinen diskontattu vapaa kassavirta 0-19 943-20 885-34 344-34 423-33 703-32 982-32 261-31 390-30 519-29 648-15 607 Kokonaiskassavirta 0-19 943-943 -13 459-79 721 721 721 871 871 871 14 041 Kumulatiivinen kokonaiskassavirta 0-19 943-20 885-34 344-34 423-33 703-32 982-32 261-31 390-30 519-29 648-15 607 Taulukko 16. VE2:n kassavirtalaskelma

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 59 (61) Kuva 55. VE2:n kassavirrat Ennustejakson alussa tehdyt investoinnit, alaskirjaukset ja purkukustannukset aiheuttavat huomattavan rahoitustarpeen eli suurimmillaan vuonna 2023 rahoitustarve on 31,7 milj. euroa. Vuodesta 2024 alkaen käyttömenojen vaikutus kassavirtaan olisi positiivinen 868 tuhatta euroa vuosittain (vuodesta 2028 1.018 T /v). Vuodesta 2024 alkaen tulorahoitusta kerryttävä toiminta keventää painetta maksuvalmiuteen. Vaihtoehdon vaikutukset kunnan taseeseen ovat seuraavat:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 60 (61) Kuva 56. VE2:n aineelliset hyödykkeet, saamiset ja pääoma TASE 1000 1/2021 12/2021 12/2022 12/2023 12/2024 12/2025 12/2026 12/2027 12/2028 12/2029 12/2030 Jäännös Kk per jakso 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (12/2030) VASTAAVAA Avaava tase 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 0 19 488 13 776 26 577 22 317 20 937 19 558 18 179 16 800 15 421 14 041 0 Aineelliset hyödykkeet 0 19 488 13 776 26 577 22 317 20 937 19 558 18 179 16 800 15 421 14 041 0 Käyttöomaisuus yhteensä 0 19 488 13 776 26 577 22 317 20 937 19 558 18 179 16 800 15 421 14 041 0 Vaihto- ja rahoitusomaisuus 0-19 943-20 885-34 344-34 423-33 703-32 982-32 261-31 390-30 519-29 648-15 607 Rahat ja pankkisaamiset 0-19 943-20 885-34 344-34 423-33 703-32 982-32 261-31 390-30 519-29 648-15 607 Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 0-19 943-20 885-34 344-34 423-33 703-32 982-32 261-31 390-30 519-29 648-15 607 VASTAAVAA 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 VASTATTAVAA 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 Oma pääoma 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 Edellisten tilikausien voitto 0 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 098 Tilikauden voitto (tappio) 0-455 -6 655-658 -4 339-658 -658-658 -508-508 -508-508 Oma pääoma yhteensä 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 VASTATTAVAA EBITDA; Liikevoitto ennen poistoja, 1000 0-455 -7 109-7 768-12 107-12 765-13 423-14 082-14 590-15 098-15 607-15 607 Taulukko 17. VE2:n tase Vaihtoehdossa taseen aineelliset hyödykkeet kasvaisivat alussa investointien myötä selvästi. Toisaalta alaskirjauksilla on taseen hankintamenoa pienentävä vaikutus.