k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset 2017-2018 YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan 1.1.2018) Tapani Hoppu 08.02.2018 12.02.2018 Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Kauniainen pksrava.fi
Hallilaki Koskee kohteita, joille on haettu rakennuslupa ennen lain voimaantuloa 1.4.2015. Ei koske teollisuusrakennuksia ja varastohalleja myymälöiden noutovarastoja lukuun ottamatta. Hallilain mukaiset tarkastukset on oltava tehtynä 31.03.2019. Jos tarkastusta ei ole tehty, rakennusta ei saa käyttää. Tarvittaessa rakennusvalvonta asettaa rakennuksen käyttökieltoon.
YmA rakennusten paloturvallisuudesta Soveltamisalasta: ---Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjausja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen. ---
YmA rakennusten paloturvallisuudesta Voimaan 1.1.2018 Sammutuslaitteisto-ja Lukuisia muutoksia, mm. P2 asuin-, majoitus, työpaikkarak-, hoitolaitos; 8 krs, 28 m (Puurakentamisen säännöt opiskeltava rakennushankkeiden yhteydessä) P3 paloluokan kerrostalo ei enää mahdollinen (2-kerroksinen luhtitalo jatkossa P2 paloluokkaa) => Vaikutus mm. ristikkorakenteeseen (R30 vaatimus), yläpohja EI 30, IV-, sähköt P2 paloluokan kaupunkipientalolle omat vaatimustasot: 4 krs, 14 m P1 (R45, A2) tai P2 (R45, täytteet A2-s1,d0) Uloskäytävä 1200 mm Lasitettujen parvekkeiden osastointivaatimus Eristeiden käytön periaatteet tarkennettu (opiskeltava hankkeiden yhteydessä) Ja muita lukuisia yksityiskohtia paloilmoitinlievennykset taulukkomitoituksena mm. P3 paloluokan rakennuksen sallittu kerrosala sallittu palo-osaston koko henkilömäärä Kantavien rakenteiden luokka Osastoivien rakenteiden luokkavaatimukset Kulkureitin pituus uloskäytävään
YmA rakennusten paloturvallisuudesta Voimaan 1.1.2018 Korkeusrajoja P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta vaikuttaa: (kerroslukurajat poistuneet myös näistä): Uloskäytävien lukumäärä ja uloskäytävien tyyppi (33 ) Kiinteän sammutusvesiputkiston rakentamisvelvoite (43 ) Palomieshissin rakentamisvelvoite (41 ) Kellarikerroksen lattian etäisyys rakennuksen sisäänkäyntitasosta vaikuttaa (jos yli 14 m): Osastoivassa seinässä olevaa aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysvaatimus maanalaisissa tiloissa (ovi, ikkuna, luukku) (17 ) Uloskäytävät Sisäänkäyntitason ja ylimmän kerroksen lattiatason määritys, topten-tulkinta tulee Uloskäytävän leveyden on oltava vähintään 1200 millimetriä ja uloskäytävän korkeuden on oltava vähintään 2 100 millimetriä. Edellä mainitusta poiketen, kuitenkin: 1) poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla vähintään 900 millimetrin levyinen; 2) enintään kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa voi olla yksi vähintään 900 millimetrin levyinen uloskäytävä;--- Perustelumuistio: Mikäli uloskäytävässä on kulkusuunnassa ovia, voi oviaukon tai rinnakkain olevien oviaukkojen yhteenlaskettu vapaa leveys olla välttämättömien karmien yhteenlasketun leveyden verran uloskäytävän vähimmäisleveyttä kapeampi. Sisäoven aukko kuitenkin 850mm. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60.
YmA rakennusten paloturvallisuudesta P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Korkeuden määritys entistäkin tärkeämmässä asemassa Rakennuksen korkeus (ja osittain kerrosluku) vaikuttaa 1. 3 -ja P2 -paloluokan rakennusten käyttötarkoitusta ja kokoa koskeviin rajoituksiin (8 ). 2. Yli 2 -kerroksisen rakennuksen kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimuksiin P1- ja P2 - luokan rakennuksissa (palonkestoluokka ja tarvikkeiden luokka) (12 ). 3. Oletettuun palokehitykseen perustuvaan kantavien rakenteiden mitoitukseen (13 ) 4. Kerrososastointiin (14 ) 5. Palo-osaston kokorajoituksiin (kerroslukurajat) (15 ) 6. Avoimen autosuojan enimmäisalan laskentaan pintaalaosastointia tulkittaessa (kerroslukuraja 5 krs.) (15 ) 7. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin (16 ) 8. Asuinhuoneistojen kerrostaso-ovien suljinvaatimuksiin (17 ) 9. Parvekkeiden osastointivaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs.) (21 ) 10.Enintään 2 -kerroksisten rakennusten palkkien ja pilareiden pintakerrosvaatimukseen (kerroslukuraja 2 krs) (23 ). 11.Välillisesti sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin (23 ). 12.Sisäpintojen suojaverhousvaatimuksiin (24 ). 13.Ulkoseinissä käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (25 ). 14.Ulkoseinien lämmöneristekerrokselta vaadittaviin katkoihin (25 ). 15.Täyden mittakaavan kokeen käyttämiseen ulkoseinärakenteen toimivuuden osoittamisessa (25 ). 16.Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimuksiin (26 ). 17.Yläpohjassa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimuksiin (27 ). 18.Palomuurissa käytettävien tarvikkeiden paloluokkavaatimukseen (30 ). 19.Uloskäytävän mitat (kerroslukuraja 2 krs.) (34 ) 20.Automaattisen sammutuslaitteiston rakentamisvelvoitteeseen (39 ). 21.Pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta (40 ).
YmA rakennusten paloturvallisuudesta P1 paloluokka; taulukkomitoituksessa ei enää kerroslukurajoja. Korkeuden määritys entistäkin tärkeämmässä asemassa Esim. saunaosasto Ylimmän kerroksen tilat tai asuntoja erillinen IV konehuone koppi ei yleensä muodosta kerrosta, eikä lasketa rakennuksen korkeuteen? mikäli myös muita tiloja, lasketaan yleensä kerroslukuun ja huomioidaan rakennuksen korkeudessa? TOPTEN tulkinnat mietinnässä: A. Keskikorkeuden H määritys? B. Hp = Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta, määritys? Esimerkki Tarkasta korkeudesta riippuen uuden asetuksen mukaiset vaatimukset voivat olla rajatapauksessa lievemmät. ARK Rakennetekninen kerrosluku E1 Uusi paloasetus K + 9 krs 10 krs K + 9.krs K + 28 m (?) CC3, CC3a R120 (R180) R60 (R120) 7
YmA rakennusten paloturvallisuudesta Topten mietinnässä mm. EI30 vaatimuksen osoittaminen kerrostaso-ovissa P3 pientalon osastoinnit ja palomuurit, varastot, ikkunat Porrashuoneen pussinperät P1 ja P2 paloluokan ulkoseinän eristeet Korkeus Poistumiskorkeus Hirsirakenteiset lisäkerrokset ja 24 :n mukaiset suojaverhoukset P1 luokan rakennuksessa? Jne
ToptenRAVA käytännöt Rakennusvalvontojen yhtenäiset tulkinnat 12+2 kaupungin rakennusvalvonnat mukana Julkaistaan ainakin aluksi PKS RAVA sivuilla Otsikossa TOPTEN ja kaupungit, jotka ovat sitoutuneet kortteihin 2 paloturvallisuuskorttia julkaistu Helmikuun lopulla seuraavat
Paloturvallisuus x 117 b xx Ullakon määritelmä Paloturvallisuus x 117 b xx Paloilmoittimen määritelmä Paloturvallisuus x 117 b 25 Rakennuksen korkeuden määritys Paloturvallisuus x 117 b 26 Ylimmän kerroksen lattian ja porrashuoneen sisäänkäyntitason määritys Paloturvallisuus x 117 b xx Uloskäytävä P1 paloluokan rakennuksessa, kun porrashuoneen "poistumiskorkeus" on enintään 24 m Paloturvallisuus x 117 b xx P3 paloluokan pientalon paloteknisiä vaatimuksia Paloturvallisuus x 117 b xx Ulkoseinien ja yläpohjien tarvikkeiden perusvaatimuksia
Kortti kerroksiin sijoitetuista irtaimistovarastoista. Pystymetrikortti.
2 Määritelmät 29) ullakolla rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välistä tilaa, jossa on mahdollista päästä kulkemaan; 31) varatiellä uloskäytävää vaikeakulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta; 32) yläpohjan ontelolla tilaa, jossa tilan mataluuden, muodon tai muun syyn vuoksi ei pääse kulkemaan.
3 Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.
Olennainen muutos uudessa asetuksessa on siirtyminen kerroksien määrittelystä korkeuden määrittelyyn. Rakennuksen korkeus lasketaan vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdasta. Tarvittaessa lasketaan nurkkapisteiden keskiarvo. ToptenRava korteissa tulee olemaan ohjeet korkeuden määrittelyyn, erikoistapauksissa.
LUONNOS 21.1.2015 15
4 Rakennusten paloluokitus Rakennuksen paloluokkia ovat P0, P1, P2 ja P3. Paloluokkia P1, P2 ja P3 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan tämän asetuksen mukaisten luokkien ja lukuarvojen perusteella. Paloluokkaa P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan oleellisilta osin tai kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä.
5 Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennus tai sen palo-osasto on ryhmiteltävä sen pääkäyttötarkoituksen perusteella. 4) kokoontumis- ja liiketiloilla tiloja, kuten ravintoloita, myymälöitä, kouluja, päiväkoteja ja muita varhaiskasvatuksen tiloja, liikuntahalleja, näyttelyhalleja, teattereita, kirkkoja, kirjastoja ja päivähoitolaitoksia, jotka yleensä ovat päivä- tai iltakäytössä ja joissa on merkittävästi yleisöä tai asiakkaita;
8 Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset
Asuinrakennus, jonka päällekkäiset kerrokset kuuluvat eri asuinhuoneistoon kerrostalo tai luhtitalo. Tehtävä vähintään P2-luokkaan. Vaikutus : Yläpohja REI 30, huom! ristikot R30, katon levytys EI 30. Yläpohjan IV-asennukset osastoitava. Yläpohjan sähköasennukset koteloitava tai käytettävä paloturvallisia tuotteita.
6 Palokuorman ja palokuormaryhmän määritys P0-paloluokan rakennuksen mitoituksen perusteena olevat palokuormat on määritettävä. P1-paloluokassa palokuormaryhmät ovat entiset. P2-paloluokassa palokuormaryhmät ovat poistuneet 21.1.2015 20
8 Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset
ns. kaupunkipientalon saa tehdä P1 tai P2, 14 m korkeana (4 kerrosta) P1 R45 tai R30 sprinklattu P2 R45 tai R30, sprinklattu. Tällöin eristeet A2.
12 Luokitukseen perustuva mitoitus P1- ja P2-paloluokan rakennusten rakenteiden kantavuutta koskeviin luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 3. Jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyysaikaa tiiviyden E ja eristävyyden I suhteen kuin kantavuuden R suhteen, on käytettävä pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuuden osalta.
25
14. Rakennuksen palo-osastointi ja palo-osaston jako osiin Eri palo-osastoiksi on muodostettava: 1) uloskäytävät; 2) asunnot; 3) majoitus- ja hoitolaitosten yöpymistilat; 4) kattilahuoneet; 5) polttoainevarastot; 6) autosuojat, lukuun ottamatta pientalon erillistä autosuojarakennusta; 7) rakennuksen sisällä olevat keskusilmanvaihtolaitteiston konehuoneet, mikäli ne palvelevat useita palo-osastoja; 8) hissikuilu ja konehuoneet, lukuun ottamatta hissi- kuiluja, jotka sijaitsevat osastoidussa porrashuoneessa; 9) erilliset isot varastot.
Palokortti, uusittavana Autosuoja on osastoitava asuintiloista. Myös pientaloissa. Pientalon varasto voidaan sijoittaa joko asunnon tai korkeintaan 60 m² autosuojan palo-osastoon. Teknistä tilaa ei voi sijoittaa autosuojan palo-osaston yhteyteen. Maksimissaan 60 m² autosuojaa (palo-osaston koko = autosuoja+mahd. varasto) ei tarvitse osastoida jos sen etäisyys muista rakennuksista on vähintään 4 m. Jos autosuojan (palo-osaston) koko on yli 60 m², etäisyyden on oltava vähintään 8 m.
16 Osastoivat ja osiin jakavat rakennusosat Osastoivan rakennusosan siihen liittyvine laitteineen ja varusteineen on estettävä palon leviäminen palo-osastosta toiseen määrätyn ajan. Osastoivaksi rakennusosaksi voidaan hyväksyä rakenne, joka kokonaan tai joltain osin täyttää vaatimukset pelkästään tiiviyden E osalta. Tällöin henkilöiden poistuminen ei saa vaarantua eikä palo levitä toiseen palo-osastoon vaaditun palonkestävyysajan kuluessa. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 6. Osiin jakavan rakennusosan luokkavaatimus on EI 15.
P3-paloluokan rakennuksessa pääsääntönä on että ullakko osastoidaan alapuolisten palo-osastojen mukaan. Tällöin yläpohjan osastointia ei edellytetä vaan ullakko ja sen alapuolinen tila voivat olla samaa palo-osastoa. Esimerkiksi kytkettyjen asuntojen osalta asuntojen väliset osastoivat seinät ulotetaan tiiviisti vesikatteeseen asti. Kuitenkin pinta-alaltaan pienehköjen käyttötarkoituksen perusteella osastoitujen tilojen (kuten pientalon lämpökeskus, polttoainevarasto ja autosuoja) osalta on tarkoituksenmukaista, että niiden yläpohja on osastoitu, jolloin ullakon osastointia noilta osin alapuolisen osaston mukaan ei ole tarpeen tehdä.
17 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, pienehkön ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava vähintään puolet osastoivalta rakennusosalta vaaditusta palonkestävyysajasta. Välipohjassa ja kellarikerroksen, jonka lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta, osastoivassa seinässä olevaa aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava sama kuin osastoivan rakennusosan palonkestävyysaika.
Ovet ja ikkunat (<7 m²) puolet osastoivan seinän vaatimuksesta. Rajan välittömässä läheisyydessä (alle 1 m) tehdään palomuuri. Palomuurissa puolitusta ei voi käyttää. Osastointi EIM 60. Normaali lämmöneristetty ulko-ovi ilman lasia täyttää EI 15 vaatimuksen. Lasi oltava EI 15, huom! kiinnitys. Autotallin (tavallisella) nosto-ovella ei ole paloluokitusta. Jos oviseinässä osastointi, (tavallista) nosto-ovea ei voi käyttää. Osastoiviin seiniin ei suojaamattomia aukkoja. Ilmastointiaukot palopelleillä.
Osastoivan oven on oltava itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Suljinta ei kuitenkaan edellytetä alle 56 metriä korkeiden rakennusten asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa. Jos osastoivaa ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa. Majoitustilojen osiin jakavat ovet on varustettava sulkimella. Roilon (asennuskuilun) luukussa ei käytetä puolitussääntöä (puolitettua osastointia ei enää puoliteta).
20. Ullakot ja ontelot Räystään ontelo katkaistaan siten, ettei palo pääse helposti kiertämään ulkokautta ullakon osastorajan yli. Osastoinnin päättyessä ulkoseinään (esim. paritalon huoneistojen välinen seinä), on ulkoseinälinjalla ullakon ulkoseinä osastoitava 1 +1 m (yht. 2 m) molemmin puolin edellä mainittua osastoivaa seinää vesikatteeseen asti.
21 Ulkoseinät ja parvekkeet Palo ei saa levitä ulkoseinän tai parvekkeen kautta palo-osastosta toiseen määrätyn ajan kuluessa. Osastoivuusvaatimuksen viereisissä tiloissa ollessa EI 60, suoralla seinällä osastoraja ulotetaan ulkoseinään siten, että palo ei leviä ulkoseinän tarvikkeiden kautta osastosta toiseen osastoivuusvaatimuksen määräämänä aikana. Viereisten paloosastojen ikkunoiden tai muiden aukkojen keskinäistä välimatkaa ei rajoiteta. EI 90 umpinaista seinää oltava vähintään metri (ei osastointivaatimusta).
Palon leviämistä yläpuolisiin osastoihin ikkunoiden, ovien ja muiden pienehköjen aukkojen kautta voidaan rajoittaa esimerkiksi seuraavin tavoin: Yli 2-kerroksisen rakennuksen eri palo-osastoihin kuuluvien päällekkäisten paloluokittelemattomien ikkunoiden ja ovien välillä tulisi yleensä olla umpinaista seinää noin metri.
Ikkunan tai oven yläpuolella on ulokelista tai vastaava rakenne, joka ohjaa liekit kauemmaksi. Tällöin, kun päällekkäisten ikkunoiden ja ovien aukkoväliin lisätään 1,4 kertaa ulokkeen syvyys ja edellä mainittujen summa on noin 1 metri, aukkoväliä voidaan pitää riittävänä. Ulokelistan tulisi olla vähintään A2- s1, d0 - tarviketta.
Osastoinnin voi hoitaa asentamalla paloa kestävät ikkunat. Yleensä E 15 ikkunat riittävät. Rajoitetaan huoneistopaloa automaattisella sammutuslaitteistolla. Jos tämä em. uloke on kantava, esim. parvekelaatta, vaatimus on REI 30. Sama vaatimus tulee ranskalaisen parvekkeen lyhyellekin laatalle.
Jos ikkunoita tai ovia sijoitetaan sisänurkkaan, jossa on osastoraja ja seinien välinen kulma on alle 135, on paloluokittelemattomien ikkunoiden ja ovien keskinäisen etäisyyden oltava vähintään 2 metriä. Lasitetuilla parvekkeilla palon leviämistä parvekkeelta toiseen ja viereiseen palo-osastoon on rajoitettava. Yli 2-kerroksisen rakennuksen lasitetun parvekkeen parvekelaatan osastoivuusvaatimus on EI 30, kuitenkin vähäiset tiivistävät osat ja läpiviennit voivat olla E 15 -luokkaa. Jos vierekkäisten lasitettujen parvekkeiden vastakkaisten seinien välinen vapaa väli tai seinän etäisyys viereisen paloosaston ikkunaan on alle kaksi metriä, on kyseisen seinän oltava luokkaa EI 15. Erillään olevissa lasitetuissa parvekkeissa riittää, että toisen parvekkeen seinä on EI 15.
Pieniä muutoksia
Enintään 28 metriä korkean rakennuksen varatiekäyttöön suunnitellun parvekkeen pintojen vaatimus, pois lukien lattiat, on B-s2, d0.
Asuin- tai työpaikkarakennus 5-8 krs : puujulkisivu vaatii sprinklauksen. Korkentaan 28 m korkean rakennuksen ylimmän kerroksen julkisivu voi olla puuta tietyin ehdoin, mm. ullakko osastoidaan vähintään EI 30 rakentein.
28 Kate Yleensä aurinkopaneelien asentaminen katolle ei aiheuta paloturvallisuuden kannalta erityistoimenpiteitä. Mikäli rakennuksen katolle asennetaan laajahko pinta-ala aurinkopaneeleita, on tarpeen tarkistaa, että ne eivät oleellisesti lisää palon leviämisen vaaraa katteessa eikä sen alustassa. Pelastushenkilöstön työturvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon sähköturvallisuus. 21.1.2015 45
29 Rakennusten välinen etäisyys Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. Naapuritonteilla tai -rakennuspaikoilla olevien rakennusten (naapurirakennus) välisen etäisyyden on oltava sellainen, että palo ei leviä helposti rakennuksesta toiseen ja että aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on rakenteellisin tai muilla keinoin huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta.
Koululaisen kolmio 5,6 m 2,8 m 45 8 m 4 m 5,6 m 2,8 m
Heijastava pinta >135 kulmassa paloon nähden, ei kuumene. Heijastava pinta 135 kulmassa paloon nähden, kuumenee. >135 45 8 m 8 m 5,6 m 5,6 m Palon katsotaan säteilevän lämpöä 135 kulmassa ja 8 m etäisyydelle.
Uusi palokortti keväällä 2018 21.1.2015 50
Lasitettu terassi Jos lasitettujen terassien välinen etäisyys on alle 2 metriä, TAI lasitetun terassin etäisyys ulkoseinällä olevaan toisen paloosaston ikkunaan on alle 2 metriä, on lasitettu terassi osastoitava EI 15 rakentein. Kuva xx Lasitettujen terassien osastointi pari/rivitalossa
Lasitetut terassit, parvekkeet ja sisäänkäyntikatokset eri tonteilla Pientaloissa rakennuksen ulompien pintojen (räystäs, terassi, parveke uloin pinta) välisenä hyväksyttävänä etäisyytenä voidaan pitää yleensä vähintään 6 metriä. Jos eri tonteilla olevat lasitetut tai lasittamattomat terassit/parvekkeet tai sisäänkäyntikatokset ovat vähintään 6 m (3 m + 3 m) etäisyydellä toisistaan, ei niiden välillä ole osastointivaatimusta. Tällöin niiden välillä ei myöskään saa olla muita osastoimattomia rakennelmia perusaitaa (h 1600 mm) lukuun ottamatta. Eri tonteilla lähempänä kuin 6 m olevat rakenteet on osastoitava toisistaan EI 30 rakentein. Kuva Terassi/parveke tai sisäänkäyntikatos
Poistuminen palon sattuessa 31 Yleiset vaatimukset Uloskäytävään voidaan sijoittaa postilaatikot osastoituun tilaan itsesulkeutuvan EI 30- luokkaisen oven taakse. Ovi voi olla EI 15-luokkaa, jos postilaatikkotilan syvyys on korkeintaan 0,5 m ja laatikot on tehty pääosin vähintään A2-s1, d0 - luokan materiaalista. 21.1.2015 53
33 Uloskäytävien lukumäärä Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, on oltava vähintään taulukon 11 mukainen lukumäärä toisistaan riippumattomia, erillisiä ja tarkoitukseen sopivia uloskäytäviä. Uloskäytävien sijoittelussa erillisillä uloskäytävillä tarkoitetaan sitä, että uloskäytäviin johtavat ovet ovat riittävällä etäisyydellä toisistaan niin, että pääsyn niihin ei voida yleensä olettaa estyvän samanaikaisesti.
Kaksi riippumatonta poistumistietä tulee sijaita mahdollisimman etäällä toisistaan. Korkeisiin porrashuoneisiin olisi suotavaa tehdä välille korkean tilan katkaisevia rakenteita, esim. lasiseinä. Helpottaa myös paine-erojen hallintaa.
34. Uloskäytävän mitat Jälkiasennushissiä koskeva E1 ohje on nostettu säännökseksi kuitenkin niin, että leveyttä koskevaa ohjetta on lievennetty 900 mm:stä 850 mm:iin mikä helpottaa jälkiasennushissin mitoittamista ja sijoittamista asuinrakennuksen porrashuoneisiin. Mitoituksessa on otettava huomioon ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten käyttöturvallisuudesta annettu vaatimus, jonka mukaan uloskäytävän kautta on oltava mahdollisuus kuljettaa henkilö paareilla. Paarien mitta kantajineen 2400 x 600.
35 Poistumiseen käytettävät ovet Uloskäytävään johtavien ja huoneista sisäiseen käytävään johtavien ovien määrän ja leveyden on mahdollistettava niitä käyttävien henkilöiden poistuminen. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60. Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaasta leveydestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (4 1 momentti; 850 mm).
Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovissa ei tule yleensä käyttää lukkoja, jotka avaimetta voi takalukita siten, ettei niitä sisäpuolelta saa auki ilman avainta. Poikkeuksena voi olla esim. hoitolaitokset.
39 Automaattinen sammutuslaitteisto Tarkoitukseen sopiva ja hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto on oltava: 1) P2-paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa mukaan luettuna parvekkeet, jotka on suunniteltu käytettäväksi varateinä. Vaatimus ei koske yli 2-kerroksista P2-paloluokan asuinrakennusta, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan huoneistoon ja rakennuksen korkeus on enintään 14 metriä; (ns. kaupunkipientalot)
2) useampaa kuin yhtä poistumisaluetta palvelevassa uloskäytävässä P2- paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa. Automaattista sammutuslaitteistoa ei kuitenkaan edellytetä, jos uloskäytävän kantavat ja osastoivat rakenteet sekä porrassyöksyt ja -tasanteet, kerrostasojen ja portaiden yläpintaa ja vähäisiä asennuksia lukuun ottamatta, ovat tehty vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista; 3) kolmessa ylimmässä kerroksessa, lukuun ottamatta uloskäytävää, P1- paloluokan enintään 28 metriä korkeassa rakennuksessa, jos kahden ylimmän kerroksen kantava runko ei täytä A2-s1, d0 -luokan vaatimuksia; 4) rakennuksessa, jonka korkeus on yli 56 metriä.
40 Pelastus- ja sammutustyön edellytykset Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä on otettava suunnittelussa huomioon. Palo- ja pelastuskalustolla on oltava mahdollisuus päästä riittävän lähelle rakennusta (pelastustie).
O161:sen kulkuväylä tarkoittaa sitä, että väylällä mahtuu kulkemaan noin 4 m korkea, 2,5 m leveä ja 12,2 m pitkä laatikko. Huomioon otettavaa on se, että 4 m väylä leveydellä kääntösäteeksi jää 12m. Johtuen etu- ja takaulottumasta.
Ohessa kaavio O161 korin ulottumasta: -Maksimietäisyys vaakasuoraan tukijaloista on 18 m -Auton keskiviivasta etäisyys on 21 m -Huom!: Viivoitettu alue tarkoittaa mihin yletetään käsin. Pelastamisessa kori on oltava kiinni esimerkiksi parvekkeessa. 18m 20 m
Ullakon jokaiseen palo-osastoon on oltava pääsy sammutustyötä varten. Jos rakennuksen korkeus on enintään 28 metriä, edellytetään pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta. (Ei kuitenkaan yleensä edellytetä yläpohjan onteloon.) Sammutusreittien kellarikerroksiin on oltava sellaiset, että kellarikerroksiin päästään maanpinnan tasolta kulkematta kerroksien uloskäytävien kautta. Sammutusreitin vähimmäisleveys on 900 millimetriä. Yhteen asuntoon liittyvään kellariin ei tarvitse olla erillistä sammutusreittiä, kylläkin varatie (palokortti). Kellarikerrosten sammutusreitti ei saa olla yhteydessä palolta ja savulta suojattuun uloskäytävään. Palolta suojattuun uloskäytävään voi olla yhteys palosulun kautta ja osastoituun uloskäytävään osastoivan oven kautta.
42. Savunpoisto Savunpoisto luukun huolto oltava mahdollista. Pääsuunnittelija suorittaa ensimmäisen huollon Uloskäytävän painovoimainen savunpoisto voidaan korvata koneellisella savunpoistolla. Tällöin puhaltimen ohjauksen tulee tapahtua sisäänkäyntitasolta.
41 Pelastus- ja sammutustyössä käytettävä hissi Edellytetään kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 38 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta. Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen soveltuva. Paarikuljetukseen soveltuva hissi mitoitetaan rakentamisen ajankohtana tyypillisen paarikaluston mukaan. Toisena hissinä saa ylittää kerrosalan
TOPTEN rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Kauniainen Vahvistuspvm 31.1.2018 Sivu 1(2) 115 01 A Aihe Rakennettavaksi sallitun kerrosalan ylitykset Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. --- d. Jos rakennuksen porrashuoneeseen rakennetaan useampi kuin yksi hissi ja yksi niistä on palomieshissi, joka on myös rakennuksen käyttäjien normaalissa arkikäytössä, voidaan palomieshissi tulkita yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavaan pinta-alaan sisältyväksi.