Ympäristölautakunta 31 14.06.2017 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ SAHIPAKKA MTY/ LYPSYKARJA- JA NAUDANLIHATUOTANTO, KÄRKELÄ 155:53 Ymp 31 Valmistelija rakennustarkastaja Jyri Harju, puh. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta nykyisille eläinsuojille sekä lietesäiliöille ja kuivalantaloille Perhon kunnan Perhon kylässä, tilalle Kärkelä 584-401-155-53. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ). LUVAN HAKIJA Sahipakka MTY (y-tunnus: 2242313-5) Sahintie 76 as. 2 69950 Perho LAITOS Ympäristölupaa haetaan nykyisen toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Tilakeskus sijaitsee tilalla Kärkelä RN:o 155:53. Nykyisen ympäristöluvan mukainen eläinmäärä on: 29 lypsylehmää, 20 hiehoa, 20 lihanautaa, 20 vasikkaa (ikä alle 6 kk), 40 lihasikaa, 64 emakkoa, 21 hevosta ja 8 varsaa. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä on 75 kpl lypsylehmiä, 40 kpl sonneja (12-24 kk), 20 kpl lehmävasikoita (6-12 kk), 20 kpl sonnivasikoita (6-12 kk) ja 30 kpl vasikoita (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27. Hakemuksen mukainen eläinmäärä ylittää valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n 10 kohdan lupaehtorajan. Lupakäsittely kuuluu eläinyksikkömäärän perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi (valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 2 kohta 10). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (27.10.2008 LSU-2008-Y-345 (113))). Tilakeskus sijaitsee osittain asemakaava-alueella. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Perhon kirkonkylällä, keskustan koillispuolella. Lähin pysyvästi asuttu asuinrakennus sijaitsee noin 250 m:n päässä eläinsuojasta mitattuna. Tilakeskus sijaitsee osittain Perhon keskustan asemakaava-alueella. TOIMINNAN KUVAUS Sahipakka MTY on vuonna 2009 Markku Sahipakan ja Antti Sahipakan perustama maatalousyhtymä. Vuonna 2013 yhtymään tuli mukaan Antin vaimo Jonna Korkiakangas-Sahipakka. Nykyisellään Uusisahin tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on voimassa oleva ympäristölupa. Sahipakka MTY on vuokrannut entiset Perhon maaseutuopiston, nykyisin Perhon kunnan omistamat karjarakennuksen, kylmäpihaton, kuivaajan, konesuojan/katoksen
sekä ulkosiilot 2 kpl. Maatalousyhtymä aikoo harjoittaa vuokraamassaan Kärkelän tilan nykyisessä karjarakennuksessa sekä kylmäpihatossa ensimmäisessä vaiheessa naudanlihatuotantoa sekä omien lypsyrotuisten hiehojen kasvatusta. Osa säilörehusta tullaan varastoimaan vuokrattuihin 2 kpl laakasiiloihin. Myös vuokrattua Antti-kuivaajaa käytetään omien viljojen kuivaamiseen ja varastointiin sekä suoritetaan rahtikuivausta. Suunnitelmissa on remontoida sekä nykyaikaistaa nykyinen vuokrattu karjarakennus lypsylehmille. Tuleva tilanne eläinten paikkamäärästä eri eläinsuojarakennuksissa ilmenee liitteessä 7.1. Lannan käsittely Lannankäsittelyjärjestelmänä on lietelanta- ja kuivikelantamenetelmä. Lietelannalla on lypsylehmiä 65 kpl. Kuivikelannalla on 20 kpl sonnivasikoita (6-12 kk), 20 kpl lehmävasikoita (6-12 kk) ja 45 kpl sonneja (12-24 kk). Kuivikepohjalla on 10 kpl lypsylehmiä, 20 kpl sonnivasikoita, 20 kpl lehmävasikoita ja 45 kpl sonneja. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja purua. Tilakeskuksessa on yksi lietesäiliö sekä kaksi etäsäiliötä. Säiliö 1 sijaitsee tilakeskuksessa ja sen tilavuus on 1000 m³. Säiliö on katettu betonilaatalla ja se täytetään pumppaamalla alakautta. Säiliö 2 on etäsäiliö ja sijaitsee MTY Sahipakan tilalla, osoitteessa Sahintie 76, 69950 Perho. Säiliössä on tilan ympäristöluvan mukaisesti 300 m³ ylimääräistä tilaa käytettävissä. Säiliössä katteena kuorettuminen. Säiliö 3 on etäsäiliö, joka sijaitsee osoitteessa Haarajoentie 70, 69950 Perho. Säiliön tilavuus on 600 m³ ja katteena kuorettuminen. Tilakeskuksessa on kolme kuivalantalaa. Kuivalantala 1 on tilavuudeltaan 1350 m³, kuivalantala 2 on tilavuudeltaan 140 m³ ja kuivalantala 3 on tilavuudeltaan 75 m³. Lietesäiliötilavuutta on käytettävissä yhteensä 1900 m³. Lietekuilujen hyötytilavuus on 155 m³. Lietetilavuus yhdessä lietekuilujen kanssa on 2055 m³. Lietetilavuus yhteensä vuosisadanta vähennettynä on 1995 m³. Kuivalantatilavuutta on käytettävissä yhteensä 1565 m³. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltopinta-alaa yhteensä 109 ha, josta 8 ha on omaa ja 101 ha on vuokrapeltoa. Lanta levitetään viikoilla 14-44. Tilan peltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Säilörehu Tilalla tuotetaan esikuivatettua säilörehua 800 t/a pyöröpaalattuna, 700 t/a varastoituna laakasiiloon ja 500 t/a varastoituna aumaan. Laiduntaminen Tilalla laidunnetaan keskimäärin 75 kpl lehmiä ja 20 kpl lehmävasikoita (6-12 kk). Eläimiä pidetään laitumella 0-6 kk vuodessa. Laidunalaa on 3 ha. Veden hankinta ja jätevedet Vesi hankitaan kunnan vesijohtoverkostosta. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Öljy- ja jätehuolto Tilalla on kaksi omaa polttoainesäiliötä. Säiliö 1 on kuivaajaa varten ja on tilavuudeltaan 2000 l. Säiliö on varustettu lukituksella. Säiliö 2 on tankkausta varten ja on tilavuudeltaan 3000 l. Säiliö on varustettu katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella.
Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 1000 l jotka säilytetään varastossa. Rehunsäilöntäaineita varastoidaan enintään 6000l kerrallaan ja ne säilytetään katoksessa. Lannoitteita varastoidaan kerrallaan enintään 80 t ja ne säilytetään katoksessa trukkilavoilla. Eläinsuojan pesuaineet enintään 400 l säilytetään varastossa. Kuolleet eläimet noutaa Honkajoki Oy. Ongelmajätteet toimitetaan kunnan hyötyjäteasemalle. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ja arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön Kärkelän tilalla on katettu lietesäiliö. Kate hillitsee hajuhaittoja. Liete pumpataan kaivoon pumppukaivon kautta, joka sijaitsee n. 80 m:n päässä kaivosta, navetan välittömässä läheisyydessä. Liete levitetään nitraattidirektiivien antamien sääntöjen mukaisesti. Kuivalantaloiden pinta pyritään pitämään rikkoutumattomana välttäen hajuhaittoja. Puhdistus ja levitystilanteissa hajuhaittoja saattaa syntyä hetkellisesti. Levityksessä lannoitetaan pellot ravinnetarpeiden mukaisesti vähentäen näin ravinnepäästöjä. Lannanlevitys vuoritetaan pääsääntöisesti multaamalla. Maatilan normaali melu ajoittuu pääsääntöisesti päiväsaikaan, melu pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään matalana aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Piha-alue on suurimmalta osin asfalttipinnoitteinen ja näin pöly on vähäistä. Tilalla sijaitseva jauhatuskeskus on rakennettu sisätiloihin eikä aiheuta suurta pölyhaittaa. Alueella sijaitsee myös Antti-kuivaaja, jossa viljaa kuivataan syksyn aikana. Kuivaaja sijaitsee navetan takana ja näin ollen melu ja pölyhaitta ovat vähäisiä. Viljaa kuljetetaan tarvittaessa ympäri vuoden jauhatuskeskukseen. Maataloustöissä pyritään ottamaan huomioon myös sääolosuhteet sekä Perhon kirkonkylän alueella järjestettävät tapahtumat. Eläimet laiduntavat hyvinvointisäädösten mukaan kesän aikana alueella olevilla laidunalueilla. Ulkoilutarhat ovat joidenkin eläinryhmien vapaassa käytössä ympäri vuoden. Karjarakennukseen tulee luonnollinen ilmanvaihto. Tilalla tapahtuva raskasliikenne kasvaa hetkellisesti säilörehunkorjuuaikana sekä lannan- ja lietteenlevitysaikana. Liikenne ja siitä johtuvat päästöt eivät aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Eläinsuojia tarkkaillaan sekä niiden yleiskunnosta pidetään huolta. Riskien minimoimiseksi lantavarstoja ja lietesäiliöitä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuodot ja rikkoutumiset ovat riski maatilalla, jonka yrittäjät tiedostavat ja pyrkivät säännöllisellä tarkkailulla välttämään. Alueelle asennetaan kameravalvonta. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Maatilan ympäristö ei ole riskitön ja tämä on yrittäjien tiedossa. Riskit pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan. Eri säiliöiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Maatalousyhtymän vuokraaman tilan ympäristö pyritään pitämään siistinä minimoiden näin henkilövahingot sekä mahdolliset ympäristövahingot. Eri eläintautien vähentämiseksi toteutetaan erillinen tautisulku karjarakennuksessa. Tilan oma väki kulkee eri ovesta kuin eläinlääkärit, seminologit, lomittajat ja vieraat. Sisällä karjatiloissa pidetään ainaostaan tilan omia suojavarusteita. Teuraskuljetuksissa
teurastamon väki ei tule navetan sisälle vaan eläinten noutoja varten on suunniteltu omat kulkuväylät. Karjatiloissa sekä tilan alueella ei kuljeta ilman omistajan lupaa. Rakennusten ulkopuolelle tulee kameravalvonta sekä kulkuväylille erilliset portit. Tilalla on traktorin perään kytkettävä aggregaatti, jolla varmistetaan sähkökatkojen aikana tilojen sähkölaitteiden toimivuus, kuten maidon jäähdytys, lypsy, ruokinta ja valaistus. Kärkelän tila on kunnallisessa vesijohtoverkostossa, joten ongelmien ilmetessä olemme yhteydessä Perhon kuntaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemus on tullut vireille 8.5.2017. Hakemuksesta on kuulutettu Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla ajalla 12.5.2017-11.6.2017. Kuulutus on julkaistu myös kunnan internetsivulla sekä paikallislehti Perhonjokilaaksossa. Naapurien kuuleminen on suoritettu rakennusvalvonnan toimesta. MUISTUTUKSET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lisätietoja asiasta/päätöksestä antaa rakennustarkastaja Jyri Harju, puh. 040 848 8243 tai jyri.harju@perho.com. Ehdotus: Lautakunta myöntää ympäristöluvan päätösluonnoksen mukaisin lupamääräyksin ja -perusteluin ja hyväksyy luonnoksessa esitetyn lupakäsittelymaksun. Lupamääräykset; 1. Eläinten lukumäärä ja sijoitus Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä 75 kpl lypsylehmiä, 40 kpl sonneja (12-24 kk), 20 kpl lehmävasikoita (6-12 kk), 20 kpl sonnivasikoita (6-12 kk) ja 30 kpl vasikoita (alle 6 kk) tai muutoin lannantuotannoltaan enintään vastaavaa eläinyksikkömäärää vastaavaa eläinmäärää. 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä pesu- ja jätevesien varastointi Eläinsuojien ja lantavarastojen pohja ym. rakenteiden ja materiaalien tulee täyttää maaja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) mukaiset määräykset. Lietelantalat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Eläinsuojat, aitaukset, varusteet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläimiä eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Eläinsuojan wc-vedet on varastoitava umpisäiliöön ja ne on käsiteltävä voimassaolevien säädösten ja määräysten mukaisesti. Lanta ja pesuvedet on välivarastoitava maatilan lietelantaloissa. 3.Laidunnus Laidunalueita tulee hoitaa siten, että ne säilyvät kasvipeitteisinä eikä varsinkaan vesistöjen tai valtaojien varrelle muodostu nurmettomia eroosioherkkiä alueita, jotka voivat aiheuttaa huuhtoumia vesistöön. Laiduneläinten juottoa tai lisäruokintaa ei saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä tai alle 25 metrin etäisyydelle valtaojasta. 4. Lannan käsittely Toiminnassa muodostuvan lietelannan varastojen tulee vastata 12 kk:n varastointitarvetta. Laskennallinen eläinmäärään perustuva 12 kk:n varastotilavuus,
yhdessä pesuvesien ja vuosisadannan kanssa, lietelannan osalta tulee olla vähintään 1657,5 m³. Laskennallinen eläinmäärään perustuva 12 kk:n varastotilavuus kuivalannan ja kuivikelannan osalta tulee olla vähintään 1485 m³. Lannan kuormaus tulee tapahtua kovapohjaisella alustalla. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta muodostuva lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena tai toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa sen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Lanta voidaan toimittaa myös jonkun muun omistamalle pellolle, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannanluovutussopimus. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta (1250/2014) maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Mahdollisten lannanlevityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia, mitä lannanlevityksestä on kulloinkin voimassaolevissa määräyksissä säädetty. Peltoviljelyssä pohjavesialueella tulee noudattaa pohjavesialueilla sijaitsevien peltojen viljelylle asetettuja lakeja ja asetuksia, koskien erityisesti lannoitusta ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Peltolevityspinta-alaa tulee olla jatkuvasti vähintään 85,39 hehtaaria. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, ettei sitä joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Eläisuojien toiminnassa tarvittavien tai muodostuvien aineiden, tavaroiden, rehujen ja jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava vähintään kerran vuodessa luvalliseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan (esimerkiksi kunnan hyötyjäteasema). Alueellisten jätehuoltomääräysten mukaiset hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasi tulee kerätä ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattoman sekajätteen osalta tilan on oltava liittyneenä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Pilaantuneet rehut tulee joko hyödyntää peltolannoitteena tai toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Poltto ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadevesien pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla
vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastopaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 6. Muut määräykset Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen ympäristöriskeihin liittyvä muutos, on tästä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli muutos olennaisesti kasvattaa ympäristöriskejä, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (547/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920, muutos 90/2000) Valtioneuvoston asetus (1250/2014) maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2000) Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ETY) MUUT OHJEET JA PERUSTEET Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010. Maa- ja metsätalousministeriön määräys MMM-RMO-C4; Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksuna peritään 560 euroa. Kyseessä on arvonlisäveroton päätös. MAKSUSSA SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 105 Perhon kunnanhallituksen päätös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaksi
8.4.2013, taksan 3. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. --- -----