KORSHOLMS KOMMUN HÄLSOVÅRDSCENTRALEN TANDVÅRDEN

KORSHOLMS KOMMUN HÄLSOVÅRDSCENTRALEN TANDVÅRDEN VVS-ARBETSBESKRIVNING Ventilationssanering Asiakirja n:o LVI 0101 Projekti n:o 01372.P003 Viimeisin muutos Laadittu 06.04.2018 Laatija JgH Tark./Hyv. PTP GRANLUND POHJANMAA OY Jörgen Holm

SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT...1 1.1. RAKENNUSKOHDE...1 1.2. RAKENNUTTAJA...1 1.3. SUUNNITTELIJAT...2 2. LVI-JÄRJESTELMÄ- JA TEHTÄVÄKUVAUS...3 2.1. YLEISTÄ...3 2.2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...3 2.3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT...3 2.4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT...3 2.5. JÄÄHDYTYS...4 2.6. SAIRAALAKAASUT (O2, Pi)...4 2.7. RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT...4 2.8. PURKUTYÖT...4 3. YLEISIÄ VELVOITTEITA...5 3.1. LVI-SUUNNITELMA...5 3.1.1. Yleistä...5 3.1.2. LVI-urakat...5 3.1.3. Purkutyöt...6 3.1.4. LVI-urakan laatutasovaatimukset...7 3.1.5. Viittaukset muihin asiakirjoihin...7 3.2. LAITTEIDEN JA MATERIAALIEN VALINTA...8 3.2.1. Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen...8 3.2.2. Hyväksyttämismenettely...9 3.2.3. Pumppujen mitoitusarvojen tarkistukset...9 3.2.4. Nimettyjen tuotteiden korvaaminen vastaavilla...10 3.2.5. Malliasennukset...10 3.3. LISÄ- TAI MUUTOSTYÖTARJOUKSET...10 3.4. VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET...10 3.5. RAKENNUSAIKAISET ASIAKIRJAT...10 3.5.1. Asiakirjojen kopiointikustannukset...10 3.5.2. Urakkaan sisältyvä asiakirjojen laatiminen...10 3.5.3. Teknisten tilojen asennuspiirustukset...11 3.5.4. Rakennusaikaisten muutosten esittäminen suunnitelmissa...11 3.6. LUOVUTUSASIAKIRJAT...12 3.6.1. Yleistä...12 3.6.2. Suunnitteluasiakirjat...12 3.6.3. Konekortit...12 3.6.4. Konedirektiivin mukainen dokumentointi...12 3.6.5. Mittauspöytäkirjat ja hyväksyttämistodistukset...13 3.6.6. Laminoidut käyttöpiirustukset...13 3.6.7. Sähkökytkentäkaaviot...13 3.6.8. Käyttö- ja huolto-ohjeet...13 3.6.9. Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot...14 3.7. LUOVUTUSTARVIKKEET...14 3.8. KÄYTTÖHENKILÖKUNNAN KOULUTUS...14 3.9. TAKUUAJAN KORJAUKSET JA HUOLTO...14 3.9.1. Yleistä...14 3.9.2. Takuuajan huolto...15 4. ASENNUSTEKNISIÄ VAATIMUKSIA...16 4.1. AKUSTISET VAATIMUKSET...16 4.1.1. Yleistä...16 4.1.2. Tärinän ja runkoäänen eristäminen...16 4.1.3. Puhaltimet...16 4.2. LAITTEIDEN MERKINNÄT...16 4.2.1. Ohjaus- ja valvontalaitteiden tekstit...16 4.2.2. Rakennusaikaiset merkinnät...16 4.2.3. Laitteiden tunnuskilvet...16 4.2.4. Konekilvet...17 4.2.5. Putkijohtojen merkinnät...17

4.2.6. Ilmanvaihtokanavien merkitseminen...17 4.2.7. Kertasäätölaitteiden ja mittauspisteiden merkinnät...17 4.2.8. Pakkasnesteverkostojen merkinnät...17 4.2.9. Muut merkinnät...18 4.3. PAINEKOKEET...18 4.3.1. Yleistä...18 4.3.2. Lämmitys-, lämmöntalteenotto- ja käyttövesiputkistot...18 4.3.4. Ilmanvaihdon painekokeet...19 4.4. Putkistojen huuhtelu ja puhdistus...20 4.4.1. Yleistä...20 4.4.2. Huuhtelu- ja puhdistussuunnitelma...20 4.4.3. Käyttövesiverkoston vesihuuhtelu...21 4.4.4. Lämmitys-, jäähdytys- ja talteenottoverkostojen huuhtelu...21 4.4.5. Lämmitys-, jäähdytys- ja talteenottoverkostojen puhdistus rasvoista, pintaruosteesta ym. epäpuhtauksista...21 4.4.6. Lämmitys- ja jäähdytysvesiverkostojen korroosiosuojaus...22 4.4.7. Pakkasnesteverkoston täyttö...23 4.5. Ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset...23 4.5.1. Ilmakanavien puhdistettavuus...23 4.5.2. Kanavien ja tarvikkeiden valmistus...23 4.5.3. Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla...23 4.5.4. Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana...23 4.5.5. Kanavavarusteet ja päätelaitteet...24 4.5.6. Tarkastukset...24 4.5.7. Puhdistus...25 5. SÄÄDÖT JA MITTAUKSET...25 5.1. YLEISTÄ...25 5.2. VESIVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS...25 5.2.1. Yleistä vesivirtojen säädöistä...25 5.2.2. Ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytysverkostojen säätö...25 5.2.3. Lämpimän käyttöveden verkoston säätö...25 5.2.4. Lämmöntalteenottoverkoston säätö...25 5.3. ILMAVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS...26 5.4. SISÄILMASTOMITTAUKSET...26 5.4.1. Äänitasojen mittaus...26 5.4.2. Ilman liikenopeuden mittaukset...26 5.4.3. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus...27 5.5. MITTAUSMENETELMÄT...27 5.5.1. Yleistä...27 5.6. SÄÄTÖ- JA MITTAUSTULOSTEN DOKUMENTOINTI...28 5.6.1. Yleistä...28 5.7. TARKISTUSMITTAUKSET...29

1 1. RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT 1.1. RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Rakennustoimenpide: Korsholms hälsovårdscentral, Tandvården Ventilationssanering 1.2. RAKENNUTTAJA Paikkakunta: Korsholm Kaupunginosa: Kortteli: 43 Tontti: 15 Postiosoite: Gamla Karperövägen 17, 65610 KORSHOLM Rakennustilavuus, rm 3 : Bruttoala, brm²: Laajuustiedot eivät ole sitovia. Rakennuttaja: Korsholms kommun Centrumvägen 4 65610 Korsholm Sähköposti: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Yhdyshenkilö: Ben Antell, Teknisk direktör, 050 69618 Rakennuttajatehtävät: Korsholms kommun Centrumvägen 4 65610 Korsholm Sähköposti: Yhdyshenkilöt: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Peter Hedström, t.f. fastighets chef Rakennuttajatehtävät LVIA: Andreas Granholm Puhelin: 044 7277384 Sähköposti: andreas.granholm@korsholm.fi

2 1.3. SUUNNITTELIJAT LVI-suunnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Hovrättsesplanaden 19A 65100 Vasa Puhelin: 0500 665 955 Sähköposti: jorgen.holm@granlund.fi Yhdyshenkilö: Jörgen Holm, vvs.ing Sähkösuunnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Hovrättsesplanaden 19A 65100 Vasa Puhelin: 010 759 2826 Sähköposti: mats.bonns@granlund.fi Yhdyshenkilö: Mats Bonns Rakennusautomaatiosuu nnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Hovrättsesplanaden 19 65100 Vasa Puhelin: 050 3152757 Sähköposti: tom.ahlsved@granlund.fi Yhdyshenkilö: Tom Ahlsved

3 2. LVI-JÄRJESTELMÄ- JA TEHTÄVÄKUVAUS 2.1. YLEISTÄ Mustasaaren terveyskeskuksen hammashoitolaan tehdään ilmanvaihdon peruskorjaus. Ilmanvaihtokoneet uusitaan, varustetaan lämmöntalteenotolla ja jäähdytyksellä. Tuloilmapäätelaitteet uusitaan. Kanavisto nuohotaan ja säädetään. Remonttialue on hammashoitola ja siihen kuuluva aula. Työ tehdään vaiheittain: ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan tuloilmapäätelaitteet ja asennetaan kylmävesiputket. toisessa vaiheessa tehdään iv-konehuoneasennukset, kanaviston puhdistus ja säätötyöt. Huomioitavaa on, että osasto on koko ajan käynnissä remontin aikana. 2.2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Uusi IV-kone kytketään olemassa oleviin lämpöputkiin iv-konehuoneessa. 2.3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Iv-konehuoneessa siirretään allas ja hana. Uuden iv-koneen kondenssiviemärit asennetaan. 2.4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Hammashoitolan iv-kone uusitaan. Koneessa on lämmöntalteenotto, lämmitys ja jäähdytys. Vanha ilmanvaihtokone ja huippuimurit puretaan ja kanavat liitetään uuteen ilmanvaihtojärjestelmään. Huippuimurien vanhat läpiviennit laitetaan umpeen vesitiiviiksi pellillä ja eristyksellä. Vanhat poistokanavat liitetään uuteen ilmanvaihtojärjestelmään.

4 2.5. JÄÄHDYTYS Uusi ilmanvaihtokone varustetaan jäähdytyksellä. Hammashoitolaan rakennetaan uudet jäähdytysvesilinjat ja ne kytketään olemassa oleviin varauksiin neuvolan uudessa ilmanvaihtokonehuoneessa. 2.6. RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 2.7. PURKUTYÖT Hammashoitolaan asennetaan uusi rakennusautomaatio erillisen automaatiosuunnitelman mukaisesti. Urakkaan kuuluvat purkutyöt ovat vanhojen IV-konehuoneiden laitteet, kanavat ja putkistot. Purkutöiden laajuus on esitetty kuvissa.

5 3. YLEISIÄ VELVOITTEITA 3.1. LVI-SUUNNITELMA 3.1.1. Yleistä LVI-suunnitelma käsittää LVI-suunnittelun asiakirjaluettelon mukaiset suunnitteluasiakirjat ja erillisen urakkarajaliitteen. Tämä LVI-työselitys sisältää: projektin yleistiedot ja LVI-järjestelmäkuvauksen LVI-töiden yleiset velvoitteet ja laatuvaatimukset LVI-töiden yleiset asennustekniset vaatimukset säätöjä ja mittauksia koskevat vaatimukset 3.1.2. LVI-urakat Laitteita ja materiaaleja koskevat tiedot ilmenevät pääosin LVI-laiteluetteloista, LVI-materiaalierittelyistä ja LVI-piirustuksista. Urakkarajat, eri urakoiden väliset velvoitteet, vastaanottomenettely sekä käyttöja huolto-ohjeen laadintavelvoitteet selostetaan erillisessä urakkarajaliitteessä ja urakkaohjelmassa. Tässä työselityksessä ja muissa LVIsuunnitteluasiakirjoissa on niitä koskevia täydennyksiä LVI-töiden osalta. LVI-suunnitelmassa käytetään seuraavia nimityksiä: Urakoitsijalla tarkoitetaan rakennuttajan sopijapuolta (LVI-urakoitsija, rakennuttajan erillishankkija jne.), joka toteuttaa LVI-suunnitelman. Muista urakoitsijoista käytetään etuliitteellä selvennettyä nimitystä (rakennusurakoitsija, sähköurakoitsija jne.). Rakennuttajalla tarkoitetaan, paitsi urakoitsijan sopijapuolta, myös rakennuttajan edustajana toimivaa LVI-suunnittelijaa ja/tai asennustöiden valvojaa. Ko. asiantuntijoiden rakennusaikaiset tehtävät ja valtuudet ilmoitetaan urakoitsijalle erikseen. LVI-suunnitelman mukaiset työt jakautuvat eri urakoihin ja hankintoihin seuraavasti: Putkiurakka (PU) G1 lämmitysjärjestelmät: lämmön jakelu (lämmitys- ja lämmöntalteenottoverkostot) putki- ja laite-eristykset purkutyöt purkukuvien mukaan G2 vesi ja viemärijärjestelmä: vesijohtoverkostot vesikalusteet putki- ja laite-eristykset purkutyöt purkukuvien mukaan

6 Ilmanvaihtourakka (IU) G 3 Ilmastointijärjestelmät: ilmastointikoneet ilmastointikoneeseen liittyvät koneenosat kanavistot pääte-elimet kanavaeristykset purkutyöt purkukuvien mukaan Rakennusautomaatiourakka (AU) ks. erillinen rakennusautomaatiotyöselitys LVI-suunnitelmassa käytetään muista urakoista ja hankinnoista seuraavia nimityksiä: rakennuttajan erillishankinta (REH) rakennusurakka (RU) sähköurakka (SU) 3.1.3. Purkutyöt Urakkaan sisältyvät kaikki LVI-suunnitelmassa esitetyt laitteet ja materiaalit täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä. Kaikissa urakoissa noudatetaan sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien osalta Sisäilmastoluokitus 2008:n (RT 07-10946) vaatimuksia ja ohjeita, ellei suunnitelmissa ole muuta esitetty. Käytettävät luokat ovat seuraavat: - Sisäilmastoluokka S2 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P2 - Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 - Ilmanvaihtotuotteet (kanavat, kanavaosat, säätö- ja palopellit sekä suodattimet) puhtausluokiteltuja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokan edellyttämässä laajuudessa Lisätietoja sisäilmastoluokituksesta on saatavissa osoitteessa www.sisailmayhdistys.fi. Urakoitsijat ovat velvollisia tutustumaan purkukohteisiin paikan päällä ennen tarjouksen antamista. Urakkaan sisältyvät seuraavat purkutyöt: vanhoissa konehuoneissa olevat putkistot vanhoissa konehuoneissa olevat koneet ja IV-osat Purkutöiden laajuus on esitetty purkukuvissa. 3.1.4. LVI-urakan laatutasovaatimukset Urakka toteutetaan noudattaen viranomaisten määräyksiä ja hyvää rakennustapaa sekä käyttäen ensiluokkaisia materiaaleja. Urakassa noudatetaan soveltuvin osin kirjan TalotekniikkaRYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset" mukaista laatutasoa ja työtapoja, mikäli suunnitelmassa ei ole esitetty muita vaatimuksia.

7 Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmiin liittyvissä asennuksissa noudatetaan ko. kunnallistekniikan liitynnän toimitusehtoja ja vaatimuksia. 3.1.5. Viittaukset muihin asiakirjoihin Urakoissa noudatetaan LVI-suunnitelman lisäksi seuraavia asiakirjoja: Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 TalotekniikkaRYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1: Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet 2007. (Lyhenne RakMK D1) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2012. (Lyhenne: RakMK D2) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D4: LVI-piirrosmerkit, ohjeet 1978. (RakMK D4) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E7: Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus. Ohjeet 2004. (Lyhenne RakMK E7) Sisäilmayhdistys, Sisäilmastoluokitus 2008 (RT 07-10946) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A4: Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (Lyhenne RakMK A4) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A1: Rakentamisen valvonta ja tekninen ohjeistus, määräykset ja ohjeet 2006 (Lyhenne RakMK A1) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A2: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet 2002 (Lyhenne RakMK A2) Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/94) / EU:n konedirektiivi (98/37/EY) LVI-suunnitelmassa laitteet ja materiaalit on määritelty osittain LVI-tarvikeluettelon mukaisesti, osittain valmistajien tuotenimien ja -koodien avulla. LVI-suunnitelman piirrosmerkit ja lyhenteet ovat pääasiassa RakMK D4:n mukaisia. Lisäksi käytetään LVI-laiteluetteloissa ja LVI-materiaalierittelyissä määriteltyjä tunnuksia.

8 3.2. LAITTEIDEN JA MATERIAALIEN VALINTA 3.2.1. Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Rakennustuotteiden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyvät tuotteiden perusominaisuudet ja niiltä vaadittavat suoritustasot on esitetty suunnitelmaasiakirjoissa. Hankkeessa käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden varmentamista ja toteamista varten laaditaan yhteenveto rakennustuotteittain eriteltynä. Jollei tilaajan/rakennuttajan tai rakennusvalvontaviranomaisen kanssa muuta sovita, erityisalojen vastuulliset suunnittelijat täydentävät lomakkeelle rakennustuotteiden tiedot aloitettavaa rakennus- tai työvaihetta vastaavasti. Rakennustuotteen kelpoisuus varmistetaan rakennustuoteasetuksen 305/2011 tarkoittamaan suoritustasoilmoitukseen ja CE-merkintään perustuen jos rakennustuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin (hen) soveltamisalaan tai tuote on sille annetun eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) mukainen. CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, joilla on voimassaoleva em. harmonisoitu tuotestandardi ja sen siirtymäaika on päättynyt. Rakennushankkeen tilaaja/rakennuttaja edellyttää urakoitsijan huolehtivan, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat CE-merkittyjä. Urakoisija toimittaa kaikki kelpoisuuden toteamiseen sekä viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CE-merkintöihin liittyvät asiakirjat tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä. CE-merkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja. Harmonisoidun yhdenmukaisen eurooppalaisen tuotestandardin ulkopuolelle jäävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen voidaan käyttää seuraavia vapaaehtoisia vaihtoehtoja (laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012). 1) tyyppihyväksyntä 2) varmennustodistus 3) valmistuksen laadunvalvonta. Urakoitsija toimittaa tarvittavat suomen- tai ruotsinkieliset todistukset ja selvitykset tuotteen kelpoisuudesta aiottuun käyttökohteeseen rakennuttajalle/tilaajalle hyväksyttämisen yhteydessä. Jos rakennustuotteen kelpoisuutta ei ole varmistettu millään edellä mainittuihin varmennusmenettelyihin perustuen, on ennen tuotteen käyttämistä laadittava selvitys tuotteen kelpoisuudesta rakennuspaikkakohtaisesti. Rakennustuotteen rakennuspaikkakohtainen kelpoisuusselvitys voi perustua rakennustuotteen tutkimusraporttiin tai Euroopan talousalueella tai Turkissa annettuun hyväksyntään, rakennustuotteesta otettavaan näytteeseen tai laskentaan. Urakoitsija toimittaa rakennuspaikkakohtaiseen kelpoisuuteen tarvittavat suomen- tai ruotsinkieliset todistukset ja selvitykset tuotteen kelpoisuudesta aiottuun käyttökohteeseen tilaajalle/rakennuttajalle hyväksyttämisen yhteydessä. Urakoitsijan tulee varmistaa jokaisen käyttämänsä rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CE-merkintä, kansallinen hyväksyntä ja

9 suunnitelmanmukaisuus ennen tuotteiden tilaamista/käyttämistä/kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Lisätietoja esim: www.rakennusteollisuus.fi www.teknologiateollisuus.fi http://www.pks-rava.fi/ hen Helpdesk 3.2.2. Hyväksyttämismenettely Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennusaikana sovittavan aikataulun mukaisesti rakennuttajalla kaikki toimittamansa laitteet ja materiaalit. Hyväksymistä varten urakoitsijan on toimitettava rakennuttajalle tarvittavat tuotetiedot. Ne käsittävät tuotteesta riippuen mm.: CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus tyyppihyväksyntäpäätös muu selvitys kelpoisuuden toteutumisesta. Sekä lopulliset mitoitusarvot seuraavista mm. laitteista: ilmankäsittelykoneet lämmöntalteenottolaitteet lämmönsiirtimet pumput tuottokäyrät, toimintapisteet, tehontarve ja hyötysuhteet kaikista pumpuista ja puhaltimista tehot, lämpötilat, nestevirrat sekä ilma- ja nestepuolen painehäviöt kaikista ilmankäsittelykoneiden pattereista äänitekniset tiedot puhaltimista, vedenjäähdytyskoneesta, lauhduttimista yms. laitteista valmiiksi pintakäsiteltyjen tuotteiden värisävyt (hyväksytetään arkkitehdillä) muista laitteista ja materiaaleista rakennusaikana tuotekohtaisesti sovittavassa laajuudessa lopulliset mitoitusarvot, huoltotiedot, mitta- ja painotiedot, sähkö- ja säätölaitetiedot sekä viranomaisten hyväksymistodistukset Pumpuista ja puhaltimista valitaan ko. valmistajan vaihtoehdoista mitoituspisteessä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella toimiva malli. Tyypiltään samankaltaiset tuotteet valitaan saman valmistajan tuotteista, jos LVI-suunnitelmassa ei ole muita vaatimuksia. Poikkeukset on esitettävä urakkatarjouksessa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat pumput, lämmönsiirtimet, ilmankäsittelykoneet, ilmanvaihdon huonelaitteet, vesikalusteet, yms. Sähkömoottorit on valittava siten, että moottorin ottama virta ei ylitä normaalikäytössä 80 % nimellisvirrasta. 3.2.3. Pumppujen mitoitusarvojen tarkistukset LVI-suunnitelmassa annetaan pumppujen mitoituksessa käytetyt painehäviöt putkistoihin liitettäville laitteille, kuten lämmöntalteenottopattereille jne. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmoitettava putkiurakoitsijalle ja rakennuttajalle ko. laitteiden lopulliset painehäviöt pumppujen mitoitusarvojen tarkistamista varten ennen pumppujen tilaamista. Laitteiden lopullisia painehäviöitä määriteltäessä on LTO- ja lauhdutuspiirien lämmönsiirtoneste huomioitava sen normaalilla käyttölämpötilalla.

10 Urakoitsija vastaa laitteen mitoitusarvojen mahdollisesti muuttuessa pumppujen suurentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. 3.2.4. Nimettyjen tuotteiden korvaaminen vastaavilla 3.2.5. Malliasennukset LVI-suunnitelmassa valmistajan tuotenimen tai -koodin avulla yksilöity tuote voidaan korvata vastaavalla, toisen valmistajan tuotteella vain rakennuttajan suostumuksella. Urakoitsijan on osoitettava vastaavuus ja hyväksytettävä ehdotus rakennuttajalla. Vastaavuuden (tuotteesta riippuen: tekniset ominaisuudet, mitat, ulkonäkö, käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat jne.) harkitsee rakennuttaja tuotekohtaisesti. Vastuu vaihdosta jää kuitenkin urakoitsijalle. Urakoitsijan on hyväksytettävä seuraavat malliasennukset ennen asennustöiden aloittamista: näkyviin jäävät asennukset päätelaitteiden asentaminen alakattoon kannakejärjestelmät 3.3. LISÄ- TAI MUUTOSTYÖTARJOUKSET Rakennuttajalle osoitetut lisä- ja muutostyötarjoukset (ks. urakkaohjelma) tulee eritellä seuraavasti: muutos- ja vertailuasiakirjojen numerot ja päiväykset muutokseen liittyvät, asiakirjakohtaiset määrälaskelmat muutos- ja vertailuasiakirjojen osalta asiakirjakohtaisesti eritelty, määrälaskelmiin perustuva lisätyö- ja/tai hyvityslaskelma muutostyötarjouksen loppusumma Muutos- tai lisätyötarjouksen tulee sisältää kaikki muutokseen liittyvät kustannukset. 3.4. VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan oma-aloitteisesti, että viranomaisten tarkastukset hoidetaan ajallaan ja vastaamaan niistä aiheutuvista kustannuksista (Ks. YSE 1998). Rakennuttajalle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastuksiin. 3.5. RAKENNUSAIKAISET ASIAKIRJAT 3.5.1. Asiakirjojen kopiointikustannukset Urakoitsija saa urakkaan liittyvistä, LVI-suunnittelijan laatimista suunnitteluasiakirjoista sähköisessä muodossa. Tarvittavat paperikuvat urakoitsija maksaa itse. Rakennusaikaiset muutoskuvat rakennuttaja kustantaa kaksi sarjaa urakoitsijoille. Urakoitsija kustantaa mahdollisen lisäkopioinnin, kaikkien laatimiensa asiakirjojen kopioinnin eri osapuolille sekä luovutusasiakirjojen kopioinnin. 3.5.2. Urakkaan sisältyvä asiakirjojen laatiminen Urakoitsija on velvollinen laatimaan sovittavan aikataulun mukaisesti viranomaisten, muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan tarvitsemat erikoispii-

11 rustukset yms. asiakirjat, jotka eivät sisälly urakoitsijalle sopimuksen mukaan toimitettaviin asiakirjoihin. Urakkaan sisältyy mm. seuraavien piirustuksien laatiminen: teknisten tilojen asennuspiirustukset (1:20) mittapiirustukset laitteiden alustoista ja luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittämisestä rakenteisiin vesikatolle sijoitettavien laitteiden (lauhdutimen, ulospuhallushajoittajien, huippuimureiden ym.) ja niiden kannatusrakenteiden asennuspiirustukset, kannatuspiirustukset teetettävä rakennesuunnittelijalla säätölaitepiirustukset urakkaan sisältyvistä säätölaitteista ja niiden johdotuksista tarvittavilta osin leikkauspiirustukset 3.5.3. Teknisten tilojen asennuspiirustukset Urakoitsijoiden laatimissa teknisten tilojen asennuspiirustuksissa esitetään mm. seuraavat asiat: laitteiden, putkistojen ja kanavistojen tarkat asennuspaikat laitemerkinnät huoltotilan tarpeet katkoviivoin laitteiden putkiliitosten paikat tarvittavat huoltotasot laitevalmistajien ilmoittamat laitteiden virtaustekniset suojaetäisyydet mm. säätöventtiileille, säätöpelleille, ilmavirran mittauksille, höyrykostuttimille jne. Urakoitsijat tekevät piirustukset yhteistyössä sopien keskenään tilankäytöstä sekä kanavistojen, putkistojen, kaapelikourujen yms. risteilyistä. Pohjapiirustuksien lisäksi tehdään tarpeellisista kohdista leikkauksia ja detaljipiirustuksia. Piirustukset laatinut urakoitsija hyväksyttää ne alustavasti rakennuttajalla, huolehtii sen jälkeen piirustuksien kierrättämisestä täydennyksiä varten muilla urakoitsijoilla, hyväksyttää valmiit piirustukset kaikilla osapuolilla ja kopioi ne sovittavan jakelun mukaisesti. Asennuspiirustukset laaditaan eri teknisistä tiloista seuraavasti: Ilmanvaihtokonehuoneet: IU laatii pohjapiirustuksen ja sitä täydentävät leikkaukset PU, SU, AU ja tarvittaessa myös muut urakoitsijat täydentävät piirustuksia 3.5.4. Rakennusaikaisten muutosten esittäminen suunnitelmissa LVI-suunnittelija laatii muutossuunnitteluasiakirjat kytkentöihin, mitoituksiin yms. vaikuttavista muutoksista, mutta ei lopullisten tuotevalintojen aiheuttamista muutoksista eikä pienehköistä, työmaalla sovittavista asennusteknisistä täsmennyksistä. Sellaiset LVI-suunnitelmissa esiintymättömät muutokset, joilla saattaa olla merkitystä rakennuksen tuleville käyttäjille, merkitään luovutusasiakirjoihin. Niitä ovat mm. lopulliset tuotetiedot, piiloon jäävien kanavien ja putkien sijoitusmuutokset sekä alakattojen yläpuolelle tms. paikkoihin piiloon jäävien sulku- ja linjasäätöventtiilien, säätöpeltien, puhdistusluukkujen yms. putkisto- ja kanavistovarusteiden todelliset paikat. Urakoitsijalla tulee olla työmaalla kaikista urakkaan liittyvistä LVI-suunnitteluasiakirjoista kopiosarja, johon urakoitsija merkitsee luovutusasiakirjoissa esitet-

12 tävät täsmennykset heti asentamisen jälkeen. Ajan tasalla oleva asiakirjasarja muutosmerkintöineen on pyydettäessä esitettävä rakennuttajalle. 3.6. LUOVUTUSASIAKIRJAT 3.6.1. Yleistä Urakoitsijan paperikopioina toimittamat luovutusasiakirjat sijoitetaan sisällysluettelolla ja välilehdillä varustettuina rengaskansioihin. Asiakirjojen ryhmittely kansioihin, niiden sisällysluettelot, kansioiden malli yms. luovutusasiakirjojen sisältöön ja ulkoasuun liittyvät asiat on hyväksytettävä ennakkoon rakennuttajalla. Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A4, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (lyhenne RakMK A4), määräyksiä ja ohjeita sekä RT 18-107 13 Toimitilakiinteistön huoltokirjan laadinta -kortissa esitettyjä ohjeita. 3.6.2. Suunnitteluasiakirjat 3.6.3. Konekortit Loppupiirustuksiin korjataan/täydennetään seuraavat kohdat: Asiakirjaluettelo täydennetään urakoitsijan laatimilla piirustuksilla (esim. konehuonekuvat) Otsikkotauluihin lisätään urakoitsijan logo Piirustuksista poistetaan muutosnuolet Piirustukset päivätään ja varustetaan merkinnällä LOPPUPIIRUSTUS Urakoitsija laatii viimeisimpään piirustussarjaan käsin (ns. punakynäversio) kohdissa "Rakennusaikaiset muutokset" ja "Laitteiden merkitseminen" selostetut täydennykset ja muutokset. Suunnittelija korjaa AutoCad-piirustuksiin kaikki yllämainitut korjaukset ja täsmennykset. Urakoitsija toimittaa logonsa suunnittelijalle dwg-formaatissa. Luovutusasiakirjoihin sisältyvistä CAD-piirustuksista suunnittelija toimittaa yhden sarjan digitaalimuodossa (dwg) CD-levylle talletettuna. LVI-suunnitelmaan sisältyvistä asiakirjoista ja muista tulosteista LVIsuunnittelija toimittaa urakoitsijan kustannuksella urakoitsijalle kaksi seläkkeillä varustettua paperikopiosarjaa liitettäviksi luovutusasiakirjoihin. Lisäksi suunnittelija toimittaa yhden sarjan em. tulosteista digitaalimuodossa (pdf) CDlevylle talletettuna. Yllämainituista luovutusasiakirjoista tulostetaan ja toimitetaan rakennuttajalle kaksi paperikopiosarjaa sijoitettuina rengaskansioihin sekä digitaalimuotoiset tallenteet. Urakoitsija toimittaa ja laatii atk-pohjaista ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirja) varten tarvittavat ns. konekorttitiedot LVI-laitteista. Huoltokirjakoordinaattori luovuttaa urakoitsijalle laitekohtaisen Excel-pohjaisen atk-listauksen tarvittavista tiedoista täydennettäväksi ja huoltokirjakoordinaattori siirtää urakoitsijalta saadut tiedot atk-järjestelmään. 3.6.4. Konedirektiivin mukainen dokumentointi Urakoitsijat toimittavat konedirektiivin mukaiset vaatimuksenmukaisuusvakuutukset.

13 3.6.5. Mittauspöytäkirjat ja hyväksyttämistodistukset Seuraavia asiakirjoja luovutetaan kaksi sarjaa sijoitettuina rengaskansioihin: viralliset hyväksymistodistukset, kuten paineastioiden katsastustodistukset, kaukolämmön toimittajan käyttöluvat jne. painekokeiden pöytäkirjat kohdan "Painekokeet" mukaisesti pöytäkirjat putkistojen huuhteluista, pesuista, suojattujen verkostojen suojauksen tasosta ja ilmanvaihtokanavistojen sisäpuolisesta puhdistuksesta säätö- ja mittauspöytäkirjat kohdan "Säädöt ja mittaukset" mukaisesti urakkaan kuuluvien säätölaitteiden viritys- ja asetusarvopöytäkirjat Seuraavat asiakirjat toimitetaan kansioihin viimeistään takuuaikana, ks. myös kohta "Säädöt ja mittaukset": pöytäkirjat lämmitys- ja LTO-verkostojen tarkistusmittauksista (puhtaus ja suojauksen taso, pakkasnesteverkostojen pitoisuustaso) pöytäkirjat lämmöntalteenottolaitteiden hyötysuhdemittauksista 3.6.6. Laminoidut käyttöpiirustukset Urakoitsija toimittaa ja kiinnittää ko. teknisten tilojen seinille rakennuttajan kanssa sovittaviin paikkoihin seuraavat piirustukset muoviin valonkestävästi laminoituina: jäähdytysjärjestelmän toimintakaavio (JU) ilmanvaihdon toimintakaavio (IU) 3.6.7. Sähkökytkentäkaaviot Urakkaan kuuluvista ryhmä- ja ohjauskeskuksista toimitetaan kolme sarjaa pääja piirikaavioita. Yksi sarja sijoitetaan ao. ryhmäkeskuksiin muovitaskussa, muut kaksi sähköurakoitsijan luovutuspiirustuskansioihin. 3.6.8. Käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija toimittaa urakkaan sisältyville laitteille suomen- ja ruotsinkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet, joista käyvät ilmi: määräajoin laitteille ja lämmönsiirtonesteille tehtävät tarkastukset ja huollot asetusarvojen seuranta sekä säätö-, varo- ja hälytystoimintojen kokeilu (mitä tarkistetaan tai kokeillaan ja miten) yksityiskohtaiset huolto- ja korjausohjeet toimenpiteistä, jotka käyttöhenkilökunta voi tehdä itse, esimerkiksi laakerien ja nivelien voitelu, puhaltimien kiilahihnojen vaihto jne. yksityiskohtaiset käyttö-ohjeet käyttöhenkilökunnalle ja tilojen käyttäjille (tilakohtaiset säätölaitteet, ilmanvaihdon ja valaistuksen lisäaikapainikkeet jne.) toimintaohjeet käyttöhenkilökunnalle poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle varaosaluettelot ja yhteystiedot varaosien toimittajista ohjeelliset käyttöikätavoitteet, kunnossapitojaksot ja -toimenpiteet Ohjeita luovutetaan kaksi sarjaa sijoitettuina rengaskansioihin. Ohjeiden pitää olla havainnolliset ja suomenkieliset. Valmistajien käsikirjoista liitetään ohjeisiin vain ko. laitteita koskevat sivut. Ohjeista luovutetaan yksi sarja ylläpidon hallintajärjestelmää / huoltokirjaa varten, mihin liitettävät käyttö- ja huolto-ohjeet luovutetaan myös tiedostomuodossa.

14 Käyttö- ja huolto-ohjeista luovutetaan lisäksi yksi sarja ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirja) varten paperimuotoisena, rengaskansioihin sijoitettuina. 3.6.9. Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot Urakoitsija toimittaa ja laatii atk-pohjaista ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirja) varten seuraavat dokumentit ja toimittaa ne nimetylle huoltokirjakoordinaattorillle sähköisessä muodossa: konekortit kohdassa kuvatun urakan Excel-konekortit täytettynä käyttö- ja huolto-ohjeet -kohdassa esitetyt dokumentit luovutuskansioluettelon kansiokohtaisilla sisällysluetteloilla varustettuna luettelot luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista toimittajaluettelo: tiedot luovutettavien laitteiden, työkalujen, vaihtosarjojen ja varaosien toimittajista yhteystietoineen takuuajan huoltosuunnitelma 3.7. LUOVUTUSTARVIKKEET Urakoitsijan on toimitettava erikoistyökalut, joita tarvitaan käyttöhenkilökunnan suorittamissa huolto- ja korjaustoimenpiteissä. Kaikille ilmankäsittelykoneiden suodattimille toimitetaan yksi täydellinen varasarja. Suodattimien on oltava pakkauksissa, joihin on merkitty niiden tyyppi ja erotusaste. Merkintöjen ja konekorttitietojen avulla eri laitteille on voitava valita oikeat suodattimet. Kaikille kiilahihnakäyttöisille koneille toimitetaan varahihnat. Niissä tulee olla nimilaput, joista selviää laite, johon hihna on tarkoitettu. Kiertopumpuille toimitetaan varasarjat (pumpun tiivisteet, juoksupyörä ja moottori valmiiksi asennettuina) laiteluettelon mukaisesti. Kaikista luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista laaditaan luettelo, johon merkitään luovutettavat tarvikkeet, niiden lukumäärä, tekniset tiedot ja laitteet, joihin ne on tarkoitettu. Luettelo varustettuna rakennuttajan kuittauksella liitetään urakoitsijan käyttö- ja huolto-ohjekansioihin. 3.8. KÄYTTÖHENKILÖKUNNAN KOULUTUS Urakoitsija järjestää käyttöhenkilökunnalle koulutuksen urakkaan sisältyvien järjestelmien ja laitteiden toiminnasta, käytöstä ja huollosta. Koulutusohjelma laaditaan yhteisesti rakennuttajan kanssa rakennusaikana. Koulutus käsittää sekä teoriaopetusta että käytännön harjoittelua, jossa perehdytään laitteiden käyttöön ja huoltoon. Koulutus järjestetään tarvittaessa useassa jaksossa, osaksi jo asennusaikana. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on oltavat valmiit koulutusta aloitettaessa. Koulutukseen on varattava aikaa seuraavasti: ilmanvaihtourakka 1 työpäivä jäähdytysurakka 1 työpäivä 3.9. TAKUUAJAN KORJAUKSET JA HUOLTO 3.9.1. Yleistä Takuuehdot ja takuuajan pituus ilmenevät urakkaohjelmasta. (Mikäli muita velvoitteita ei ole, takuuajan pituus on 2 vuotta ja takuuehdot YSE 1998:n mukaiset.)

15 YSE 1998:n mukaisesti urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan kaikki takuuaikana ilmenevät virheet ja puutteet. Takuuaikana urakkaan sisältyvät takuuehtojen mukaisten korjausten lisäksi kohdassa "Takuuajan huolto" luetellut huoltotoimenpiteet. Kaikki takuuaikana suoritettaviin korjaus- ja huoltotöihin liittyvät kustannukset, kuten matka- ja lähetyskulut, sisältyvät urakkaan. Urakoitsijan on otettava yhteys laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ennen korjaus- ja huoltotöiden aloittamista. Käynnistä on luovutettava raportti, josta käy ilmi korjatut tai huolletut laitteet, yksilöity kuvaus niille suoritetuista toimenpiteistä sekä käytetyt varaosat ja tarvikkeet. Raporttiin on saatava käyttöhenkilökunnan edustajan kuittaus. Kuitatusta raportista liitetään kopio huoltokirjakansioon. 3.9.2. Takuuajan huolto Urakoitsijan on suoritettava takuuaikana kaikki suosituksiensa sekä urakkaan sisältyvien laitteiden valmistajien suosituksien mukaiset määräaikaiset huoltotoimenpiteet. Huollon tulee käsittää vähintään seuraavaa: Kaksi kertaa vuodessa: kiilahihnakäyttöjen tarkastus, kiristys ja tarvittaessa hihnojen vaihto puhaltimien, pumppujen, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus sekä tarvittaessa voitelu, huolto tai korjaus urakkaan sisältyvien säätö- ja valvontalaitteiden toiminnan ja asetusarvojen tarkistus sekä tarvittaessa huolto tai korjaus ilmanvaihdon suodattimien puhtauden tarkistus ja ilmoitus käyttöhenkilökunnalle niiden vaihdon tarpeesta; vaihdon tekee käyttöhenkilökunta jäähdytyslaitteiden määräaikaishuolto Kerran vuodessa: pumppujen, säiliöiden yms. käynnistys-, pysäytys- ja hälytysrajojen tarkistus ja tarvittaessa korjaus pumppujen, putkistoliitosten ja venttiilien tiivisteiden tarkistus ja tarvittaessa korjaus; vesikalusteiden tiivisteiden vaihdon suorittaa kuitenkin käyttöhenkilökunta putkistojen roskasuodattimien puhdistus vesi- ja pakkasnestejärjestelmien puhtaus ja pakkasneste- ja korroosionsuoja-aineiden pitoisuuksien mittaus ja tarvittaessa po. aineiden lisäys verkostoon, varmistettava että lisätäyttö suoritetaan samalla nesteellä, mitä verkostossa on, tai nestevalmistajan varmistamalla vastaavalla nesteellä. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltojen väli on 4...8 kuukautta. Viimeinen huoltokäynti on suoritettava aikaisintaan 1½ kuukautta ennen takuuajan päättymistä. Huoltotöissä tarvittavat voiteluaineet, tiivisteet yms. kuuluvat urakkaan. Urakoitsija tekee takuuajan huolloista suunnitelman, missä tulee käydä ilmi vähintään: kohteen nimi ja vastuullisen yrityksen nimi sekä tieto siitä mitä urakkaa ko. dokumentti koskee takuuaikaisten töiden vastuuhenkilö ja hänen yhteystietonsa

16 takuuaikaisten huoltojen tehtäväkuvaus sisältäen: huollettavat järjestelmät ja laitteet, takuuajan huoltojen yhteydessä tehtävät toimenpiteet sekä tehtävien toimenpiteiden ajankohdat Tehdyt takuuajan toimenpiteet dokumentoidaan. Takuuajan huolloista esitetään tehdyt toimenpiteet, toteutusajankohta, tekijä, muut tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Toimenpideraportti tai kopio liitetään huoltokirjakansioon.

17 4. ASENNUSTEKNISIÄ VAATIMUKSIA 4.1. AKUSTISET VAATIMUKSET 4.1.1. Yleistä Huonetyyppikohtaiset äänitasovaatimukset D 2:n liitteenä olevassa sisäilmaston mitoitusarvotaulukossa. Luetteloon sisältymättömissä huoneissa käytetään vastaavien tilojen arvoja. Laiteluettelossa on esitetty laitekohtaiset suurimmat sallitut äänen tehotasot sekä laitteiden vaimentimien vaimennusarvot. Näillä arvoilla tilakohtaiset äänivaatimukset toteutuvat. Urakoitsija vastaa, että sallittuja äänitasoja ei ylitetä laitteiden toimiessa suurimmalla teholla (poikkeukset on mainittu LVI-laiteluettelossa). Urakoitsijan on ennen asennustöitä tarkistettava suunnitelmissa esitetyt äänenvaimennusratkaisut laitteiden todellisten ääniteknisten ominaisuuksien mukaan ja vastattava mahdollisten muutosten aiheuttamista kustannuksista. Suunnitelmiin tehtävät muutokset on hyväksytettävä rakennuttajalla. 4.1.2. Tärinän ja runkoäänen eristäminen 4.1.3. Puhaltimet Kaikki laitteet, joissa on pyöriviä, jaksottain toimivia tai muuten runkoääntä aiheuttavia osia, on asennettava oikein mitoitettujen tärinäneristimien varaan siten, että laitteiden ja rakennuksen rungon välillä ei ole mitään jäykkää yhteyttä. Puhaltimien, joissa on eteenpäin kaartuvat siivet, toimintapiste on suurinta hyötysuhdetta osoittavan linjan kohdalla tai sen alapuolella. Koteloitujen ilmankäsittelykoneiden kotelon sisällä puhaltimen tulee olla erotettu vaimentimin kotelon rungosta. Puhaltimissa käytetään yleensä muovitettuja kangasliittimiä. Liittimien valinnassa on otettava huomioon kanavassa vallitseva paine. 4.2. LAITTEIDEN MERKINNÄT 4.2.1. Ohjaus- ja valvontalaitteiden tekstit Ohjaus- ja valvontalaitteiden yms. käyttö- ja huoltohenkilökunnalle tarkoitettujen tekstien tulee olla suomenkieliset. Yksikköjen tulee olla SI-järjestelmän mukaiset. 4.2.2. Rakennusaikaiset merkinnät Kaikki tunnuskilvillä varustettavat laitteet merkitään välittömästi asentamisen jälkeen väliaikaisin merkinnöin, joista käyvät ilmi laitteiden tunnukset ja asennuspäivämäärät. Urakoitsijan on huolehdittava, että po. merkinnät säilyvät kunnes tunnuskilvet on asennettu ja poistettava ne ja kaikki muut väliaikaiset merkinnät sen jälkeen. 4.2.3. Laitteiden tunnuskilvet Kaikki LVI-laiteluettelossa esiintyvät laitteet, ohjauskeskukset, säätölaitteet, tuntoelimet yms. koodatut laitteet varustetaan tunnuskilvillä.

18 4.2.4. Konekilvet Tunnuskilpiin merkitään LVI-laiteluettelon mukainen tunnus, laitteen nimi sekä käyttötarkoitus tai palvelualue. Tunnuskilvet tehdään valkoisesta kerrosmuovista, jolle kaiverrettava teksti näkyy mustana. Tekstin korkeus on noin 10 mm. Kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla laitteeseen tai laitteen viereen, tarvittaessa erilliselle alustalle. Säiliöissä, pumpuissa, lämmönsiirtimissä, ilmankäsittelykoneissa ym. laitteissa tulee olla tunnuskilpien lisäksi konekilpi, josta käy ilmi valmistaja (ja maahantuoja), valmistusvuosi, tekniset arvot sekä tyyppimerkintä, jonka perusteella laitteen tiedot ovat löydettävissä valmistajan luetteloista. Konekilvissä käytetään laitteiden todellisia teknisiä arvoja, jos ne poikkeavat suunnitteluarvoista. Konekilvet on kiinnitettävä siten, että ne jäävät eristeiden päälle. 4.2.5. Putkijohtojen merkinnät Putkijohdot merkitään SFS-standardin 3701 mukaisesti virtausnuoliteipein, joiden väri ja teksti osoittavat verkoston käyttötarkoituksen tai palvelualueen, esimerkiksi: Ventilation, värme, framledning Teippejä liimataan putkiin siten, että ne voidaan tunnistaa vaivatta. Niitä tulee olla esimerkiksi teknisissä tiloissa, kellarikäytävillä yms. paikoissa noin 5 m välein, venttiilien vieressä, seinälävistyksien molemmin puolin, putkiroilojen huoltotasoilla, kaikkien tarkastusluukkujen kohdalla jne. 4.2.6. Ilmanvaihtokanavien merkitseminen Ilmanvaihtokanavat merkitään vastaavin tunnuskilvin kuin laitteet. Kilpiin kaiverretaan kanavan käyttötarkoitus, ilmanvaihtokoneen laiteluettelotunnus sekä palvelualue, esimerkiksi: Tilluft, 301TK, Östra zonen. Kilpiä kiinnitetään pääkanaviin kaikkiin tunnistettavuuden edellyttämiin paikkoihin, kuten konehuoneista ja hormeista lähteviin kanaviin, vaakakanaviin noin 20 m välein, ilmanvaihtokuilujen huoltotasoilla, kaikkien tarkastusluukkujen kohdalle jne. 4.2.7. Kertasäätölaitteiden ja mittauspisteiden merkinnät Urakoitsija merkitsee kaikki piirustuksissa ilman yksilöllistä tunnusta olevat kertasäätöventtiilit ja ilmanvaihdon säätö- ja palopellit yms. kertasäätölaitteet sekä ilmavirran mittauspisteet rakennuttajan kanssa sovittavan tunnusjärjestelmän mukaisesti. Urakoitsija lisää tunnukset myös luovutuspiirustuksiin. Em. kohteet varustetaan hyväksytysti suoritetun säätötyön jälkeen tunnusmerkinnöin, joista ilmenevät yksilölliset laitetunnukset ja säätöarvot. Ilmanvaihdon osalta merkinnöissä tulee olla myös ilmavirta ja mitattu paine-ero. Kertasäätöventtiilien merkitsemiseen käytetään läpinäkyvästä muovista valmistettuja, avattavia koteloita. Niiden sisään sijoitetaan konekirjoitetut merkintätiedot. Kotelot kiinnitetään venttiileihin ketjulla tai ohuella nippusiteellä. Ilmanvaihdon kertasäätölaitteiden ja ilmavirran mittauspisteiden merkinnöissä voidaan käyttää myös kanavistoon kiinnitettäviä tarroja. 4.2.8. Pakkasnesteverkostojen merkinnät Verkoston täyttökohta varustetaan kerrosmuovista valmistetulla tunnuskilvellä, johon kaiverretaan seuraava teksti:

19 PAKKASNESTEJÄRJESTELMÄ (Järjestelmätunnus, palvelualue) Tilavuus: dm 3 Pitoisuus: tilavuus-% Nesteen kauppanimi: Nesteen runkoaine: Pakkasenkestävyys: C Seossuhde tarkistettava: välein Puhtaus ja korroosion kesto tarkistettava: välein 4.2.9. Muut merkinnät 4.3. PAINEKOKEET 4.3.1. Yleistä Täyttöastian neste ja sen pakkaskesto on oltava sama kuin verkoston neste. Alaslaskettujen kattojen yläpuolelle jäävät puhdistusluukut, sulku- ja kertasäätöventtiilit, säätölaitteet ymv. laitteet merkitään kattoon tai seinän yläosaan kiinnitettävällä pienehköllä kerrosmuoviin kaiverretulla laatalla. Merkintätapa on hyväksytettävä tilakohtaisesti rakennuttajalla. Urakoitsija toimittaa merkintäkilvet. Asennus sisältyy rakennusurakkaan. Painekokeiden suoritus sekä niissä tarvittavat apu- ja mittalaitteet sisältyvät urakkaan. Painekokeet tehdään rakennuttajan valvomana ja niille tulee saada rakennuttajan hyväksyntä. Piiloon jäävät putkistot ja kanavistot koepainetaan ennen peittämistä. Urakoitsija laatii rakennuttajalle painekokeista pöytäkirjat. Putkistojen osalta pöytäkirjassa esitetään: mittausajankohta urakoitsija mittaaja mitattava verkosto-osuus koepaine hyväksyjän allekirjoitus Ilmanvaihdon painekokeiden pöytäkirjat tehdään rakennusvalvontaviranomaisten ohjeiden mukaisesti. 4.3.2. Lämmitys-, lämmöntalteenotto- ja käyttövesiputkistot Painekokeet tehdään yleensä vedellä. Pakkasen estäessä veden käytön se voidaan korvata pakkasnesteliuoksella (ei kuitenkaan käyttövesiverkostossa). Tässä tapauksessa putkisto huuhdellaan huolellisesti vedellä heti kokeen jälkeen. Lämmönsiirtoputkistojen painekoe tulee ajoittaa siten, että putkisto voidaan heti kokeen jälkeen huuhdella, puhdistaa ja täyttää lopullisella lämmönsiirtonesteellä. Pakkasnesteliuos on jätettä, jonka poistaminen on suoritettava ao. määräysten mukaan.

20 Kaukolämpöputkistojen painekokeet tehdään lämmöntoimittajan ohjeiden mukaan. Painekoeaika on kaksi tuntia. Käytettävät paineet eri verkostojen ylimmissä osissa ovat: lämmitys (IV-piirit) 0,6 MPa jäähdytys 0,6 MPa lämmöntalteenotto 1,0 MPa käyttövesi 1,0 MPa Koepaine on kuitenkin valittava siten, että se ei ylitä verkostoon liitettyjen laitteiden suunnittelupainetta. Laitteet, joilla on muuta järjestelmää alhaisemmat rakennepaineet, erotetaan pois koepaineen ajaksi (esimerkiksi neulaputkesta tehdyt lämmöntalteenottopatterit). 4.4. Putkistojen huuhtelu ja puhdistus 4.4.1. Yleistä Urakoitsija laatii suunnitelman verkostojen huuhtelusta ja puhdistuksesta pesuaineella sekä hyväksyttää sen rakennuttajalla tai hänen edustajallaan ennen töiden aloittamista. Verkostojen huuhtelu ja puhdistus tehdään rakennuttajan valvomana ja niille on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Huuhtelu ja puhdistus on pyrittävä suorittamaan nopeasti ja pienellä vesimäärällä (n. 2-3 x verkoston tilavuus), jotta vältytään turhalta korroosiolta. Erityisesti on vältettävä kastuneen verkoston pitämistä tyhjänä. Putkistohuuhtelussa poistetaan suurempikokoiset epäpuhtaudet putken sisältä ja putkiston pesussa poistetaan hienompijakoinen aines, rasvat yms. pesuaineen avulla. Putkiston pesu tehdään silloin, kun putkistoihin tai niiden varusteisiin on todettu jäävän sellaisia epäpuhtauksia, joita ei voida poistaa vesihuuhtelun avulla. Kaikki rakennusaikaiseen käyttöön otettavat uusien verkostojen osat on huuhdeltava tai puhdistettava ennen käyttöönottoa. Lopullisten verkostosuodattimien on oltava asennettuina ennen näiden verkosto-osien käyttöönottoa. Mikäli verkostoja otetaan käyttöön useassa osassa, on kukin verkosto-osa puhdistettava erikseen ennen pääverkostoon liittämistä. 4.4.2. Huuhtelu- ja puhdistussuunnitelma Verkostojen puhdistus - ja huuhtelusuunnitelmassa tulee esittää mm. seuraavaa (kuvaus on ohjeellinen): - Huuhdeltavat putkiverkostot tai niiden osat ja huuhtelun ja pesun ajankohta - Huuhteluyhteiden määrä ja sijoitus. Putkiverkostossa tulee olla riittävä määrä huuhteluyhteitä (huuhteluveden syöttöä ja poisottoa varten) huomioiden riittävä virtausnopeus (yli 2,0 m/s putkessa) ja sen todentaminen huuhtelun aikana. - Ennen huuhtelua kaikki kertasäätö- ja säätöventtiilit sekä patteriventtiilien yms. esisäädöt asetellaan täysin auki -asentoon - Verkostojen huuhtelun ja puhdistuksen ajaksi tulee herkästi likaantuvat varusteet ja laitteet, kuten jäähdytyspalkit, magneettiventtiilit ymv., kytkeä pois verkostosta sulkemalla venttiilit - Huuhtelu aloitetaan verkoston yläosasta edeten verkostoa alaspäin ja mieluiten myös virtaussuuntaa kääntämällä

21 - Kerroksissa huuhdellaan ensin runkoputket ja tämän jälkeen kytkentäjohdot ja laitteet - Seuraavaksi huuhdellaan pystynousut - Tämän jälkeen huuhdellaan alimman kerroksen runkoputkistot ja lopuksi kytkentäjohdot ja laitteet - Seuraavaksi puhdistetaan verkostojen kaikki roskasuodattimet ja sivuvirtasuodattimiin vaihdetaan puhtaat suodatinpatruunat - Huuhtelun lopuksi otetaan näyte huuhteluvedestä analysoitavaksi jatkotoimenpiteitä varten - Huuhteluvesinäytteen perusteella arvioidaan huuhtelun onnistuminen tai sen uusimisen tai putkiston pesun tarve jatkotoimenpiteenä (käyttövesiputkistoja ei yleensä pestä) - Mikäli putkisto pestään huuhtelun jälkeen, pesun aikana puhdistettavaan verkostoon lisätään tarkoitukseen soveltuvaa pesuainetta ja pesutulosta seurataan ottamalla näytteitä pesuliuoksesta - Verkoston pesun jälkeen putket huuhdellaan vedellä pesuainejäämien yms. poistamiseksi - Hyväksytyn huuhtelun tai puhdistuksen jälkeen putkisto täytetään välittömästi lopullisella lämmönsiirtonesteellä tai vedellä sekä tarkistetaan painetaso ja ilmataan huolellisesti - Käytetyn huuhteluveden määrä kirjataan - Huuhteluista pidetään pöytäkirjaa, joka liitetään luovutusdokumentteihin. Verkostojen huuhtelun ja puhdistuksen onnistumisessa arvioidaan seuraavia kriteereitä huuhteluveden näytteestä: - Aistinvarainen havainto, ei havaittavaa väriä, sakkaa yms. - Suodattimien puhtaus - Huuhteluvedessä ei saa olla öljyjä tai rasvoja - Nesteen sähkönjohtavuus enintään käyttöveden taso + 10 ms/m - PH-arvo käyttöveden taso + 1 - Liuenneiden metallien (Cu ja Fe) pitoisuus normaalitasoa 4.4.3. Lämmitys-, jäähdytys- ja talteenottoverkostojen huuhtelu Verkostot huuhdellaan kohdassa 4.4.2 kuvatulla tavalla ja pääsääntöisesti käyttövedellä (poikkeustapauksissa paineilmalla). Tarvittavat huuhteluyhteet sisältyvät urakkaan. Verkostohuuhtelut tehdään kohdan 4.4.2 mukaan putkistolle tai sen osuudelle siten, että suurimmassa putkessa saavutetaan putken virtausnopeudeksi vähintään 2,0 m/s. Huuhteluvesimäärä todennetaan vesimittarin avulla. Virtausnopeuden kasvattamiseksi ja kaikkien verkoston haarojen riittävän huuhtelun varmistamiseksi verkostot jaetaan huuhtelua suoritettaessa sulkuventtiilien avulla osiin. 4.4.4. Lämmitys-, jäähdytys- ja talteenottoverkostojen puhdistus rasvoista, pintaruosteesta ym. epäpuhtauksista Alla kuvattu putkistojen pesu soveltuu sekä uusille että vanhoille saneeratteville verkostoille ja se tehdään, mikäli huuhtelun yhteydessä otettu huuhteluvesinäyte ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Ennen pesua suoritetaan huuhtelu tai muu mekaaninen puhdistus kohdan 4.4.2 mukaan. Kiertopiirien säätöarvot asetellaan esisäätöarvoihin sekä lukitaan kaikki verkostossa olevat säätö- ja magneettiventtiilit auki ja irrotetaan termostaatit, millä varmistetaan virtaamien kiertäminen kaikissa kiertopiireissä Varmistetaan, että käytettävä pesuaine soveltuu verkostoon eikä se vahingoita sitä tai sen osia (esim. tiivisteet, suodattimet yms.). Käytettävän pesunesteen

22 tulee olla vähävaahtoista ja sen puhdistusteho ja pitoisuus pitää olla mitattavissa. Käyttöturvallisuutta ja tiivistemateriaalien kestoa ajatellen pesuliuoksen ph pitää olla lähes (±2) käyttöveden tasolla. Mahdolliset puhdistustyön jälkeiset pesuainejäämät eivät saa olla haitallisia verkoston materiaaleille. Pesujäte pitää voida laskea viemäriin jätevesilain mukaisesti. Verkoston tilavuus määritetään oikean pesuaineen annostelun vuoksi. kiertopumpun käydessä verkostoon pumpataan pesuainetta ja mittauksin varmistetaan pesuaineen tasainen pitoisuus verkoston kaikissa osissa. Pesuaineen annetaan (annostelusta ja lämpötilasta riippuen) kiertää verkostossa vähintään 1-3 vrk, lämpösuositus +40 C. Verkoston riittävästä valvonnasta puhdistuksen aikana on huolehdittava. Varmistetaan pesuaineen valmistajan ohjeen mukaisin mittauksin epäpuhtauksien liukeneminen. Puhdistuksen jälkeen verkosto huuhdellaan laimennushuuhteluna siten, että verkoston paine säilyy normaalina. Huuhtelua jatketaan kunnes veden johtokyky ja ph ovat verkoston kaikissa osissa lähes käyttöveden tasolla (max käyttövesi + 10 ms/m ja ph + 1) ja huuhteluvesi on kirkasta ja vaahtoamatonta. Tarvittaessa lisäohjeet pesuaineen valmistajalta. Paisunta-astiat huuhdellaan erikseen. Tarkistetaan mahdollisten suodattimien ja sihtien puhtaus. Varmistetaan putkiston tiiveys ja suoritetaan ilmaus. Verkoston korroosiosuojaus tai pakkasnestetäyttö tehdään välittömästi hyväksytyn huuhtelutuloksen jälkeen. Käytetty pesuaine ja sen määrä, huuhteluveden määrä, työvaiheet sekä mittaustulokset kirjataan työkorttiin. Näyte kiertovedestä talletetaan. 4.4.5. Lämmitys- ja jäähdytysvesiverkostojen korroosiosuojaus Ennen verkoston suojausta tulee varmistaa verkoston puhtaus kohdan 4.4.2 mukaan. Verkoston kiertovedestä otetaan näyte ja analyysin perusteella urakoitsija laatii suojaussuunnitelman verkostojen korroosiosuojauksesta ja hyväksyttää sen rakennuttajalla tai hänen edustajallaan ennen töiden aloittamista. Käytettävän korroosionestoaineen pitää olla LVI-talotekniikan vaatimuksia vastaava rakenne- ja tiivistemateriaalien sekä käyttöturvallisuuden osalta. Korroosiosuojauksen taso suojattaville metalleille pitää olla mitattavissa. Korroosionestoaine lisätään verkostoon välittömästi verkoston huuhtelun jälkeen. Lisäyksen jälkeen tarkistetaan verkoston painetaso ja suoritetaan ilmaus. Käytetty suojausaine ja sen määrä sekä mittaustulokset kirjataan työkorttiin. Näyte kiertovedestä talletetaan. Työkorttiin sekä verkoston välittömään läheisyyteen kirjataan - verkoston tunnistetiedot - tiedot korroosionestoaineesta - nesteen kunnossapidosta vastaava. Ensimmäinen suojaustason mittaus suoritetaan kaksi kuukautta täytöstä. Analyysin perusteella täydennetään suojausta, mikäli reagoimatonta suojaainetta on valmistajan vaatimusta vähemmän. 4.4.6. Pakkasnesteverkoston täyttö Ennen verkoston suojausta tulee varmistaa verkoston puhtaus kohdan 4.4.2 mukaan. Yleensä pelkkä vesihuuhtelu ei ole riittävä puhdistustoimenpide, vaan putkisto pestään pesuaineella. Puhdistuksen jälkeen verkoston kiertovedestä

23 otetaan näyte ja analyysin perusteella urakoitsija laatii suojaussuunnitelman verkostojen korroosiosuojauksesta ja hyväksyttää sen rakennuttajalla tai hänen edustajallaan ennen töiden aloittamista. Pakkasneste lisätään välittömästi hyväksytyn huuhtelun tai puhdistuksen jälkeen. Käytettävän etyleeniglykoli-pohjaisen pakkasnesteen tulee olla teollisesti valmistettua ja lisäaineistettua siten, että LVI-talotekniikan asettamat vaatimukset korroosiosuojauksesta, vuotamattomuudesta, käyttöturvallisuudesta ja käyttöiästä täyttyvät. Pakkasnesteen korroosiosuojauksen tason ja pakkaskeston pitää olla mitattavissa. Säädetään liuosväkevyys vaadittuun arvoon (pakkaskesto ±2 C) tasaisesti verkostoon. Tasoittumista seurataan mittauksilla. Täyttöastia täytetään valmiilla seoksella. Käytetty pakkasneste, verkoston tilavuus, työvaiheet sekä mittaustulokset kirjataan työkorttiin. Näyte kiertovedestä talletetaan. Työkorttiin sekä verkoston välittömään läheisyyteen kirjataan - verkoston tunnistetiedot - tiedot pakkasnesteestä - nesteen kunnossapidosta vastaava. Kahden viikon sekä kahden kuukauden jälkeen mitataan nesteen pakkaskesto sekä korroosionsuojaustaso valmistajan ohjeen mukaisesti. 4.5. Ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset 4.5.1. Ilmakanavien puhdistettavuus Kanavistot tulee toteuttaa siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Puhdistusluukkujen ohjeelliset paikat on esitetty suunnitelmissa. Luukkujen lopulliset paikat määräytyvät asennustöiden mukaan. Puhdistusluukkujen avattavuus on todennettava asennustyön aikana (kaikkien urakoitsijoiden asennusten jälkeen). Ulkoilma- ja poistoilmakammiot varustetaan saranoiduilla huolto-ovilla. Huoltooven minimimitat ovat 500 x 1000 mm. 4.5.2. Kanavien ja tarvikkeiden valmistus Kanavien ja kanavaosien valmistuksessa noudatetaan Sisäilmastoluokitus 2008:n luokkaa M1. 4.5.3. Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla Kanavat ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle riittävän monessa erässä siten, että ne voidaan välittömästi siirtää joko suoraan asennuspaikalle tai välivarastoon. Kanavat säilytetään työmaalla katetussa välivarastossa tulpattuina umpitulpilla siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuolelta tulevalle lialle. Pienet kanavanosat ja päätelaitteet kuljetetaan ja säilytetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa suojattuna sateelta ja pölyltä. 4.5.4. Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimeksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia käyttäen.

24 Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti. Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ennen niiden liittämistä ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneet pidetään suljettuna luukut ja pellit kiinni koko asennustyön ajan. Kaikki kanavat ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on pidettävä suojattuina koko rakentamisen ajan. Suojattavia laitteita ovat: huonetilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet kiertoilmakoneet (saa asentaa vasta pölyävien rakennustöiden jälkeen) tulo- ja poistoilmakoneet. Koneet on säilytettävä ulkoilma- ja palopellit sekä huoltoluukut suljettuna (Koneita ei käytetä varastoina). Suojaukset saadaan poistaa vasta suoritetun siivouksen jälkeen vastaavan mestarin ja valvojan luvalla, kun on varmistettu, ettei ko. tiloissa enää tehdä pölyäviä töitä. Jos näissä tiloissa kuitenkin joudutaan suorittamaan pölyäviä töitä myöhemmin, on huonelaitteet suojattava uudelleen. Mikäli työmaalla on puhdistamattomia tai suojaamattomia kanavia tai tarvikkeita, on ne poistettava työmaalta tai puhdistettava hyväksyttävästi. 4.5.5. Kanavavarusteet ja päätelaitteet 4.5.6. Tarkastukset 4.5.7. Puhdistus Kanavavarusteina ja päätelaitteina käytetään ensisijaisesti puhtausluokiteltuja laitteita ja komponentteja, katso Sisäilmastoluokitus 2008. Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein asennustyön edetessä sekä vastaanoton yhteydessä toimintakokeissa ja lopputarkastuksissa. Jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava hyväksyttävästi. Vastaavasti toimimattomat puhdistusluukut on korjattava. Luovutusvalmiin ilmanvaihtokanaviston sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla enintään 0,7 g/m 2 (P1) tai 2,5 g/m 2 (P2) suodatinmenetelmällä mitattuna. Puhtaus todetaan ensisijaisesti näköhavaintoon perustuen. Mikäli näköhavaintojen perusteella ei kanaviston puhtaudesta päästä yksimielisyyteen, suoritetaan mittaus. Tällaisessa tapauksessa otetaan vähintään 5 kpl näytteitä jokaisen kerroksen tai rakennusosan kanavistosta, jotka analysoidaan. Näytteiden ottokohdat valitaan satunnaisesti. Kanavisto todetaan puhtaaksi, mikäli otetuista näytteistä vähintään 80 % alittaa rajan 0,7 g/m 2 (2,5 g/m 2 puhtausluokassa P2). Rajan ylittäneistä näytteistä vai 5 % sallitaan 50 % ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää rajan 3 kertaisesti on puhdistus suoritettava. Jos kaikki ylitykset liittyvät tiettyyn kerrokseen tai alueeseen, voidaan puhdistus kohdistaa vain tälle alueelle. Mikäli kanavisto on likainen, maksaa urakoitsija mittauskustannukset ja vastaavasti mikäli kanavisto on puhdas, maksaa rakennuttaja mittauskustannukset. Kanaviston ja ilmastointikoneiden puhdistus tulee suorittaa siihen erikoistuneen yrityksen toimesta, käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoiskalustoa. Puhdistus tehdään rakennuttajan hyväksymällä menetelmällä, esimerkiksi

25 harjausmenetelmä, poistoilma on suodatettava. Puhdistus tehdään loppusiivouksen jälkeen. Puhdistus tehdään kohdassa Tarkastukset esitetyille kanaville sekä kaikille tuloilmarunko- ja haarakanaville. 5. SÄÄDÖT JA MITTAUKSET 5.1. YLEISTÄ Urakoitsija hankkii säädöissä ja mittauksissa tarvittavat mittalaitteet sekä laatii mittauksista pöytäkirjat. Säädöt ja mittaukset tehdään rakennuttajan valvomana ja työlle on saatava rakennuttajan hyväksyntä. 5.2. VESIVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS 5.2.1. Yleistä vesivirtojen säädöistä Säätötyö voidaan aloittaa, kun verkostot on kytketty, huuhdeltu, täytetty ja ilmattu. LVI-suunnitelmissa on esitetty vesivirrat ja vesivirtoja vastaavat paine-erot. Lasketut säätöarvot asetellaan venttiileihin ja vesivirrat mitataan seuraavassa esitetyllä tavalla. Urakoitsija tarkistaa lämmitysverkostojen säädöt seuraavana talvena, riippumatta takuuajan pituudesta, ja tekee säätöihin tarvittavat korjaukset vaadittujen huonelämpötilojen saavuttamiseksi. 5.2.2. Ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytysverkostojen säätö 1. Linjasäätöventtiileihin asetellaan lasketut, alustavat säätöarvot. Turhia kuristuksia on vältettävä. 2. Lukitaan kaikki verkostossa olevat säätö- ja magneettiventtiilit täysin auki. 3. Mitataan verkoston kaikkien linjasäätöventtiilien vesivirrat ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan (alustavat mittausarvot vaihtoehtoisesti piirustuksiin). Ensimmäisellä kierroksella ei vielä muuteta säätöarvoja. 4. Muutetaan tarvittaessa mittaustulosten perusteella linjasäätöventtiilien säätöarvoja yhtäaikaisesti koko verkostossa. 5. Toistetaan vaiheita 4 ja 5 kunnes saavutetaan LVI-suunnitelmassa esitetyt linjasäätöventtiilien vesivirrat. 6. Verkostoissa, joissa käytetään taajuusmuuttajaohjattuja pumppuja, kokonaisvesivirtaa ei saa kuristaa linjasäätöventtiileillä vaan pumpun pyörimisnopeutta muuttamalla. 5.2.3. Lämmöntalteenottoverkoston säätö 1. Ohjataan 2- tai 3-tieventtiili täysin auki ja säädetään linjasäätöventtiilin avulla verkoston nestevirta suunnitelman mukaiseen arvoon. 2. Ohjataan 2- tai 3-tieventtiili ohitusasentoon ja säädetään patterin ohivirtauksessa olevan linjasäätöventtiilin avulla ohivirtaus samaksi kuin kohdassa 1. 3. Mitataan linjasäätöventtiilien paine-erot ja nestevirrat. Lukitaan venttiilit ja kirjataan säätöarvot. 5.3. ILMAVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS Vanhat kanavistot säädetään ilmanvaihdon remonttialueella.

26 Ilmavirtojen säätötyön aloittaminen edellyttää, että pölyä aiheuttavat työt rakennuksessa on tehty ja että tilat on puhdistettu pölystä. Säätöä suoritettaessa rakennuksen ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni. Ilmankäsittelykoneiden, ulkoilmakammioiden ja kanavistojen tulee olla puhdistettu sisäpuolelta pölystä ja ilmanvaihtokoneissa tulee olla suodattimet. Säätötyö tehdään seuraavasti: 1. Mittauksia varten ilmankäsittelykoneiden suodattimien otsapinnasta peitetään osa siten, että suodattimien painehäviöt vastaavat LVI-laiteluettelossa 50 %:sti likaantuneille suodattimille ilmoitettuja painehäviöitä. Painehäviö mitataan koneen oman mittarin tai erillisen manometrin avulla. 2. Ilmankäsittelykoneet asetetaan täydelle ilmavirralle ja sisäänpuhalluslämpötila säädetään normaaliksi. 3. Kanaviston ja huonelaitteiden kertasäätölaitteet asetellaan alustaviin arvoihin siten, että niiden kuristus pienenee kanaviston loppupäähän päin. Kauimmaisten kertasäätölaitteiden tulee olla alustavassa säädössä auki. 4. Mitataan kanaviston kaikkien kertasäätölaitteiden, mittauspisteiden ja huonelaitteiden ilmavirrat ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan (alustavat arvot vaihtoehtoisesti piirustuksiin). Ensimmäisellä kierroksella ei vielä muuteta säätöarvoja. 5. Säädetään mittaustulosten perusteella runkokanavien kertasäätölaitteita pyrkien saamaan ne keskinäiseen tasapainoon. Säädössä vältetään turhia kuristuksia. 6. Säädetään tarvittaessa puhaltimien kokonaisilmavirrat pyörimisnopeutta muuttamalla. Kokonaisilmavirtoja ei saa säätää kanaviston kertasäätölaitteita kuristamalla. 7. Säädetään haarakanavien ilmavirrat. 8. Säädetään huonelaitteiden ilmavirrat. Tuloilmalaitteiden aiheuttama ilman nopeus oleskeluvyöhykkeillä ei saa ylittää työselityksen liitteenä olevassa sisäilmaston mitoitusarvotaulukossa esitettyjä arvoja. 9. Mitataan kaikkien ilmankäsittelykoneiden, pääkanavien, kertasäätölaitteiden ja huonelaitteiden ilmavirrat. Kirjataan lopulliset mittausarvot mittauspöytäkirjaan ja lukitaan kertasäätölaitteet. 5.4. SISÄILMASTOMITTAUKSET 5.4.1. Äänitasojen mittaus Kaikkien huonetilojen äänitasot mitataan. Tarvittaessa taustamelu mitataan erikseen. Jos se on päivällä häiritsevä, mittaukset on tehtävä työajan ulkopuolella. 5.4.2. Ilman liikenopeuden mittaukset Vain erikseen sovittaessa. 5.4.3. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Täysin valmiille ilmanvaihtojärjestelmille suoritetaan puhdistuksen jälkeen kohdassa ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset esitetyt tarkastukset. 5.5. MITTAUSMENETELMÄT 5.5.1. Yleistä Alla mainitut tarkkuusvaatimukset sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeaman että menetelmän epätarkkuudesta johtuvan poikkeaman.

27 Mittausvälineiden tulee olla kalibroituja. Pyydettäessä on esitettävä voimassa oleva kalibrointitodistus (enintään 6 kk vanha)., ks. RakMK D2. Ilman lämpötila: Mittausmenetelmä: Digitaalinen lämpömittari, näytön tarkkuus +0,1 C Tarkkuusvaatimus: +0,2 C Huomautukset: Huonelämpötilat mitataan 1,5 m korkeudelta, 1,5 m ulkoseinän keskikohdalta (kulmahuoneissa 1,5 m etäisyydeltä molemmista ulkoseinistä) ovien ja ikkunoiden ollessa kiinni Suhteellinen kosteus: Mittausmenetelmä: Tarkkuusvaatimus: Huomautukset: Elektroninen tai mekaaninen psykrometri (ensisijainen menetelmä) tai kapasitiivinen kosteusmittari +2 %-yksikköä Nestevirrat: Mittausmenetelmä: Digitaalinen paine-eromittari (mittaus kertasäätöventtiileistä). Laitteen tarkkuusvaatimus +2 % virtaamaan. Tarkkuusvaatimus: Kokonaisnestevirrat -3...+8 % Laitekohtaiset nestevirrat +10 % Kanavien ilmavirrat: Mittausmenetelmä: Standardi SFS 5512, ensisijaisesti monipistemittaus pitot-putken ja digitaalisen manometrin avulla Tarkkuusvaatimus: Kokonaisilmavirrat -3...+8 % Huonelaitekohtaiset ilmavirrat +12 % Huomautukset: sallituista poikkeamista huolimatta huonetilojen painesuhteiden tulee olla suunnitelmien mukaiset Ilman liikenopeus oleskeluvyöhykkeellä: Mittausmenetelmä: Tarkkuusvaatimus: Alhaisten virtausnopeuksien (alle 0,1 m/s) mittauksiin soveltuva elektroninen mittari (ei siipipyöräanemometri) Näytön tarkkuus +1 cm/s Laitteen tarkkuus 5% näytöstä Äänitasot: Mittausmenetelmä: Standardi SFS 5517, kohta 5 Tarkkuusvaatimus: +2 db (A) Huomautukset: Äänenpainetason ylittyessä mitataan taajuuskaistat ja taustamelu. Lämmitys- jäähdytystehot: Mittausmenetelmä: Monipistemittaus, rekisteröitävä mittalaitteisto, mit-

28 tausjakso vähintään 2 h Mittauspisteet: Vedenjäähdytyskone 6 kpl Verkosto 2 kpl Ulkolämpötila 1 kpl Tarkkuusvaatimus: +10 % Huomautukset: 5.6. SÄÄTÖ- JA MITTAUSTULOSTEN DOKUMENTOINTI 5.6.1. Yleistä Säädöistä ja mittauksista laaditaan puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat taulukon muotoon. Kaikista pöytäkirjoista tulee ilmetä seuraavat perustiedot: Kaikki mittaukset: mittausajankohta, urakoitsija, mittaaja käytetty mittari ja mittausmenetelmä säädön ja mittauksen kohde, huoneen ja laitteen yksilöllinen tunnus mittarin lukemat suunnitellut ja mitatut arvot Rekisteröivin mittalaittein suoritetuista monipistemittauksista tulostetaan mittausjaksolta käyrästöt ja teholaskelmat pöytäkirjojen liitteinä. Putkiverkostot yleisesti: vesivirrat ja mitatut paine-erot kertasäätöventtiilien malli, koko ja säätöarvo huomautukset asennusteknisesti epäedullisista mittauspaikoista Patteriverkosto, em. tietojen lisäksi: ulkolämpötila huonelämpötilat patteriventtiilien malli, koko ja esisäätöarvo Lämmöntalteenotto: ilman lämpötilat ennen talteenottoa ja sen jälkeen tulo- ja poistoilmakanavissa tulo- ja poistoilmavirrat suhteellinen kosteus poistoilmakanavassa ennen talteenottoa pakkasnestejärjestelmässä pattereille tulevan ja niiltä lähtevän nesteen lämpötilat ja kertasäätöventtiileiltä mitatut nestevirrat pakkasnesteliuoksen pitoisuus lämmöntalteenoton hyötysuhdelaskelma mittausarvojen perusteella Ilmavirtojen mittaus: säädettävä kanavisto-osuus tai huonelaite ilmankäsittelykoneiden suodattimien painehäviöt (50 %:sti likaantunut suodatin) ilman lämpötila ilmavirrat kertasäätölaitteiden ja vakiovirtaussäätimien tyypit, koot ja säätöarvot huomautukset asennusteknisesti epäedullisista mittauspaikoista.

29 5.7. TARKISTUSMITTAUKSET Kun urakoitsija on luovuttanut rakennuttajalle yo. säätö- ja mittauspöytäkirjat, tehdään tarkistusmittauksia pistokoeluonteisesti. Mittaukset suorittaa urakoitsija mittalaitteillaan rakennuttajan läsnäollessa. Rakennuttaja voi halutessaan käyttää myös omia mittalaitteitaan.

V01372.P003 LVI 0102 g 1(22) LVI VVS-apparatförteckning KORSHOLMS KOMMUN Hälsovårdscentralen Asiakirja n:o LVI 0102 g Ventilations- och elsanering Projekti n:o V01372.P003 Gamla Karperövägen 17 Viim. muutos 6.4.2018 Laatija/tark. JgH 65610 Korsholm Laadittu 22.9.2017 Laatija/tark. MBe MUUTOSYHTEENVETO Muutos Toimittaa Asentaa G3 Ilmanvaihto g 302 Tandvården Tuloilma Uusi g 302 Tandvården TK 01 Tuloilmakone Uusi IU IU g 302 Tandvården FG 01 Moottoripelti Uusi IU IU g 302 Tandvården S 01 Suodatin Uusi IU IU g 302 Tandvården LTO 40 Koja Netto-LTO-patteri Uusi IU IU g 302 Tandvården RO 01 Rakenneosa Uusi IU IU g 302 Tandvården JLP 04 Jälkilämmityspatteri Uusi IU IU g 302 Tandvården FV 04 Moottoriventtiili Uusi AU PU g 302 Tandvården P 04 Pumppu Uusi PU PU g 302 Tandvården RO 02 Rakenneosa Uusi IU IU g 302 Tandvården JJP 05 Jälkijäähdytyspatteri Uusi IU IU g 302 Tandvården FV 05 Moottoriventtiili Uusi AU PU g 302 Tandvården TF 01 Tuloilmapuhallin Uusi IU IU g 302 Tandvården PK 01 Poistoilmakone Uusi IU IU g 302 Tandvården S 19 Suodatin Uusi IU IU g 302 Tandvården LTO 20 Koja Netto-LTO-patteri Uusi IU IU g 302 Tandvården RO 01 Rakenneosa Uusi IU IU g 302 Tandvården PF 01 Poistoilmapuhallin Uusi IU IU g 302 Tandvården FG 22 Moottoripelti Uusi IU IU 001 Designer.xlsx

Pumput: V01372.P003 LVI 0102 g 2(22) Yleiset vaatimukset Käyttöryhmä / järjestelmä, Käyttövesi / LV-kiertovesi: - Pumpun pesä: Pronssi / Messinki - Juoksupyörä: Pronssi / Muovi - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat / Kierteet Käyttöryhmä / järjestelmä, Lämmitys, jäähdytys: - Pumpun pesä: Valurauta - Juoksupyörä: Valurauta - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat / Kierteet Käyttöryhmä / järjestelmä, Glykolijärjestelmä: - Pumpun pesä: Valurauta - Juoksupyörä: Valurauta, - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat Käyttöryhmä / järjestelmä, Muu järjestelmä: - Pumpun pesä: katso laitetiedot - Juoksupyörä: katso laitetiedot - Akseli: katso laitetiedot - Liitostapa: katso laitetiedot - Pumput valittava siten, että hyötysuhde on mahdollisimman hyvä - Valittavan pumpun hyötysuhteen tulee olla käyttöpisteessä vähintään yhtä hyvä kuin esimerkkipumpulla - Pumput valittava siten, että pumpun kohdalla ilmoitettu mitoitustuotto ja -nostokorkeus on saavutettavissa juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta muuttamalla (ilman moottorin suurentamista) - Ennen pumpun hankintaa urakoitsijalla on velvollisuus tarkistaa pumpun käyttötilanteen tuotto ja nostokorkeus muiden urakoitsijoiden laitemitoitusten perusteella (esim. iv-koneiden patteriajot) ja raportoida muutokset - Kaikki pumput: maksimi pyörimisnopeus 50 r/s mitoitustilanteen arvoilla - Märkämoottoripumput: pumpattava neste > 20 ºC - Märkämoottoripumput: energialuokkavaatimus EEI oltava alle 0.27, (EY) 641/2009 mukaisesti. - Kuivamoottoripumpun sähkömoottorin on oltava hyötysuhdeluokaltaan luokkaa IE2 tai parempi - Sähkölaitteiden on sovelluttava TN-S-järjestelmään (ns. 5-johdinjärjestelmä) - Kotelointiluokka valittava asennusolosuhteiden mukaan - Laitteet ensisijaisesti 3-vaiheliitännöillä - Teknisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden kotelointiluokka on vähintään IP34, ellei muuta ole määrätty - Taajuusmuuttaja, SC: kts. LVI-laiteluettelo: Tyyppikohtaiset vaatimukset --- Säätöventtiilit: Järjestelmä: Kaukolämpö, käyttölämpötila-alue < 120 C - Suunnittelupaine: 1,6 MPa - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Laipat Järjestelmä: Lämmitys. jäähdytys, käyttölämpötila-alue < 110 C - Suunnittelupaine: 1,0 MPa - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta, jos koko DN32 tai pienempi, myös pronssi- ja punametallikierteet - Liitostapa: Laipat 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 3(22) Järjestelmä: Glykolijärjestelmä, käyttölämpötila-alue -10 C... +100 C: - Suunnittelupaine: 1,0 MPa - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Laipat Järjestelmä: Magneettiventtiili, käyttölämpötila-alue < 110 C - Suunnittelupaine: 1,0 MPa - Sulkupinnat: ko. nesteelle soveltuva - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Kierteet Järjestelmä: Muu venttiili, huonesäätöventtiili: - vaatimukset ks. mahdolliset venttiilikohtaiset huomautukset Kaikkia venttiileitä koskevat huomautukset / vaatimukset: - Vuoto < 0,05 % kvs-arvosta - Jännite kts. RAU -asiakirjat - Magneettiventtiilit sulkeutuvia 0-paine-erolla (poikkeukset, kts. venttiilikohtaiset huomautukset) - Sähkölaitteiden on sovelluttava TN-S-järjestelmään (ns. 5-johdinjärjestelmä) - Säätösuhde vähintään 1:50 - Säätökäyrä logaritminen 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 4(22) LAITETYYPPIKOHTAISET VAATIMUKSET Muutos JJP Jälkijäähdytyspatteri Käyttötapa Kupariputki-alumiinilamellirakenne, vastavirtakytkentä. Yli 50 mm putkiyhteet laippaliitoksin. Patterissa ilmaus- ja tyhjennysyhteet ja -varusteet. Useasta osasta kootun patterin sisäiset kytkennät sisältyvät patterin toimitukseen. Korroosiosuojattu kondenssivesiallas (myös jakotukkien alla), viemäröintiyhteet. Pisaranerotin, jos otsapintanopeus suurempi kuin 2.5 m/s. JLP Jälkilämmityspatteri Käyttötapa: Nestepatteri Kupariputki-alumiinilamellirakenne, vastavirtakytkentä Yli 50 mm putkiyhteet laippaliitoksin Patterissa ilmaus- ja tyhjennysyhteet ja -varusteet Useasta osasta kootun patterin sisäiset kytkennät sisältyvät patterin toimitukseen LTO LTO-patteri Käyttötapa Kupariputki-alumiinilamellirakenne, vastavirtakytkentä Yli 50 mm putkiyhteet laippaliitoksin Patterissa ilmaus- ja tyhjennysyhteet ja -varusteet Useasta osasta kootun patterin sisäiset kytkennät sisältyvät patterin toimitukseen PF Poistoilmapuhallin Käyttötapa Puhallin joustavin liittimin liitetty paineilma-aukkoon.<br />Puhaltimen alusta varustettu värinänvaimentimin. PK Poistoilmakone Käyttötapa: Huippuimuri Ilmanvaihtokoneet toimitetaan valmiiksi johdotetuin turvakytkimin (taajuusmuuttajilla varustetut koneet tulee kaapeloida häiriösuojatuilla johdoilla ja turvakytkimet varustettuna metallisin EMC-holkkitiivistein sekä apukoskettimin 1s+1a Käyttötapa: Koteloitu kone Koteloidut poistoilmakoneet ovat sarjavalmisteisia teräslevykoteloituja koneita. Ilmanvaihtokoneiden on täytettävä ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset Euroopan unionin komission asetuksen mukaisesti (komission asetus [EU] N:o 1253/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta). Koneiden osien seinämät ovat lämpöeristettyjä ja pellitettyjä molemilta puolilta. Kotelo-osat varustetaan saranoiduilla, ilman työkaluja avattavilla sivunkokoisilla ovilla. Koneet ovat tiiviysluokaltaan tyyppihyväksyttyjä luokkaan B. Koneet asennetaan koneen valmistajan toimittamalle säädettävillä jaloilla varustetulle palkkialustalle, korkeus 150mm. Koneiden kaikkien kotelo-osien tulee olla otsapinnaltaan yhteneviä. Eräät toiminto-osat, esim. pyörivä lämmönsiirrin, voivat olla rakenteensa takia otsapinnaltaan suurempia. Koneen otsapinta määräytyy elinkaariedullisuuden (sähkön ja lämmönkulutus) sekä koneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden suurimpien sallittujen ilman virtausnopeuksien mukaisesti. Saranoiduilla huolto-ovilla varustettuja väliosia asennetaan aina siten, että jokainen patteri voidaan puhdistaa ja tarkastaa molemmilta puolilta. Väliosan pituus määräytyy konekoon mukaan asennustila huomioiden. Väliosan minimipituus on 300mm. Kun em. toimenpiteet voidaan tehdä suodatin- tai esim. puhallinosasta, ei väliosaa tarvita. Koteloidut koneet varustetaan osoittavilla ilmavirran mittausosilla, (asteikko m3/s) jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti tulo- ja poistoilmapuhaltimille. Kilpeen merkitään nimellisvirta ja -paine. Puhallinosat varustetaan tarkastusikkunoin ja IP54 suojatuin loistelamppuvaloin (kytkimin johdotettuna). Lisäksi toimitukseen kuuluu valmiiksi asennetut turvakytkimet ja 001 Designer.xlsx

niiden ja moottorin väliset kaapeloinnit läpivienteineen. V01372.P003 LVI 0102 g 5(22) Taajuusmuuttajia käytettäessä on varmistettava kaapelien valinta taajuusmuuttajakäytön vaatimusten mukaisesti. Ilmastointikoneen vaippa tulee olla sisäpuoleltaan tiivistetty siten, että se voidaan pestä vedellä ilman, että on vaaraa veden pääsystä koneen rakenteisiin. Koneen vaipan tulee olla tasainen ja sileä ilman koloja ja kynnyksiä jonne epäpuhtaudet ja pesuvesi voivat jäädä. Koneessa tuleeolla reitti pesuvesien poistamiselle. Tarvittavat koneen osat varustetaan kondenssialtailla. Kondenssialtaan tippuva vesi ei saa jäädä altaaseen, vaan sen on poistuttava poistoliitännän kautta. Ilmanvaihtokonetoimitukseen kuuluu kaikille kondensoiville toiminto-osille vesilukko. Putkiurakoitsija asentaa kondenssiviemärit vesilukolta lattiakaivoihin. Ilmanvaihtokoneet toimitetaan valmiiksi johdotetuin turvakytkimin (taajuusmuuttajilla varustetut koneet tulee kaapeloida häiriösuojatuilla johdoilla ja turvakytkimet varustettuna metallisin EMC-holkkitiivistein sekä apukoskettimin 1s+1a. RO Rakenneosa Käyttötapa: IV-koneen osa Varustetaan helposti avattavalla huolto-ovella. Jos huoltoa tai puhdistusta varten on tarpeen mennä koneen sisälle, vahvistetaan osan lattia kävelyn kestäväksi (100kg). S Suodatin Käyttötapa Suodattimina käytetään tyyppihyväksyttyjä kertakäyttöisiä lasikuitusuodattimia. Ilmastointikoneen suodattimen kiinnitysrakenteen tulee olla tyyppihyväksytty ilmastointikoneille annetun tyyppihyväksynnän mukaisesti. Suodattimen ohivirtaus (koneen rungon ja suodatinkasettien rakojen välisistä raoista sekä suodatinpussien saumoista tai reiistä) ja ilmanvaihtokoneen alipaineisen osan yhteenlaskettu vuoto ei suodatinluokasta riippuen saa ylittää seuraavia arvoja mainituilla paine-eroilla: S.luokka - Paine-ero - kokonaisvuoto Huonompi kuin EU5 (F5) - 200Pa - 6% EU5 (F5) - 400Pa - 6% EU6 (F6) - 400Pa - 4% EU7 (F7) - 400Pa - 2% EU8 (F8) - 400Pa - 1% EU9 (F9) - 400Pa - 0,5% Kaikki suodattimet valitaan siten, että voidaan käyttää yleisesti markkinoilla olevia vakiokokoisia suodattimia Eurovent Recommendatioins no. 9:n mukaisesti. Suodatinosan kaikki suodatinkasetit asennetaan siten, että suodatinpussit ovat pystyasennossa. TF Tuloilmapuhallin Käyttötapa Puhallin joustavin liittimin liitetty paineilma-aukkoon.<br />Puhaltimen alusta varustettu värinänvaimentimin. TK Tuloilmakone Käyttötapa: Koteloitu kone Koteloidut tulo- ja poistoilmakoneet ovat sarjavalmisteisia teräslevykoteloituja koneita. Ilmanvaihtokoneiden on täytettävä ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset Euroopan unionin komission asetuksen mukaisesti 001 Designer.xlsx

(komission asetus [EU] N:o 1253/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta). Koneiden osien seinämät ovat lämpöeristettyjä ja pellitettyjä molemilta puolilta. Kotelo-osat varustetaan saranoiduilla, ilman työkaluja avattavilla sivunkokoisilla ovilla. Koneet ovat tiiviysluokaltaan tyyppihyväksyttyjä luokkaan B V01372.P003 LVI 0102 g 6(22) Koneet asennetaan koneen valmistajan toimittamalle säädettävillä jaloilla varustetulle palkkialustalle, korkeus 200mm. Koneiden kaikkien kotelo-osien tulee olla otsapinnaltaan yhteneviä. Eräät toiminto-osat, esim. pyörivä lämmönsiirrin, voivat olla rakenteensa takia otsapinnaltaan suurempia. Koneen otsapinta määräytyy elinkaariedullisuuden (sähkön ja lämmönkulutus) sekä koneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden suurimpien sallittujen ilman virtausnopeuksien mukaisesti. Saranoiduilla huolto-ovilla varustettuja väliosia asennetaan aina siten, että jokainen patteri voidaan puhdistaa ja tarkastaa molemmilta puolilta. Väliosan pituus määräytyy konekoon mukaan asennustila huomioiden. Väliosan minimipituus on 400mm. Kun em. toimenpiteet voidaan tehdä suodatin- tai esim. puhallinosasta, ei väliosaa tarvita. Koteloidut koneet varustetaan osoittavilla ilmavirran mittausosilla, (asteikko m3/s) jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti tulo- ja poistoilmapuhaltimille. Kilpeen merkitään nimellisvirta ja -paine. Puhallinosat varustetaan tarkastusikkunoin ja IP54 suojatuin loistelamppuvaloin (kytkimin johdotettuna). Lisäksi toimitukseen kuuluu valmiiksi asennetut turvakytkimet ja niiden ja moottorin väliset kaapeloinnit läpivienteineen. Taajuusmuuttajia käytettäessä on varmistettava kaapelien valinta taajuusmuuttajakäytön vaatimusten mukaisesti. Ilmastointikoneen vaippa tulee olla sisäpuoleltaan tiivistetty siten, että se voidaan pestä vedellä ilman, että on vaaraa veden pääsystä koneen rakenteisiin. Koneen vaipan tulee olla tasainen ja sileä ilman koloja ja kynnyksiä jonne epäpuhtaudet ja pesuvesi voivat jäädä. Koneessa tulee olla reitti pesuvesien poistamiselle. Tarvittavat koneen osat varustetaan kondenssialtailla. Kondenssialtaan tippuva vesi ei saa jäädä altaaseen, vaan sen on poistuttava poistoliitännän kautta. Ilmanvaihtokonetoimitukseen kuuluu kaikille kondensoiville toimito-osille vesilukko. Putkiurakoitsija asentaa kondenssiviemärit vesilukolta lattiakaivoihin. Ilmanvaihtokoneet toimitetaan valmiiksi johdotetuin turvakytkimin (taajuusmuuttajilla varustetut koneet tulee kaapeloida häiriösuojatuilla johdoilla ja turvakytkimet varustettuna metallisin EMC-holkkitiivistein sekä apukoskettimin 1s+1a ÄV Äänenvaimennin Käyttötapa Äänenvaimentimien lamellien tulee olla ulosvedettäviä. Lamellien pinnoitteen tulee olla vesipesun kestäviä. Pinnoitteen tulee estää vaimennusmateriaalin kuitujen irtoamisen ilmavirtaan. LS Lämmönsiirrin Käyttötapa Laippa- tai kierreyhteet Tyhjennys-, huuhtelu- ja ilmanpoistoyhteet ja -varusteet Diffuusiotiivis tehdaseristys VJK Vedenjäähdytyskone Käyttötapa: Ilmalauhdutteinen, ulkosovitteinen Yleiset vaatimukset: Tehdasvalmisteinen yksikkö Runkoäänen vaimennus Vesi- ja liuosputkistoissa laippaliitokset tai uraliittimet vastakappaleineen Kompressorit ja säätölaitteet varustettuna sääsuojalla Jäähdytysliuosputkessa automaattisesti palautuva virtauskytkin Lauhduttimen puhaltimien ohjaus lauhdutinpaineen mukaan Koneessa talvikäyttövarustuksena kylmän asennuspaikan varustus (mm. höyrystimen säätyvä lämpökaapeli, käynnistyksen matalapaineviive) Kylmäainepiirin yli- ja alipainesuojat (pysäytys, hälytys, ja käsipalautus) Öljynpaineen valvonta ja hälytykset kompressorityypin mukaan Kylmäainepiirien lauhtumis- ja höyrystymispainemittarit 001 Designer.xlsx

Automaattinen käynnistys sähkökatkon jälkeen Käynnistymiskerrat enintään 10 min välein ja vähintään 6 h välein V01372.P003 LVI 0102 g 7(22) Höyrystin: Höyrystimessä, teräsputkistoon soveltuva materiaali, laipat NP 10 Kondenssitiivis lämpöeristys höyrystimessä ja imuputkessa Liuospuolella tyhjennys-, huuhtelu- ja ilmanpoistoyhteet ja -varusteet Lauhdutin: Lauhdutiimessa kupariputki-aluminnilamellirakenne Kylmäainepiirit: Kylmäaineputket kylmäainelaitoksia varten valmistettua kupariputkea, kovajuotokset Putkiliitokset helposti tarkastettavissa paikoissa Kylmäaineputkistoissa kuivaimet ja kosteudenilmaisimet sekä tarvittavat suodattimet ja sulkuventtiilit Voiteluöljyn automaattiset sähkölämmittimet Kylmäainejohtojen mitoitus siten, että öljynkierto on varmistettu kaikissa kuormitustilanteissa Putkistossa riittävästi huoltosulkuventtiileitä sekä mittaus- ja tyhjennysyhteitä Kampikammion lämmitysvastukset päällä, kun pääkytkin on käy-asennossa Ohjauskeskus jossa seuraavat säätö-, ohjaus- ja varolaitteet sekä -toiminnot: Lähtevän jäähdytysliuoksen lämpötilan elektroninen säätö "Käsi-0-Automaatti"-kytkin paikallis- jja kaukokäynnistyksen valintaa varten Ohjausliittimet ulkopuoliselle käynnistykselle Liitännät ulkopuoliseen asetusarvon ohjaukseen 0(2)...10 VDC-viestillä, isoloitu Käyntitilan osoitukset kultakin kompressorilta, potentiaalivapaa kosketin Yhteishälytys jäähdytysyksiköltä, potentiaalivapaa kosketin Merkkilamput kampikammion lämmitykselle sekä jokaiselle kompressorille, lauhdutin-puhaltimelle ja hälytykselle Kompressoreiden ylikuormitussuojat Käyttötuntilaskimet jokaiselle kompressorille Kytkin, jolla valitaan ensiksi käynnistyvä piiri Automaattinen kompressorien käyntiajantasaus 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 8(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa G1 Lämmitys KSK 01 Kierrätysilmakone PU PU > Käyttötapa Vesipatteri Malli (esimerkki) PA3220CW (Frico) Lämmitysteho/jäähdytysteho kw 15 Neste sisään, lämpötila C 70 Neste ulos, lämpötila C 30 Nestevirta dm³/s (alustava) 0,01 Painehäviö, neste, max. kpa 10 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 9(22) LAITTEET Muutos g Toimittaa Asentaa G3 Ilmanvaihto 301 Tuloilma Järjestelmän SFP-luku (sis.tulo- ja poistokoneet) kw/m³/s Alle 2 301 TK 01 Tuloilmakone REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Käyttötarkoitus Terveyskeskus Ilmavirta m³/s 4,3 Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa 260 Malli (esimerkki) Huomautukset Koneen maksimipituus 6350 mm. Äänen tehotaso tuloilmaliitännässä saa ola korkeintaan 59 db(a) Kone pitää olla "hygieenimalli". Rakennuttaja hankkii ilmanvaihtokoneen. Kone toimitetaan työmaan pihalle. Konetoimitukseen kuuluu myös koneen käyttöönotto. Ilmanvaihtourakoitsija huolehtii siitä että se tehdään ajoissa. 301 FG 01 Moottoripelti REH IU Käyttötarkoitus Ulkoilma k-arvo W/m²K 4 Toimimoottorin ohjaus Toimittaa AU 301 S 01 Suodatin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset S Suodatin Käyttötarkoitus Ulkoilma Ilmavirta m³/s 4,3 Suodatinluokka EU 7 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Alkupainehäviö, max. Pa 51 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 60 Tehollinen nopeus m/s 0,09 Suodatinosan pituus mm Pitkä 301 ÄV 01 Äänenvaimennin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset ÄV Äänenvaimennin Käyttötarkoitus Ulkoilma Ilmavirta m³/s 4,3 Painehäviö, max. Pa 15 Pituus mm 600 301 RO 01 Rakenneosa REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa Pituus mm 400 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 10(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 LTO 40 Koja Netto-LTO-patteri REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTO LTO-patteri Käyttötarkoitus Tuloilman lämmitys ja jäähdytys Valmistaja Koja Malli (esimerkki) FRTG-1815-R-14-1-2.0-10-2-30-T-S Ilmavirta m³/s 4,3 Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi Nestevirta dm³/s (alustava) 1,6 Tuloilman hyötysuhde, mitoitus ulkolämpötilassa % 77 Ilma sisään, LTO:n mitoitus ulkolämpötilassa C -29 Ilma ulos, LTO:n mitoitus ulkolämpötilassa C 10,2 Painehäviö, ilma, max. Pa 116 Painehäviö, neste, max. kpa 288 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 120 Huomautukset Netto: FNTO-2 Pumppu: CR 5-14 Taajuusmuuttaja VACON0100-3L-0004-4-HVAC+IP54 Energiaventtiili: EV032R+BAC EPIV-venttiili: EP032R+MP 301 TF 01 Tuloilmapuhallin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset TF Tuloilmapuhallin Käyttötarkoitus Terveyskeskuksen tuloilma Taajuusmuuttaja Erillinen valmiiksi asennettu koneen kylkeen Puhallintyyppi Kammiopuhallin Ilmavirta m³/s 4,3 Kokonaishyötysuhde % 75 Äänentehotaso db 81 Kokonaispaineenkorotus, tulo Pa 495 Liitäntäteho/P kw 3,3 301 JLP 04 Jälkilämmityspatteri REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Nestepatteri Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 161 Ilma sisään, lämpötila C -10,9 Ilma ulos, lämpötila C 20 Lamelliväli mm 2,4 Neste Vesi Neste sisään, patteri C 60 Neste ulos, patteri C 30 Nestevirta, patteri dm³/s 1,3 301 FV 04 Moottoriventtiili AU IU > Käyttötapa Nesteverkosto Käyttötarkoitus Lämmityspatteri Tyyppi 2-tie Nestevirta dm³/s (alustava) 0,96 Painehäviö kpa (alustava) 15 301 P 04 Pumppu REH IU > Käyttötapa Vakionopeuspumppu Mitoitustuotto dm³/s 1,3 Mitoitusnostokorkeus kpa 25 301 RO 02 Rakenneosa REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa Pituus mm 300 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 11(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 JJP 05 Jälkijäähdytyspatteri REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset JJP Jälkijäähdytyspatteri Jäähdytysteho kw 53 Ilma sisään, lämpötila C 25 Ilma ulos, lämpötila C 17 Ilma sisään, entalpia kj/kg 50,6 Ilma ulos, entalpia kj/kg 40,4 Painehäviö, ilma, max. Pa 14 Lamelliväli mm 3,5 Neste Vesi Neste sisään, patteri C 7 Neste ulos, patteri C 13,2 Nestevirta, patteri dm³/s 2 Painehäviö, neste, max. kpa 15 301 FV 05 Moottoriventtiili AU IU > Käyttötapa Nesteverkosto Tyyppi 2-tie Nestevirta dm³/s (alustava) 2 Painehäviö kpa (alustava) 15 301 ÄV 10 Äänenvaimennin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset ÄV Äänenvaimennin Käyttötarkoitus Tuloilma Ilmavirta m³/s 4,3 Painehäviö, max. Pa 20 Pituus mm 1300 301 Poistoilma 301 PK 01 Poistoilmakone REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Käyttötarkoitus Terveyskeskus Ilmavirta m³/s 4,35 Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa 270 Huomautukset Äänen tehotaso poistoilmaliitännässä saa olla korkeintaan 55 db(a) 301 S 19 Suodatin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset S Suodatin Käyttötarkoitus Poistoilma Ilmavirta m³/s 4,35 Suodatinluokka EU 5 Alkupainehäviö, max. Pa 37 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 37 Tehollinen nopeus m/s 0,15 Suodatinosan pituus mm Pitkä 301 ÄV 19 Äänenvaimennin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset ÄV Äänenvaimennin Käyttötarkoitus Poistoilma Ilmavirta m³/s 4,35 Painehäviö, max. Pa 18 Pituus mm 900 301 RO 01 Rakenneosa REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa Pituus mm 400 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 12(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 LTO 20 Koja Netto-LTO-patteri REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTO LTO-patteri Käyttötarkoitus Poistoilma Ilmavirta m³/s 4,35 Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi Nestevirta dm³/s (alustava) 1,6 Otsapintanopeus, max. m/s 2,1 Painehäviö, ilma, max. Pa 132 Painehäviö, neste, max. kpa 309 301 PF 01 Poistoilmapuhallin REH IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset PF Poistoilmapuhallin Käyttötarkoitus Terveyskeskuksen poistoilma Taajuusmuuttaja Erillinen valmiiksi asennettu koneen kylkeen Puhallintyyppi Kammiopuhallin Ilmavirta m³/s 4,35 Kokonaishyötysuhde % 75 Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 500 Liitäntäteho/P kw 7,5 301 FG 22 Moottoripelti REH IU Käyttötarkoitus Jäteilma k-arvo W/m²K 4 Toimimoottorin ohjaus Toimittaa AU 301 PK 04 Poistoilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Huippuimuri Käyttötarkoitus Arkiston poistoilma Malli (esimerkki) EC0 110P Ilmavirta m³/s 30 Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa 100 Huomautukset Varustetaan katteen mukaan kattoläpiviennillä ja ECo monitor käyntivahdilla 301 Ventilation, shuntgrupp för eftervärmning 301 P 11 Pumppu PU PU > Käyttötapa Vakionopeuspumppu Sijainti ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Eftertvärmebatteriernas shuntgrupp Malli (esimerkki) kolmeks Neste vatten Mitoitustuotto dm³/s 0,7 Mitoitusnostokorkeus kpa 30 Käyttötilanteen tuotto dm³/s 0,62 Liitäntäteho/P kw 0,37 301 FV 11 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Eftertvärmebatteriernas shunt Tyyppi 2-vägs Neste vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,21 Painehäviö kpa (alustava) 15 Verkoston lämpötila, tulo C 70 Verkoston lämpötila, paluu C 30 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 13(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 Ventilation, västerzon 301 JLP 11.03 Jälkilämmityspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Nestepatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Västra zonens värmning Ilmavirta m³/s 1,5 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 10 Ilma sisään, lämpötila C 16 Ilma ulos, lämpötila C 21 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste Vesi Neste sisään, patteri C 40 Neste ulos, patteri C 30 Neste sisään, verkosto C 40 Nestevirta, patteri dm³/s 0,21 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,21 Painehäviö, neste, max. kpa 10 301 FV 11.03 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Västra zonens värmning Tyyppi 2-vägs Neste Vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,21 Painehäviö kpa (alustava) 15 Verkoston lämpötila, tulo C 40 Verkoston lämpötila, paluu C 30 301 JJP 12.03 Jälkijäähdytyspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset JJP Jälkijäähdytyspatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Västra zonens värmning Ilmavirta m³/s 1,5 Jäähdytysteho kw 9 Ilma sisään, lämpötila C 20 Ilma ulos, lämpötila C 15 Ilma sisään, entalpia kj/kg 45 Ilma ulos, entalpia kj/kg 37 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste vatten Neste sisään, patteri C 7 Neste ulos, patteri C 13 Neste sisään, verkosto C 7 Nestevirta, patteri dm³/s 0,36 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,36 Painehäviö, neste, max. kpa 10 001 Designer.xlsx

001 Designer.xlsx V01372.P003 LVI 0102 g 14(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 FV 12.03 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Västra zonens kylning Tyyppi 2-vägs Neste Vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,36 Painehäviö kpa (alustava) 10 Verkoston lämpötila, tulo C 7 Verkoston lämpötila, paluu C 12 301 Ventilation, innerzon 301 JLP 11.02 Jälkilämmityspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Nestepatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Inner zonens värmning Ilmavirta m³/s 1,6 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 10 Ilma sisään, lämpötila C 16 Ilma ulos, lämpötila C 21 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste Vesi Neste sisään, patteri C 40 Neste ulos, patteri C 30 Neste sisään, verkosto C 40 Nestevirta, patteri dm³/s 0,24 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,24 Painehäviö, neste, max. kpa 10 301 FV 11.02 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus inner zonens värmning Tyyppi 2-vägs Neste Vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,24 Painehäviö kpa (alustava) 15 Verkoston lämpötila, tulo C 40 Verkoston lämpötila, paluu C 30 301 JJP 12.02 Jälkijäähdytyspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset JJP Jälkijäähdytyspatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus inner zonens kylning Ilmavirta m³/s 1,6 Jäähdytysteho kw 10 Ilma sisään, lämpötila C 20 Ilma ulos, lämpötila C 15 Ilma sisään, entalpia kj/kg 45 Ilma ulos, entalpia kj/kg 37 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste sisään, patteri C 7 Neste ulos, patteri C 13 Neste sisään, verkosto C 7 Nestevirta, patteri dm³/s 0,4 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,4 Painehäviö, neste, max. kpa 10

V01372.P003 LVI 0102 g 15(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 FV 12.02 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus inner zonens kylning Tyyppi 2-vägs Neste vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,4 Painehäviö kpa (alustava) 10 Mitoituslämpötila C 7 Verkoston lämpötila, tulo C 12 Verkoston lämpötila, paluu C 7 301 Ventilation, österzon 301 JLP 11.01 Jälkilämmityspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Nestepatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Östra zonens värmning Ilmavirta m³/s 1,5 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 9 Ilma sisään, lämpötila C 16 Ilma ulos, lämpötila C 21 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste Vesi Neste sisään, patteri C 40 Neste ulos, patteri C 30 Neste sisään, verkosto C 40 Nestevirta, patteri dm³/s 0,21 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,21 Painehäviö, neste, max. kpa 10 301 FV 11.01 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus Östra zonens värmning Tyyppi 2-vägs Neste Vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,21 Painehäviö kpa (alustava) 15 Verkoston lämpötila, tulo C 40 Verkoston lämpötila, paluu C 30 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 16(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 301 JJP 12.01 Jälkijäähdytyspatteri IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset JJP Jälkijäähdytyspatteri Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus östra zonens värmning Ilmavirta m³/s 1,5 Jäähdytysteho kw 9 Ilma sisään, lämpötila C 20 Ilma ulos, lämpötila C 15 Ilma sisään, entalpia kj/kg 45 Ilma ulos, entalpia kj/kg 37 Otsapintanopeus, max. m/s 2 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste vatten Neste sisään, patteri C 7 Neste ulos, patteri C 13 Neste sisään, verkosto C 7 Nestevirta, patteri dm³/s 0,36 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,36 Painehäviö, neste, max. kpa 10 301 FV 12.01 Moottoriventtiili AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto Sijainti Ventilationsmaskinrum Käyttötarkoitus östra zonens kylning Tyyppi 2-vägs Neste Vatten Nestevirta dm³/s (alustava) 0,36 Painehäviö kpa (alustava) 10 Verkoston lämpötila, tulo C 7 Verkoston lämpötila, paluu C 13 302 Tandvården Tuloilma g Järjestelmän SFP-luku (sis.tulo- ja poistokoneet) kw/m³/s Alle 2 g 302 Tandvården TK 01 Tuloilmakone (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone g Käyttötarkoitus Tandvården g Malli (esimerkki) Koja Future 0906 g Ilmavirta m³/s 1 g Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa 300 Huomautukset g Koneen maksimipituus 6350 mm. Äänen tehotaso tuloilmaliitännässä saa ola korkeintaan 59 db(a) Kone pitää olla "hygieenimalli". Rakennuttaja hankkii ilmanvaihtokoneen. Kone toimitetaan työmaan pihalle. Konetoimitukseen kuuluu myös koneen käyttöönotto. Ilmanvaihtourakoitsija huolehtii siitä että se tehdään ajoissa. g 302 Tandvården FG 01 Moottoripelti (Uusi) IU IU g Käyttötarkoitus Ulkoilma g k-arvo W/m²K 4 g Toimimoottorin ohjaus Toimittaa AU 001 Designer.xlsx

001 Designer.xlsx V01372.P003 LVI 0102 g 17(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa g 302 Tandvården S 01 Suodatin (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset S Suodatin g Käyttötarkoitus Ulkoilma g Ilmavirta m³/s 1 g Suodatinluokka EU 7 g Alkupainehäviö, max. Pa 58 g Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 69 g Tehollinen nopeus m/s 0,1 g Suodatinosan pituus mm Pitkä g 302 Tandvården LTO 40 Koja Netto-LTO-patteri (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTO LTO-patteri g Käyttötarkoitus Tuloilman lämmitys ja jäähdytys g Valmistaja Koja g Malli (esimerkki) FRTG-0906-R-12 g Ilmavirta m³/s 1 g Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi g Tuloilman hyötysuhde, LTO:n mitoitusulkolämpötilassa % 62 g Ilma sisään, LTO:n mitoitus ulkolämpötilassa C -29 g Ilma ulos, LTO:n mitoitus ulkolämpötilassa C -16,7 g Painehäviö, ilma, max. Pa 101 g Painehäviö, neste, max. kpa 95 g Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 14,8 Huomautukset g Netto: FNTO-1 Pumppu: CR 1-5 Taajuusmuuttaja VACON0100-3L-0003-4-HVAC+IP54 Energiaventtiili: EV015R+BAC EPIV-venttiili: EP015R+MP Putkilaipat DN25 g 302 Tandvården RO 01 Rakenneosa (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa g Pituus mm 300 g 302 Tandvården JLP 04 Jälkilämmityspatteri (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Nestepatteri g Ilmavirta m³/s 1 g Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 56 g Ilma sisään, lämpötila C -26,7 g Ilma ulos, lämpötila C 20 g Painehäviö, ilma, max. Pa 20 g Lamelliväli mm 2,8 g Neste Vesi g Neste sisään, patteri C 60 g Neste ulos, patteri C 30 g Nestevirta, patteri dm³/s 0,45 g Nestevirta, verkosto dm³/s 0,34 g Painehäviö, neste, max. kpa 10 g 302 Tandvården FV 04 Moottoriventtiili (Uusi) AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto g Käyttötarkoitus Lämmityspatteri g Tyyppi 2-tie g Nestevirta dm³/s (alustava) 0,34 g Painehäviö kpa (alustava) 15 g 302 Tandvården P 04 Pumppu (Uusi) PU PU > Käyttötapa Vakionopeuspumppu g Mitoitustuotto dm³/s 1,3 g Mitoitusnostokorkeus kpa 25

Muutos V01372.P003 LVI 0102 g 18(22) g 302 Tandvården RO 02 Rakenneosa (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa g Pituus mm 300 g 302 Tandvården JJP 05 Jälkijäähdytyspatteri (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset JJP Jälkijäähdytyspatteri g Ilmavirta m³/s 1 g Jäähdytysteho kw 19,2 g Ilma sisään, lämpötila C 27 g Ilma ulos, lämpötila C 16 g Ilma sisään, entalpia kj/kg 56 g Ilma ulos, entalpia kj/kg 38,6 g Painehäviö, ilma, max. Pa 35 g Lamelliväli mm 2,8 g Neste Vesi g Neste sisään, patteri C 7 g Neste ulos, patteri C 13 g Nestevirta, patteri dm³/s 0,76 g Nestevirta, verkosto dm³/s 0,76 g Painehäviö, neste, max. kpa 20 g 302 Tandvården FV 05 Moottoriventtiili (Uusi) AU PU > Käyttötapa Nesteverkosto g Tyyppi 2-tie g Nestevirta dm³/s (alustava) 0,76 g Painehäviö kpa (alustava) 15 g 302 Tandvården TF 01 Tuloilmapuhallin (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset TF Tuloilmapuhallin g Käyttötarkoitus Tandvården g Taajuusmuuttaja Ilmanvaihtourakassa, Erillinen valmiiksi asennettu koneen kylkeen g Puhallintyyppi Kammarfläkt g Ilmavirta m³/s 1 g Kokonaishyötysuhde % 74 g Äänentehotaso db 77 g Kokonaispaineenkorotus, tulo Pa 523 g Liitäntäteho/P kw 1,1 302 Tandvården Poistoilma g 302 Tandvården PK 01 Poistoilmakone (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone g Käyttötarkoitus Tandvården g Ilmavirta m³/s 0,85 g Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa 300 g Huomautukset LAITTEET Äänen tehotaso poistoilmaliitännässä saa olla korkeintaan 55 db(a) g 302 Tandvården S 19 Suodatin (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset S Suodatin g Käyttötarkoitus Poistoilma g Ilmavirta m³/s 0,85 g Suodatinluokka EU 5 g Alkupainehäviö, max. Pa 34 g Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 37 g Tehollinen nopeus m/s 0,15 g Suodatinosan pituus mm Pitkä Toimittaa Asentaa 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 19(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa g 302 Tandvården LTO 20 Koja Netto-LTO-patteri (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTO LTO-patteri g Käyttötarkoitus Poistoilma g Ilmavirta m³/s 0,85 g Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi g Nestevirta dm³/s (alustava) 0,35 g Lamelliväli mm 2 g Otsapintanopeus, max. m/s 2,1 g Painehäviö, ilma, max. Pa 97 g Painehäviö, neste, max. kpa 93 g Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 14,8 g 302 Tandvården RO 01 Rakenneosa (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: IV-koneen osa g Pituus mm 400 g 302 Tandvården PF 01 Poistoilmapuhallin (Uusi) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset PF Poistoilmapuhallin g Käyttötarkoitus Tandvården g Taajuusmuuttaja Erillinen valmiiksi asennettu koneen kylkeen g Puhallintyyppi Kammiopuhallin g Ilmavirta m³/s 0,85 g Kokonaishyötysuhde % 74 g Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 430 g Liitäntäteho/P kw 1,1 g 302 Tandvården FG 22 Moottoripelti (Uusi) IU IU g k-arvo W/m²K 4 g Toimimoottorin ohjaus Toimittaa AU 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 20(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa G4 Kylmätekniikka 403 Kylmätekninen järjestelmä 403 VJK 01 Vedenjäähdytyskone PU PU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Ilmalauhdutteinen, ulkosovitteinen Sijainti Vesikatolla Käyttötarkoitus Hälsovårdscentralens ventilation Malli (esimerkki) BlueBox Zeta Rev 12.2 Jäähdytysteho (P1) kw 120 Sähköteho (P2) kw 62 Kompressorityyppi Scroll Kylmäaine R410A Jäähdykepiirien lukumäärä 2 Tehonsäätö, jäähdytysteho, min. % 50 Ulkolämpötila, max. 30 Äänitaso 10 m vaakasuoraan db(a) 54 Höyrystin, neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi Höyrystin, neste sisään C 12 Höyrystin, neste ulos C 6 Höyrystin, nestevirta dm³/s 5,63 Höyrystin, painehäviö, max. kpa 92 Höyrystin, likaantumisvastus m²k/kw 4,4E-05 Vapaajäähdytyskenno Ei Liitäntäteho/P kw 62 Huomautukset Jäähdytyskoneessa on sisäänrakennettu nesteen kiertopumppu, 450 l säiliö, varoventtiili ja pieni paisunta-astia. Katso myös säätökaavio RAU-6403 ja jäähdytyksen kytkentäkaavio LVI-1500. Fyysiset liityntäpisteet Ohjaus ja asetusarvo automaatiojärjestelmästä vedenjäähdytyskoneelle: - Käyntilupa turvalukitus (Jäätymisvaara) - Käyntilupa - Asetusarvon ohjaus 0-10 V = 7-11 C. Hälytykset ja tilatiedot vedenjäähdytyskoneelta automaatiojärjestelmään: - Yhteishälytys - Käyntitilatieto - Kompressorien käyntitilatieto Tiedonsiirtoväylä - Modbus RTU 403 PA 52.1 Paisunta-astia PU PU Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Käyttötarkoitus Kylkretsens glykolsystem Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi Tilavuus dm³ 50 Esipaine kpa 50 Varoventtiilin avautumispaine kpa 250 403 VV 52.1 Varoventtiili PU PU Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Käyttötarkoitus Kylkretsens glykolsystem Neste Etyleeniglykoli 35%(til.) + vesi Avautumispaine kpa 250 Nimelliskoko DN (alustava) 20 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 21(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 403 LS 01 Lämmönsiirrin PU PU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LS Lämmönsiirrin Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 120 Ensiöpiiri, neste Etyleeniglykoli 35% (til.) + vesi Ensiöpiiri, neste sisään C 6 Ensiöpiiri, neste ulos C 12 Ensiöpiiri, nestevirta dm³/s 5,63 Ensiöpiiri, painehäviö, max. kpa 20 Toisiopiiri, neste Vesi Toisiopiiri, neste sisään C 13 Toisiopiiri, neste ulos C 7 Toisiopiiri, nestevirta dm³/s 4,8 Toisiopiiri, painehäviö, max. kpa 20 403 PA 52.2 Paisunta-astia PU PU Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Käyttötarkoitus Kylkretsen Neste Vesi Tilavuus dm³ 35 Esipaine kpa 50 Varoventtiilin avautumispaine kpa 250 403 VV 52.2 Varoventtiili PU PU Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Käyttötarkoitus Kylkretsen Neste Vesi Avautumispaine kpa 250 Nimelliskoko DN (alustava) 20 403 P 03 Pumppu PU PU > Käyttötapa Integroitu taajuusmuuttaja Sijainti Gamla fläktrummet 2. vån. Käyttötarkoitus Kylkretsens huvudpump Malli (esimerkki) Kolmeks Neste Vesi Käyttöryhmä Lämmitys, jäähdytys Mitoitustuotto dm³/s 4,8 Mitoitusnostokorkeus kpa 55 Käyttötilanteen tuotto dm³/s 3 Käyttötilanteen nostokorkeus kpa 40 Paine-eromittaus verkoston yli Ei Paine-eromittaus pumpun yli Ei Painemittaustiedon lähetys RAU-järjestelmään Ei Paine-erolähetin pumpputoimituksessa Ei Varustettu tiedonsiirtomoduulilla Kyllä Ulkoisen ohjausviestin (0-10V) vastaanotto Kyllä Liitäntäteho/P kw 0,75 001 Designer.xlsx

V01372.P003 LVI 0102 g 22(22) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa G83 Savunpoisto 801 Savunpoistojärjestelmä 801 PF 01 Poistoilmapuhallin IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset PF Poistoilmapuhallin Sijainti På vattentaket Käyttötarkoitus Arkivets rökgasevakuering Malli (esimerkki) DVG-H 315D4/F400 (Systemair) Taajuusmuuttaja Ei ole Puhallintyyppi Huippuimuri Ilmavirta m³/s 0,38 Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 200 Liitäntäteho/P kw 0,55 Huomautukset Kuljetetun ilman maksimilämpötila, 120 min 400 C HUOM! Kanavat hyväksytyt savunpoistokanavat. 801 FZ 19 Moottoripelti IU IU Sijainti På kallvinden Käyttötarkoitus Arkivets rökgasevakuering U-arvo W/m²K 4 Toimimoottorin ohjaus AU 001 Designer.xlsx

Granlund Pohjanmaa Oy Rauhankatu 22, 65100 Vaasa Puh. 010 759 2800 E-mail: etunimi.sukunimi@granlund.fi V01981.P001/LVI 0106 1 (16) MATERIALFÖRTECKNING VVS Korsholms kommun HVC Asiakirja n:o LVI 0106 g Ventilations- och elsanering Projekti n:o V01372.P003 Gamla Karperövägen 17 Viim. muutos 6.4.2018 Laatija/tark. JgH 65610 KORSHOLM Laadittu 22.09.2017 Laatija/tark. MBe/PTP YLEISTÄ Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset sekä suunnitelmassa käytetyt esimerkkituotteet ja mahdolliset vaihtoehdot LVI-materiaaleille ja varusteille. Urakoitsija voi vaihtaa suunnitelmassa käytetyn tuotteen Vaihtoehto -merkinnällä esitettyyn tuotteeseen. Vaihtaminen edellyttää, että urakoitsija selvittää suunnittelijan kanssa mahdolliset vaikutukset suunnitelmaan, esimerkiksi tilankäyttöön, verkostojen mitoitukseen, asetusarvoihin jne. JÄRJESTELMÄLUETTELO Muutos Järjestelmät Lämmitys Jäähdytys Vesiglykoli Vesi ja viemäri Sairaalakaasu Putkistoeristykset Ilmanvaihto Muutoksen sisältö C:\M-Files_TEMP\0-438601001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI LÄMMITYS V01981.P001/LVI 0106 2 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka MPa 1,0 Käyttölämpötila C 90 - Laitteiden ja varusteiden kytkennät avattavin liitoksin. - Tyhjennysventtiilit verkostojen alimpiin kohtiin ja alituskohtiin. - Ilmanpoistimet verkostojen ylimpiin kohtiin ja ylityskohtiin. - Muoviputkien osat saman valmistajan tehdasvalmisteisia osia. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Kannakkeet, kuumasinkitty Käyttökohteet Materiaali Pintakäsittely 001 LVI-materiaalierittely_1.xls Yleiskäyttö Teräs Kuumasinkitys Kierretanko, avattava putkipidin, äänieristys, säädettävä korkeus MATERIAALIT Lämmitys L Teräsputki DN 10 50 LVI-n:o 0400 029-278 Tyyppi Kierteitettävä Pintakäsittely Pohjamaalaus (vain eristämättömät) Kierre, hitsaus, laipat VARUSTEET Sulkuventtiili DN 10 50 LVI-n:o 3701 206-218 Tyyppi Palloventtiili Kierre Sulkuventtiili DN 65 200 LVI-n:o 3753 274-284 Tyyppi Palloventtiili Laippa Sulkuventtiili DN 10 200 LVI-n:o 3753 201-224 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus LSV Linjasäätöventtiili DN 10 50 LVI-n:o 4014 202-214 kierre TI Mittausyhteet (TA-STAD) Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3 701 208 Tyyppi Palloventtiili kierre palloventtiili, letkuliitin, sulkutulppa Yksisuuntaventtiili DN 15 50 LVI-n:o 3910 024-029 kierre Läppämalli, metallitiiviste Roskasuodatin DN 15 50 LVI-n:o 3921 106-116 kierre Suodinverkko RFe, Reikäkoko 1mm Lämpömittari, suora LVI-n:o 4511 022

MATERIAALIERITTELY LVI LÄMMITYS V01981.P001/LVI 0106 3 (16) Muutos TI PI TV Tvi TVk Lämpötila-asteikko: 0...100 C Lämpömittari, kulma LVI-n:o 4511 034 Lämpötila-asteikko: 0...100 C Painemittari LVI-n:o 4 531 076 0...1.6 MPa, halkaisija 100 mm Painemittarisulku DN 15 LVI-n:o 3 701 208 kierre Radiaattori LVI-n:o Pintakäsittely valm.käs. Malli Purmo patteriliitin + ilmaruuvi Paineluokka 0,6 Mpa Konvektori LVI-n:o Pintakäsittely valm.käs. Malli Purmo patteriliitin + ilmaruuvi Paineluokka 0,6 MPa Patteriliitin DN 10 20 LVI-n:o 4034 102-106 Pintakäsittely kromaus kierre suora venttiili, TA - Trim Patteriliitin DN 10 20 LVI-n:o 4034 112-116 Pintakäsittely kromaus kierre kulmaventtiili, TA - Trim Term.patteriventtiili, kiinteä anturi LVI-n:o 4 034 760 Malli Tour & Andersson, TRV 300, +6...28 C Venttiiliosa DN 10 20 LVI-n:o 4034 467-469 Pintakäsittely kromaus kierre suora venttiili, TRV-2 Venttiiliosa DN 10 20 LVI-n:o 4034 477-488 Pintakäsittely kromaus kierre kulmaventtiili, TRV-2 Term.patteriventtiili, irtoanturi LVI-n:o 4034 680-683 Malli Tour & Andersson, TRV 300, +6...26 C, 1,2m...8m kapillaariputki Venttiiliosa DN 10 20 LVI-n:o 4034 467-469 kierre suora venttiili, TRV-2 Venttiiliosa DN 10 20 LVI-n:o 4034 477-488 Pintakäsittely kromaus kierre kulmaventtiili, TRV-2 Term.patteriventtiilin kiintoanturi, "kovis" LVI-n:o 4 034 792 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI LÄMMITYS V01981.P001/LVI 0106 4 (16) Muutos malli Tour & Andersson, TRV 300 V Patteriventtiili DN 10 20 LVI-n:o 4034 042-044 Pintakäsittely kromaus kierre malli Tour & Andersson, suora venttiili, RVO-1 V Patteriventtiili DN 10 20 LVI-n:o 4034 052-054 Pintakäsittely kromaus kierre malli Tour & Andersson, kulmaventtiili, RVO-1 IK Ilmakello LVI-n:o ks.lvi-piirustus Automaattinen ilmanpoistin DN 10 LVI-n:o 4 162 356 RFe, Paineluokka 1,6 MPa Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3 701 208 kierre palloventtiili, letkuliitin, sulkutulppa 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI JÄÄHDYTYS V01981.P001/LVI 0106 5 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka MPa 1,0 Käyttölämpötila C Kannakkeet, kuumasinkitty Käyttökohteet Materiaali Pintakäsittely 001 LVI-materiaalierittely_1.xls - Laitteiden ja varusteiden kytkennät avattavin liitoksin. - Tyhjennysventtiilit verkostojen alimpiin kohtiin ja alituskohtiin. - Ilmanpoistimet verkostojen ylimpiin kohtiin ja ylityskohtiin. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Yleiskäyttö Teräs Kuumasinkitys Kierretanko, avattava putkipidin, äänieristys, säädettävä korkeus, kannatus putkesta, ei eristeen päältä MATERIAALIT J Teräsputki DN 10 50 LVI-n:o 0400 029-278 Tyyppi Kierteitettävä Kierre, hitsaus, laipat Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) J Teräsputki DN 65 300 LVI-n:o 0304 289-644 Tyyppi Hitsattava Hitsaus, laipat Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) J Teräsputki DN 65 300 LVI-n:o 0404 342-568 Tyyppi Hitsattava Hitsaus, laipat Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) J Kupariputki DU 15 108 LVI-n:o 1581 114-144 Juotos Mappress-Cu-puristusliitososat DU 15 108 Vaihtoehto juotosliitoksille LVI-n:o 1540...1544 Puristus Käytettävä Mapress-työvälineitä/asennusohjeita VARUSTEET Sulkuventtiili DN 10 50 LVI-n:o 3701 206-218 Tyyppi Palloventtiili Kierre Sulkuventtiili DN 65 250 LVI-n:o 3753 274-286 Tyyppi Palloventtiili Laipat Sulkuventtiili DN 65 300 (vaihtoehto) LVI-n:o 3753 201-248 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus

MATERIAALIERITTELY LVI JÄÄHDYTYS V01981.P001/LVI 0106 6 (16) Muutos LSV Linjasäätöventtiili DN 10 50 LVI-n:o 4014 202-214 Kierre Mittausyhteet (TA-STAD) LSV Linjasäätöventtiili DN 65 200 LVI-n:o 4014 416-424 Laipat Mittausyhteet (TA-STAF). Venttiilin yhteyteen erillinen sulku. Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3 701 208 Kierre Palloventtiili, letkuliitin, sulkutulppa Yksisuuntaventtiili DN 15 50 LVI-n:o 3910 024-029 Kierre Läppämalli, metallitiiviste Yksisuuntaventtiili DN 65 300 LVI-n:o 3913 432-446 Laipat Roskasuodatin DN 15 50 LVI-n:o 3921 106-116 Kierre Suodinverkko Rfe, reikäkoko 1 mm Roskasuodatin DN 65 200 LVI-n:o 3923 118-128 Laipat Suodinverkko Rfe, reikäkoko 1 mm TI Lämpömittari LVI-n:o 4 511 022 Suora, 0 30 C TI Lämpömittari LVI-n:o 4511034 Kulma, 0 30 C PI Painemittari Painemittari LVI-n:o 4531076 0 1.6 Mpa, halkaisija 100 mm Painemittarisulku LVI-n:o 3701208 Kierre Tärinänvaimennin DN 32 300 LVI-n:o 1485 203-213 Laipat Kumipalje, suojattava UV-säteilyltä ulkona IK Ilmakello Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) Ks. LVI-piirustus Automaattinen ilmanpoistin DN 10 LVI-n:o 4162356 Materiaali AISI 314 Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3701208 Kierre Palloventtiili, letkuliitin, sulkutulppa 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI VESIGLYKOLI V01981.P001/LVI 0106 7 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka MPa 1,0 Käyttölämpötila C Kannakkeet, kuumasinkitty teräs Käyttökohteet Materiaali Pintakäsittely 001 LVI-materiaalierittely_1.xls - Putkistoneste on etyleeniglykolin ja veden seos, seossuhde ks. LVI - laiteluettelo - Laippojen tiivisteet esim. Klingerit - Universal. - Vesiglykoliverkostoissa ei käytetä kierreliitoksia. - Tyhjennysventtiilit verkostojen alimpiin kohtiin ja alituskohtiin - Ilmanpoistimet verkostojen ylimpiin kohtiin ja ylityskohtiin - Laitteiden kytkennät avattavin liitoksin. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Yleiskäyttö Teräs Kuumasinkitys Kierretanko, avattava putkipidin, äänieristys, säädettävä korkeus. Kannatus putkesta, ei eristeen päältä MATERIAALIT g LTO,LA Kupariputki DU 15 108 g LVI-n:o 1540 1544 g Puristus g Mapress tai vastaava LTO,LA Hitsattava teräsputki DN 20 300 LVI-n:o 0404 094-568 Materiaali Teräs Hitsaus, laipat Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) VARUSTEET Sulkuventtiili DN 15 50 LVI-n:o 3753 202-212 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus Sulkuventtiili DN 65 300 LVI-n:o 3753 214-248 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus KSV Kertasäätöventtiili DN 20 300 LVI-n:o 4014 406-428 Laipat Mittausyhteet (TA-STAF), venttiilin yhteyteen erillinen sulku Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3 753 102 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus Letkuliitin, sulkutulppa Yksisuuntaventtiili DN 15 50 LVI-n:o 3913 003-008 Laipat Yksisuuntaventtiili DN 65 300 LVI-n:o 3913 432-446 Laipat Läppämalli Lianerotin DN 15 300

MATERIAALIERITTELY LVI VESIGLYKOLI V01981.P001/LVI 0106 8 (16) Muutos TI TI PI LVI-n:o 3923 106-132 Laipat Suodinverkko Rfe, reikäkoko 1 mm Lämpömittari LVI-n:o 4511 022 Suora, -10...+50 C Lämpömittari LVI-n:o 4511 034 Kulma, -10...+50 C Painemittari LVI-n:o 4531 076 0 1,6 MPa, halkaisija 100 mm GL Glykolin täyttölaitteisto Käsipumppu LVI-n:o Glykolisäiliö pumpulla LVI-n:o 3 485 203 Tilavuus dm3 50 Ilmatiivis muoviastia. Läpiviennit tiivistein. Mitta-asteikko 20l välein. Etyleeniglykoliliuosta varalle 100 dm3. Käsipumppu Nira 6B Imujohto LVI-n:o 3930 174 Pohjaventtiili DN 20 Täyttöletku LVI-n:o 10 mm liittimet pumpulle ja verkostolle. IK Ilmakello Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) Ks. LVI-piirustus. HUOM: Ei automaattisia ilmanpoistimia Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o 3753 102 Tyyppi Palloventtiili Hitsaus Pintakäsittely Rasvanpoisto orgaanisella liuottimella + teräsharjaus St2 + Rostex (Tikkurila Oy), 2 eriväristä sivelyä (2*40µm) Letkuliitin, sulkutulppa 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI VESI- JA VIEMÄRI V01981.P001/LVI 0106 9 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka MPa 1,0, vesijohdot ja paineviemärit - Kupariputkien T - haarat ja käyrät tehdasvalmisteisin osin. - Muovisten paineputkien osat saman valmistajan tehdasvalmisteisia tuotteita. - Laitteiden kytkennät varustettava avattavin liitoksin. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. - Valurautaviemärin katkaisussa käytettävä vain leikkaavia työkaluja, katkaisupinnat käsiteltävä valmistajan ohjeiden mukaan. - Asennusluokka SN 4 (M), asennussyvyys < 6m tai kevyt liikenne. - Asennusluokka SN 8 (T), asennussyvyys >6m tai kevyt ajoneuvoliikenne. - Asennusluokka SN 8 (T), asennussyvyys <6m tai raskas ajoneuvoliikenne. - Asennusluokka SN 6 (E), asennussyvyys >6m tai raskas ajoneuvoliikenne. KV, LV, LVK Kannakkeet rakennuksessa Materiaali Teräs Pintakäsittely sinkitys/kuparointi Kierretanko, avattava putkipidin, äänieristys, säädettävä korkeus V, S kannakkeet rakennuksessa Materiaali Teräs Pintakäsittely sinkitys Talotekniikka-RYL 2002, kohta G 06.14 MATERIAALIT, KÄYTTÖVESI KV,LV,LVK Kupariputki DU 10 64 LVI-n:o 1581108-136 Juotos, puristus KV,LV,LVK PEX-Muoviputki, suojaputkessa DU 15 22 Käyttökohteet Kytkentäjohdot rakenteissa LVI-n:o 2012 606-619 Puristus Rakenteissa ilman liitoksia VARUSTEET, KÄYTTÖVESI KV,LV Hanakulmarasia DU 15 18 Käyttökohteet Kalusteliitokset LVI-n:o 2072 073-075 PEX-putkien piiloasennukseen, UPONOR Sulkuventtiili DN 10 50 LVI-n:o 3713 503-509 Tyyppi Palloventtiili, erikoismessinkiä Kierre Sulkuventtiili DN 65 200 LVI-n:o 3830 406-416 Tyyppi Luistiventtiili Laipat LVK-johdon säätö- ja sulkuventtiili DN 15 20 LVI-n:o 4012 104-110 Tyyppi ventiiliryhmä, palloventtiili Kierre, puristus Cu 12 Cu 22, mittausyhtein. Tyhjennysventtiili DN 15 25 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI VESI- JA VIEMÄRI V01981.P001/LVI 0106 10 (16) Muutos LVI-n:o 3713 504-506 Tyyppi Palloventtiili, erikoismessinkiä Kierre Letkuliitin, sulkutulppa Verkoston täyttöventtiili DN 15 25 LVI-n:o 4012 204-208 Tyyppi Venttiiliryhmä Kierre, puristus TI Lämpömittari LVI-n:o 4511 022 Suora, 0..100 C TI Lämpömittari LVI-n:o 4511 034 Kulma, 0..100 C Tyhjöventtiili G 1/2 LVI-n:o 4 012 529 Kierre Päätemalli. MATERIAALIT, JÄTEVESI V Muoviviemäri, PP DU 32 Käyttökohteet Rakennuksessa LVI-n:o 2421031 Kumirengas V Muoviviemäri, PP DU 50 110 Käyttökohteet Rakennuksessa, maassa, alapohjan alla LVI-n:o 2411 103-196 Kumirengas V Muoviviemäri, PVC DU 160 Käyttökohteet Rakennuksessa ja maassa LVI-n:o 2411 158-198 Kumirengas Asennusluokka T8 V Muoviviemäri, PVC DU 200 315 Käyttökohteet Maassa LVI-n:o 2212 020-032 Kumirengas Asennusluokka T8 V Cu Kupariputki DU 28 54 Käyttökohteet Kuivakaivot, kondenssiviemärit, kalusteiden kytkentäviemärit LVI-n:o 1581 123-132 Juotos 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI SAIRAALAKAASU V01981.P001/LVI 0106 11 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka Mpa 1,0 Käyttölämpötila oc - Kaasuputkien tulee olla tehtaalla käyttötarkoituksen mukaan esipuhdistettuja valmiusstandardin EN 13348 mukaisesti. - Juotosohjeeet, ks. Talotekniikka-RYL 2002, kohdat TG 5220.10 ja SFS EN 737-3. - Runkojohtojen merkinnät standardien SFS 3701 ja SFS EN 737-3 mukaisesti. - Kaasunottoventtiilien liitäntärasiat standardin SS 875 24 30 mukaisesti. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Kannakkeet Materiaali Teräs Pintakäsittely Kuumasinkitys/kuparointi Kierretanko, avattava putkipihdin, säädettävä korkeus MATERIAALIT, LÄÄKKEELLINEN ILMA Pi Kupariputki DN 10 54 LVI-n:o 1585 108-132 Kapillaari 5% laskulla vesityskohtaan, esipuhdistettu (EN 13348). Esim. Tube Medical. MATERIAALIT, LÄÄKKEELLINEN HAPPI JA TYPPIOKSIDUULI O2 Kupariputki DN 10 54 LVI-n:o 1585 108-132 Kapillaari Esipuhdistettu (EN 13348) VARUSTEET, LÄÄKKEELLINEN HAPPI JA TYPPIOKSIDUULI Sulkuventtiili DN 10 40 Laippa- tai kierreliitos Sairaalakaasulle soveltuva palloventtiili SVK Sulkuventtiilikotelo DN 10 Laippa- tai kierreliitos 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET V01981.P001/LVI 0106 12 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Eristeet Aa Eristyskouru, mineraalivilla Bd Verkkomatto, mineraalivilla, lasikuituhuopa Ac Eristyskouru, mineraalivilla, Al-paperi Da Eristyslevy, mineraalivilla, alumiinifolio Ba Lamellimatto, mineraalivilla, Al-paperi Ee Polyuretaanivalu lambda <= 0,02W/m C, r = 60-100 kg/m3 Bb Verkkomatto, mineraalivilla Ef Umpisolukumi, höyrydiffuusiovastus > 7000, lambda 0:n arvo < 0,040 W/mK Bc Verkkomatto, mineraalivilla, Al-folio Pinnoitteet 6 PVC-muovilevy 16 Ruostumaton teräslevy SFS 725 10 Kuumasinkitty teräslevy 17 Haponkestävä teräslevy SFS 757 12 Al-levy K Höyrysulku Muuta 001 LVI-materiaalierittely_1.xls - Yksityiskohtaiset materiaalit ja asennustapa sekä eristämättä jätettävät putket ja laitteet, ks.talotekniikka-ryl 2002 kohta G9 ja LVI-ohjetiedostot LVI-50-10344 ja -50-10345. '- Eristyspaksuudet on suunnitelmassa ilmoitettu sarjoina (21 26) tai nimellispaksuutena (mm). '- Mittari- ja anturihaarat eristetään alle +14 C verkostoissa. '- Kannakekohtien Ef-eristykset tehdään tehdasvalmiilla eristyskannakkeella, esim. Armafix. MATERIAALIT Lämmitys, käyttölämpötila max. 80oC Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 23 6 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 23 6 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 23 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 23 Lämmönsiirtimet Da 100 tai valmistajan eristyskotelointi Säiliöt Ba, Be 100 Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa 23 10 (alle DN 50 venttiileitä ei eristetä) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 23 6 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa 23 6 Seinämien läpiviennit Aa 23 10 Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Aa 23 6 Putkistot putkitunneleissa Aa 23 6 Putkistot poistumisteillä Aa 23 6 Putkistot rakenteissa Ef 13 Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Jäähdytys, käyttölämpötila alle 14oC Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Lämmönsiirtimet Ef 13 Säiliöt Ef 13+13 Pumput Ef 13 Venttiilit yms. varusteet Ef 13 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 13 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 13 Seinämien läpiviennit Ef 13 10 Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef13+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 13 Putkistot poistumisteillä Ef13+Bc30 K Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella

MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET V01981.P001/LVI 0106 13 (16) Muutos Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, mikäli auringon valolle altis sijainti. Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan. Lämmöntalteenotto, käyttölämpötila yli -8oC Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 19 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 19 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 19 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 19 Lämmönsiirtimet Ef 19 Säiliöt - Pumput Ef 19 Venttiilit yms. varusteet Ef 19 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 19 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 19 Seinämien läpiviennit Ef 19 10 Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef 19+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 19 Putkistot poistumisteillä Ef 19+Bc30 K Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, mikäli auringon valolle altis sijainti. Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan. Kylmä vesi, käyttölämpötila yli 5oC Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 21 6 K Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 21 6 K Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 21 K Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 21 K Lämmönsiirtimet Bc2x60 10 K Säiliöt Ef 19 Pumput Armaflex-nauha ja -levy Venttiilit yms. varusteet Aa 21 10K (alle DN 20 venttiileitä ei eristetä) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 21 6 K Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa 21 6 K Seinämien läpiviennit Aa 21 10 K Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac 21 K Putkistot putkitunneleissa Aa 21 6 K Putkistot poistumisteillä Aa 21 6 K Putkistot rakenteissa Ef 13 (Rakenteissa olevia myovipäällysteisiä kytkentäjohtoja ei eristetä.) Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella 001 LVI-materiaalierittely_1.xls Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, jos auringon valolle altis sijainti Lämmin käyttövesi, käyttölämpötila alle 58oC Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 23 6 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 23 6 K Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 23 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 23 Lämmönsiirtimet Da 100 tai valmistajan eristyskotelointi Säiliöt Ef 19 Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa 23 10 (alle DN 50 venttiileitä ei eristetä) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 23 6 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa 23 6 Seinämien läpiviennit Ac 23 10 Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac 23 Putkistot putkitunneleissa Aa 23 6 Putkistot poistumisteillä Aa 23 6 Putkistot rakenteissa Ef 13 (Rakenteissa olevia myovipäällysteisiä kytkentäjohtoja ei eristetä.)

MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET V01981.P001/LVI 0106 14 (16) Muutos Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, jos auringon valolle altis sijainti 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI ILMANVAIHTO V01981.P001/LVI 0106 15 (16) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Kannakkeet Pyöreät kanavat - runkokanavat Kannutusside + 2 ripustustankoa - haarakanavat alle 300 mm katosta Ripustusvanne - haarakanavat alle 315, alle 300 mm katosta Kannutusside + 1 ripustustanko - haarakanavat alle 315, yli 300 mm katosta Kannatusside + 2 ripustustankoa - eristetyt kanavat alle 315 Kannutusside + 1 ripustustanko - eristetyt kanavat yli 315 Kannatusside + 2 ripustustankoa Suorakaidekanavat - ympärysmitta alle 1,5 m Ripustusvanne - ympärysmitta yli 1,5 m Kannatuskisko + 2 ripustustankoa - kanavaryhmät ja eristetyt kanavat Kannatuskisko + 2 ripustustankoa Pyöreät ja suorakaidekanavat - pystykanavat välipohjien kohdalla Kannatusside + muototeräskehys - muut kanavien kannatukset Kannatusside + 2 kolmiotankoa Kannakkeet tehdasvalmisteisia, materiaali kuumasinkitty teräs, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Kannatuksessa käytettävät putkisiteet asennetaan aina kanavan ympäri. Kannatuksessa otettava huomioon palonkestoa koskevat viranomaismääräykset. Muuta - Kanavien valmistuksessa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja asennusaikaisessa suojauksessa on noudatettava puhtausluokitusta Talotekniikka-RYL 2002, kohta G 04.30 / G 3330. - Kanavien osat, mitat ja tiiviysvaatimukset: Talotekniikka-RYL 2002, kohta G 3300.10. -Kanavaliitoksissa ei sallita peltiruuveja. ILMANVAIHTOKANAVAT Pyöreä kierresauma, kuumasinkitty, 100 315 Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 Poikittaissauma Kutistenauha, kumirengas, laipat Pyöreä kierresauma, kuumasinkitty, 400 800 Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,7 Poikittaissauma Kutistenauha, kumirengas, laipat Suorakaide, kuumasinkitty,...250 (pisin sivu) Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma Suorakaide, kuumasinkitty, 300...800 (pisin sivu) SP Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,7 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma Suorakaide, kuumasinkitty, 1000 (pisin sivu) Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,9 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma KANAVISTOVARUSTEET Säätöpelti 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

MATERIAALIERITTELY LVI ILMANVAIHTO V01981.P001/LVI 0106 16 (16) Muutos PP L Ä EI EI+Ä P Malli PRA/N, Halton Palopelti Malli Moottoroitu, EI60 ILMANVAIHTOKAMMIOT Seinät ja katto Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,7 Äänieristetty Ä100 Lattia Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 1,0 Lämpöeriste Db 100 Pintakäsittely Vesitiivis, esim. muovimatto. Varustettu vesityksellä V32 Kammio vaihtoehtoisesti esim. PAROC-elementeistä ERISTEET JA PINNOITTEET Materiaalit ja esimerkkituotteet Be PAROC Mat 35 AluCoat Ba PAROC Lamella Mat 50 AL2 Bb PAROC Wired Mat 80 Bc PAROC Wired Mat 80 AluCoat Lämpöeristys Näkyvät kanavat, päällyste Be Näkyvät kanavat, ei päällystettä Ba Ei-näkyvät kanavat Be Sisäpuolinen äänenvaimennusverhous Pyöreät kanavat De1 Suorakaidekanavat De2 Talotekniikka-RYL 2002, kohdat G 3161 ja G 3162. Rei'itys 4...5 mm, 30 % Paloeristys Näkyvät kanavat, päällyste Bc Näkyvät kanavat, ei päällystettä Bc Ei-näkyvät kanavat Bc Kanavan kiinnitys ja kannatus siten, että se pysyy palotilanteessa paikoillaan vähintään siltä edellytetyn palonkestoajan Paloeristys + sisäp. äänenvaim.verhous Kaikki kanavat De2 Rei'itys 4...5 mm, 30 % Peltipinnoite, kuumasinkitty Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 001 LVI-materiaalierittely_1.xls

Stadsdel/By Kvarter/Hemman Tomt/Rnr. För myndighetens arkiveringsanteckningar Ratu Byggnadsåtgärder ÄNDRING byggnadsobjektets namn och adress KORSHOLMS KOMMUN HÄLSOVÅRDSCENTRALEN VENTILATIONS- OCH ELSANERING GAMLA KARPERÖVÄGEN 17 65610 KORSHOLM Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 65100 Vaasa Puh. 010 759 2800 Rit. proj Arb. nr. JgH JgH V01372.P003 Dat. ansvarig proj. namnförtydligande och utbilding Ritningsgrupp VENTILATION Ritningens beteckning projektnummer CAD ark planomr.och ritningsnr Skala VÅNING 1 1:50 TANDVÅRDEN BYTE AV TILLUFTDON..\01372\Kiinteistö\CAD\LVI\Ilma\V01372_1krs_mi.dwg 6.4.2018 Jörgen Holm, vvs-ing LVI 3013 g Löp. nr. Revidering

Stadsdel/By Kvarter/Hemman Tomt/Rnr. Byggnadsåtgärder För myndighetens arkiveringsanteckningar Ritningsgrupp Ratu Löp. nr. ÄNDRING VENTILATION byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Skala VÅNING 1 TANDVÅRDEN GAMMAL RITNING MED LUFTMÄNDER 1:50 KORSHOLMS KOMMUN HÄLSOVÅRDSCENTRALEN VENTILATIONS- OCH ELSANERING GAMLA KARPERÖVÄGEN 17 65610 KORSHOLM Granlund Pohjanmaa Oy projektnummer Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 65100 Vaasa Puh. 010 759 2800 CAD Rit. proj Arb. nr. JgH JgH V01372.P003 Dat. 6.4.2018 ansvarig proj. namnförtydligande och utbilding Jörgen Holm, vvs-ing..\01372\kiinteistö\cad\lvi\ilma\v01372_1krs_mi.dwg ark planomr.och ritningsnr LVI 3014 Revidering g

= KANAL ELLER DEL RIVS BORT AGGREGATMÅTT L=2700 H=790+160=950 B=1070 SERVICE-DÖRR VIKT=377 kg NY KANAL KOPPLAS TILL BEFINTLIGA KANAL. GAMMAL KANAL TILL TOPPVENTILATOR RIVS BORT. PÅ VATTENTAK EYMA-2-050 + TAKGENOMFÖRING 302PK01 GAMMAL TOPPVENTILATOR TAS BORT OCH TAKGENOMFÖRINGEN PROPPAS BEF. VÄGG PL ÖPPNING I BEF. VÄGG RK2.31 PL VAK PL 302TK01 VENT.KAMMARE VATTENTÄT MED AVRINNING OCH VATTENLÅS MASKINRUMSSKÄRNING PL AGGREGATMÅTT U2 VÄDERSKYDD CAMVANE 100 1000x1200 L=4400 TAKGENOMFÖRING (BE) PL H=790+160=950 B=1070 VIKT=612 kg 302TK01 TILLUFTAGGREGAT 302PK01 FRÅNLUFTAGGREGAT BEFINTLIGA KANALER PÅ KALLVIND LÄMNAS KVAR. NYA KANALER KOPPLAS TILL BEFINTLIGA KANALER. NYA KANALER PÅ KALLVIND ISOLERAS EI30+L40 BEFINTLIG FÖRHÖJNING Stadsdel/By Kvarter/Hemman Tomt/Rnr. För myndighetens arkiveringsanteckningar Ratu Byggnadsåtgärder Ritningsgrupp byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Skala KORSHOLMS KOMMUN HÄLSOVÅRDSCENTRALEN VENTILATIONSMASKINRUM TANDVÅRDEN 1:50 ÄNDRING Löp. nr. VENTILATION VENTILATIONS- OCH ELSANERING GAMLA KARPERÖVÄGEN 17 65610 KORSHOLM Granlund Pohjanmaa Oy projektnummer Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 65100 Vaasa Puh. 010 759 2800 CAD Rit. proj Arb. nr. JgH JgH V01372.P003 Dat. 6.4.2018 ansvarig proj. namnförtydligande och utbilding Jörgen Holm, vvs-ing..\01372\kiinteistö\cad\lvi\ilma\v01372_2krs_mi.dwg ark planomr.och ritningsnr LVI 3023 Revidering g