KOMMENTTIKOOSTE Määräys katsastustoimipaikan tilat ja laiteet 16(5) Perustelumuistion liite TRAFI/18930/03.04.03.00/2018 TRAFI/191268/03.04.03.00/2018 Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi Yleistä Onko ylipäätään tässä vaiheessa tarpeen päivittää laitteiden osalta, koska lausunnolla oleva katsastuslakimuutos tuo joka tapauksessa uusia muutoksia ja vaikuttaa myös tähän määräykseen. Lausunnoilla oleva lain muutos tulisi voimaan vasta vuonna 2019. Yleistä Trafin aloitustarkastuslomakkeella lisäsäädetään tällä hetkellä määräyksen lisäksi. Jatkossa olisi suotavaa, että kaikki sääntely olisi ainoastaan määräyksessä. Määräyksen nimi Olisiko mielekästä muuttaa otsikko kuvaavammaksi, esim. Määräys katsastustoimipaikan tiloista ja laitteista 2 Olisiko mielekästä siirtää tarkastuskuilu tilavaatimusten alle (tällä hetkellä laitevaatimuksien joukossa)? Kuilu on kuitenkin täysin sidoksissa tilaan, eikä sitä voi erillisenä laitteena käydä ostamassa. 3.1.1 ja 3.2 Ehdotamme, että laiteluetteloon lisätään jarrunesteen vesipitoisuuden mittari. Tulemme ehdottamaan myös, että arvosteluperustemääräyksessä jarrunesteen vesipitoisuuden mittaaminen olisi yksi jarrunesteen kunnon arviointitapa. Lausunnon liitteenä on eräs esimerkki ko. mittarista. 3.1.1 Jarrulevyjen paksuuden mittauslaite vaaditaan, mutta Trafi ei ole julkaissut paksuuden minimiarvoja. Trafin tulisi toimittaa katsastajille ajoneuvokohtaiset mittarajat kuten päästöjen kohdalla. Nyt rajaarvot voi vaihdella toimipaikkojen kesken, kun eri tietolähteistä voi saada eri arvoja. 3.1.1 Kaasuvuodonilmaisin olisi hyvä vapauttaa kalibrointivaatimuksista. Kommentista ei ilmene, mitä lisävaatimuksia aloitustarkastuksessa olisi käytännössä vaadittu. Lomake ei joka tapauksessa ole sitova kuten määräys. Muutettu katsastustoimipaikan tiloista sekä katsastuslaitteista ja -varusteista Tilavaatimuksiin lisätty viittaukset kohtaan, jossa määrätään ajoneuvonostimesta ja tarkastuskuilusta. Direktiivi ei vaadi laitetta ja tarkastus tulee direktiivin mukaan tarkastaa silmämääräisesti, joten ei vaadita laitetta tässä vaiheessa myöskään kansallisesti. Jarrulevyjen vaadittu paksuus vaihtelee ajoneuvon merkin ja mallin mukaan ja valmistaja määrittelee ne, ei Trafi. Tällä hetkellä Trafilla ei ole julkisesti luotettavaa järjestelmää, jossa olisi valmistajien määrittelemät arvot ajantasaisina ja luotettavasti. Käytettävien mittauslaitteiden on Trafin näkemyksen mukaan oltava luotettavia ja kalibrointivaatimus on siten perusteltua. 3.1.2.1 Kevyen kaluston jarrudynamometrille olisi tarpeen määritellä minimi akselimassa, joka pitää pystyä tarkastamaan. Tällä on suora vaikutus siihen, paljonko käytännön mittauksessa pitää saavuttaa jar- Jarrudynamometrillä saavutettavien jarrutussuhteiden vaatimukseen ei olla esittämässä muutoksia.
2(5) ruvoimia minimihidastuvuuden saavuttamiseksi. Suurimmillaan kevyen kaluston akselimassat (kuormitettuna) ovat luokkaa 2000 kg. Tämä tarkoittaisi, että mittauksessa jarruvoimia pitäisi saada 5,7 kn per pyörä, jotta teoreettisesti saavutettaisiin arvosteluperusteissa mainittu 58 %:n hidastuvuus ((2000kg*9,81m/s2*0,58)/2). Tällä 2000 kg:n minimimassa määrittelyllä valtaosa nykyisistä dynamometreistä olisi jatkossakin kelvollisia (mittarin maksiminäyttämä on valtaosalla dynamometreistä 6 kn). Tässä on tietysti huomioitava, että kyse on teoreettisesta mahdollisuudesta saavuttaa mainitut jarruvoimat. Talvi- ja sadekelillä 5,7 kn voimia on käytännössä mahdotonta saavuttaa. Lisäksi käytännön mittauksiin vaikuttaa myös telojen kunto (kuluneisuus). Tätä varten olisi tärkeää sallia telojen uudelleenpinnoitus alkuperäistä vastaavalla tavalla (pinnoitus hitsaamalla). 3.1.2.1 Jarrutussuhteiden tarkastus tulisi kuvata selkeämmin esim. arvosteluperustemääräykseen. Miten testataan ajoneuvo, jonka jarrut lukkiutuvat ennen kuin vaadittava hidastuvuus on saavutettu, vaikka testattaisiin pyöröhitsatuilla teloilla? Tulisiko ajoneuvot kenties kuormittaa? Pitäisikö määritellä telojen kitkakerroin tarkemmin? Tällä hetkellä on mahdoton valita mittaukseen soveltuvaa dynamometriä, jos mittaustapaa ei ole kuvattu. Millaisia jarruvoimia dynamometrilla olisi saavutettava? Nykyiset kevyen kaluston jarrudynamometrit on tietyissä tapauksissa mahdollista varustaa esim. pyöröhitsatuilla teloilla, jolloin kuivalla kelillä on mahdollista saavuttaa hidastuvuudet, mutta mittausasteikko saattaa loppua kesken erityisen painavaa akselia testattaessa. Märällä tai talvisella kelillä Määräyksen mukaan ei saa tehdä muita kuin valmistajan hyväksymiä muutoksia. Jos valmistaja sallii hitsaamisen, sen saa tehdä.
3(5) vaadittujen hidastuvuuksien saavuttaminen on haasteellista telojen materiaalista riippumatta. Ehdotamme myös, että kuluneiden telojen pinnoitus hitsaamalla alkuperäistä vastaavaksi olisi sallittua. 3.1.2.1 Laitteeseen ei saa tehdä muutoksia. Onko tarkoitus, ettei teloja saa enää hitsaamalla pinnoittaa uudelleen? Ehdotuksemme on, että jälkikäteen tehtyjä alkuperäisen kaltaisia pinnoituksia saisi edelleen käyttää. Keskeisempää olisi miettiä millaisia jarrutussuhteita halutaan tavoitella, koska alkuperäisetkin rullat kuluvat nastarenkailla erittäin nopeasti, eikä alkuperäisosia käyttämällä aiheutuvaa kustannusten nousua vastaavaa mittausten luotettavuuden parantumista saavuteta. Kuka määrittelee sen, milloin tela pitää vaihtaa, ja millä perusteella tämä päätös tehdään? 3.1.2.2 Mitä tarkoittaa tässä kohtaa sähköinen tallenne Määräyksen mukaan ei saa tehdä muita kuin valmistajan hyväksymiä muutoksia. Jos valmistaja sallii hitsaamisen, sen saa tehdä. Kyseessä voidaan katsoa olevan katsastukseen liittyvä asiakirja. Asiakirjoista säädetään ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain 27 :ssä, jonka 1 momentin mukaan katsastustoimipaikan on lähetettävä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastusta koskevat todistukset ja muut asiakirjat lle säilytettäviksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun katsastus on suoritettu loppuun. Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut katsastusta koskevat todistukset ja muut asiakirjat on säilytettävä katsastustoimipaikalla. Määräaikaiskatsastusta koskevat asiakirjat ja tarkastustodistukset säilytetään vähintään kaksi vuotta ja muut asiakirjat vähintään 15 vuotta. 3.1.2.3 Selvennettävä mitä jatkopaloilla tarkoitetaan. Ovatko esim. keventimen ja ajoneuvon väliin tulevat kumiset/metalliset/puiset korokepalat myös jatkopaloja? 3.1.2.4 VNa 1432/2016 soveltamisalassa viitataan direktiiviin 2014/32. Direktiivissä todetaan, että se ei koske mittalaitteita, jotka on saatettu markkinoille ennen Määräys mahdollistaa hidastuvuusmittarilla tehtävästä mittauksesta laadittavan asiakirjan joko sähköisenä tai tulosteena. Määräyksen mukaan jatkopalojen pitää olla valmistajan hyväksymää mallia. Näin ollen katsotaan, että kommentissa tarkoitetuilla esineillä ei lienee tarkoiteta määräyksen mukaisia jatkopaloja. Lisätty siirtymä, että voimaan tullessa käytössä olleita laitteita saa käyttää edelleen.
4(5) 20.4.2016. Nähdäksemme näin ollen ennen 20.4.2016 markkinoille saatettujen mittalaitteiden ei tarvitse täyttää mainittua vaatimusta. 3.1.2.5 Kevyen toimipaikalla vaaditaan vaaka jonka mittauskyky on 4000kg/akseli, joka on aika ylimitoitettu. Ehdotuksena 2000 kg. 3.1.2.7 Heilahduksenvaimentimien tarkastusmassa olisi hyvä rajata max 2000 kg. Valtaosa laitteista (bosch/att/ahs/beissbarth/nussbaum) kykenee tehtaan speksien mukaan vain 2t testausmassaan, jonkin verran painavammankin akselin testaaminen onnistuu kyllä käytännössä mutta spekseissä tätä ei tueta. 3.2 Vaatimus raskaan kaluston OBDmittausjärjestelmästä puuttuu. Vaatimus vastaa voimassa olevan määräyksen vaatimusta. Määräystä on muutettu lausunnossa esitetyn mukaisesti. Testimassa on eri kuin määräyksessä tarkoitettu kokonaismassa. Vaatimus vastaa voimassa olevan määräyksen mukaista vaatimusta. Lisätty OBD laitevaatimus. Sallitaan myös sähköinen tallenne. 3.2 Ehdotetaan lisättäväksi vaatimuksena vetosilmukka, jolla kytkin voidaan sulkea ja mahdollisesti myös vetotappi jolla pöytä suljetaan 3.2 Metrimitat: olisiko syytä muotoilla mitan pituusvaatimukseksi vähintään 30m. Nyt yli 30 metrin mitasta on sanktioitu. 3.2.1.3 Raskaan keventimen jatkopalojen (joilla tehdään kevennys tukivarsista) maksiminosto kyky voisi olla selkeästi määritelty. Tämä olisi tiukennus nykytilaan ja vaatisi myös testausmenetelmän lisäämistä arvosteluperusteisiin. Ei muuteta määräystä tässä vaiheessa, mutta arvioidaan mahdollisuutta kokeilla vetosilmukan käyttöä katsastuksessa. Lisätty vähintään 30 metrin mitta. Määräyksen mukaan keventimen nostokyvyn on oltava vähintään 10 000 kg, mikä koskee myös keventimissä käytettäviä jatkopaloja. 3.2.1.3 Välyksentarkastuslaite: vaatimuksessa lienee virhe mittayksikössä, nopeusvaatimuksen yksikkö lienee mm/s, ei cm/s. 3.3 Ehdotamme, että kalibrointiin olisi sama teksti kuin paineilmajarrumääräyksessä: Laitteisto tulee kalibroida vähintään vuoden (+/- 1kk) välein tai valmistajan ohjeiden mukaan. Direktiivissä käytetään senttimetriä. Tämä tarkoittaisi, että muutettaisiin määräajaksi vähintään 13 kk. Ei ole esitetty perusteluja muutokselle, joten ei muuteta. 3.3 Olisiko mahdollista kirjoittaa vaatimus samalla ta- Yksityisten - Määräyksen mukaan voi olla myös tasan vuosi.
5(5) 6. Siirtymämääräys 6. siirtymämääräys voin, kuin paineilmajarrumääräyksessä. Tällöin tosiasiallinen kalibrointiväli olisi 1 vuosi eikä alle 1 vuosi. Tila- ja laitevaatimuksia koskien keskeistä on se, että vaatimuksia asetettaessa otetaan huomioon 1.11.2019 voimaantulevaksi kaavaillut paketti 2:ta koskevan HE:ssä esitellyt asiat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sellaisten toimilupien, jotka on myönnetty ennen 1.7.2014 tilavaatimuksien siirtymäaika päättyy 1.7.2029, mutta laitevaatimusten osalta jo 1.7.2019. Kuitenkin HE:ssä lähtökohtana on, että 1.11.2019 jälkeen katsastustoimipaikka itse määrittelee, mitä ajoneuvoja se tarkastaa, ja millä laitteilla se onnistuu. Näin 1.11.2019 oltaisiin taas tilanteessa, jossa mahdollisesti aiemmin vaihdettavaksi määrätyt laitteet kelpaisivatkin. Olisi järjetöntä edellyttää laitteiden vaihtamista 4 kuukauden ylimenokauden vuoksi. Nykyinen muotoilu johtaa siihen, että siirtymäajan päättymisen (1.7.2019) ja ehdotetun katsastuslakimuutoksen voimaantulon (1.11.2019) väliseksi ajaksi on hankittava laitteita, joiden tarve päättyy 4 kuukauden jälkeen. Ehdotuksena siirtää siirtymäsäännöksen ajankohta 1.7.2019 -> 1.1.2020. Puolustushallinto pitää esitettyjä muutoksia hyvinä ja kannattaa niitä. Muilta osin puolustusministeriöllä ei ole puolustushallinnon osalta lausuttavaa. toimipaikkojen Liitto ry (YKL ry) Liitto ry (YKL ry) Puolustusministeriö Otettu huomioon. Siirtymä muutettu 2019 loppuun saakka. Otettu huomioon, kuitenkin siten, että siirtymä on vuoden 2019 loppuun. ei lausuttavaa ei lausuttavaa Logistiikkayritysten Liitto Ry Suomen Kuntaliitto ry