Maistereiden uraseuranta 2017 Ari Kurlin Tampereen yliopisto
Maistereiden uraseuranta 2017 tehtiin 14 yliopiston yhteistyössä loka-tammikuussa 2017-2018. Kohdejoukossa 14448 ylemmän kk.tutkinnon tai päättyneen alemman tutkinnon suorittanutta. Vastauksia yhteensä 5439 ja vastausprosentti 38 %. Ensimmäistä kertaa: tiedonkeruun välineenä CSC:n Arvo-vaikuttavuustietopalvelu yhtenä lähestymistapana tekstiviesti tulosten julkaisu Vipusessa Teemoina mm. työuran kokonaisuus, työllistymisen laatu, osaamisen kehittyminen ja osaamistarpeet Valtakunnallisen raportin näkökulmana erityisesti työn vaativuustason ja opittujen tietojen ja taitojen yhdistelmä
Työmarkkinatilanne syksyllä 2017 Työssä yhteensä Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer Työtön työnhakija Humanistiset ja taidealat 87 % 48 % 21 % 4 % 5 % Kasvatusalat 91 % 61 % 16 % 1 % 3 % Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 97 % 78 % 8 % 3 % 1 % Luonnontieteet 83 % 44 % 26 % 1 % 5 % Maa- ja metsätalousalat 95 % 55 % 13 % 6 % 2 % Palvelualat 96 % 72 % 14 % 4 % 2 % Tekniikan alat 96 % 84 % 6 % 2 % 2 % Terveys- ja hyvinvointialat 96 % 55 % 23 % 3 % 0 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 96 % 78 % 10 % 3 % 1 % Yhteiskunnalliset alat 94 % 63 % 16 % 2 % 2 % Kaikki alat yhteensä 92 % 63 % 16 % 3 % 3 %
Työn pääasiallinen luonne Yleisimmin: 22 % opetus tai kasvatus 17 % suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät 12 % asiakastyö/potilastyö Alakohtaiset erot suuria väh. 10 vastauksen koulutusalat Useimmin opetus tai kasvatustehtävissä: kasvatusalat, 75 % matematiikka, 63 % urheilu ja liikunta, 62 % kirjallisuus ja kielitiede, 57 % Useimmin suunnittelu- kehitys- tai hallintotehtävissä: elektroniikka ja automatiikka, 60 % arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu, 52 % mekaniikka ja metalliala, 47 % tietojenkäsittely- ja tietoliikenne (ict), 46 % Useimmin asiakas-/potilastyössä: lääketiede, 95 % suun terveydenhuolto, 88 % psykologia, 74 % farmasia, 57 % Useimmin johto- ja esimiestehtävissä: terveystieteet, 31 % materiaalitekniikka, 30 % tuotanto- ja prosessitekniikka, 25 % rakentaminen ja rakennussuunnittelu, 23 % Useimmin tutkimuksessa: biokemia, 71 % tilastotiede, 53 % fysiikka, 43 % kemia, 38 % Useimmin viestintä- ja mediatyössä: viestintätieteet, 52 % filosofia ja etiikka, 21 % kirjallisuus ja kielitiede, 14 %
Pääasiallinen työnantaja Yleisimmin: 31 % kunta tai kuntayhtymä 24 % suuryritys (250 työntekijää tai enemmän) 17 % pieni tai keskisuuri yritys (alle 250 työntekijää) 8 % yliopisto 7 % valtio Suuret eroavaisuudet aloittain: Useimmin kunnalla tai kuntayhtymässä: kasvatusalat, 74 % palvelualat, 59 % terveys- ja hoitoalat, 55 % Useimmin suuryrityksissä: tekniikan alat, 53 % kauppa- ja hallintotieteet, 52 % tietojenkäsittely, tietoliikenne (ICT), 46 % Useimmin valtiolla: oikeustieteet, 38 % tilastotiede, 32 % valtiotieteet, 29 % Useimmin monipuolisesti, mikään sektori ei yli 1/3: luonnontieteet maa- ja metsätalousalat yhteiskuntatieteet
Tähänastisen työuran kokonaisuutta kuvaa parhaiten N=5428 Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien rakentaminen ja rakennussuunnittelu, 59 % terveystieteet, 59 % mekaniikka ja metalliala, 54 % sähkö ja energia, 52 % kemian tekniikka ja prosessit, 52 % Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja kuvataiteet, 43 % metsätalous, 32 % kirjallisuus ja kielitiede, 31 % biologia, 31 % Useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, ei juuri katkoksia lääketiede, 78 % eläinlääketiede, 71 % suun terveydenhuolto, 63 % filosofia ja etiikka 56 % matkailu, turismi ja vapaa-aika, 50 % Työttömyyttä, jota satunnaiset määräaikaisuudet, harjoittelut sekä keikka- tai freelancetyöt pilkkovat filosofia ja etiikka, 17 % historia ja arkeologia, 7 % kemia, 6 %
Opintojen tuoma osaaminen ja työssä tarvittavat tiedot ja taidot Top 5 Opinnoissa kehittyneet Kyky oppia ja omaksua uutta Tiedonhankintataidot Opinnoista saatu teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus Top 5 Nykyisessä työssä tärkeimmät Kyky oppia ja omaksua uutta Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus Yhteistyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Stressinsietokyky
Eniten tärkeyden ja kehittymisen välillä eroavat tiedot ja taidot Ka. 1-6 N=5278
Alat joilla merkittävimpien kuilujen taidot kehittyivät parhaimmin taidot kehittyivät yliopistoopinnoissa paljon tai erittäin paljon taito nykyisessä työssä tärkeä tai erittäin tärkeä ero Neuvottelutaitojen kehittyminen kasvatusalat kauppa- ja hallintotieteet kaikki muut alat 29 % 22 % 14 % 79 % 68 % 60 % -50 % -46 % -46 % Yhteistyötaitojen kehittyminen kasvatusalat kauppa- ja hallintotieteet kaikki muut alat 56 % 53 % 37 % 93 % 87 % 82 % -37 % -34 % -45 % Stressinsietokyvyn kehittyminen eläinlääketiede taidealat kaikki muut alat 60 % 40 % 32 % 85 % 85 % 81 % -25 % -45 % -49 %
Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät
Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään N=5418 Useimmin samaa tai täysin samaa mieltä: suun terveydenhuolto, 74 % elektroniikka ja automatiikka, 67 % farmasia, 63 % eläinlääketiede, 62 % Harvimmin samaa tai täysin samaa mieltä: historia ja arkeologia, 18 % kansantaloustiede, 20 % kuvataiteet, 20 % matkailu, turismi ja vapaa-aika, 20 %
Työni vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutustani N=5277 Useimmin samaa tai täysin samaa mieltä: lääketiede, 93 % oikeustieteet, 90 % suun terveydenhuolto, 89 % eläinlääketiede, 86 % kone-, energia- ja sähkötekniikka, 78 % Harvimmin samaa tai täysin samaa mieltä: viljan- ja karjantuotanto, 44 % urheilu ja liikunta, 45 % tilastotiede, 47 % ympäristötieteet, 50 % biologia, 51 %
Pystyn hyödyntämään yliopistossa oppimiani tietoja ja taitoja nykyisessä työssäni hyvin N=5287 Useimmin samaa tai täysin samaa mieltä: suun terveydenhuolto, 100 % lääketiede, 93 % eläinlääketiede, 86 % psykologia, 86 % fysiikka, 75 % Harvimmin samaa tai täysin samaa mieltä: sosiaali- ja käyttäytymistieteet, 37 % materiaalitekniikka, 40 % matkailu, turismi, vapaa-aika, 40 % ympäristötieteet, 43 % metsätalous, 44 %
Tyytyväisyys tähänastiseen työuraan N=5424 Useimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: suun terveydenhuolto, 81 % ympäristönsuojeluteknologia, 78 % rakentaminen ja rakennussuunnittelu, 78 % lääketiede, 75 % oikeustieteet, 74 % Harvimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: kuvataiteet, 33 % biologia, 36 % historia ja arkeologia, 41 % filosofia ja etiikka, 41 % luonnontieteet 45 %
Suosittelisin koulutustani muille N=5421 Useimmin samaa tai täysin samaa mieltä: lääketiede, 93 % elektroniikka ja automatiikka, 88 % rakentaminen ja rakennussuunnittelu, 86 % oikeustieteet, 84 % urheilu ja liikunta, 83 % Harvimmin samaa tai täysin samaa mieltä: biologia, 29 % kuvataiteet, 38 % historia ja arkeologia, 38 % metsätalous, 39 % matkailu, turismi ja vapaa-aika, 40 %
Työllistymisen vaativuustaso ja taitojen hyödyntäminen työssä
Työllistymisen vaativuustaso ja taitojen hyödyntäminen työssä miten tyytyväiset eroavat muista? Molempiin tekijöihin tyytyväiset, 49 % Vain toiseen tyytyväinen, neutraalit ja tyytymättömät 51 % Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään Tyytyväisyys tutkintoon kokonaisuutena työuran kannalta Korkeakoulututkinto oli vaatimuksena nykyiseen tehtävään 53 % 22 % 77 % 45 % 78 % 47 % Suosittelisin tutkintoani muille 81 % 53 %
Työllistymisen vaativuustaso ja taitojen hyödyntäminen työssä miten tyytyväiset eroavat muista? Työn vaativuustasoon ja yliopistossa saatujen tietojen ja taitojen hyödyntämiseen tyytyväiset, n=2265 Vain toiseen tyytyväiset, neutraalit ja tyytymättömät 51 % Tutkinnon aineyhdistelmä on vaikuttanut työllistymiseen paljon tai erittäin paljon Harjoittelu on vaikuttanut työllistymiseen paljon tai erittäin paljon 57 % 33 % 37 % 28 % Opinnot kehittivät paljon tai erittäin paljon Teoreettista osaamista 75 % 46 % Analyyttisen, systemaattisen ajattelun 68 % 52 % taitoja Tiedonhankintataitoja 68 % 55 % Ongelmanratkaisutaitoja 51 % 35 % Yhteistyötaitoja 48 % 35 % Kykyä oppia ja omaksua uutta 71 % 57 %
Perustelut tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen tutkintoon työuran kannalta Vain toiseen tyytyväisen, neutraalit ja tyytymättömät 51 % Koulutus liian teoreettista Kaukana käytännöstä Sisällöt puutteellisia Tyytymättömyyttä valintoihin Tutkinnon viitekehyksen ja oman osaamisen hahmottaminen hankalaa Tutkinnon avulla en ole päässyt yhteenkään työhaastatteluun Koulutuksessani ei tunnu olleen punaista lankaa. En oikein tiedä vieläkään mitä töitä koulutuksellani voisin tehdä, eli siis minne voisin työllistyä. vs Molempiin tekijöihin tyytyväiset, 49 % Tunnistavat vastaavia kehittämiskohteita, mutta ne eivät ole olleet esteenä Tutkinto antoi hyvät perusteet työuran aloittamiselle Tutkinto loi edellytykset päästä haastatteluihin ja pärjätä työelämässä Tutkinto antoi hyvän teoreettisen pohjan työelämään sekä tutkinnon, jota arvostetaan työnantajien keskuudessa. Kuitenkin kosketuspinta käytännön tekemiseen alallani jäi melko ohueksi.
Mitä tietoja ja taitoja kannustaisit nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää silmällä pitäen?
Tohtoreiden uraseuranta 2017 Suunnittelija Outi Suorsa Itä-Suomen yliopisto
Tohtoreiden uraseuranta toteutettiin loka-marraskuun 2017 aikana ja kyselyn toteuttamiseen osallistui 14 yliopistoa Kohdejoukkoon kuului 1864 vuonna 2014 tohtoroitunutta. Kyselyyn vastasi 805 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli 43 % Tiedonkeruussa samat menetelmät kuin maistereiden uraseurannassa Teemoja: työmarkkinatilanne, työllistyminen, nykyinen työsuhde, tyytyväisyys tutkintoon, tohtorikoulutuksen kehittäminen Valtakunnallisen raportissa huomio tohtoreiden työmarkkinatilanteessa, tohtorin tutkinnon vaikutuksessa siihen sekä tyytyväisyys tutkintoon
Työmarkkinatilanne syksyllä 2017 Humanistiset ja taidealat Työssä yhteensä Vakituinen kokopvätyö Määräaikainen kokopvätyö Itsenäinen yrittäjä/ammatinha rjoittaja/free lancer 90 % 34 % 31 % 5 % 7 % Kasvatusalat 95 % 73 % 17 % 0 % 2 % Kauppa, hallinto- ja oikeustieteet 98 % 49 % 20 % 18 % 2 % Luonnontieteet 92 % 50 % 32 % 2 % 7 % Maa- ja metsätaloustieteet 94 % 45 % 29 % 3 % 6 % Tekniikan alat 95 % 61 % 22 % 3 % 2 % Terveys- ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Yhteiskunnalliset alat 93 % 58 % 25 % 0 % 5 % 93 % 66 % 20 % 0 % 2 % 94 % 47 % 33 % 0 % 1 % Kaikki alat yhteensä 93 % 53 % 26 % 4 % 4 % Työtön työnhakija
Työn pääasiallinen luonne Yleisesti: 40 %:lla tutkimusta 13 %:lla opetus tai kasvatus 13 % suunnittelu- tai kehitystehtäviä 11 % asiakas/potilastyötä 7 % johto-tai esimiestehtäviä Useimmiten tutkimustehtävissä maa- ja metsätalousalat 64 % Viestintä-ja informaatiotieteet 60 % Biologia ja biotieteet 58 % Useimmiten opetus- tai kasvatustehtävissä Kasvatusalat 45 % Taidealat 43 % Kielet 41 % Useimmiten suunnittelu- tai kehitystehtävissä Sähkö ja energia 35 % Terveystieteet 33 % Fysiikka 32 % Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 32 % Useimmiten asiakas/potilastyö: Terveysalat 41 % Eläinlääketiede 22 % Useimmiten johto- tai esimiestehtävissä Terveystieteet 29 % Kauppa- ja hallintotieteet 20 %
Työnantaja kyselyhetkellä Oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer Järjestö, säätiö tms. 5 % 5 % Pieni tai keskisuuri yritys 11 % Muut 5 % Yliopisto 38 % Suuryritys 12 % Kunta, kuntayhtymä 18 % Valtio, valtion liikelaitos 7 %
Työantajat koulutusaloittain Useimmin yliopistossa: Sosiaalitieteet, 73 % Kielet, 58 % Biokemia, 58 % Ympäristötieteet, 58 % Useimmin kunnassa, kuntayhtymässä tai kunnallisessa liikelaitoksessa: Terveysalat, 51 % Kasvatusalat, 27 % Mekaniikka ja metalliala, 27 % Sosiaali- ja käyttäytymistieteet, 25 % Useimmin suuryrityksissä: Kemiantekniikka, 47 % Mekaniikka ja metalliala, 45 % Kemia, 44 % Materiaali- ja prosessitekniikka, 36 % Useimmin pienyrityksissä Tietojenkäsittelytiede 14 % Kauppa ja hallinto 14 % Useimmin oma yritys, ammatinharjoittaja tai freelancer: Kauppa-, hallinto tai oikeustieteet, 13 % Humanistiset alat, 9 % Yhteiskunnalliset alat, 9 %
Tohtorin tutkinnon vaikutus työtehtäviin Tohtorin tutkinto vaatimuksena nykyisiin tehtäviin 39 Tohtorin tutkinto edellytyksenä nykyisiin tehtäviin 12 Saanut vaativampia työtehtäviä Saanut mielekkäämpiä työtehtäviä 58 60 Saanut lisää palkkaa 54 Saanut paremman aseman työpaikalla 51 Saanut paremman aseman työmarkkinoilla 40 Saanut uuden työpaikan uudella työnantajalla 37 0 10 20 30 40 50 60 70 %:na
Useimmiten tohtorin tutkinto pätevyysvaatimuksena Kielistä ja sosiaalitieteistä väitelleillä (molemmat 60 %:lla) Useimmiten edellytettiin tohtorin tutkintoa Biokemiasta (25 %:lla) ja sähkö ja energia (22 %:lla) Terveystieteissä 71 % saanut lisää palkkaa ja 75 %:ia saanut vaativampia tehtäviä Materiaali- ja prosessitekniikassa 83 % ja yhteiskuntatieteissä 70 % saanut mielekkäämpiä työtehtäviä Tutkimustyötä tekevistä 76 %:ia saanut vaativampia työtehtäviä ja 71 % mielekkäämpiä työtehtäviä
Vaikutus työtehtäviin työn pääasiallisen luonteen mukaan Luvut %:na, N=733 80 76 70 60 50 40 65 57 46 56 43 60 62 36 50 71 55 66 38 54 58 53 50 45 48 47 33 44 34 38 35 40 56 47 30 20 20 10 0 Lisää palkkaa Vaativampia työtehtäviä Mielekkäämpiä työtehtäviä Parempi asema työpaikalla Uusi työ Parempi asema työmarkkinoilla Tutkimusta Opetusta tai kasvatusta Suunnittelu- tai kehitystehtäviä Asiakas-tai potilastyötä Muut
Tutkinto vs. työura ja työn laatu 120 100 80 60 40 20 Tyytyväisten määrä %:na koulutusaloittain 89 92 74 85 97 66 0 Tyytyväisyys uran kannalta Pystyy hyödyntämään opittuja asioita työssään Työn vaativuus vastaa tohtorin koulutusta Humanistiset Kasvatus Kauppa, hallinto &oikeus Luonnontieteet Maa- ja metsätalous Tekniikka Terveys- ja hyvinvointi Tietojenkäsittely Yhteiskunnalliset
Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta 40% Tyytyväisyys tohtorintutkintoon työuran kannalta, n=793 35% 30% 25% 20% 15% 29% 35% 10% 19% 5% 0% Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Melko tyytyväinen 8% Hieman tyytymätön 4% Tyytymätön 4% Erittäin tyytymätön
64 %:ia kaikista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tutkintoonsa työuransa kannalta Useimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: Psykologia, 80 % Kielten opiskelu, 75 % Sosiaalitieteet, 74 % Lääketiede, 73 % Mekaniikka ja metalliala, 73 % Harvimmin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen: Viestintätieteet, 40 % Valtiotieteet, 44 % Uskonto ja teologia, 50 % Ympäristötieteet, 50 % Kirjallisuus ja kielitiede, 50 % Perusteluja tyytyväisyydelle/tyytymättömyydelle (poimittu avovastauksista): - On avannut uusia ovia, tuonut uskottavuutta oman alan sisällä ja sen ulkopuolella - Muuten tyytyväinen, mutta tyytymätön siihen, että en onnistunut jatkamaan tutkimustoimintaa väitöskirjani aihepiiristä - Olen aloittamassa uutta yritystä, joka perustuu väitöskirjaani. Jos siinä onnistun, oli tutkinto ehdoton menestys. Jos siinä epäonnistun, olisi tutkimuksen voinut jättää tekemättä. - Ammatillista hyötyä tutkinnosta ei juuri ole nykyisessä työssäni mutta koen oppineeni tärkeitä asioita mm. ajan ja stressinhallinnasta. - Toivon edelleen eteneväni akateemisella uralla, mutta ilman työsuhdetta en jaksa jatkaa tätä paljoa kauempaa. Apurahatutkijan arkea hallitsee epävarmuus.
Tohtorikoulutuksen hyödyntäminen ja työn vastaavuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 15 31 15 28 44 40 Pystyn hyödyntämään tohtorikoulutuksessa oppimiani tietoja ja taitoja hyvin nykyisessä työssäni Täysin samaa mieltä Osuudet %:na Hieman samaa mieltä Eri mieltä Nykyinen työni vastaa vaativuustasoltaan hyvin tohtorin tutkintoa Samaa mieltä Hieman eri mieltä Täysin eri mieltä Tohtorikoulutuksen hyödyntäminen Useimmiten täysin/samaa mieltä Kielet 93 % Biologia 93 % Uskonto ja teologia 92 % Eläinlääketiede 90 % Harvimmin täysin/samaa mieltä Viestintätieteet 50 % Biokemia 58 % Lääketiede 65 % Työn ja tutkinnon vastaavuus Useimmiten täysin/samaa mieltä Yhteiskuntatieteet 78 % Materiaali ja prosessitekniikka 73 % Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 72 % Humanistiset alat (ilman kieliä) 72 % Harvemmin täysin/samaa mieltä Arkkitehtuuri 44 % Kasvatusalat 54 % Ympäristöalat 58 %
Uratavoitteiden toteutuminen 50% 45% 40% 35% 30% Oletko tavoitteidesi mukaisella uralla? N=789 25% 20% 41% 43% 15% 10% 5% 0% Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain 10% Ei 6% Ei osaa sanoa
Uratavoitteiden toteutuminen koulutusaloittain Useimmin kyllä, kokonaan: Uskonto ja teologia, 58 % Musiikki ja esittävät taiteet, 57 % Lääketiede, 55 % Sähkö ja energia, 51 % Useimmin kyllä, osittain: Eläinlääketiede, 80 % Biologia ja biotieteet, 54 % Kauppa- ja hallintotieteet, 50 % Ei Ympäristöalat 17 % Materiaali- ja prosessitekniikka 17 % Tietojenkäsittelytiede 16 %
Eri osaamisalueiden kehittyminen tohtorikoulutuksessa Opinnoissa keskityttiin riittävästi seuraavien asioiden kehittymiseen, n=793 tutkimusalaan liittyvä sisällöllinen osaaminen 25% 48% 17% 5% 3% 1% metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvä osaaminen 19% 41% 24% 12% 4% 1% asiantuntijuus 15% 38% 32% 11% 3% 2% tutkimusetiikka 13% 34% 33% 12% 6% 2% tieteellisen viestinnän taidot 11% 30% 31% 18% 8% 2% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Hieman samaa mieltä Hieman eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä
Osaamisalueiden kehittyminen, poimintoja koulutusaloittain: SUURIN OSA TYYTYVÄISIÄ LUONNONTIETEISTÄ VALMISTUNEET USEIMMIN TYYTYVÄISIÄ TUTKIMUSALAN SISÄLLÖLLISEN OSAAMISEN KEHITTYMISEEN (84 % VÄH. SAMAA MIELTÄ) TYYTYVÄISIMPIÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEEN OVAT MATERIAALI- JA PROSESSITEKNIIKASTA (83 %) KAUPPA- HALLINTO- JA OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEET TYYTYVÄISIMPIÄ 80 % PIENIN OSUUS TYYTYVÄISIÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISESTÄ PIENIN OSUUS SAMAA MIELTÄ OLI ARKKITEHTUURISTA VÄITELLEET, 36 % JA ELÄINLÄÄKETIETEESTÄ VÄITELLEET, 40 % TAIDEALOILTA VÄITELLEET OLIVAT VÄHITEN TYYTYVÄISIÄ METODOLOGIAN JA TUTKIMUSOSAAMISEN SEKÄ METODOLOGIAN JA TUTKIMUSOSAAMISEN JA 64 % TUTKIMUSETIIKAN TUTKIMUSETIIKAN KEHITTYMISEEN (JOKA KOLMAS KEHITTYMISEEN VÄITTEIDEN KANSSA SAMAA MIELTÄ) TIETOJENKÄSITTELYN JA TIETOLIIKENTEEN (ICT) ALOILTA (53 %) JA MAA- JA YMPÄRISTÖTIETEESTÄ VÄITELLEISTÄ VAIN 8 % OLI METSÄTALOUSALOILTA (52 %) VALMISTUNEET USEIMMIN TYYTYVÄISIÄ TYYTYVÄISIÄ TIETEELLISEN VIESTINNÄN TAITOJEN TIETEELLISEN VIESTINNÄN TAITOJEN KEHITTYMISEEN KEHITTYMISEEN
Mitä (muuta) osaamista tarvitsee työssä?