Mitä nyt ja missä mennään sote-uudistuksessa Varsinais-Suomessa? Leena Setälä Sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP
V-S Maakunnallinen valmistelu esivalmistelun 2-vaiheen suunnitelma hyväksytty kuntajohtajien kokouksessa 18.10.2017 työryhmien uudelleen järjestäytyminen käynnistynyt kokopäiväisten uusien valmistelijoiden rekrytointi on meneillään (7 kpl, valtion rahoitus) shp:n omaa valmistelijakaartia vahvistettu 50% hallintoylilääkärillä sote-palveluverkkoselvitys on julkaistu 27.9.2017 markkina-analyysi Varsinais-Suomen yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista on julkaistu 7.11.2017 talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämisen selvitys on julkaistu 14.11.2017
Shp hallitus 10.10.2017
Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö Turun yliopistollinen keskussairaala Psykiatrian tulosalue Turunmaan sairaalan liikelaitos Siirtyy kokonaisuudessaan maakunnan soteliikelaitoksen osaksi uudistuksen toteutuessa v. 2020. Tätä ennen etenevät Turun kaupungin ja Tyksin erikoissairaanhoidon palvelutuotannon fuusiot. Tarvetta olisi erityisesti kuntoutus-palveluiden suurempaan integraatioon. Selvitetään erikseen yhtenä vaihtoehtona muodostaa Länsirannikon laajuinen yo-sairaala-liikelaitos tai -yhtiö. siirtyy Tyksin osaksi vuoden 2018 alusta ja sen myötä maakunnan sote-liikelaitokseen vuonna 2020. Lakkautuu itsenäisenä liikelaitoksena viimeistään v. 2020 alussa. Operatiivista erikoissairaanhoitoa yhdistetään Tyksin toimintojen kanssa jo v. 2018.
Toiminto/ yksikkö Uusi toiminto/yksikkö Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos siirtyy Tyksin osaksi vuoden 2018 alusta ja maakunnan sote-liikelaitokseen vuoden 2020 alusta. PeVL:n mukaan sote-keskuksille tuotettavan palvelun yhtiöittäminen ei ole pakollista mutta maakuntarajat ylittävä organisoituminen voi silti olla perusteltua kilpailukyvyn kannalta. Palvelutuotantoorganisaatio voidaan hahmotella vasta valinnanvapaus-lainsäädännön valmistuttua. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos jatkaa omana liikelaitoksena vielä vuoden 2018 siirtyen osaksi Tyksiä mahdollisesti vuonna 2019 ja sote-liikelaitokseen vuoden 2020 alusta.
Toiminto/ yksikkö Talouspalvelut Hankinta- ja logistiikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Konsernihallintopalvelut Uusi toiminto/yksikkö Osa tehtävistä siirtyy kansalliselle tahepalvelukeskukselle (Hetli Oy) ja osa sen tytäryhtiölle, liikelaitoksella voi olla myös omaa taloushallintohenkilöstöä maakuntien yhteinen hankintapalvelu jaetaan kansallisen tahe-palvelukeskuksen (Hetli Oy) ja sen tytäryhtiön tuottamiin sekä liikelaitoksen omiin palveluihin siirtynevät pääosin maakunnalle
Toiminto/ yksikkö Kehittämispalvelut Uusi toiminto/yksikkö tehtävänä osin maakunnan palvelurakenteen kehittäminen, osin liikelaitoksen prosessien ja hoidon integraation kehittäminen Tutkimuspalvelut Tyks-erityisvastuualue lääketieteellinen tutkimus säilyy kiinteänä osana yliopistosairaalan tehtäviä, läheinen yhteys yliopistoon, biopankkitoimintaan ja Kliinisiin tietopalveluihin. Pohdittavaa hoitotyön ja sosiaalialan tutkimuspalvelujen sijoittuminen. Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhteistyötehtävät ovat lakisääteisiä tai vapaaehtoisuuteen perustuvia. Järjestämissopimus päivitetään yhteistyösopimukseksi.
Monituottajamallin haasteita Kyky valita Maakunnan osaaminen Erilaiset kannustimet Tunnistaminen Miten sidotaan yhteen? Nykyiset ICTjärjestelmät Kustannuskysymys Uusia toimintamalleja käyttöön
Asiakasseteli erikoissairaanhoidossa (24 ) Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakasseteli 7) terveydenhuoltolain 29 :ssä tarkoitettuun lääkinnällinen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit; 8) polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet; 9) suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot; 10) kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön; sekä 11) asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa.
Maakunta voi rajallisesti säädellä asiakassetelien myöntämistä maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta kussakin palvelussa, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden tai palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua. Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen. Maakunta voi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin palveluissa. Tavoitteena on, että maakunta määrittelee asiakassetelillä maksettaviksi palveluiksi riittävän määrän palveluja niiden saatavuuden, saavutettavuuden ja palvelukokonaisuuksien toimivuuden edistämiseksi sekä asiakkaan valinnanmahdollisuuden varmistamisessa (huomioitava valtakunnalliset tavoitteet)
Onko valinnanvapaus riski yliopistosairaalan toiminnalle? HYVÄÄ Kilpailu lisää panostusta laatuun ja kustannusten hallintaan Yksityisen puolen resurssit saadaan käyttöön lyhentämään jonoja hoitoon pääsy helpottuu Yksityinen puoli kantaa taloudellisen vastuun komplikaatioistaan Yksityinen puoli osallistuu koulutukseen: monipuolistuminen HUONOA Ammattilaisten menetys yksityispuolelle voi kaventaa palvelujen tarjontaa ja heikentää sairaalan kykyä päivystää Potilasvolyymin menetys heikentää tuottavuutta ja nostaa hintoja julkisella puolella Julkisen ylläpitämä päivystys ja muu valmius nostaa hintatasoa tuleeko tästä kilpailuhaitta? Yksityinen puoli osallistuu koulutukseen: hajautuminen
Onko sote-uudistus riski potilasturvallisuudelle? Potilasturvallisuus PARANEE Kilpailu lisää panostusta laatuun ja kustannusten hallintaan (haittatapahtumat lisäävät molempia) Hoitoon pääsy helpottuu ongelmat eivät pahene hoitoa odottaessa Valtio rahoittaa uusien potilastietojärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa Maakunta edellyttää palvelutuottajilta laatua ja valvoo sitä Potilasturvallisuus HEIKKENEE Julkisen puolen menettäessä henkilöstöä yksityiselle voi kiireellisten ja vaativien tapausten hoito hankaloitua Palveluintegraatio ei ole alkuvuosina täydellinen potilaan pitää osata pitää puoliaan? Tieto ei kulje nykyjärjestelmillä eri toimijoiden välillä Vastaako henkilöstön osaamistaso uutta työnjakoa?