Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä? Hiilineutraali kierto- ja biotalous kestävän kasvun ja öljyvapaan Pohjois-Karjalan tukena 28.5.2018 OTT Seita Romppanen UEF oikeustieteet
Tässä esityksessä 1) Lähtökohdat 2) Esimerkki kierto- ja biotalouden sääntelystä & sääntelyhaasteista Kuva: Ecofin 3) Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä? 30.5.2018 2
Lähtökohdat Kierto- tai biotaloutta välittömästi koskevaa oikeutta ei ole olemassa Ei oikeudellista määritelmää Kierto- ja biotalouden kehitystä ohjataan ei-sitovilla strategioilla, tiekartoilla ja toimintaohjelmilla, ja toimeenpannaan sääntelemällä rajatummin kierto- ja biotalouden eri sektoreita EU kiertotalouspaketti, esim. Kierto kuntoon toimintasuunnitelma 2015 Jätelainsäädännön uudistus (2018) Muovistrategia ja kiertotalouden seurantakehys 2018 EcoDesign direktiivi Suomen biotalousstrategia (2014), Hallitusohjelma (2015), Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 2025 jne. Kierto- ja biotalouden oikeudellinen nykysääntely on sektorikohtaista sääntelyä: luonnonvarat, energiantuotanto, ilmasto, tuotteet- ja palvelut, jätteet, kemikaalit, rakentaminen, ruokatuotanto, raaka-aineet & ympäristövaikutusten hallinta
Uhka vai mahdollisuus? Oikeudellinen sääntely nähdään usein kierto- ja biotalouden hidastajana sääntelyn epätäydellisyys (puutteellisuus, toimeenpano) on tunnistettu yhdeksi kierto- ja biotaloudentalouden haasteista Sääntelyn muuttaminen, keventäminen, esteiden ja pullonkaulojen poistaminen, norminpurku.. Sääntelyn toimivuutta on tarpeellista arvioida kokonaisuutena ja puutua ongelmakohtiin Sääntelyllä on tärkeä tehtävä myös kierto- ja biotalouden toimintaympäristön toteuttajana & mahdollistajana Oikeudellinen sääntely on yksi ohjauskeino muiden joukossa Pykälien tuomaa tarkkuutta ja yksityiskohtaisuutta tarvitaan ympäristölliset haasteet monimutkaistuvat Kierto- ja biotalous edellyttävät sääntelyltä myös muutokseen sopeutumista Millaisia oikeudellisia reunaehtoja nykysääntely kierto- ja biotaloudelle asettaa?
Ajankohtainen esimerkki: metsänielut 30.5.2018 5
LULUCF asetus ja hiilinielut EU sisällyttää LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) unionin ilmastopolitiikan puitteisiin vuodesta 2021 eteenpäin, voimaan tänä vuonna - LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat (ns. nielu) osaksi ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista - Oikeudellisesti velvoittava ei debetsaldoa-sääntö on asetuksen ydin LULUCF-sektorin kokonaispäästöjen oltava tasapainossa laskentasäännöt - Hoidetun metsämaan (sis. metsäbiomassa) osalta velvoitteen laskenta tapahtuu ns. vertailutasoa vasten, eli tulevaa metsien käytön intensiteettiä verrataan jo toteutuneeseen metsienkäyttöön summa kertoo, onko metsä nielu vai aiheuttaako se päästöjä: Jos vuosittainen hiilinielu on vertailutasoa pienempi, kyseessä on päästö Jos vuosittainen hiilinielu on vertailutasoa suurempi, laskennassa voidaan saada rajallinen hyöty EU:n olettaa jäsenmaiden metsienkäytön intensiteetin pysyvän kutakuinkin samana kuin vertailuvuonna vrt. Suomen biotaloustavoitteet: metsien uusiutuvan energian (metsäbiomassan) käytön merkittävä lisäys
o Hakkuiden lisääminen ei tuota ilmastohyötyjä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta oleellisella aikajänteellä Suomen biotaloustavoitteiden mukainen hakkuiden lisäys lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ainakin vuoteen 2050 saakka Ristiriita biotaloustavoitteiden ja ilmastotavoitteiden välillä o Suomalaista metsienkäyttöä eikä käytön lisäystäkään kielletä asetus kannustaa kestävään metsienkäyttöön mutta jos päästöt kasvavat yhdellä sektorilla, ne on kompensoitava toisella sektorilla o Maankäyttö ja metsät ovat toistaiseksi ainoa keino, jolla hiilidioksidipäästöjä voidaan poistaa ilmakehästä kannattaako metsien hiilinielun heikentäminen pitkällä aikavälillä? Biotalouden tavoitteet rakennettava niin, että niillä kyetään vastaamaan tämän päivän kiristyviin ilmastorealiteetteihin sekä kannustamaan kestävän kierto- ja biotalouden kasvua Innovaatiot: Kosteikot mukaan LULUCF asetuksen laskentaan uudelleenvettämistoimenpiteistä ilmastohyötyä Puurakentamisen edelläkävijäksi? 30.5.2018 7
Lopuksi: Sääntely kierto- ja biotalouden mahdollistajana Kierto- ja biotalous haastaa oikeudellisen sääntelyn, ja edellyttää: Sääntelyn toimivuuden arviointia ja sääntelyllisten esteiden tunnistamista Sääntelyn sujuvoittamista (esim. hallinnolliset menettelyt, markkinoille pääsy) Ketteryyttä nopeutta ja kykyä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön Kannustimia innovaatioille Kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja kiertobiotalouden ohjauskeinojen kehittämistä kokonaisuutena; sääntely on vain yksi keino Nykyistä sääntelyä sujuvoitetaan ja uudistetaan Systeeminen muutos vaatii kuitenkin myös uudenlaista osallistavaa ja yhteensovittavaa sääntelyä uusia pelisääntöjä Voiko meille kehittyä kiertotalousoikeuden tai biotalousoikeuden oikeudenala? Vrt. ilmasto-oikeus Kierto- ja biotaloutta koskevalle oikeudelliselle tutkimukselle on kasvava tarve
Kiitos! seita.romppanen@uef.fi www.koli.fi uef.fi