Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain vertaamalla kunkin vuosineljänneksen BKT:n määrää edellisvuoden vastaavan neljänneksen BKT:n määrään. Mikä seuraavista väitteistä on kuvion perusteella epätosi? 1. Kuvion mukaan voidaan päätellä, että 1980-luvun loppupuolella AD-käyrä siirtyi oikealle, mikäli inflaatio samalla kiihtyi. 2. Kuvion mukaan Suomessa oli nousu- tai korkeasuhdanne pääosin 90-luvun loppupuolella, mikäli potentiaalisen BKT:n kasvunopeudeksi oletetaan 3 %. 3. Kuvion mukaan Suomessa oli lama 90-luvun alussa, kun BKT laski kolmena vuonna peräkkäin. 4. Kuvion mukaan Suomessa oli 2000-luvun alussa taantuma USA:ssa käytetyn määritelmän mukaisesti. Osio 1/ Tosi; Kuvion mukaan BKT kasvoi aikavälillä 1985-1989. Koska inflaatio kiihtyi, niin ilmeisesti AD-käyrä siirtyi oikealle. Osio 2 / Tosi; 1990-luvun loppupuolella (noin vuosina 1995-2000) BKT:n kasvu oli keskimäärin suurempi kuin 3 %. Tämä merkitsee nousu- tai korkeasuhdannetta. Osio 3 / Tosi, koska BKT:n muutokset olivat välillä 1990-1993 negatiivisia. Osio 4 / Epätosi; Kuvion mukaan Suomen BKT laski vain yhden vuosineljänneksen aikana 2000-luvun alussa. Taantumaan vaadittaisiin USA:n määritelmän mukaan kahden vuosineljänneksen negatiivinen BKT:n kasvu.
2. Kuviossa nro 2 esitellään Suomen vaihtotaseen yli- tai alijäämän suuruutta suhteessa BKT:n arvoon vuosittain. Mikä seuraavista ei voi selittää kuviossa havaittuja seikkoja? 1. Suomen tuonti kasvoi vientiä nopeammin 90-luvun loppupuolella. 2. Ulkomailta saadut nettoensitulot kasvoivat vuonna 2006 (BKT:n pysyessä ennallaan). 3. Suomen markka revalvoitui 80-luvun lopulla. 4. Suomen kauppakumppanit vaurastuivat 90-luvun loppupuolella. Osio 1 / Epätosi; Kuvion 2 mukaan Suomen vaihtotaseen ylijäämä kasvoi aikavälillä 1995-2000. Tällöin ilmeisesti vienti kasvoi tuontia nopeammin. Osio 2/ Tosi. Vuoden 2006 vaihtotase on kuvion mukaan positiivinen, joten ulkomailta saatujen nettoensitulojen positiivisuus on yksi mahdollinen selitys tälle, mikäli BKT on muuten pysynyt ennallaan. Osio 3 / Tosi. Suomen markan mahdollinen revalvoituminen voi selittää vaihtotaseen negatiivisuuden kasvun 80-luvun lopulla. Osio 4 / Tosi. Jos kauppakumppanit vaurastuivat 90-luvun loppupuolella, ne ilmeisesti ostivat suomalaisia tavaroita ja palveluita enemmän, mikä näkyy vaihtotaseen ylijäämän kasvuna.
3. Kuviossa nro 3 on kuvattu työttömyysasteen ja investointiasteen suuruuksia eri vuosina Suomessa. Käytä tarvittaessa hyväksi myös kuviota nro 1. Mikä seuraavista väitteistä on tällöin epätosi? 1. Vuosina 1985-1988 AD-käyrä siirtyi vasemmalle. 2. 90-luvun loppupuolella SAS-käyrä siirtyi oikealle, mikäli samaan aikaan inflaatiopaineet hellittivät. 3. Investointiasteen kehitys voisi olla syy 90-luvun loppupuolen BKT:n kehitykselle. 4. Työn kysyntä on ilmeisesti heikentynyt vuosina 2007 2009. Osio 1/ Epätosi; Kirjan s.202 mukaisesti AD-käyrän siirtyminen vasemmalle pienentää kokonaistuotantoa, mutta 80-luvun lopulla BKT kasvoi melko voimakkaasti (kuvio 1). Osio 2 / Tosi. Kirjan s.202 mukaisesti SAS-käyrän siirtyminen oikealle kasvattaa kokonaistuotantoa ja alentaa hintatasoa. Samalla työttömyys aleni (kuvio 3). Osio 3/ Tosi; Investoinnit kasvattavat BKT:ta. Investointien kasvu 90-luvun lopulla voisi siis olla syynä BKT:n kasvulle, vertaa myös kuvioon 1. Osio 4 / Tosi. Tämä voisi olla syynä työttömyyden kasvuun ko. aikavälillä.
4. Kuvio nro 4 esittää työvoiman tarjontaa ja kysyntää. Mikä oheisista väittämistä on tältä osin väärin? 1. Työttömyys lisääntyi vuosina 2008-2010. 2. Klassisen koulukunnan taloustieteilijöiden mielestä palkkojen alentaminen olisi varmaankin auttanut työttömyyteen koko kuvion aikavälillä, mikäli kaikki työttömyys ei ole vapaaehtoista. 3. Vuonna 1988 työttömyys oli vapaaehtoista, mikäli minimipalkat eivät rajoittaneet palkkojen sopeutumista. 4. Keynesiläisen koulukunnan tulkinnan mukaan kokonaiskysynnän nostaminen lamavuosina ei olisi välttämättä parantanut työllisyyttä. Osio 1 / Tosi; Työllisen työvoiman osuus koko työvoimasta väheni, joten näiden erotus eli työttömyys samalla lisääntyi. Osio 2 / Tosi; Klassisen koulukunnan mukaan palkkojen alentaminen olisi alentanut työttömyyttä (kirjan s.170). Osio 3/ Tosi; Mikäli minimipalkat eivät rajoittaneet palkkojen sopeutumista, olisi oltu markkinatasapainotilanteessa (kirjan s.169). Osio 4 / Epätosi; Keynesiläisen teorian mukaan kokonaiskysynnän nostaminen on nimenomaan keino parantaa työllisyyttä (kirjan s.170-171).
5. Sovellustiivistelmän kuvio nro 5 kuvaa teollisuuden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja HWWA indeksin mukaan (indeksiä laskee ja julkaisee Hamburg Institute for Economic Research). Kuvion pystyakseli kuvaa vuotuisia muutosprosentteja verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. Mikä seuraavista väitteistä ei tällöin pidä paikkaansa? 1. SAS-käyrä on siirtynyt vasemmalle ja/tai AD-käyrä oikealle 2000-luvulla. 2. Hintakehitys saattaa olla merkki kysyntä- ja / tai tarjontasokeista. 3. Inflaatio pysyi hyvin kurissa vuosina 1998-1999. 4. Inflaatio ja mahdollinen negatiivinen tarjontasokki eivät välttämättä liity toisiinsa. Osio 1 / Tosi; Raaka-aineiden hintojen nousu voi johtua SAS-käyrän siirtymisestä vasemmalle tai AD-käyrän siirtymisestä oikealle. Osio 2 / Tosi; AD- ja/tai SAS-käyrien siirtyessä hintataso samalla muuttuu. Osio 3 / Tosi, sillä ainakin raaka-aineiden hinnat eivät olleet tällöin juurikaan nousussa. Osio 4 / Epätosi; Negatiivinen tarjontasokki merkitsee sitä, että SAS-käyrä siirtyy vasemmalle, jolloin hintataso samalla nousee.
6. Kuviossa nro 6 on esitetty euron ja dollarin sekä euron ja jenin välisiä vaihtokursseja. Kuviosta voidaan päätellä, että 1. sijoittajien kannatti myydä Japanin valtion joukkovelkakirjoja ja ostaa eurooppalaisten valtioiden liikkeellelaskemia obligaatioita aikavälillä 1980-1995. 2. jeni vahvistui euroon nähden vuosina 2000-2005. 3. euro vahvistui dollariin nähden vuosina 1980-1983. 4. Mercedes Benzin ja BMW:n hintakilpailukyky heikkeni sekä Chrysleriin että Toyotaan verrattuna 2000-luvulla. Osio 1 / Epätosi. Euro on kuvion mukaan heikentynyt jeniä vastaan, joten jeni on vastaavasti vahvistunut. Siis sijoittajien kannatti omistaa japanilaisia joukkovelkakirjoja. Osio 2 / Epätosi. Havaitaan, että tuolloin tarvittiin yhä enemmän jenejä yhden euron ostamiseen, joten jeni heikkeni euroon nähden. Osio 3 / Epätosi. Ei, vaan euro kuvion mukaan heikkeni dollaria vastaan. Osio 4 / Tosi. 2000-luvulla euro on pääosin vahvistunut sekä jeniin että dollariin verrattuna, joten eurooppalaisten hyödykkeiden hintakilpailukyky amerikkalaisiin ja japanilaisiin hyödykkeisiin verrattuna on samalla heikentynyt.