1 Venäjän asevoimareformi etenee valtiojohdon hyvällä tuella Ingressi: Georgian sota on Venäjän asiantuntijapiireissä nimetty asevoimien rappiotilan konkreettisimmin paljastaneeksi yksittäiseksi tekijäksi. Se viime kädessä laukaisi ennennäkemättömän laajan uudistusreformin, joka perusjärjestelmien osalta on edennyt ripeästi nyt jo hienosäätövaiheeseen. Sotateollisuudessa ja varustamisasioissa yleensäkin mobilisaatio on käynnistynyt yskähdellen, eikä massiivisia ja myöhästelyn johdosta kasautuneita varustamishankkeita ole pystytty toteuttamaan aikataulujen puitteissa. Henkilöstösektorillakin on törmätty aivan yllättäviin ongelmiin. Toukokuussa 2012 alkanut Vladimir Putinin kolmas presidenttikausi näyttää turvanneen asevoimien reformin. Presidentti Putin on ottanut kehittämiseen aktiivisen roolin. Hän on tutustunut laajasti sotateollisuuteen ja tarkastanut ahkerasti sen tuotantolaitoksia. Varustamistilanteen kehittymisestä hän saa raportin viikoittain. Presidentti on jopa henkilökohtaisesti vauhdittanut jumiutuneita sopimusneuvotteluja, jolloin yksimielisyys onkin syntynyt nopeasti. Varustamisohjelman valvonnan kokonaisvastuu on uskottu pääministeri Medvedeville. Reformin rahoituspohja on turvattu. Presidentti Putinin ensimmäisiä julkisia kannanottoja uuden virkakauden alettua oli toteamus, että sotilasbudjettia ei ole tarvetta ainakaan pienentää. Venäjän budjettisuunnitelmassa vuosina 2013 2015 armeijalle varattavan osuuden kasvu vuonna 2013 on 26 % ja sen jälkeen 18 % kahtena seuraavana vuonna. Inflaation vaikutus huomioidaan täysimääräisenä. Vuonna 2011 armeijan osuus oli 71 mrd USD, mikä nosti Venäjän maailmantilaston kolmanneksi USA:n ja Kiinan jälkeen (ohi Ranskan ja Iso-Britannian). Suunnitelman mukaan 100 mrd:n raja ylittyy vuonna 2014. Sotilasbudjetti kasvoi vuosien 2002 11 aikana 79 %. Budjettilukujen pohjalta on arvioitu, että tavoitteena on voittamattoman Puna-armeijan kuolleista herättäminen. Korruptioskandaalin hallitsemissa tunnelmissa marraskuussa 2012 tapahtunut puolustusministerin vaihto ja sen jälkeiset ministeriön henkilöstöjärjestelyt käynnistivät monenlaisia kannun valantoja asevoimien tulevaisuudesta. Eräillä tahoilla esitettiin arvioita uudistusten hidastumisesta ja suunnan muutoksista. Näille veikkauksille ei löydy tukea. Sen sijaan on peruttu eräitä vääriksi osoittautuneita päätöksiä ja tehty kehitystä tukevoittavia toimia. Vuoteen 2020 ulottuvaa asevoimien varustamisohjelmaa kerrotaan toteutettavan määrätietoisesti. Olennaisia muutoksia ei ole tehty, mutta eräisiin kohtiin on tullut tarkennuksia. Lentotukialusten rakentamisaikataulua on nopeutettu ja Borej-luokan strategisten ydinsukellusveneiden ja Jasen-luokan ydinsukellusveneristeilijöiden määräksi on vahvistettu 8 kpl molempia. Strategisten ohjusten määräksi on ilmoitettu 400 uutta maaja merisijoitteista järjestelmää. Sotilaallisia avaruuslaitteita hankitaan 100 kpl. Iskanderohjuksia tulee 10 prikaatia. Muuten toistuvat jo uudistuksen alkuvaiheessa ilmoitetut kalustomäärät (1100 helikopteria, 600 lentokonetta, yli 50 pinta-alusta, 20 monitoimisukellusvenettä, 2300 panssarivaunua, 2000 moottorilavettitykistöjärjestelmää, 28 ITO S-400 rykmenttiä, 38 ITO-Vitjaz patteristoa, 17 000 ajoneuvoa). Tavoitteiden toteuduttua 70 % varustuksesta on uutta tai modernisoitua ja loput vanhempaa käyttökelpoista materiaalia. Jatko-ohjelma on jo työn alla. Se perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan strategiseen kehitysarvioon.
2 Korruption varjossa teollisuuden kehitysveturiksi Sotateollisuudessa on käynnissä perusteellinen uudistusreformi. Siihen on vuoteen 2020 ulottuvassa kehittämisohjelmassa varattu 100 miljardia dollaria. Puolustusteollisen kompleksin rakenneuudistuksessa tuotanto on organisoitu teollisuusaloittain holdingtyyppisiksi yhtymiksi. Lähtökohtatilanne ei ole mairitteleva. Alan tuotannosta vain neljännes on nykyaikaisella tasolla. Tuotantokapasiteetti on riittämätön ja alaa leimaavat laatu- ja korruptio-ongelmat. Vuoden 2011 toimituksista jäi tilastojen mukaan täyttämättä 84 sopimusta summaltaan 42 mrd ruplaa ja 197 sopimuksen määräaikaa jatkettiin. Sopimusrikkomuksia löytyi yli 6300 tapausta. Tuotteiden laadusta tehtiin lähes 7200 huomautusta. Tuhlailevaa varainkäyttöä on ilmennyt 18,45 mrd ruplan arvosta, josta laittomasti saatuja korvauksia 3,89 mrd ruplaa. Korruption on todettu vain lisääntyneen. Vuoden 2012 alkupuoliskolla teollisuudelle on alustavien tietojen mukaan esitetty jo yli 20 miljardin ruplan vaatimukset. Sopimusrikkomuksista on langetettu sakkoja suurimpien ollessa yli 3mrd ruplaa. Joukko puolustusteollisen kompleksin eri tehtävissä toimivia johtajia on vaihdettu ja presidentti on kertonut linjan jatkuvan. Lokakuussa 2012 puolustusministeriön piirissä paljastui massiivinen korruptioskandaali, joka tutkijoiden joulukuussa 2012 esittämän arvion mukaan on aiheuttanut vahinkoa ainakin seitsemän miljardin ruplan edestä (alustava arvio oli 3 mrd). Tutkimusprosessi johti jo alkuvaiheessa ministeriön koko johdon vaihtamiseen. Samalla ministeriö sai uuden ilmeen. Nyt johdossa on aiempaa enemmän kenraaleita ja vähemmän siviilejä. Varustamisasioista vastaava varapääministeri Dmitrij Rogozin on julistanut, että sotateollisuudesta pitää tulla teknisen kehityksen edelläkävijä. Tässä hän on saanut voimakasta tukea presidentiltä. Putin suuntasi jo pääministerinä sotateollisuuden kehittämiseen 3 biljoonan (ven triljoonan) ruplan lisäpanostuksen. Nyt hän on määrännyt laadittavaksi kehittämisen jatko-ohjelman ja luomaan järjestelmän, joka mahdollistaa myös yksityisen pääoman sijoittamisen sotateollisuuteen. Medvedev on pääministerinä jatkanut tukipolitiikkaa ja suunnannut sotateollisuuden yleiseen kehittämiseen 1,5 mrd ruplaa sekä Iskander M -ohjusjärjestelmien sarjatuotannon laajentamiseen 17 tehtaaseen yhteensä 24 mrd ruplaa. Yritykset sijoittavat itse 16 mrd. Sijoituskohteista ei ole pulaa, sillä kehittämisohjelmien piiriin kuuluu yli 1500 tuotantolaitosta. Uusia tehtaita rakennetaan etenkin lentokoneiden ja helikoptereiden sekä ohjusten tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Nizhnij Novgorodiin ja Kiroviin esimerkiksi rakennetaan ohjustehtaat vuoteen 2014 mennessä. Telakoita laajennetaan ja niiden tekniikkaa uudistetaan. Korkeateknologiatuotteiden osalta tavoitteeksi on otettu omavaraisuuden saavuttaminen kahden vuoden kuluessa. Projekteja riittää koko valtakunnan alueelle, mutta erityisesti hankkeita näyttää keskittyvän Siperiaan. Novosibirsk on muodostumassa tärkeäksi sotateollisuuskeskukseksi. Meitä lähinnä puolestaan ovat Pietarin keskittymä telakoineen ja lentokonetehtaineen sekä kuljetusväline-, ohjus- ja ase- ja ampumatarviketehtaineen, Petroskoin ja Muurmanskin laitokset ja Severodvinskin-Arkangelin telakat sekä muut laitokset Vienanmerellä sijaitsevine ydinsukellusveneiden ja niiden aseistuksen koekenttineen. Merkittävää ja kasvavaa osaa sotavarustehankinnoissa edustavat ulkomaiset yhteistyökumppanit niin materiaaliostoissa kuin myös valmistuslisenssien ja yhteisyritysten muodossa. Esimerkkeinä voidaan mainita Rys-panssarimaastoajoneuvoja tuottava italialais-venäläinen autotehdas Voronezissa, yhteisyritykset Intian ja Vietnamin kassa, lukuisat yhteisprojektit Ranskan kanssa, Israelista ostetut lisenssit ja asiantuntemus jne. Jatkossa tavoitteena on lisätä ulkomaisia yhteishankkeita ja kasvattaa niiden venäläisosuutta sekä hankkia uusia yhteisyrityksiä Venäjälle.
3 Syvistä ongelmista huolimatta sotateollisuus on pystynyt kasvattamaan vientimarkkinoitaan. Asevienti oli v 2011 jo 13,2 mrd dollaria, millä saavutettiin maailmantilaston toinen sija heti USA:n $25,5 mrd:n jälkeen Ranskan jäädessä 5,6 miljardillaan kolmanneksi. Sopimuksia on sisässä runsaasti ja vuonna 2012 solmittiin uusia $15 mrd:n arvosta. Merkittävin ostaja on Intia, jonka osuus on noin kolmannes. Muita pääostajia ovat Venezuela ja Vietnam ja nyt myös Irak, jonka kanssa solmittiin syyskuussa $4,2 mrd:n toimituksista. Vientikohteiden luettelo on pitkä. Listalta löytyvät Angola, Egypti, Etiopia, Kuala Lumpur, Libya, Malesia, Marokko, Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay, Ghana, Brunein sulttaanikunta (Borneolla) jne. Syyriaan on mittavat sopimukset käsittäen hävittäjiä, panssarikalustoa, sukellusveneitä, ITO S-300 -järjestelmiä, Iskander-E -ohjuksia ym. taisteluvälineitä. Kiinankin kanssa on lämmitelty suhteita helikopteri- ja sukellusveneprojektien myötä. Pietariin esikuntia Petsamoon erikoisprikaati Venäjälle perustetaan tulevaisuuden puolustuksen tutkimussäätiö USA:n Darpa-laitosta jäljitellen. Laki hyväksyttiin lokakuussa 2012. Henkilövahvuudeksi tulee alkuvaiheessa noin 100. Asevoimiin on perustettu kyber-toimiala. Perusteilla olevan sotilaspoliisiorganisaation vahvuudeksi on suunniteltu 20 000 henkeä. Yleisesikunnan kokoonpanoon lisätään taistelukoulutuksen päähallinto. Puolustusministeriön salaisimmaksi luonnehdittu syvänmeren tutkimuksen päähallinto GUGI panostaa erityisesti arktisen alueen projekteihin. Puolustushaarojen ja itsenäisten aselajien esikunnat kytketään entistä tiiviimmin kehittämisen suunnitteluun ja koulutuksen johtamiseen. Sotalaivaston esikunta on siirtynyt Pietariin, jossa oli toiminnassa 1.9.2012 alkaen. Siirto ei sujunut aivan tyylipuhtaasti, sillä yhteydet katkesivat ja jouduttiin turvautumaan englantilaisen viestisatelliitin palveluihin. Joulukuussa puolustusministeri Shoigun kerrottiin jo selvityttävän esikunnan siirtoa takaisin Moskovaan, mutta sitten ilmoitettiin, että paluumuutto ei ole valmisteilla. Laivaston tiedustelulentokoneet siirrettiin kaukoilmavoimien kokoonpanoon. Loppusyksyllä uutisoitiin, että Pohjoisen Laivaston johto-organisaatiota supistetaan, jolloin upseerivahvuus pienenee 200:sta 70:een. Kyseessä kerrottiin olevan kokeilu, jonka tulosten pohjalta muut laivastot organisoidaan samoilla periaatteilla. Uutinen kumottiin, mutta pian kerrottiin ilmavoimia koskevasta suunnitelmasta. Sen mukaan Ilmavoimien (pää)esikunnan vahvuus supistuu 112:sta 56:een ja kaikki koulutus- ja koelentoyksiköt alistetaan Voronezhin sotatieteelliselle keskukselle. Samalla kerrottiin myös uudelleen Pohjoisen Laivaston henkilöstösupistuksista. Shoigu on perunut ilmavoimien yksiköiden johtosuhdemuutoksen, mutta henkilöstöhuhut elävät. Meneillään on joka tapauksessa rakenneuudistuksen loppusäätö, jossa kaikkien puolustushaarojen johto-organisaatiot harmonisoidaan uuden järjestelmän mukaisesti. Keskeistä on sotilaspiirien kokonaisvastuu ja sen mukaiset valtuudet. Kolmiportaisen johtamisen on kiteytetty merkitsevän sotilaspiiri-armeija-prikaati-järjestelmää, jonka puitteisiin toiminnot sopeutetaan. Armeija-johtoportaat on jätetty vähälle uutisoinnille. Näitä operatiivisia esikuntia on yhteensä kymmenen. Yksi on sijoitettu Pietarin alueelle ja tarkoitettu armeijakenraali Makarovin mukaan mm. Suomen suunnalle. Asevoimiin organisoidaan miljoonan määrävahvuuden puitteissa vielä lisää 26 prikaatia. Niistä kymmenen on tiedusteluprikaatia, yksi kullekin armeijalle, 14 ilmavoimaprikaatia, jotka perustetaan kutakin sotilaspiiriä ja armeijaa varten ja kaksi ilmatorjuntaprikaatia. Makarovin koeprikaati 100. TiedPr lakkautetaan. Vuonna 2020 prikaatien yhteismäärä on näin 124. Arktista prikaatia koskevat kysymykset saivat ratkaisun, kun Petshengan
4 erillinen moottoroitu prikaati liitettiin Pohjoiseen laivastoon 1.12.2012. Prikaatin kerrottiin olevan ainutlaatuinen erikoisjoukko ja saavan sen mukaisen varustuksen. Se on ryhmittynyt Petsamon eteläpuolelle Zapoljarnyiin. Vuoden 2012 lopulla yleisesikunnan ja GRU:n (sotilastiedustelu) projektiryhmä esitti perustettavaksi kommandojoukkoorganisaation (KSO). Sen tehtävänä olisi vihollisen poliittisen ja sotilaallisen johdon eliminointi ja rajojen ulkopuolelle ulottuvat pelastusoperaatiot omien kansalaisten vapauttamiseksi. Kokoonpanoon tulisi kuulumaan nykyinen Senezh-spetsnaz-keskus, EtSp:n yksi prikaati sekä helikopteri- ja lentolaivue kaikki tarpeellisine erikoisvarustuksineen. Hanketta on kehitelty vuodesta 2008 alkaen, mutta edellinen puolustusministeri piti sitä tarpeettomana. Henkilöstövajaus heikentää joukkojen toimintakykyä ja valmiutta Asevoimien kaaderisointi ei ole onnistunut suunnitellulla tavalla. Käytännöllisesti katsoen kaikissa maavoimien prikaateissa on pataljoonia, joihin ei ole sijoitettu henkilöstöä eikä kalustoa. Pataljoonassa pitäisi olla 450 sotilasta, kersanttia ja upseeria ja patteristossa vastaavasti 200. Nyt on pataljoonia, joissa on vain 5-10 upseeria ja 10 15 sotilasta ja kalusto on varastoituna. Venäläisarvion mukaan tällaisen pataljoonan saattaminen sotakelpoiseksi vie yli kuukauden ajan. Vajaita prikaateja ei pidetä sotakelpoisina. Tilannetta mutkistaa vielä se, että LKP-järjestelmää ei ole kehitetty, koska nykyaikainen sota on arvioitu käytävän olemassa olevin joukoin. Niinpä vojenkomatien lkp-osastot onkin monin paikoin lakkautettu. Venäjältä puuttuu myös reserviä koskeva laki. Säädösasia ei ole edennyt duumassa presidentin painostuksesta huolimatta. Kriittisissä arvioissa on todettu, että Venäjällä on nyt paperiarmeija. Asevelvollisista on pulaa. Tilannetta on omiaan vielä pahentamaan karkurien ja asevelvollisuutta pakoilevien suuri määrä. Puolustusministeriö kuitenkin ilmoittaa karkurien määrän vähentyneen viidennekseen viidessä vuodessa ja olevan nyt n 2000. Kutsuntoja vaivaa korruptio. Syksyllä 2012 esimerkiksi Tsheljabinskin kutsuntaviranomaiset myivät vapautustodistuksia 110 000 ruplan hinnasta. Asevelvollisten fyysinen kunto on heikko, sillä noin 57 %:lla on jonkinasteisia terveydellisiä rajoituksia ja kolmannes varusmiehistä ei kykene selviytymään palvelusvelvoitteista. Kaukasuksen suunnalla esiintyy myös luottamuspulaa. Dagestanista kutsuttiin syksyllä 197 miestä, joista 42 armeijaan ja loput Hätätilaministeriön joukkoihin. Keväällä sieltä kutsuttiin 2200 ja vuoteen 2010 saakka 15 20 000 vuosittain. Dagestanin johto on huolestunut ilmiöstä ja saanutkin muutetuksi päätöstä siten, että vuonna 2013 kutsutaan 4000 ja jatkossa 10 20 000 asevelvollista vuosittain. Vuoden 2012 kevään kutsunnoissa palvelukseen määrättiin 155 500 asevelvollista ja syksyllä n. 140 000. Värvättyjä sotilaita ja kersantteja on palveluksessa noin 186 000 ja upseereita 220 000. Yhteisvahvuus on nyt noin 701 000 määrävahvuuden ollessa 1 miljoona. Värvättyjen tavoitevahvuudeksi on määrätty 425 000, mikä on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2017 mennessä. Presidentti on kuitenkin vaatinut, että ammattiarmeijan tulee olla valmis vuonna 2015. Tavoite näyttää ylivoimaiselta. Värväyspisteitä on toiminnassa 66 kpl. Ammattisotilaiksi haluavien määrä on viime aikoina kasvanut, mutta ongelmaksi on muodostunut, että keskimäärin vain joka viides hakija läpäisee vaadittavan lääkärin tarkastuksen ja soveltuvuustestin. Kaikille pakollisen viikon mittaisen eloonjäämiskurssin vaatimukset ovat liian kovat 10 20 prosentille osallistujista. Marraskuussa 2012 kerrottiin esimerkiksi kuljetusilmavoimien olevan lähes toimintakyvytön, kun sen miehistökurssin värvätyistä erotettiin suuri ryhmä pääosin
5 fyysisen kunnon vuoksi. Sisäministeriön joukoissa on nyt 65 000 värvättyä ja vuonna 2016 määrä on 96 000. Hätätilaministeriöllä on 4000 värvättyä ja määrä kasvaa 7000:een. Lipun näyttöä ja suorituskyvyn testausta isoissa harjoituksissa Sotaharjoitukset ajoittuvat koulutuksen rytmityksen mukaan painopisteisesti syksyyn. Isoja harjoituksia edeltää sarja aselajiharjoituksia ym. taktisia harjoituksia. Sotilaspiirit järjestävät omat operatiivis-taktiset harjoituksensa. Joka vuosi järjestetään strateginen pääharjoitus, johon osallistuu kaikkien puolustushaarojen sekä sisä- ja hätätilaministeriön joukkoja. Isojen harjoitusten teemat ja alueet määräytyvät arvioitujen uhkakuvien mukaan. Pääharjoituksen toimeenpanoalueet vaihtelevat strategisten suuntien kesken vuosittain. Vuonna 2013 on vuorossa maan länsiosa. Läntisen sotilaspiirin harjoitus pidettiin nyt syyskuun lopussa Karjalan tasavallassa, missä ei sitten vuoden 1993 ole järjestetty harjoituksia. Petroskoin alueella tapahtunut harjoitus kesti yli kaksi viikkoa. Siinä kouluttauduttiin hyökkäävän puolustuksen taktiikkaan, minkä kerrotaan mahdollistavan laajojen alueiden hallinnan vähäisin joukoin. Harjoitukseen sisältyi myös sotilasyksikön perustaminen Karjalan alueen reserviläisistä. Toiminta sijoittui eräälle niistä uhka-alueista, joita armeijakenraali Makarov ye-päällikkönä maalaili esitelmissään. Karjalan harjoituksen lopuilla käynnistyi puolentoista viikon mittainen arktisen alueen harjoitus. Sitä voidaan pitää osoituksena Venäjän kiinnostuksesta alueen energiavaroihin ja valmiuden näytöstä Venäjän etujen turvaamiseen tällä suunnalla. Harjoitukseen osallistui maa-, meri-, ja ilmavoimien joukkoja yhteensä yli 7000 sotilasta, yli 20 alusta (pinta-aluksia ja sukellusveneitä), yli 30 ilma-alusta ja yli 150 sotateknistä laitetta. Nyt harjoiteltiin Petsamon - Muurmanskin alueen teollisuus- ja energiakohteiden ja tieteellisten tutkimusasemien suojaamista sekä alueen maihinnousutorjuntaa ja ilmapuolustusta sekä kauppa-alusten suojaamista Barentsin merellä. Tämäkin harjoitus sattui Makarovin esittelemien uhkasuuntien alueelle. Vuoden 2012 strateginen pääharjoitus Kavkaz 2012 pidettiin Eteläisen sotilaspiirin alueella Kaukasuksen suunnalla 17. 23.9. Siihen osallistui 8000 sotilasta, 200 taisteluym. ajoneuvoa, sotilaspiirin ilmavoimayksiköt ja Kaspianmeren laivasto-osasto sekä osastot kaikista turvallisuusorganisaatioista. Pääteemoja olivat maahantunkeutujan tuhoaminen, maa-, meri- ja ilmavoimien täsmäasejärjestelmien testaus, automaattisen johtamisjärjestelmän osa-alueiden ja armeijan kokonaisjärjestelmän käyttöharjoittelu sekä rannikko-ohjusjärjestelmien Bastion ja Bal kokeilu. Lentosuorituksia tehtiin noin 80. Taisteluammuntoja suoritettiin mm. Bal- ja Iskander-ohjuksilla. Sotilaspiirin ilmavoimat harjoittelivat valmisteluvaiheessa panssarikolonnien tuhoamista. Joukkoja keskitettiin alueelle jo elokuussa ja valmistelut tehtiin muutenkin pitkälle ennakoiden. Eräät upseerit arvioivat varsinaisen harjoituksen muodostuneen näytökseksi, missä yleisesikunta halusi osoittaa maan johdolle, että asevoimat kykenevät torjumaan tunnin varoitusajalla minkä tahansa sotilaallisen uhan. Varsinainen toimintavalmius jäi kuitenkin kokeilematta, kun joukot keskitettiin alueelle etukäteen ja taistelutilanteet harjoiteltiin ennakkoon. Kavkaz 2012 paljasti pahoja puutteita joukkojen suorituskyvyssä. Siinä kuoli yksi 19. MtPr:n värvätty sotilas, kun hänellä räjähti käsissä RPG-7 singon kranaatti. Kaksi varusmiestä loukkaantui vakavasti hinausajoneuvotapaturmassa. Harjoitukseen kutsuttiin myös noin 300 reserviläistä. Ennen tämä oli yleinen käytäntö, mutta nyt sitä ei ole tehty sitten vuoden 2009. Vojenkomateissa ei ole ylläpidetty reserviläisjärjestelmää. Niinpä palvelukseen
6 kutsuttujen koulutus ei vastannut kovinkaan hyvin tehtävien edellyttämiä tarpeita. Reserviläisten taidot todettiin yleisemminkin riittämättömiksi nykytekniikan käyttöön. Vakinaistenkin joukkojen valmiudessa ja osaamisessa ilmeni vakavia puutteita. 19. MtPr jätti varuskuntaan epäkuntoisina kolme T-90 ja 20 BMP-vaunua sekä pioneeripataljoonan lähes kaiken kaluston (50 ajon ym. laitetta). Harjoituksen aikana prikaati kärsi lisäksi 7 vaunun ja ajoneuvon tappiot, mitkä kaikki johtuivat käyttäjien taitamattomuudesta. Ilmiöistä päätellen nousevan sotilasmahdin päätyökalu ei vielä ole aivan huipputerässä. Asiasta tehtiin nopeasti johtopäätöksiä. 19.Pr on harjoituksen jälkeen saanut vieraakseen useampiakin tutkimuskomissioita. Presidentti Putin totesi kuitenkin olevansa harjoitukseen tyytyväinen. Se pidettiin sikäli haastavassa tilanteessa, että Dagestanissa oli samanaikaisesti käynnissä laaja aseistettujen ryhmien etsimis- ja tuhoamisoperaatio. Johto joutui näin keskittymään sekä todellisen sisäisen, että oletetun ulkoisen uhan torjuntaan. Uutuuksia ja niiden kehittelyä Asevoimareformin keskeisimpiä hankkeita ovat järjestelmien ja varustuksen kehittäminen. Vuonna 2012 kokeiltavana ilmoitettiin olevan yli 70 uutta asetyyppiä. Nyt kehitetään erityisesti täsmäaseistusta. Tekninen jälkeenjääneisyys on tarkoitus kuroa umpeen. Tavoitteena on saavuttaa joillakin aloilla maailman johtoasema. Epäonnistumisia on kuitenkin sattunut paljon ja tulevaisuudessa kehitys ei muuallakaan maailmassa ainakaan hidastu. Armeijakenraali Makarov on todennut, että USA:n ohjuspuolustushanke on pian sellaisessa vaiheessa, että se pystyy estämään Venäjän strategisten ohjusten lähettämisen. Tekninen alivoima konkretisoitui ELSO-pataljoonan harjoituksessa, kun jouduttiin toteamaan, että häirintä (REB) ei pure USA:n satelliittinavigointijärjestelmään. Yleisinä kehittämistrendeinä korostetaan järjestelmien standardointia, laitteiden ja välineistön moduulityyppisiä rakenteita ja korkeateknologian hyväksikäyttöä. Venäjä on perustanut Skolkovon tiedeyhteisöön sotilaallisten innovaatioiden teknologiakeskuksen. Tällä Skolteh-instituutilla on yhteistyösopimus Intelin kanssa ja useiden puolustusteollisen kompleksin yritysten kanssa. Vuoden 2012 lopulla päätettiin perustaa robottitekniikan tutkimuskeskus. Vuonna 2013 aloittaa toimintansa Novosibirskissa Venäjän Tiedeakatemian Siperian osasto SORAN. Venäläisasiantuntijat pitävät sitä merkittävimpänä sotatarviketuotannon hankkeena sitten neuvostoajan. Laitos keskittyy mikro-, nano- ja optoelektroniikan kehittämiseen sekä täsmäase- ja johtamisjärjestelmien komponenttituotantoon. Monipuolinen ohjusarsenaali on nousevan sotilasmahdin tärkeä voimatekijä. Vuonna 2018 on määrä saada käyttöön uusi strateginen ohjus, joka painaa yli 100 tonnia sisältäen 10 taistelukärkeä. Uusi liikkuva mannertenvälinen ohjus Avangard on koeammunnoissa ja tulee käyttöön vuonna 2014. Mannertenvälinen 10-kärkinen Bulava-ohjus on suunniteltu sijoittaa paitsi ydinsukellusveneisiin myös rautatievaunulavetille. Alussijoitteinen ITO Redut-järjestelmä on kokenut kovia, sillä kaikki koeammunnat vuonna 2012 epäonnistuivat ja tutkassakin on ongelmia. Risteilyohjuksista on kehitteillä useita malleja, kuten rautatiekontteihin sijoitettava Klab-K-järjestelmä H-35UE, ZM-54E, ZM-14E -ohjuksilla, joissa on uuden tyyppinen hakupää ja uusi taistelukärki. Ilmavoimille on tulossa uusi ilmasta ilmaan lähitaisteluohjus. Venäjä kehittää myös omaa merisijoitteista ohjuspuolustusjärjestelmäänsä. Ohjusten torjuntaan kehitetään laserasetta. Äskettäin on kehitetty myös uuden tyyppinen rakettipolttoaine.
7 Uusi satelliittien kantoraketti tulee koeampumavaiheeseen vuonna 2013. Silloin on suunnitteilla saada toimintaan myös neljään satelliittiin perustuva Lianatiedustelujärjestelmä. Passiiviseen sähkömagneettisen säteilyn mittaukseen perustuva elektroninen tiedustelujärjestelmä (MRIS) on jo kenttäkokeissa. Sen kantama on tuhansia kilometrejä. Uusi viestisatelliitti saatettiin radalleen 15.12.2012. Useita aiempia lähetyksiä on epäonnistunut. Sukellusvenetekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Kerran jo kuopatuksi ilmoitettu Lada-projekti on herätetty henkiin uuden tyyppisen ilmasta riippumattoman moottorin kehittelyn myötä. Tällaisen vetyä polttoaineena käyttävän veneen arvellaan olevan koeajovaiheessa. Syvän meren ja arktisen alueen tutkimusprojekteja varten on kehitetty Losharik-minisukellusvene. Se soveltuu erinomaisesti myös tiedustelukäyttöön. Kehitteillä on myös miehittämätön sukellusvene. Tutkimusalus Selinger on käyttökokeissa. Uuden tyyppisen tutkassa näkymättömän fregatin Admiral Gorshkovin (projekti 22350) koeajot sen sijaan on lykätty uutta määräaikaa ilmoittamatta. Kaukoilmavoimille kehitetään uuden sukupolven pommikone, jonka odotetaan tulevan koelentoihin parin vuoden kuluessa. Siinä on vielä kaksi pilottia, mutta tulevaisuuden pommikoneiden visioidaan olevan miehittämättömiä. Kehitteillä on myös laser-tekniikkaan perustuva satelliiteista riippumaton navigointijärjestelmä Lins -100RS. Sitä tuottaa ranskalais-venäläinen yhteisyritys RS Aljans, joka on ilmoittanut kapasiteetikseen yli 100 järjestelmää/vuosi. Tietojärjestelmä saadaan vuonna 2013 Ranskasta. Ajoneuvojen kehittelyn peruslinjana on, että samaa alustaratkaisua hyödynnetään panssarivaunuissa ja -ajoneuvoissa sekä moottorilavettisen tykistön, ilmatorjuntajärjestelmien ym. aseiden ja laitteistojen ja erikoisajoneuvojen alustana. Uudet päätyypit ovat Bumerang-ja Taifun-pyöräalustat sekä Armata ja Kurganets-tela-alustat. Pyöräalustaisten ratkaisujen osuus kasvaa myös taistelupanssarivaunuissa, mutta kokonaan teloista ei luovuta. Niitä tarvitaan erityisesti Kaukasuksella ja luoteisilla alueilla. Bumerang-panssariajoneuvo tulee käyttöön vuonna 2013. Projekti nopeutui parilla vuodella, kun markkinoille ilmestyivät kilpailijat Suomesta ja Italiasta ja Ranskan kanssa sovittiin yhteisen panssariajoneuvomallin kehittämisestä. Kurganets tulee käyttöön 2013 2014. Pitkään kehitelty Armata-taistelupanssarivaunu (T-99) saadaan käyttöön vuonna 2013 ja sarjatuotantoon vuonna 2015. Vaunussa on mm ESU-TZ-johtamisjärjestelmän laitteisto ja kehittynyt elektroniikkavarustus. T-90 vaunun älykäs malli on jo tuotannossa ja sitä on myyty erä Intiaan. Venäjälle on perustettu moderni aselaboratorio. Käsiaseista kehitellään jatkuvasti uusia malleja. Kokeiluissa ovat nyt mm. rynnäkkökiväärin malli AK-74M, jossa on uuden tyyppinen monispektritähtäin sekä pääosin muovirakenteinen pistooli. Israelilaisella lisenssillä aletaan valmistaa Merpo-21 käsiasetähtäintä, joka sisältää radioaktiivisen tritium-elementin. Tykistölle on kehitetty maaliin hakeutuvia ammuksia. Myös uuden tyyppisiä miinoja on kehitteillä. Sotilaan taisteluvarustus Ratnik ei läpäissyt kokeita. Projektipäällikkö vaihtui ja kehittämistä jatketaan nyt FSB-upseerin johdolla. Ranskasta on ostettu vertailumateriaaliksi erä uusinta Felin-mallia. Perusmaastopukukin on tarkoitus uusia. Projektissa ilmeni kiusallisia piirteitä, kun suunnittelukilpailun voittaja ilmoitti armeijan muunnelleen hänen malliaan ja heikentäneen materiaalia. Sittemmin osoittautui, että tuotantoon esitetty malli olikin suora kopio vastaavasta amerikkalaisesta, jota saa ostaa vapaasti netistä. Esimerkit ilmentävät kehittämistyössä yleisesti käytössä olevaa menetelmää, jossa ostetaan erä ulkomaista materiaalia ja tehdään sen pohjalta oma
8 parannettu sovellus. Tämä on todettu jopa virallisissa lausunnoissa luontevaksi tavaksi välttyä alkeellisilta virheiltä. Varustamistilanne kohenee ongelmista huolimatta vakaasti Hallituksen alaisuuteen on perustettu valvontaryhmä varustamisohjelman seurantaa varten. Syksyllä tuli käyttöön valvonnan Linux-pohjainen tietojärjestelmä. Laatuvalvontaa on tehostettu ja vaatimukset täyttämätöntä materiaalia on hylätty runsaasti. Kaukoilmavalvonnan kehittämisprojekti on nopeutunut ja saavuttanut ensimmäisen tavoitteensa. Vuonna 2012 valmistui Amerikan mantereelle kantava Irkutskin Voronezhasema ja Armavir tulee käyttöön vuoden 2013 alussa. Tutkaverkon täydentäminen aloitetaan jo tänä vuonna. ITO S-400 rykmenttien määrä lisääntyi viiteen. Atomiristeilijä Petr Velikij sijoitettiin osaksi ohjuspuolustusjärjestelmää. Strategisten ohjusjoukkojen kaksi divisioonaa (Tejkovsk ja Tatishtshevsk) varustettiin uusilla Jars ja Topol-M-ohjuksilla. Vuonna 2013 varustetaan kolme seuraavaa. Kaukoilmavoimien koko lentokaluston modernisointi on käynnistynyt ja on määrä tehdä vuoteen 2020 mennessä. Maavoimien kokoonpanoon kuuluu jatkossa kolmen tyyppisiä prikaateja. Raskaat prikaatit varustetaan Armata-kalustolla. Keskiraskaiden prikaatien koko kalusto, taistelupanssarivaunut ml., ovat pyöräalustaista. Kevyisiin prikaateihin ei kuulu taistelupanssarivaunuja. Ne varustetaan uuden tyyppisin käsiasein ja panssaritorjuntaaseistuksella, joka asennetaan pyöräalustoille sekä Rys-ajoneuvoihin. Kaikki torni- ja raskas aseistus kehitetään soveltuvaksi sekä tela- että pyöräalustalle. Moottorilavettiset asejärjestelmät lisääntyvät, mutta vedettävästä tykistöstä ei kokonaan luovuta. Tykistöohjusten uushankinnoissa keskitytään Iskanderiin. Sitä tulee nyt lisää kahden prikaatin vuosivauhdilla. Raketinheitinmallit vähenevät vuonna 2012 käyttöön saadun Tornado-järjestelmän myötä. Sen eri versiot pystyvät ampumaan kaikkien nykyisten raketinheitinmallien ammuksia ja myös risteily- ja ballistisia ohjuksia. Viestijärjestelmiä uusitaan ja käyttöön on saatu mm. venäläiseen nano-tekniikkaan perustuva radio. Lennokeita tuotetaan nyt Israelin lisenssillä (Zastava/BirdEye ja Forpost/Searcher). Vuonna 2013 joukoille tulee myös venäläinen Orlan 10. Hyökkäyslennokkia on kehitetty vuoden verran. Uudella johtamisjärjestelmällä on varustettu lisää kaksi prikaatia. Tshetsheniassa järjestelmä on kaikilla prikaateilla. Joukkojen aseistusta ja ajoneuvokantaa on uudistettu laajasti. Tshetshenian joukkojen taistelupanssarivaunut on vaihdettu modernisoituun T-72BM-kalustoon. Venäjän merimahdin kehittämisen suunnitelma on uudistettu keväällä 2012. Alukset varustetaan pääosin täsmäasein, mutta myös tykistöjärjestelmät säilyvät. Aluskantaa on määrä uudistaa 10 aluksen vuosivauhdilla. Ydinkäyttöinen lentotukialus on suunnittelupöydällä ja ensimmäisen pitäisi lähteä vesille viimeistään vuonna 2020. Ensimmäinen strateginen ydinsukellusvene Jurij Dolgorukij (projekti 955) Borej Bulavaohjuksineen piti ottaa Sotalaivaston kokoonpanoon 30.12.2012. Tapahtuma kuitenkin lykättiin syytä ilmoittamatta. Vuodesta 1993 alkaen kehitelty ydinsukellusveneristeilijä Severodvinsk (Jasen-lk) reputti taas joulukuun käyttötesteissä. Pinta-taistelualusprojekteja viivästyttävät tykistö- ja ilmatorjuntajärjestelmien ongelmat. Maihinnousulaivastoa on päätetty vahventaa vielä yhdellä Ivan-Gren-luokan aluksella. Ranskassa valmistettavat kaksi Mistral-alusta luovutetaan vuosina 2014 ja 2015, mutta Venäjällä rakennettaviksi suunniteltujen kahden lisäaluksen hanketta on lykätty.
9 Ilmavoimien konekanta kasvoi 180 lentokoneella ja helikopterilla. Joukoille toimitettiin mm. hävittäjäpommittajia, hävittäjiä ja harjoitushävittäjiä parin laivueen verran kutakin sekä 8 laivuetta helikoptereita. Uusia kuljetuskoneita IL-476 on tilattu 39 kpl. Niitä on suunniteltu hankittavaksi yhteensä 100 kpl. Kohuttu häivehävittäjä T-50 on saanut vasta uuden moottorin (117S) ja on edelleen kolmen koneen voimin koelentovaiheessa. Vuonna 2013 on kuitenkin määrä saada 14 konetta käyttöön. Tavoite sarjatuotannon aloittamiseen on vuosi 2015. SU-25:n modernisointi jatkuu suunnitellusti, mutta Mig-31:n projekti takeltelee tutkaongelmissa. Tiedustelukoneista on pulaa. Mig-25 on tarkoitus modernisoida täyttämään vajausta. EtSp:n joukkojen yleinen varustamisaste on jo 70 %. Nyt ensimmäisenä kiireysjärjestyksessä on LäSp. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 varustamisohjelmaa ei kyetty toteuttamaan täysimääräisesti. Vuoden 2013 varustamisohjelman on ilmoitettu kasvavan 1½-2 -kertaiseksi. Hälytysvalmiudesta ei tingitä Venäjä toimii suurvallan elein. Sen sota-alukset kyntävät valtameriä ja ilmavoimat partioivat arktisella alueella ja valtamerten yllä. Yli 30 hävittäjää on jatkuvasti ohjaamovalmiudessa ja niistä ilmapäivystyksessä kerrallaan 6-8 konetta. Johtamisjärjestelmä, ilmapuolustus, strategiset ohjusjoukot ja viisi maahanlaskupataljoonaa ovat välittömässä taisteluvalmiudessa ja kaikilla joukoilla on tunnin valmiusvaatimus. Välimerellä on kesästä 2012 alkaen päivystänyt vuorotellen eri laivastojen osasto, jossa on mukana 1-2 isoa maihinnousualusta. Venäjä on myös esittänyt Ranskalle, että sen tiedustelukoneet voisivat tukeutua Afrikan sarven alueella olevaan Ranskan tukikohtaan. Presidentin lentolaivueelle on juuri hankittu kaksi johtokeskuskonetta (IL-96-300PU). Asevoimien kehitys on notkahduksen jälkeen saamassa uutta virettä sotateollisuuden elpyessä valtiojohdon tiukan valvonnan alla. Henkilöstön ammattitaito-ongelmia ollaan poistamassa elvyttämällä edellisen ministerin supistamaa sotilasyliopistokoulutusta ja kehittämällä muutenkin koulutusjärjestelmää. Kersanteista tulee uusi USA:n mallin mukainen aliupseeristo mestarikersantin arvoineen. Varusmiespalvelusajan pidentämistäkin on jo ehditty esittää nykyisestä 1 vuodesta 1½ vuoteen, mutta hanke ei ole saanut kannatusta. Naisten palvelusmahdollisuutta tutkitaan. Venäjän puolustusministeriön henkilöstötsunami näyttää mieluummin kiihdyttäneen kuin hidastaneen Siperian pikajunan kulkua. Asevoimareformin saavuttaessa tavoitteensa naapurissamme on jatkuvassa valmiudessa sotakokoonpanossa moderni miljoonan taistelijan vahvuinen ammattiarmeija. Lähivuosien kehityskulku saattaa aiheuttaa merkittäviä muutoksia turvallisuusympäristössämme. Artikkeli perustuu sähköiseen mediaan: Izvestija, Ria Novosti, Nezavisimaja Gazeta, Pravda, Postimees. Kirjoittaja: Evl evp. Erkki Peltoniemi