W E S T C O A S T K O K K O L A O P E R A 2 0 0 7-2 0 0 8 J. S T R A U S S JR. L E P A K K O / L Ä D E R L A P P E N

W E S T C O A S T K O K K O L A O P E R A 2 0 0 7-2 0 0 8 J. S T R A U S S JR. L E P A K K O / L Ä D E R L A P P E N

Johann Strauss jr. L e p a k k o - Läderlappen Snellmansali / -salen Kokkola 18-24.11.2007 Kaapelitehdas / Kabelfabriken Helsinki 18-24.1.2008 NÄYTÖSJAOT, MARRASKUU 2007 NOVEMBER, PÅ SCENEN Anu Komsi 19.11./21.11./23.11 ilta/24.11. ilta, Annika Mylläri 18.11./20.11/22.11/23.11 matinea/24.11. matinea, Piia Komsi Ei esityksiä Kokkolassa, Leena Liimatainen 18.11./20.11./21.11./22.11./23.11 ilta/24.11. ilta, Annami Hylkilä 19.11./23.11. matinea/24.11. matinea, Terhi Lampi 18.11./ 20.11./23.11. ilta/24.11. ilta, Marianne Tunkkari 19.11/21.11./22.11./23.11. matinea/24.11. matinea, Lasse Penttinen 19.11./ 23.11. ja 24.11 matineat, Ilkka Hämäläinen 18.11./20.11./21.11./22.11./23.11 ja 24.11 illat, Olavi Suominen 18.11/19.11./20.11./21.11./22.11./23.11. ja 24.11. illat, Tero Harjunniemi 23.11. ja 24.11. matineat NÄYTÖSJAOT, TAMMIKUU 2008 JANUARI, PÅ SCENEN Anu Komsi 18.1./19.1. ilta/21.1./ 23.11./24.11. Annika Mylläri 19.1. matinea/20.11/22.11. Piia Komsi 18.1./19.1. ilta/20.1./21.1./ 23.1./24.1. Leena Liimatainen 19.1. matinea/20.1./22.1. Terhi Lampi 18.1./19.1. ilta/20.1./21.1./22.1./24.1. Marianne Tunkkari 19.1. matinea/23.1. Lasse Penttinen 19.1. matinea, Ilkka Hämäläinen 18.1./19.1.ilta/20.1./21.1./22.1./23.1./24.1. Olavi Suominen 18.1./19.1. ilta/20.1./22.1./23.1./24.1. Tero Harjunniemi 19.1. matinea ja 21.1. ilta Oikeudet muutoksiin pidätetään / Förbehålles rätt till ändringar

2 OHJELMA - PROGRAM 4-5 YLEISÖLLE - TILL PUBLIKEN 6-10 ESITYKSESTÄ - OM FÖRESTÄLLNINGEN 28-33 TEKIJÄT - MEDVERKANDE 34-35 KUMPPANIT - PARTNERS 36-44 TUKIJAT - UNDERSTÖDARE

Kokkolan Oopperayhdistys on toiminut kolme vuotta. Lyhyen olemassaolonsa aikana yhdistys on ehtinyt muotoilla rohkeat tavoitteensa, lunastaa korkealle astetut odotuksensa ja kehittää edelleen toimintaansa. Uutena toimijana kansallisella kulttuuriareenallamme on Kokkola Opera taiteenkuluttajien vilkkaan kiinnostuksen kohde sekä oman alueensa sisällä että laajasti sen ulkopuolella. Tästä kertovat ei vähiten yleisön määrä kahtena Kokkolan Oopperakesänä vuosina 2006-07. Kaupungin päättäjät ovat ymmärtäneet oopperan vetovoiman ja merkityksen Kokkolan imagolle. Erityisen ilahduttavaa on ollut huomata yrityselämän myönteinen vastaanotto ja musiikin ja näyttämötaiteen mesenaattien arvostus. Kokkolan Oopperakesä on jopa otettu jäseneksi Finland Festivalsiin. Nyt kun oopperayhdistys tuottaa ohjelmaa myös talvikaudelle, otamme askeleen lähemmäksi tavoitettamme olla etabloitunut kulttuuritoimija jatkuvalla tarjonnalla laadukasta oopperataidetta. Katsomme tulevaisuuteen myönteisin odotuksin. Karleby Operaförening har avverkat sitt tredje verksamhetsår. Under den korta tid föreningen funnits har den hunnit med att formulera djärva mål, infria högt ställda förväntningar och påbörja en vidareutveckling av verksamheten. Som en ny aktör på vår nationella kulturarena har Kokkola Opera blivit föremål för ett livligt intresse från kulturkonsumenter såväl inom som långt utanför regionen. Detta visar inte minst publikuppslutningen vid de två välbesökta Karleby Operasommar åren 2006-07. Stadens beslutsfattare har insett operans attraktionskraft och betydelse för Karlebys image. Speciellt glädjande har varit att notera ett positivt mottagande från näringslivets sida och den uppskattning som visats av musikens och scenkonstens mecenater. Karleby Operasommar har även upptagits i Finland Festivals selebra krets. När nu operaföreningen går in för att även producera program för vintersäsongen, tar vi ett steg närmare målet att bli en etablerad kulturaktör med ett kontinuerligt utbud av god operakonst. Vi ser framtiden an med positiv förväntan. Matti Sundberg, bergsråd, styrelseordförande i Karleby Operaförening / vuorineuvos, Kokkolan Oopperayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Johann Strauss sävelsi musiikin ja teki Lepakko-oopperan 1800-luvulla mutta nyt se soi Kokkolassa Snellmansalissa kuin se olisi sinne tehty. Saksaksi sana `lepakko (Fledermaus) on yhdyssana, jonka jälkimmäinen osa tarkoittaa hiirtä. Kokkolan Oopperayhdistyksen tekemässä versiossa ei kuitenkaan ole mitään hiirimäistä. Energisen ja asialleen omistautuneen tekijäkaartin pirteys tuovat yleisölle sellaisen valohoidon, että siitä riittää säteilyä pimeän torjuntaan pitkäksi aikaa ja elämyksen muistoa loppuelämäksi. Kokkolassa olemme ylpeitä osaavista tekijöistä, joita meillä on omasta takaa. Osa heistä on jo kotikaupungin musiikkiopetuksesta ja kulttuurielämästä saanut ensimmäiset kipinät, joista he levittävät vieläkin paloa lähtösijoillensa ja paljon laajemmallekin. Produktio on taidolla ja kotoisellakin lämmöllä tehty. Kokkolan kaupunki pyrkii olemaan oopperansa arvoinen. Täällä on hyvä asua, toimia ja viihtyä. Arjen harmaus on sekin joskus paikallaan ja tulee tarjoamattakin, mutta meillä on siihen tarjolla vastalääke. Tervetuloa esitykseen ja Kokkolaan! Onnea ja kiitos tekijöille! Musiken till Läderlappen är komponerad av Johann Strauss som skrev operan på 1800-talet, men nu uppförs operan i Snellmansalen i Karleby som om den var gjord för den miljön. En synonym för läderlappen på svenska och tyska är ordet fladdermus eller Fledermaus. Det finns dock inget som påminner om en mus i operaföreningens version. De medverkandes engagerade och energiska insatser blir en verklig ljusbehandling, som hjälper oss att orka med mörkret omkring oss och förmedlar en upplevelse som vi kommer att minnas. I Karleby är vi stolta över de många kunniga entusiaster som härstammar från vår egen stad. För en del av dem har den musikaliska gnistan fötts redan i hemstadens skolor och musikliv, och nu får såväl hemstaden som andra orter glädjas åt frukterna av deras brinnande musikintresse. Produktionen är utförd med skicklighet och utstrålar både ljus och värme över publiken. Karleby stad vill vara sin opera värdig. Vi har en bra stad att bo och arbeta i. Här är det lätt att trivas. Lite vardagstristess skadar inte heller och den kommer ju av sig själv, men vi har också ett botemedel mot tristessen. Kom och se Läderlappen i Karleby! Vi tackar och lyckönskar de medverkande! Antti Isotalus kaupuginjohtaja / stadsdirektör Arvoisa yleisö / Ärade publik Toivotamme teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi Johann Strauss nuoremman Lepakko-operettiin! West Coast Kokkola Opera tuottaa nyt historiansa ensimmäisen Oopperatalviproduktion. Lämmikettä kaamosaikaan tämä perinteisesti Keski-Euroopassakin uuden vuoden tienoille sijoittuva ooppera tarjoaakin; valssien hurma ja huumaavat melodiat piristävät ja sulattavat kohmeisenkin sielun ja ruumiin. Vaikka Lepakko on täysipainoista viihdettä niin viihdemusiikkia se ei ole. Operetti vaatii sekä laulajilta että soittajilta taitoa. Laulajilta operetin tulkitseminen vaatii äärimmäisen teknistä taitoa selvitä sekä koloratuureista että hienoista melodioista ja samanaikaisesti hallita näyttämöllinen ruumiinkieli. Operetti on taitolaji esiintyjille ja sitä enemmän korkelaatuista viihdettä yleisölle! Nautinnollisia hetkiä operetin parissa! Vi önskar er alla varmt välkomna till operetten Läderlappen av Johann Straus d.y. som i Centraleuropa ofta uppförs kring nyår. West Coast Kokkola Opera presenterar nu den första Operavinterproduktionen i sin historia. Nu skall den värma oss i höstrusket. De förföriska valserna och berusande melodierna kan liva och tina upp även de stelaste till själ och kropp. Läderlappen är fullvärdig underhållning men dock inte underhållningsmusik. Att simultant klara koloraturerna, de fina melodierna och scenens kroppsspråk kräver tekniskt kunnande. Operett är för artisten en verklig konstgren och för publiken högklassig underhållning. Njutbara stunder i operettens sällskap! Anu Komsi, taiteellinen johtaja / konstnärlig ledare

Tervetuloa Välkommen Anu Komsi, taiteellinen johtaja ja Annika Mylläri toiminnanjohtaja (kuvassa) perustivat Kokkolan Oopperayhdistyksen vuonna 2004 yhdessä Sakari Oramon ja Robert McLoudin kanssa. Hallituksen puheenjohtajana toimii vuorineuvos Matti Sundberg ja jäsenenä teollisuusneuvos Martin Granholm perustajajäsenten lisäksi. Kokkolan Oopperayhdistys tuottaa kesäisin Kokkolan Oopperakesää, jonka ensimmäinen produktio oli Figaron Häät Öjassa 2006-2007. Parhaillaan ajankohtaisen Lepakon jälkeen vuorossa on kolmas Kokkolan Oopperakesä 2.-9.8.2008, jolloin esitetään italialaissäveltäjien G. Carissimin Jefta -oratoriosta ja G. Puccinin Suor Angelicasta yhdistetty diptyykki Offerere. RSOn kanssa tuotetaan Alban Bergin Lulu v. 2009 ja muidenkin rannikkokaupunkien kanssa suunnitellaan yhteistyöhankkeita. Uusin ilon aihe on jäsenyys Finlands Festivalsissa. Kokkola Operan kiertue nimenä on West Coast Kokkola Opera. Tulevaisuus on Kokkola Operalle mahdollisuuksia täynnä! Anu Komsi, konstnärlig ja Annika Mylläri verksamhetsledare (bilden) grundade Karleby Operaförening år 2004 tillsammans med Sakari Oramo och Robert McLoud. Bergsrådet Matti Sundberg är styrelsens ordförande och industrirådet Martin Granholm tillsammans med grundarna är styrelsemedlemmar. Karleby Operaförening producerar Karleby Operasommar, vars första produktion, Mozarts Figaros Bröllop gavs 2006 och 2007. Efter nu aktuella Läderlappen står en tredje Karleby Operasommar i tur 2-9.8.2008. Då ges Offerere, en diptyk av italienska kompositören G. Carissimis oratorium Jefta och G. Puccinis Suor Angelica. Tillsammans med RSO görs Alban Bergs Lulu år 2009 och samarbete planeras även med andra städer längs kusten. Ännu en orsak att fira är vårt medlemskap i Finland Festivals. När Karleby Operaförening producerar utanför Karleby turnerar man under namnet West Coast Kokkola Opera. Kokkola Operas framtid är full av möjligheter! Rakas Yleisö ja Oopperan Ystävät Syksyn pimeys laskeutuu päällemme, mutta tänä talvena meitä piristävät Lepakko-operetin raikas musiikki ja visuaalinen ilotulitus. West Coast Kokkola Opera ajaa kaamoksen mielestämme ja sieluistamme Straussin ihastuttavan musiikin sävelin, laadukkaana ja sisältörikkaana esityksenä. Tasokkaan kulttuuritapahtuman tuottaminen ei onnistu pelkkien lipputulojen turvin, kiitämme kaikkia tukijoitamme lämpimästi. Tällaista aina jos olla saa, huumetta on elo riemuisaa! Kära publik och operavänner Höstens mörker sänker sig över oss, men denna vinter piggar Läderlappenoperettens fräscha musik och visuella fyrverkeri upp oss. West Coast Kokkola Opera jagar ut demonerna ur vårt sinne och själ med Strauss underbara musik i en kvalitativ och innehållsrik föreställning. Produktionen av detta kulturevemang skulle inte kunna genomföras enbart med biljettinkomster. Därför riktar vi ett varmt tack till alla sponsorer. Det ljuva livet lockar vår håg, lustar och njutning är tillvarons drog Annika Mylläri Toiminnanjohtaja / verksamhetsledare

6

RAKKAUDEN NÄLKÄ JA ROMANTIIKAN JANO KÄRLEKSHUNGER OCH LÄNGTAN EFTER ROMANTIK Ihminen haluaa olla rakastettu, rakastunut, hän haluaa huvitella, olla kaunis ja onnellinen. Niin tanssitaan, juodaan, humallutaan, tirkistellään, valehdellaan, petetään, juoruillaan, pukeudutaan, riisuudutaan, seikkaillaan, kadehditaan, huvitellaan, sekstaillaan, tylsistytään ja rakastutaan tänä päivänä samalla tavalla kuin sata vuotta sitten, Straussin wieniläisoperetin syntymävuonna 1874. Straussin Lepakossa ihminen haluaa olla joku. Oman aikansa mahtavimpien bileiden kauniit ja hävyttömät kouhuviinipäissään, juonittelevat naamioiden takana. Luettuani Lepakon, se oli mielestäni outo näytelmä kepposista ja juhlimisesta. Operetti kertoo huvittelusta, vankilasta ja huijaamisesta, ja suurin ilo on vahingonilo. Mitä ihmettä? Musiikki on biletysten biletystä ja romantiikka on ihanaa ja kaunista, mutta henkilöt vain huijaavat toisiaan. Miehet himoitsevat nuoria naisia. Käydään lakitaisteluja, pitää päästä kostamaan. Lukitaan ihminen vankilaan ja jatketaan juhlia. Huomasin, että teos kertoo myös meidän ajastamme, siitä miten me toteutamme trendikästä ja vapaata elämäntapaa. Superegoihmisestä joka antaa itsellensä luvan kaikkeen, koska juuri hän itse on elämänsä keskiössä. Ihminen, joka hakee rakkautta ja hyväksyntää kaikilla mahdollisilla tavoilla ja hinnalla millä hyvänsä. Tänään on viihdettä nähdä omin silmin miten ihmistä huijataan ja nöyryytetään, miten tunteilla leikitään. Realitykepponen on suurinta huvittelua, kuuminta hottia. Salaisuuksista tehdään paljastuskirjoja joita kaikki lukevat salaa. Tyhmentämällä ihmisiä hallitaan kansoja. Meidän Lepakossamme henkilöt suuntaavat tottuneesti VIP-bileisiin ja paparazzit seuraavat. Toiset tekevät mitä vaan päästäkseen piireihin. Pukeudutaan tiettyjen suunnittelijoiden vaatteisiin, huijataan, valehdellaan ja ruokitaan kaikkia aisteja. La Dolce Vita on aina mielessä. Moderni, hyvin koulutettu, kehittynyt ihminen ikuisessa rakkauden nälässä. Lajimme henkiinjäämisvietti? Mänskan är sig lik. Man vill roa sig, älska och bli älskad, vara förälskad, vacker och lycklig. I Läderlappen vill man vara någon. Man dansar och berusar sig, chillar och söker äventyr. Man ljuger och bedrar, skvallrar, tjuvtittar och intrigerar, klär upp sig, klär av sig, hånglar och sextar. Man avundas, långleds, trånar och förälskar sig nu liksom då, år 1874, när Strauss wieneroperett såg dagens ljus. De fräcka och de djärva på sin tids coolaste fester bedriver intriger bakom sina masker i ett virvlande champagnerus. När jag läste Läderlappen tyckte jag, att det var en konstig historia om märkliga spratt och festgalenskaper. En operett som handlar om ett kändisparty, om fängelse och skurkar, där skadeglädjen är den största glädjen. Vad är det här? Musiken är en hänförande fest; romantisk, vacker och underbar, men personerna är bedrägliga. Alla bedrar alla. Männen suktar efter unga brudar, processar och hämnas på varann. Människor blir satta i fängelse och andra fortsätter festen. Jag märkte hur detta liknar den tid vi nu lever i, där superegomänniskans image tillåter allt. Man förverkligar sitt ego med individuell frihet som ledmotiv, var och en är sig själv närmast. Förödmjukelser och avslöjanden i realityshower och hotta löpsedlar blir titthål, där alla med egna ögon får följa med hur mänskor exponeras. Kändisars hemligheter publiceras i bokform, att läsas av alla i hemlighet. Lek med människor och känslor är underhållning. Genom att fördumma människan kan man styra massorna. I vår föreställning möter vi kändispartyts coola VIPpersoner med frihet att göra vad som faller dem in och de följs åt av paparazzi och media. Det handlar om image, trend och design. La Dolce Vita är det som gäller. Intriger och härvor av bluff och förförelser. Den moderna, medvetna människan som hungrande efter kärlek söker godkännande och tillhörighet på alla möjliga sätt. Människans överlevnadsinstinkt? Straussin musiikki huumasi minut. Suuria, aitoja tunteita - sitä ydintä. Ikuista romantiikkaa, valssia. Se tuntui vastakohdalta tarinalle. Musiikki on täynnä iloa ja naurua. Vankilassakin kaikuu nauru, nauretaan ihmiselle. Meille, sinulle ja minulle. Ihminen hakee kicksejä tunteakseen olevansa elossa ja rakastettu. Johann Strauss antaa minulle kicksit. Strauss musik förförde mej. Romantik, dans och äkta känslor - en motsats tillen motsats till själva texten. Musiken är fylld av glädje och skratt. Också i fängelset ekar skrattet. Vi skrattar åt människan, åt dej och mej, åt oss själva. Människan vill ha kicks för at känna sig levande och älskad. Johann Strauss ger mig kicks. Let s party! Maria Sid, ohjaaja / regissör

Hummailua ja parisuhteita Rumlande och parrelationer Operettia on usein pidetty kevyenä ja vain viihdyttävänä lajina, joka tarjoaa keskiluokkaiselle yleisölle kimallusta ja silmänruokaa, pintaliitoa ja iloisen hummailun ilmapiiriä. Eli kyseessä olisi todellisuuspakoinen laji täynnä aikuisten satua: aatelisia ja sotilaspukuja, romantiikkaa ja eksotiikkaa. Totta onkin, että operetin pinta on antelias ja siihen voi tarttua helposti. Mutta olisi väärin käsittää operetti pelkäksi tyhjänpäiväisyydeksi, vanhan maailman arvojen nostalgiseksi ylläpitämiseksi tekohengityksen avulla. Operetin tausta oli sosiaalikritiikissä niin Pariisissa ja Wienissäkin, ja sen avulla voitiin tarjota totuuksia yhteiskunnasta, säätyjen ja sukupuolten välisestä suhteesta, kritisoida militarismia ja vanhoillista sukupuolimoraalia. Ja tämä kaikki kuitenkin galopin, valssin ja muiden muotitanssien suloisesti siivittämänä. Operetin sosiaalinen tilaus oli hieman erilainen Wienissä kuin Pariisissa. Lähtökohtana oli Habsburgien monikansallinen monarkia, jossa moderni kansallisvaltion kehitys sekä teollinen vallankumous hidastuivat hajanaisen imperiumin vuoksi. Hallitsemisen tekivät lisäksi vaikeaksi säätyjen, väestöryhmien ja kansallisuuksien suma, luokan, kielen ja syntyperän ensisijaisuus. Tilannetta hankaloitti vuoden 1873 pörssiromahdus, joka merkitsi taloudellis-poliittisen kehitysoptimismin loppumista. Johann Strauss nuoremman (1825-99) tunnetuin operetti Lepakko (1874) syntyi välittömästi talousromahduksen jälkeen, joten se selittää, miksi wieniläisporvariston tunnuslauseeksi nousi mietelmä, jonka Rosalindeä vikittelevä tenori Alfred kaiuttaa operetin alussa: Onnellinen on se ken unohtaa, mitä ei voi muuttaa. Yleisö tunnisti Lepakosta itsensä, mutta niin teki myös sensuuri, joka vaati tekstiin muutoksia. Alun perin Lepakko oli enemmän yhteiskuntakriisin kuin pirtsakan bilettämisen kuva. Harnoncourtin sanoin: Lepakko on Wieniä sellaisena kuin mitä se on, ei radikaalia yhteiskuntakuntakritiikkiä, mutta jokainen katsoo siinä itseään peilistä ja ihmiset ovat todellisia. Lepakossa toki julistetaan juomisen ja juhlimisen iätöntä perussanomaa, mutta siinä on myös parodiaa ja kritiikkiäkin esimerkiksi vankilakohtauksessa. Offenbachin tapaan viitataan aiempiin teoksiin: tertsetossa Mun täytyy jäädä yksin lainataan Mozartia. Operetissa pilkataan lempeästi venäläisten juomatapoja ruhtinas Orlofskyn laulussa Kutsun mielelläni vieraita sekä tunnelmoidaan jo unkarilaisittain Rosalinden csárdáksessa Kotiseudun sävelet. Adelella, Rosalinden palvelusneidolla, on hupaisa taiturikappale Herra markiisini. Lepakon riehakkuudesta ja nautinnonhalua pursuavasta ilmeestä huolimatta siitä voi löytää jopa parisuhdesanoman: juhlimisella on aikansa ja samalla myös vaaransa, joiden aiheuttamat pienet hairahdukset tulee voida kuitata samppanjan tuomalla ymmärtämyksellä. Operett har ofta betraktats som en lätt och underhållande genre, som vänder sig med glitter och ögonfröjd till en medelklasspublik med ytlighet och glada utsvävningar. Med andra ord skulle det handla om en verklighetsflyende genre fylld med vuxensagor: nobless och uniformer, romantik och exotik. Och visst är det sant, att operettens yta är generös och att man lätt blir fast. Men fel vore det mot operetten att uppfatta den som blott och bart menlös, som nostalgiska försök att med respirator hålla liv i värdgrunden från en svunnen tid. Operetten har sin bakgrund i den dåtida socialkritiken, såväl i Paris som i Wien, och med hjälp av den kunde man servera sanningar om samhället, om de inbördes relationerna mellan stånden och könen, kritisera militarismen och en gammaldags könsmoral. Och allt detta uppburet av gulliga galopper, väna valser och andra modedanser. Den sociala beställningen på operett var i Wien något annorlunda än i Paris. Utgångsläget var Habsburgarnas multinationella monarki, där utvecklandet av den moderna nationalstaten och industriella revolutionen fördröjdes av det splittrade imperiet. Därtill gjorde ståndens, folkgruppernas och nationaliteternas mångfald regerandet vanskligt, liksom privilegier på grund av klass, språk och ursprung. Läget förvärrades av börskraschen 1873, vilken betydde slutet på den ekonomisk-politiska utvecklingsoptimismen. Johann Strauss den yngres (1825-99) mest kända operett, Läderlappen (1874) föddes omedelbart efter den ekonomiska kraschen, vilket förklarar, varför Wienborgarskapets valspråk blev en replik som Rosalindes förförare, tenoren Alfred utropar i operettens början: Lycklig är den som glömmer det som ej går att ändra på. Publiken kände igen sig, men sencuren krävde textförändring. Ursprungligen förmedlade Läderlappen mera en bild av en samhällskris än av ett planlöst partajande. Som Harnoncourt säger: Läderlappen är Wien som det är, ingen radikal samhällskritik, men var och en kan se sin spegelbild och människorna är verkliga. Visst förkunnar man i Läderlappen dryckenskapens och festandets ursprungliga, tidlösa budskap men här hittar vi också parodi och kritik tillexempel i fängelsescenen. Likt Ofenbach hänvisas till tidigare verk: i tertsetten Jag måste leva ensam lånar man från Mozart. I operetten driver man med ryssarnas supvanor i furste Orlofskys sång Gärna välkomnar jag gäster och det blir ungerskt känslosamt i Rosalindes csárdás Hembygdens toner. Adele, Rosalindes tjänarinna, har är ett lustigt virtousstycke Herr Min markisen. Trots Läderlappens karaktär av sprallighet och njutningslusta kan man dock tolka in budskap om samlevnad: festandet har sin tid men också sina faror och konsekvenser i form av små snedsteg, som dock bör kunna kvitteras i den anda av tolerans som champagnen skänker. Veijo Murtomäki professori, kriitikko / professor, kritiker

Sakari Oramo kapellimestari / kapellmästare Birminghamin sinfoniaorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina toimiva Sakari Oramo aloitti muusikonuransa viulistina sekä johtamalla Viuluviikarit Musiikkimaassa-tv-sarjan puitteissa orkesteria Hai-saappaat jalassa. Vaihdettuaan lakerikenkiin Oramo toimi Avantin ja Radion Sinfoniaorkesterin konserttimestarina 1980- ja 1990-luvulla. Läpimurron kapellimestarina hän teki Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa 1993. Sittemmin Oramo on johtanut maailman nimekkäimpiä orkestereita kuten Berliinin, New Yorkin, San Franciscon sinfoniaorkestereita ja lukuisia orkestereita Euroopassa. Sakari Oramo on kahden englantilaisen yliopiston kunniatohtori sekä romanialaisen Enescu-palkinnon saaja. Hän on levyttänyt runsaasti ja erityisesti saanut kiitosta suurella sydämellä johtamistaan tulkinnoista, kuten Sibeliuksen Sinfonioitten kokonaislevytyksestä. Oramo on toiminut useita vuosia Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin päävierailijanana, mutta kosketus keskipohjalaiseen musiikkielämään alkoi jo 10-vuotiaana Kälviän musiikkileirillä. Adoptoidun maakuntansa tuntemusta hän on sittemmin edistänyt runsaalla oleskelulla mm. Öjan saaristossa. Sakari Oramo aloittaa Tukholman Filharmonikkojen ylikapellimestarina 2008. Birminghams symfoniorkesters och Radions symfoniorkesters överkapellmästare Sakari Oramo började sin karriär som violinist och ledde orkestern i tv-serien Viuliviikarit Musiikimaassa med Haj-stövlar på fötterna. När han bytt om till lackskor fungerade Oramo som Avantis och radiosymfoniorkesterns konsertmästare på1980- och 1990-talen. Sitt genombrott som kapellmästare fick han i Radions Symfoniorkesterns konsert år 1993. Sedan dess har Oramo lett några av världens mest nämnvärda orkestrar som Berlins, New Yorks och San Fransiscos symfoniker och ett stort antal orkestrar i Europa. Sakari Oramo är hedersdoktor i två engelska universitet och mottagare av det rumänska Enescu-priset. Han har spelat in och fått erkännande för sina tolkningar, speciellt som orkesterledare med ett stort hjärta. Bland annat har han fått erkännande för sin inspelning av Sibelius symfonier. Oramo har flera år fungerat som Mellersta Österbottens kammarorkesters första gästdirigent, men hans första kontakt med Mellersta Österbottens musikvärld började redan som 10-åring på Kelviå musikläger. Han har senare kommit i kontakt med sitt adopterade landskap genom vistelser i bland annat Öja-skärgård. Sakari Oramo inleder sitt jobb som överkapellmästare för Stockholms filharmoniska orkester år 2008.

Design Jukka Rintala Teatteri antaa mahdollisuuksia toteuttaa näkemyksiäni ja mielikuvitustani. Lepakon visuaaliset mahdollisuudet innoittivat minua tekemään puvustuksen näyttäväksi ja ehjäksi kokonaisuudeksi. Puvuissa käytetään aitoja, loisteliaita materiaaleja, joita yhdistetään eri tavoin keskenään. Tämä kaikki liittyy luontevasti omaan tuotantooni. Lavastuksen ylellinen kullan hohtoinen vaikutelma on sekin hyvin työhöni liittyvää, kuvailee taiteilija osuuttaan Lepakon työryhmässä. Teatteri on Jukka Rintalan sydäntä lähellä. Kokkola Operan Lepakko-operetin puvustuksen suunnittelu on hyvin mieluinen tehtävä, jossa hän voi antaa osaamistaan ja kokemustaan operetin visuaalisen osan käyttöön. Lavastus suunnitellaan Matti Vaskelaisen ja Jukka Rintalan yhteistyönä. Jukka Rintala on monipuolinen taiteilija, joka tunnetaan upeista uniikki-iltapuvuistaan. Hän on ennen kaikkea teollinen suunnittelija, jonka työt tuovat kauneutta ja ripauksen glamouria ihmisten arkeen. Hän on myös kuvataitelija ja akvarellisti, jolla on ollut lukuisia omia näyttelyitä ja muotinäytöksiä eri puolilla maailmaa. Vahva viiva ja siveltimen veto ja toisaalla kepeä ja herkkä käden jälki ovat tunnusomaisia piirteitä Jukka Rintalan taiteilijakuvassa. Design Jukka Rintala Teater ger mig en möjlighet att förverkliga mina visioner och fantasier. Läderlappens visuella möjligheter inspirerade mig att göra en praktfull helhet av artisternas kostymering. I dräkterna används äkta, glänsande material, som kombineras på olika sätt. Allt det här hör naturligt till min egen produktion. Scenografins allmänna intryck av guldglans hör också till mitt arbete. Så beskriver konstnären sin roll i Läderlappens arbetsgrupp. Teater ligger nära Jukka Rintalas hjärta. Att designa dräkter till Karleby operaförening har varit en trevlig uppgift. Där han har kunnat ge av sitt kunnande och sin erfarenhet i operettens visuella framställning. Scenografin har också här gjorts i samarbete med Matti Vaskelainen. Jukka Rintala är en mångsidig artist som är känd för sina underbara unika aftonklänningar. Han är framförallt en industriell designer, vars arbeten för med sig skönhet och en gnutta glamour till människors vardag. Han är också porträttkonstnär och akvarellmålare och har haft ett stort antal egna utställningar och modevisningar runt om i världen. Å ena sidan starka linjer och penseldrag och å andra sidan ett ömt och milt handavtryck är kännetecknande drag för Jukka Rintalas måleri.

Operetten Läderlappens dräktskisser är redan i sig konstverk, signerade Jukka Rintala

Lepakko-operetin roolipukujen luonnokset ovat jo sellaisenaan taideteoksia, Jukka Rintalan käsialaa

Kohtaukset ovat liikettä, Jukka Rintalan pukuluonnokset vangitsevat ja välittävät liikkeen vaikutelman pysähtyneessä hetkessä... Scen är rörelse, Jukka Rintalas dräktskisser fångar och vidareförmedlar intrycket av rörelse i det frysta ögonblicket...

... kamera vangitsee sekunnin sadasosissa pukujen liikkeen Annika Myllärin (vasemmalla) ja Anu Komsin (oikealla) päällä. Muoto on yhtä paljon estetiikkaa kuin toiminnallisuutta.... liksom kamerans bild fångar hundradelar av en sekund av de färdiga dräkterna i rörelse t.v. Annika Mylläri och t.h. Anu Komsi. Formgivning är estetik men i lika hög grad funktion.

Orlofsky, Terhi Lampi

Niin tanssitaan, juodaan, humallutaan, tirkistellään, valehdellaan, petetään, juoruillaan, pukeudutaan, riisuudutaan, seikkaillaan, kadehditaan, huvitellaan ja paparazzit seuraavat. Man dansar och berusar sig, chillar och söker äventyr. Löpsedlar blir titthål, där alla med egna ögon får följa med hur mänskor exponeras förföljda av paparazzi och media.

Läderlappen är den svindlande historien om hur Eisenstein blir utsatt för Falkes hämnd och som hellre går på party än i fängelse; om hans hustru Rosalinda som lever i kärlekshunger samt om deras fräcka tjänarinna Adele med en osviklig blick för sitt livs chans. Dessutom har vi en del typer ur societeten som obehindrat slinker in och ut på VIP-festen. Operetten utspelar sig en kväll och en natt i Eisensteins hem, modemogulen Orlofskys palats och fängelset.

Lepakko on päätähuimaava tarina Eisensteinista joka joutuu Falken koston kohteeksi ja joka mieluummin menee kokkareille kuin kakolaan; Rosalindasta, hänen vaimostaan, joka elää rakkauden nälässä sekä Adelesta, pariskunnan röyhkeästä palvelijattaresta, jonka tarkka silmä näkee jokaisen tilaisuuden. Sen lisäksi on mukana joukko seurapiirityyppejä jotka esteettömästi livahtelevat VIP-juhliin. Operetti kertoo yhdestä illasta ja yhdestä yöstä Eisensteinin kodissa, muotimoguli Orlofskyn palatsissa ja vankilassa.

FILHARMONIKOT / FILHARMONIKER Viulu / violin I Kreeta-Maria Kentala (Konserttimestari / Konsertmästare) Annemarie Åström Liisa Lankila Nuppu Komsi Viulu / violin II Tarja-Leena Kircher (äänenjohtaja / stämledare / orkesterivastaava/ orkesterledare) Kari-Pekka Immonen Annica Brännskär Laura Kangas Alttoviulu / altviolin Jouko Mansnerus (äänenjohtaja / stämledare) Mauno Järvelä Tina Brännskär Sello / cello Markus Hohti (soolo / solo) Olli Kangas Emilia Otava Kontrabasso / -bas Sakari Hannula (äänenjohtaja / stämledare) Jussi Haavisto Huilu / flöjt Albert Stupak (äänenjohtaja / stämledare) Maria Pihlajaniemi (piccolo) Klarinetti / klarinet Noorakaisa Salo-Peltokoski Sara Sarvanmaa Oboe Aila Hettula Eeva-Kaisa Rönkä Fagotti / fagott Tuukka Vihtkari Kai Alestalo Käyrätorvi / valthorn Joonas Seppelin Fumi Kasama Trumpetti / trumpet Sami Ihajoki Janne Nietula Pasuuna / trombon John Kotka Timpani/Lyömäsoittimet Mikael Sandström Harppu / harpa Johanna Nousiainen SOPRAANO/SOPRAN TENORI/TENOR 1. Gun Kurikkala 1. Juha Nuottimäki 2. Sanna Määttä (Minnie) 2. Bill Ravall (Ali Bey ja Ramusin) 3. Katariina Hietamäki 3. Jesse Kaikuranta 4. Mari Sillanpää (Melanie) 4. Panu Huotari (kuorovastaava/ körledare) 5. Kalle-Antti Viiperi 5. Marjut Torppa 6. Lasse Penttinen 6. Tuire Sojakka (Natalie) 7. Aurora Reunanen (Faustine) 8. Annami Hylkilä (Natalie) 9. Caroliina Backman (Diener) ALTTO/ALT 1. Tiina Perkiö 2. Laura Mäkitalo (Sabine, Sidi ja Hermine) 3. Marika Tyyvi 4. Kristiina Ihalainen 5. Kirsi Tunkkari (Felicita) 6. Miia Aalto KUORO / KÖR BASSO/BAS 1. Olli Peltoniemi 2. Kenneth Bergroth 3. Matti Luukkonen 4. Esa Saari 5. Rasmus Karlsson (Murray) 6. Tuomas Niemelä (Cariconi) Operakansliet Efter klockan tio ringer telefonen vid Kokkola Opera. Tuula Mylläri, verksamhetsledarens mor och föreningens effektiva pensionärs - talkoarbetare ringer: Jag är nog just på väg, men då de började ringa efter biljetter redan från morgonen, första ringde redan klockan åtta! Tuula är effektiv och en ovärderlig informations- och erfarenhetsbank för föreningen. Den här mellersta österbottniska kvinnan som aldrig ger upp är en ovärderlig samarbetspartner vars idéer inte slutar mitt i! Tillsammans med Tuula jobbar Miia på kontoret. En färsk teaterinstruktör som sångläraren Annika Mylläri övertalade för ett par år sedan att gör sin arbetspraktik som produktionsassistent. Miia sjunger även i altstämman i operakören, för att sjungadet vill hon inte lämna! Talkoarbetande pensionärer kommer ofta till kontoret. Leena och Antti Komsi, nära släkt till konstnärliga ledaren, gör allt från att fixa bilar till att planera evenemang och allt där emellan. På kontoret kan man också hitta Kokkola Operas producent Piritta Puhto när hon inte är i Helsingfors. Oopperan toimistolla Aamukymmenen jälkeen Kokkola Operan toimistossa puhelin soi. Tuula Mylläri, toiminnanjohtajamme äiti ja yhdistyksen tehokas eläkeläis-talkootyöläinen soittaa: Moon kyllä justiin tulossa, mutta ku rupesivat soittamaan lippuja heti aamusta, ensimmäinen soitti jo kaheksalta! Tuula on tehokas ja arvokas tieto- ja kokemuspankki yhdistykselle. Tämä peräänantamaton keski-pohjalainen nainen on arvokas yhteistyökumppani, jolta ei ideat lopu kesken! Tuulan parina toimistolla ahertaa Miia, uunituore teatteri-ilmaisunohjaaja, jonka hänen laulunopettajansa, Annika Mylläri, ylipuhui muutama vuosi sitten tekemään työharjoittelun tuottaja-assistenttina. Miia laulaa myös oopperakuorossa alttoa, niin ei pääse laulu unohtumaan! Vierailevia eläkeläis-talkootyöläisiä toimistolta löytyy usein. Leena ja Antti Komsi, taiteelliselle johtajalle läheistä sukua, tekevät kaikkea autonkorjauksista tapahtumasuunnitteluun ja siltä väliltä. Toimistolta löytyy myös Kokkola Operan tuottaja Piritta Puhto silloin kun ei ole Helsingissä. Kontoret i Karleby och teamet som jobbar där är operafolkets fasta punkt på huvudorten. Här samlas människor från hela Finland. Som att komma hem, tycker gänget. Oopperakanslia vas. tuottaja-assistentti Miia Aalto, myyntisihteeri Tuula Mylläri ja tuottaja Piritta Puhto. Operakansliet fr.v. produktionsassistent Miia Aalto, marknadsföringssekreterare Tuula Mylläri och producent Piritta Puhto. Tiimin jäsenet ovat Kokkola Operan ankkureita pääpaikalla Kokkolassa, ja toimistolle on aina helppo kerätä porukka pitkin Suomea. On kuin kotiin menisi! WEST COAST KOKKOLA OPERA TIEDOTUSLEHTI / INFORMATIONSBLAD 2007-2008 Esa Melametsä Toimitus - Redaktionen Vastaava julkaisija ja päätoimittaja - ansvarig utgivare och chefredaktör: Annika Mylläri Toimituksessa i redaktionen: Esa Melametsä, Fritz-Olle Slotte, Piritta Puhto ja Miia Aalto Taitto ombrytning: Esa Melametsä / Fritz-Olle Slotte Kuvat ja kansi - Foto och omslag: Esa Melametsä Ilmoitusten myynti / annonsförsäljning: Veli-Matti Koljonen Paino - tryckning: Art-Print Oy Tiedustelu information: info@kokkolaopera.com, www.kokkolaopera.com Fritz-Olle Slotte 23